6) Hallituksen esitys laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
annetun lain muuttamisesta
Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Euroopan unionissa tehdään kolmenlaisia
direktiivejä: erittäin hyviä, hyviä ja vähemmän
hyviä, ja tämä kuuluu siihen viimeiseen
joukkoon. Mutta asian tausta on tosiaan se, että tämä tasa-arvodirektiivi,
tavaroiden ja palveluiden saatavuutta ja tarjontaa koskeva direktiivi,
tuli voimaan 13.12.2004 ja se tuli saattaa kansallisesti voimaan
viimeistään 21.12.2007. Ja koska Suomi on näin
toiminut, me olemme ikään kuin jatkoajalla, niin
hallitus toimitti valiokuntaan ja eduskunnalle esityksen siitä,
että tämä on myöskin Suomessa
pistettävä käytäntöön.
Direktiivi koskee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa yleisesti
saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa. Sen soveltamisala
kattaa julkisen ja yksityisen sektorin kuitenkin lukuun ottamatta
yksityistä perhe-elämää ja sen
yhteydessä tehtäviä liiketoimia sekä tiedotusvälineiden
ja mainonnan sisältöä ja koulutusta.
Valiokunta käsitteli asiaa varsin perusteellisesti
ja kuulimme laajan joukon asiantuntijoita. Heti alkuun on mainittava,
että tämän asian käsittelyssä on
myöskin ollut selvää väärinymmärrystä ja
muun muassa julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden mukaan esimerkiksi
parturi-kampaamoyritysten pitäjien pitäisi tästä eteenpäin
tämän direktiivin tultua Suomessa voimaan tarjota sekä parturi-
että kampaamopalveluita kaikille asiakkaille ja että se
tulisi muuttamaan niiden toimintaympäristöä.
Näin ei ole, vaan on nimenomaan niin, että hiusyrittäjät
voivat lainmuutoksen jälkeenkin tarjota oman liikeideansa,
ammattiosaamisensa ja käytettävissään
olevien välineiden mukaista palvelua sukupuolesta riippumatta.
Ainoastaan hinnoittelu ei saa perustua sukupuoleen, vaan hinnoittelun
perusteena voi olla esimerkiksi työn vaativuus, työhön
käytetyt aineet ja työn vaatima aika tai näihin
verrattavat muut syyt.
Sen sijaan, kun direktiivin perusideana on se, että hinnoittelu
ja palvelujen tarjonta on sama molemmille sukupuolille, niin silloin
se myöskin kieltää sellaisen toiminnan,
jossa johdonmukaisesti hinnoitellaan tai annetaan erilaista palvelua
eri sukupuolille. Tästä on valiokunta käynyt keskustelua,
myöskin näistä erilaisista rajaamisista,
ja näiden rajaamisten ulkopuolelle kuuluvat muun muassa
erilaiset äitienpäivää ja isäinpäivää koskevat
tarjoukset sekä urheiluseurojen — tässä yhteydessä varmasti
lienee syytä mainita, että tämä koskee
kaikkia urheiluseuroja riippumatta siitä, ovatko ne yhdistys-
vai osakeyhtiöpohjaisia — tai muiden yhdistysten
vain toiselle sukupuolelle tarjoamat alennukset, jotka eivät
ole jatkuvasti voimassa ja joiden rahallinen arvo ei ole kovin tuntuva.
Arvoisa puhemies! Ehkä kaikkein hankalin osa tätä direktiiviä liittyy
siihen, että syrjityksi tullut voi hakea hyvitystä,
joka on 3 000 euron vähimmäismäärä.
Tosin tämä 3 000 euroa voi myöskin
olla niin, että sitä alempikin hyvitys on mahdollinen,
ja on myöskin mahdollista, että hyvitys poistuu.
Valiokunta piti hyvin tärkeänä sitä,
että koska nyt tasa-arvolain piiriin tulee paljon uusia
tahoja, niin tietoisuus siitä, mikä on tämän
lain mukaan kiellettyä, mikä on sallittua, saattaa
olla hyvinkin epävarmaa, mutta sitä voi toki aina
etukäteen tasa-arvovaltuutetun toimistosta kysyä.
Ja jos sieltä saa vastauksen, että ei ole kiellettyä,
niin jos sen jälkeen vielä oikeuspäätös
on muunlainen, niin tässä mietinnössä selvästi
sanotaan, että silloin tasa-arvovaltuutetun lausunto vie
pohjan pois siltä, että olisi mitään hyvitysseuraamusta.
Mutta kuitenkin, koska saattaa olla niin, että sellaiset
tahot, jotka esimerkiksi satunnaisesti järjestävät
erilaisia tapahtumia tai hinnoittelevat satunnaisesti eri tavalla
miehille ja naisille tar- joamiaan palveluita, eivät välttämättä ole
tietoisia tästä lainsäädännöstä,
niin myöskin teon tahallisuuden aste on aivan olennainen
siinä, kun hyvitystä määritellään.
Lähtökohtaisesti valiokunta lähti siitä,
että mahdollisimman monissa tapauksissa pyrittäisiin
sellaiseen ratkaisuun, että ei olisi mitään
perusteita ylipäätään tätä hyvitystä hakea.
Valiokunta pyrki tällä varsin yksityiskohtaisella
ja varsin selkeällä mietinnöllä myöskin
ohjaamaan sitä tulkintakäytäntöä,
jota tasa-arvovaltuutettu sitten myöhemmin tästä asiasta käytännössä soveltaa.
Mutta, arvoisa puhemies, lopuksi haluan oikeastaan palata siihen,
mistä lähdin, kysymykseen siitä, edistääkö tämä direktiivi
ja sen käytäntöönpano Suomessa
tasa-arvoa vai ei. Tähän on kyllä äärimmäisen
vaikea vastata. Eli kyllä tässä kyse on
sellaisesta muutoksesta, joka ei ole tasa-arvon edistämisessä mitään
ydinaluetta. On myöskin niin, että näkisin
kyllä järkevänä, että kun Euroopan
unionissa näitä direktiivejä laaditaan, niin
ennen kuin direktiivejä laaditaan, otettaisiin tosiasiallisesti
selvää, mikä missäkin maassa
on todellinen esimerkiksi tässä asiassa tasa-arvotilanne,
ja niillä mailla, jotka ovat velvoitteensa hyvin täyttäneet,
olisi mahdollisuus kansallisesti poiketa näistä säännöksistä,
koska ymmärrän sen, että niin tämä direktiivi
kuin monet vastaavanlaiset on tehty nimenomaan niitä maita
varten, joissa ei näitä asioita ole ollenkaan
käytäntöön laitettu, joten tässä vähän
lopputuloksena on se, että meille tulee sellaista lainsäädäntöä,
jonka osalta on hyvin kyseenalaista, edistääkö se
tasa-arvoa, ja sen vuoksi myöskin valiokunta harkitsi tätä asiaa
varsin pitkään, mutta olimme puun ja kuoren välissä sen
suhteen, että tämä asia oli eteenpäin
vietävä.
Valiokunnassa oli myöskin halukkuutta puuttua siihen
3 000 euron summaan, erityisesti edustamassani eduskuntaryhmässä,
mutta tässäkin sitten lopulta päädyttiin
siihen, että edetään tämän
pohjaesityksen mukaan, jonka perusteluna oli se, että tämä 3 000
euroa on myöskin muualla tasa-arvolaissa. Se oli se keskeinen
kriteeri ja toisaalta se, että komission taholta oli selvästi
vaadittu sitä, että tämän summan
on oltava sen verran korkea, että se toimii ennakkovaroituksena tällaisen
toiminnan harjoittamiselle, jota tässä nimenomaan
halutaan estää. (Ed. Heinonen: Nytkö ne
naistentanssit sitten loppuvat? — Ed. Gustafsson: Eivät
lopu!)
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Olen ollut
täällä eduskunnassa lähes 30
vuotta. Tänä aikana olen ollut varmasti mukana
säätämässä paljon pöllöjä lakeja. Silti
haluan sanoa, että tämä nyt käsittelyssä oleva
hallituksen esitys sijoittuu kevyesti pöllöim-pien
lakien top ten -listalle. En tiedä, onko tässä asiassa
lieventävä asianhaara se, että tämä perustuu
Euroopan unionin direktiiviin eli toisin sanoen tämän
lain varsinaisina taustavoimina eivät ilmeisesti ole olleet
niinkään suomalaiset tasa-arvofundamentalistit,
vaan ilmeisesti Euroopan unionin piirissä vaikuttavat tasa-arvofundamentalistit.
Mikä tässä laissa sitten on mielestäni
vikana?
Tällä lailla kielletään
esimerkiksi sellainen toiminta, että jokin jääkiekkoseura
päättäisi myydä kausikorttejaan
siten, että esimerkiksi naiset saavat ostaa niitä puoleen
hintaan. Voi olla, että tasa-arvoajatteluni on kehittymätöntä ja vanhanaikaista,
mutta en ymmärrä, miksi tuon toiminnan pitäisi
olla laitonta. Miksi jääkiekkoseura, jonka otteluja
käyvät ilmeisesti katsomassa enemmän
miehet ja pojat kuin äidit ja tyttäret, ei saisi
yrittää houkutella lisää naisia
ja tyttäriä lajin pariin sillä, että ainakin
tässä vaiheessa toistaiseksi möisi näille
pääsylippuja puoleen hintaan?
Toinen esimerkki: Ravintolayrittäjä tai laivaristeilyjä järjestävä yrittäjä syyllistyy
laittomuuteen, jos myy esimerkiksi naisille tässä tapauksessa
lippuja puoleen hintaan esimerkiksi siten, että risteilylle
tai ravintolaan pääsee kaksi naista yhden lipun
hinnalla. Voi taas olla, että tasa-arvoajatteluni on vanhanaikaista
tai kehittymätöntä, mutta en todellakaan
ymmärrä, miksi tuollaisen toiminnan tulee olla
laitonta. Yrittäjän motiivi ei tietystikään
ole syrjintä tai epätasa-arvoinen suhtautuminen
asiakkaisiin, vaan yrittäjän motiivi tällaisessa
tarjouksessa on yksinkertaisesti oman myynnin edistäminen.
No, onko se näitä miehiä sitten syrjivää tai loukkaavaa,
että he maksavat jostain ravintolaillasta tai risteilystä täyden
hinnan, mutta naiset maksavat vain puolet hinnasta? Minun mielestäni
ei ole. Päinvastoin uskon, että moni mies on sitä tyytyväisempi,
mitä enemmän naisia tällä puolella
hinnalla saadaan sinne ravintolailtaan houkuteltua. Eli yrittäjän
kannalta on tarkoituksenmukaista bisneksen edistämistä myydä puoleen
hintaan. Naisten kannalta se on ehkä houkutteleva tarjous,
johon kannattaa tarttua, ja miesten kannalta se on todennäköisesti
tarjous, joka tekee ravintolaillasta tai risteilystä mukavamman,
vaikka se ei suoranaisesti kohdistukaan heihin vaan naisiin.
Nämä esimerkit mielestäni kertovat
siitä, että me olemme nyt säätämässä laittomaksi
sellaista toimintaa, joka minun mielestäni on järkevää ja tarkoituksenmukaista
ja joka ei perustu kenenkään syrjimiseen. Se,
että näissä tilanteissa tämä yrittäjä tai
urheiluseuran takana olevat henkilöt syyllistyvät
laittomuuteen ja tasa-arvolain vastaiseen menettelyyn, on mielestäni
käsittämätöntä ja perusteetonta.
Valiokunta on mielestäni tehnyt hyvää työtä pyrkiessään
mietinnössään tulkitsemaan säädöksiä siten,
että tämä vähintään
3 000 euron hyvitys ei kovin hevin olisi saatavissa ja
tämän rikkomuksen tekijälle tuomittavissa,
mutta valiokunnan hyvä työkään
ei ole voinut muuttaa sitä, että tämä direktiivi
ja tämä laki tekevät laittomiksi sellaisia
toimintoja, jotka ainakin minun mielestäni ovat täysin
järkevää ja normaalia käyttäytymistä.
Herra puhemies! Haluan lopuksi sanoa vähän samassa
hengessä kuin valiokunnan puheenjohtajakin, että itse
uskon, että tällainen unionitasoinen näpertely
ja mielestäni melkein pelleily tasa-arvovaatimuksella ja
tasa-arvoasioilla aiheuttaa enemmän vahinkoa todellisille
tasa-arvopyrkimyksille kuin hyödyttää niitä.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aika ajoin huomaan olevani ed. Zyskowiczin
kanssa hyvin paljon samaa mieltä, ja se tuskin johtuu siitä,
että minulla kohtapuolin rupeaa olemaan lähellä tuo
30 vuotta parlamenttikautta, vaan ehkä tässä myöskin
yhdistyy elämänkokemus ja viisaus, silloin kun
se nyt on mahdollista.
Todella valiokunta teki erityisen perusteellista työtä tämän
asian suhteen, ja sanotaan nyt näin, että pelastimme
suunnilleen sen, mitä on mahdollista pelastaa. Tilannehan
on se, että meillä on Pohjoismaissa kuitenkin
hyvin toisenlainen ihmiskäsitys kuin ehkä EU:ssa
keskimäärin ja me luotamme täällä ihmisten
valistuneeseen järkeen paljon enemmän kuin ehkä EU:ssa
keskimäärin.
Kun tuolla eräässä välihuudossa
viitattiin, ovatko naistentanssit enää mahdollisia,
niin keskimääräistä parempana
tanssijana toteaisin kuitenkin sen, että me emme käsitelleet
tätä naisten- tai miestentanssiasiaa, me emme
vajonneet nyt kuitenkaan ihan sille tasolle, mutta pidän
itsestäänselvänä sitä,
että eri puolilla Suomea pitää olla jatkossakin
mahdollista tanssisalissa olla niin naisten tunti kuin miesten tuntikin.
Silloinhan se on tasapuolista ja tasa-arvoista.
Mutta tämä on itse asiassa vakava kysymys, (Puhemies:
Minuutti kulunut!) ja nämä eivät ole Euroopan
unionille mitenkään kunniaksi, tämäntyyppiset
direktiivit, jotka sitten pakkoajetaan kansallisesti eteenpäin.
Mutta me rajasimme ikään kuin nämä ongelmat
itse asiassa pois tästä.
Toinen varapuhemies:
Tässä käytettiin keskimääräistä pitempi
minuutti.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Naisten ja miesten tasa-arvo on arvokas asia,
eikä sitä pitäisi lähteä tällaisilla pikkumaisilla
säännöksillä pilaamaan. Ed.
Zyskowiczkaan ei pääse jatkossa sitä miesten
leik-kausta ostamaan, koska sillä on todennäköisesti hyvin
erilainen nimi. En näe, että meidän naisten tai
miesten tasa-arvo siinä kohdassa millään
tavalla on edistynyt eteenpäin. Voisi tässä ehkä todeta
soinilaisittain, että kaikenlaisia direktiivejä sieltä EU:sta
pukkaakin. Tietenkin pohdituttaa, mikä on se seuraava vastaavanlainen
säännös, kun tällainen pandoran
lipas on nyt sitten ajettu tänne meidän Suomenmaalle.
Toisaalta tässä on nostettava esille, että tässä on
ihan hyviäkin näkökulmia liittyen tähän
yrityspuoleen siitä, että säädetään
työnantajan selvitysvelvollisuudet laajemmiksi kuin ne
ovat tänä päivänä.
On tässä ihan hyviäkin asioita.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä olen ollut työelämässä 40
vuotta, ja minä en ole siellä kertaakaan joutunut
sukupuoleni takia syrjityksi. Mutta nyt minä joudun syrjityksi
sukupuoleni takia, jos minä menen parturiin ja pyydän
leikkausta, eikö niin? Jos minä pyydän
naisten leikkausta, niin se on silloin tasa-arvon vastaista, koska
siinä lukee "parturi". Eihän siinä saa
olla "parturi", koska silloin se on miesten parturi. (Ed. Gustafsson:
Liikeidea, liikeidea lukee mietinnössä!)
Joka tapauksessa Suomen hallituksen tasa-arvoministerin ei olisi
kannattanut tätä lakia tänne tuoda, EU:ta
ei tarvitse joka asiassa totella. Siis jossakin asiassa voi sanoa,
että nyt riitti, ja tämä laki oli sellainen,
että nyt riitti. Minä ainakin alan suhtautua kohta
tasa-arvoajatuksiin ja EU:n tasa-arvodirektiiveihin ja kaikkiin
tasa-arvohömpötyksiin kohta hömpötyksinä,
ihan oikeasti. Ei tällaisia lakeja saa tuoda Suomen eduskuntaan,
(Puhemies: Minuutti kulunut!) joka on pohjoismainen demokratia,
jossa naisilla on ollut aina tasa-arvo. Jos Etelä-Euroopassa
ollaan hellan ja nyrkin välissä, niin olkoot.
Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten edellisistä puheenvuoroista
on kuullut, suomalaiset naiset osaavat kyllä puolensa pitää.
Kuten valiokuntamme puheenjohtaja Satonen tämän
lakiesityksen avauspuheenvuorossa kertoi, todellakin valiokunnassa
saimme miettiä pitkään, edistääkö tämä direktiivi
ja sen täytäntöönpano todella Suomessa
tasa-arvoa vai ei. Nämä ed. Zyskowiczin tuomat
esimerkit jääkiekko-otteluista ja risteilyistä ja
ravintolailloista todella olivat sellaisia asioita, joista keskusteltiin.
Valitettavasti näitä jäämme
kaipaamaan tulevaisuudessa. Tämä on todellinen
huoli, tällainen EU-lainsäädäntö ai-heuttaa
turhautumista tavallisessa ihmisessä ja tarpeetonta vastakkainasettelua
Suomi vastaan EU. Tämä todella on tasa-arvokurkku.
Kurkkulainsäädäntö onneksi kumottiin
pitkällisen taistelun jälkeen, mutta milloinka
tämän saamme pois suomalaisesta lainsäädännöstä?
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Se keskustelu, mikä täällä on jo
tähän mennessä käyty, kuvastaa
aika hyvin myöskin sitä keskustelua, mitä valiokunnassa käytiin,
ettei tässä todellakaan missään
riemumielin ole asiaa oltu hoitamassa. Mutta sen nyt haluaisin vielä kerran
sanoa ed. Ukkolan puheenvuorosta, että olen pitkälti
samaa mieltä mutta tämä parturiasia nyt
on, ettei kellekään jää siitä epäselvää,
kyllä rajattu tällä lausunnolla tästä kokonaan
ulos. Ainoastaan on se, että hinnoittelun perusteena ei
saa olla sukupuoli, mutta mitään muuta muutosta
sinne ei tule.
Sitten tästä ei myöskään
haluta tehdä mitään ammattivalittajan
automaattia. Sikäli se, mitä ed. Zyskowicz sanoi
tästä jääkiekko-ottelusta, on totta,
että tällaiset kausikortin tyyppiset asiat tullaan
kieltämään, mutta jos nyt jonkun sellaisen sitten
ikään kuin vahingossa tekee, niin me emme halua
mitään urheiluseuraa tässä konkurssiin
ajaa elikkä sellaiseen tilanteeseen tässä.
Se on valiokunnan lausunnolla pyritty kyllä myöskin
rajaamaan, ja siinä nimenomaan korostuu se, mikä on
ollut se tahallisuuden aste, ennen kuin voidaan hyvityskäytäntöihin
mennä. Mutta siitä on helppoa olla yhtä mieltä,
että tämän tyyppisten asioitten rajaaminen
kuin esimerkiksi näitten urheilutapahtumien osalta on lähtökohtaisesti
aivan tarpeetonta.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä aikaisemmin
on todettu, valiokunta pystyi tässä lievennyksiä tähän
tekemään ja tulkintoja. Mutta sitä minä ihmettelen,
miksi yleensä hallitus teki tämmöisen esityksen,
koska hallituksenhan olisi pitänyt tämä jo
tehdä aikanansa. (Ed. Gustafsson: Kokoomus on hallituksessa
johtava voima!) Tämmöinen esitys tuotiin tänne,
jota me jouduimme sitten paikkaamaan. On hyvä, että valiokunta
teki tässä jotakin. Siinä olen ihan samaa
mieltä, jotta kyllä kaksi naista yhden hinnalla
pitää ravintolaan laskea. Nimittäin on
se aika hankalaa, jos jätkäparilla joutuisi tanssimaan,
minusta se olisi aika kurja juttu. Sen takia tämän
tyyppinen kyllä pitää sallia.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin kaksi esimerkkiä,
tämä ravintolaan naisten pääsy
kaksi yhden hinnalla ja sitten esimerkiksi risteilylle ilmaiseksi,
ovat tietysti aika tavalla seksismiä, tämä järjestelmä.
Mutta tämän naisen ja miehen välisen
tasa-arvon näkökulmasta, jos ajatellaan niitä miehiä,
jotka siellä risteilevät, niin heidän mielestään
varmaan se loukkaa heidän etuaan, että näin
säädetään, mitä nyt
tämä direktiivi säätää.
Tässä mielessä tämä lähtökohtakin
on tietysti jossakin määrin kummallinen. Itse
en kyllä sitä mieltä ole, että kaiken
takana pitää olla vain voiton tavoittelu.
Kun ed. Lauslahti puhui soinilaisuudesta, niin kummeksun sitä,
että ed. Soini istuu tuolla ylhäällä eikä tule
tänne alas taistelemaan EU:n typerää direktiiviä vastaan.
(Naurua)
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tietyssä tilanteessa saattaa olla
tarvetta aika voimakkaaseenkin lainsäädäntöön,
kun pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin.
Tietysti tasa-arvo on erittäin tärkeä asia Euroopassa
myöskin miesten ja naisten välillä. Täytyy
sanoa, että joissakin maissa saattaa olla ihan aidostikin
hyötyä tämmöisestä lainsäädännöstä.
Mutta mitä Suomeen tulee, jossa tasa-arvo on edennyt aika
pitkälle, niin nämä eriskummallisuudet
korostuvat tässä lainsäädännössä enkä usko,
että tämä tulee välttämättä auttamaan
kovinkaan paljon tilannetta Suomessa.
Täytyy sanoa, että ed. Zyskowicz otti täällä erittäin
hyviä esimerkkejä esille, joissa mennään lähestulkoon
naurettavuuksiin asti näitten säännösten
soveltamisessa. On erittäin hyvä, että tasa-arvovaliokunta
on tältä osin täsmentänyt näitä tulkintoja
ja pyrkinyt ohjaamaan niitä oikeaan suuntaan.
Mikä on tärkeätä nyt jatkossa,
on se, että pitäisi tietysti muistaa, että positiivinen
syrjintä saattaa olla mahdollista, että tietysti
tiettyjä alennuksia pitäisi voida antaa sukupuolenkin
perusteella, jos pyritään edistämään
sen sukupuolen osallistumista joihinkin yhteiskunnallisiin aktiviteetteihin.
Toinen on sitten, että sitä motiivia pitäisi katsoa.
Jos motiivi on syrjintä, niin silloin se on tuomittavaa,
mutta jos motiivi on joku muu, kaupallinen tai edistää jotakin
muuta, ihmisoikeus- tai perusarvoa, niin silloin tietysti se (Puhemies: Minuutti
kulunut!) pitäisi sallia ja antaa sille suurempi merkitys.
Nyt on tärkeätä, että asiaa
seurataan ja että Suomi, kun nähdään,
että on ongelmia, tekee ehdotuksen direktiivin muuttamiseksi.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu kuvaa hyvin
tämän direktiivin järkevyyttä.
Tuo kuvaus, että se on EU-näpertelyä,
varmasti sopii tähän erityisen hyvin. Se ei kuitenkaan
vähennä sitä huolta, joka sukupuolesta
johtuvasta syrjinnästä tänä päivänä voi
olla, ja sitä ei tietysti tällä ehkä pienellä leukailulla
ja huumorilla saa missään tapauksessa katsoa läpi
sormien. Se on vakava ongelma tämän päivän
yhteiskunnassa, ja se pitää muistaa myös
tässä.
Mutta jos jatkan hieman kevyemmässä linjassa,
niin tietysti täytyy valiokuntaa kiittää siitä, että miespartureiden
ei nyt tarvitse sitten lähteä tämän
lainsäädännön myötä permanenttia
tekemään. Se on tietysti positiivista.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Positiivinen syrjintä tietysti voi
olla monenlaista. En tiedä, onko positiivista syrjintää,
jos tätä lakiesitystä itse asiassa ja
sen taustalla olevia direktiivejä mukaillen toteaisin, että naisethan
ovat joka tapauksessa älykkäämpiä kuin
miehet. Hehän menevät naimisiin miesten kanssa,
sen sijaan miehet menevät naimisiin naisten kanssa.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Soini voi todellakin seurata asiaa
lehteriltä käsin, koska tekemällä tällaisia
direktiivejä, jonka kanssa nyt olemme tekemisissä,
EU itse kaivaa maata altaan ja nimenomaan vähentää kansalaisten
luottamusta ja arvostusta Euroopan unionin päätöksentekoa kohtaan.
Täällä on paljon sanottu, että valiokunta
on tehnyt hyvää työtä, ja mielestäni
valiokunta on tehnyt hyvää työtä ja
nimenomaan tämän hyvityksen saamisen tiimoilla
on pystynyt tulkintoja ymmärtääkseni
viemään hyvään suuntaan. Mutta
itse lakia ja pykäliä ei tietysti ole valiokunnan mietinnöllä voitu
muuttaa. Tosiasiaksi jää, että tämän
lain mukaan yrittäjä syyllistyy laittomaan tekoon,
jos hän esimerkiksi ravintolaan päästää naiset
puoleen hintaan, ja myös urheiluseuran takana olevat henkilöt
syyllistyvät laittomaan tekoon, mikäli kausikortteja
myydään naisille jatkuvasti halvemmalla kuin miehille.
Tässä ei ole kyse siis siitä, että heidän
tarkoituksenaan olisi syrjiä, vaan laittomuus toteutuu
jo sitä kautta, että he näihin tekoihin
ryhtyvät.
Henna Virkkunen /kok:
Arvoisa puhemies! Kyllä kai tämän
lain suurin ongelmakohta on juuri se, että täytyy
todella vakavasti pohtia, edistääkö tämä laki
tosiasiassa tasa-arvoa. Siitä ei ihan selvyyttä ole
edes valiokunnan käsittelyn jälkeen, koska nämä epäkohdat,
joihin tässä puututaan, välttämättä eivät
ole semmoisia asioita, jotka koettaisiin tasa-arvomielessä epäkohdaksi, koska
yleensä näiden tekojen tai käytäntöjen taustalla
on pikemminkin pyrkimys tasa-arvon edistämiseen, että saataisiin
tasapuolisesti miehiä tai naisia erilaisiin tapahtumiin,
saataisiin tutustumaan erilaisiin palveluihin, tai sitten kyseessä voi
olla juuri yrittäjän erikoistuminen tietyn tyyppiseen
palveluun. Siinä mielessä tämä on aika
problemaattinen.
Sinänsähän tasa-arvon edistäminen
on erittäin tärkeä asia, mutta se tahtoo
todella tässä EU-kukkasen ympärillä nyt
täysin hämärtyä. Suomikaan ei
ole sellainen tasa-arvon onnela kuin tässä ehkä tuotiin
esiin käsityksenä. On totta, että moniin Euroopan
maihin verrattuna Suomi on toki edistyksellinen ja myös
maailmanlaajuisesti, mutta emme me aivan kärkimaita kuitenkaan
ole. Muun muassa naisten työmarkkina-asemassa on meillä paljon
eteenpäinmenemistä edelleen. Korkeammasta koulutuksestaan
huolimattahan naiset kärsivät edelleen pienipalkkaisuudesta
ja pätkätöistä, epäsäännöllisistä työsuhteista,
ja samoin kotityöt kasautuvat naisten harteille hyvin pitkälle,
vastuu perheestä ja kodista työn ohella. Toisaalta
Suomessa on erittäin pahaa lähisuhdeväkivaltaa
edelleen. Noin 50 000 naista vuosittain kärsii
siitä, ja nelisenkymmentä kuoleekin vuosittain
lähisuhdeväkivallan seurauksena. Eli meillä on
kyllä näitä todellisia ongelmia, jotka kohdistuvat
toiseen sukupuoleen.
Kun nyt on lähdetty ensimmäisen kerran sukupuolten
välistä tasa-arvoa EU-direktiivillä säätelemään
työelämän ulkopuolella, niin nämä sinänsä eivät
mielestäni ole Suomessa ne suurimmat epäkohdat,
mihin tässä direktiivissä nyt puututaan.
Sinänsä valiokunta on pyrkinyt tässä kyllä löytämään
näitä ikään kuin lieventäviä seikkoja ja
tulkitsemaan nyt sillä tavalla näitä pykäliä,
että näiden kanssa voitaisiin elää eikä näistä olisi kohtuutonta
haittaa. Julkisuudessa ehkä eniten on ollut esillä juuri
tuo parturi-kampaamojen tilanne, ja siihen valiokunta on ottanut
selkeän kannan. Eli jatkossakin on mahdollista hiusyrittäjien
erikoistua ja käyttää omaa ammattiosaamistaan
ja hankkia välineitä tietynlaisiin palveluihin
eikä tarvitse enää ikään
kuin tasapuolisesti kaikille permanentteja samaan hintaan olla tekemässä kaikkien.
Mutta ed. Zyskowiczkin täällä viittasi
muun muassa urheilutapahtumien ja vastaavien markkinointiin, joihin
esimerkiksi naiset ovat voineet saada edullisemman lipun, ehkä joihinkin
miehetkin. Niissähän tavoitteena ja motiivina
ei varmaankaan ole ollut syrjintä, vaan nimenomaan se,
että saataisiin eri sukupuolten edustajia laajemmin osallistumaan
tapahtumiin, ja näin osaltaan on ehkä haluttu
myös ikään kuin uudistaa näitä sukupuolirooleja
ja tutustuttaa molempia sukupuolia erilaisiin palveluihin.
Kun nyt ilmeisesti tästä EU-kukkasesta ei
mihinkään päästä, vaan
tämä on täällä nyt
hyväksyttävänä — Suomi
vähän viime tingassa tätä onkin
laiksi jo tuomassa tai vähän myöhässäkin — niin
erityisen tärkeää on tuo, että aikaisemmin
jo työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on
edellyttänyt silloin, kun tasa-arvolaki edellisen kerran
oli täällä käsittelyssä vuonna
2005, että ensi vuoden aikana hallitus toisi selvityksen
näistä vaikutuksista, mitä tuolla lailla
on ollut. Näiden nyt tehtyjen muutosten tulee olla mukana
myös tuossa selvityksessä, joka ensi vuonna valiokunnalle
annetaan. Silloin voidaan varmaan paremmin arvioida, onko tämä laki
lähtenyt toimimaan niin kuin on tarkoitettu vai onko tasa-arvovaltuutettu
tämän seurauksena joutunut aivan kohtuuttoman työpaineen
alle, koska kyllähän tässä nyt
aika paljon myös sitten tasa-arvovaltuutetulta tarvitaan
jatkossa tulkintaa, kun eri yritykset ja yhdistykset pyrkivät
löytämään niitä keinoja,
miten he voisivat edelleen toimia ja tarjota palveluitaan ilman,
että syyllistyisivät syrjivään
toimintaan.
__________
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
__________
Katja Taimela /sd:
Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan
jäsenenä pidän paitsi tärkeänä naisten
ja miesten välistä tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla
myös sitä, ettei meidän kenenkään
tarvitsisi tehdä tämän tyyppistä lainsäädäntöä,
mitä me olemme tällä hetkellä tekemässä.
Tämän lakiehdotuksen mukaan tavaroiden ja palvelujen
tarjoaminen yksinomaan tai pääasiallisesti toisen
sukupuolen edustajille on edelleen sallittua, mutta osittain, niin
kuin hyvin ed. Zyskowiczin puheenvuorosta kävi esille.
Eniten keskustelua aiheuttivat parturi- ja kampaamoyrittäjät,
niin kuin puheenjohtaja Satonen täällä omassa
puheenvuorossaan toi hyvin esille. Tämä johtui
ainoastaan ja vain siitä, että lakiehdotuksen
käsittelyn yhteydessä esitettiin julkisuudessa,
että lakiehdotus kieltäisi erillisten parturi-
ja kampaamopalvelujen tarjoamisen. Valiokunnassa nousi vahvasti
esille, että hiusyrittäjien pitää pystyä jatkossakin
palvelemaan asiakkaita omalla liikeideallaan, ja hinta koostuu muun
muassa työn vaativuudesta.
Tämän lain seurannasta sen verran, että tässä kohdin
on hyvä myös mainita, että eduskunta
on edellyttänyt hallituksen antavan valiokunnalle selvityksen
esityksen vaikutuksista ensi vuoden loppuun mennessä, ja
siinä kohdin on kyllä syytä tarkoin käsitellä myös
kokemukset tästä lainmuutoksesta, elikkä saadaan
tämä sitten takaisin vielä mielenkiintoiseen
valiokuntakäsittelyyn.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa herra puhemies! En puutu enää tämän
lain palveluntarjoamisen naurettavuuksiin, koska se on jo tullut täällä ihan
riittävästi esille. Sen sijaan tässä on tämä 10 §,
sen muutos. Sehän muutetaan nyt siten, että työnantajan
selvitysvelvollisuus menettelystään säädettäisiin
yhtä laajaksi kuin se oli ennen lain muuttamista vuonna
2005.
Periaatteessa on ihan hyvä asia, että totta
kai työntekijän täytyy saada selvitys
siitä, miksi hän saa esimerkiksi huonompaa palkkaa
kuin mies tai miksi hänet pannaan huonompaan työhön kuin
mies, jos hän itse katsoo, että hän on
yhtä hyvä kuin mies, tai toisinpäin.
Minun mielestäni sen pitää tietenkin
koskea myös miestä eikä pelkästään
naista.
Siinä on sellainen ongelma, joka tässä nyt
tulee esille, että jos tämä merkitsee
sitä, valiokunnan puheenjohtaja, että on aina
maksettava samasta työstä sama palkka, mutta on
aina maksettava naiselle samasta työstä sama palkka
ja miehelle samasta työstä sama palkka, niin pystymmekö me
yrityksissä koskaan käyttämään
niin sanottua kannustavaa palkkapolitiikkaa. Tämähän
periaatteessa estää sen käytön
sen takia, että silloinhan voidaan kaikkien hyvitysmenettelyjen perusteella
vaatia työnantajalta korvausta epäoikeudellisesta
ja epäasiallisesta kohtelusta, koska tässä 10 §:ssähän
työnantaja velvoitetaan antamaan työntekijälle
pyynnöstä kirjallinen selvitys menettelystä silloin,
kun työntekijä epäilee tulleensa syrjityksi
työsuhteen ehtojen, muiden työsuhteen ehtojen
kuin palkkauksen, osalta.
Toinen kohta on, että työntekijä epäilee
työnantajan syrjineen häntä työtä johtaessaan,
työntekijä epäilee työnantajan
syrjineen häntä työsuhdetta päättäessään
ja työntekijä epäilee hänen rikkoneen
lain häirinnän kieltoa. Itse asiassa minä olen
ilmeisesti ymmärtänyt tämän
asian väärin. Tämä ei koske
palkkausta. (Ed. Satonen: Ei koske!) — Joo. Silloin tässä ei
periaatteessa ole mitään estettä. Minä olen
lukenut tämän huonosti. Silloinhan tämä on
periaatteessa aivan ihan hyvä järjestelmä,
että saadaan selvyys siihen, millä perusteella
työnantaja tekee. Jos tämä olisi koskenut
palkkausta, niin silloin tämä olisi ollut ihan
väärin perustein.
Mutta kuten aikaisemmin sanoin, elämässäni en
ole sillä tavalla kohdannut sukupuolista syrjintää.
Sen sijaan tässä kyllä alkaa kohdata
syrjintää iän puolesta.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolan puheenvuoron johdosta sanoisin,
ettei tämä todellakaan, kun viitattiin palkkauskysymyksiin,
sillä tavalla vaikuta. Mutta toki perusideanahan on se,
että lähtökohtaisesti ei sukupuolen perusteella
saa syrjiä palkkauksessa. Toki voi olla muita perusteita, jolloin
palkkaukset ovat erilaiset, tai ovat aivan yhtä lailla
samanlaiset, kuin ne ovat myöskin naisten välillä keskenään
tai miesten välillä keskenään.
Perusidea on tavallaan se, että sen täytyy sitten
perustua työn vaativuuteen ja muihin sellaisiin tekijöihin,
eikä sukupuoli voi olla johtava peruste. Mutta tämä asiakohta
varmaan tässä kävi jo selväksi.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä on ollut
hyvinkin hauskoja keskusteluja itse asiassa hyvinkin vakavasta asiasta.
Silloin, kun tämä asia tänne saliin tuli,
luimme tätä hyvinkin tiukkaan. Sinänsä tässä lakiesityksessähän
on ihan hyviäkin asioita. Esimerkiksi juuri ed. Ukkolan
mainitsema 10 §, jonka voidaan tosiasiallisesti edistävän
tasa-arvoa. Siinä ehdotetaan täydennettäväksi,
että työnantaja velvoitettaisiin antamaan työntekijälle
tämän pyynnöstä kirjallisen
selvityksen menettelynsä perusteista myös silloin,
kun työntekijä epäilee tulleensa tasa-arvolain
mukaan syrjityksi, tai työntekijä epäilee
työnantajan syrjineen häntä lain 8 §:n
1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla työsuhdetta päättäessään sekä silloin,
kun
työn- tekijä epäilee työnantajan rikkoneen lakia tai 8
a §:ssä säädettyä vastatoimien
kieltoa jne. Meidän suurin ongelmammehan on se, millä me saamme
työelämän tasa-arvoa edistettyä.
Oikeastaan tämä lisää myös
avoimuutta työnantajan ja työntekijöiden
ja myös työnantajan ja työnhakijan välillä.
Meillähän voi jopa olla niin, että syrjitty
henkilö voi kokea myöskin taloudellisia tai joskus
jopa psyykkisiä vaikutuksia.
Se, mikä tässä tietenkin pohdituttaa,
on se, mitä tämä laki tuo tullessansa.
Toivottavasti se tuo ainakin tältä kohdin lisää tasa-arvoa
ja myös lisää avoimuutta työntekijöiden
ja työnantajan ja työnhakijoidenkin kesken. Mutta
kyllä tämä ainakin tulee lisäämään
juristien työtä, pelkästään 10 §:n
muutos saattaa tuoda sitä. Kun siellä selvityksiä annetaan,
niin niiden kanssa mennään todennäköisesti
sitten oikeuteenkin yhä useammin, koska on olemassa jonkinasteinen
dokumentti ja on yhä enemmän perusteita, joiden
perusteella voidaan työnantajat haastaa oikeuteen. Valitettavasti
tämä näkökulma on joiltain osin jäänyt
käsittelemättä valiokunnan muuten erinomaisessa mietinnössä. Toivon,
että tältä osin 10 §:n toteutumista
erityisesti seurataan.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse asiassa pyysin tämän
vastauspuheenvuoron sen takia, että kyllä tämä 10 § sittenkin,
ed. Satonen, saattaa merkitä myös palkkasyrjintää.
Meillä on nyt oikeudessa tällä hetkellä ainakin
yksi juttu, jossa kaksi naistyöntekijää yhdestä lehdestä vaativat
korvausta siitä, että he saavat pienempää palkkaa
kuin tässä lehdessä olevat miehet. Elikkä tässä tapauksessa
kyllä on myös kysymys oikeudenkäynnistä palkkasyrjinnästä,
jota epäillään, että se olisi
sukupuolen perusteella tapahtunut.
Kyllä tämä 10 § voi myös
... (Ed. Satonen: Sukupuolen perusteella se ei saa tapahtua!) — Joo, mutta
tässä tapauksessa epäillään,
että tämä palkkasyrjintä olisi
tapahtunut sukupuolen takia, ja tämän takia on
yksi tapaus oikeudessa. Minä ihmettelin, miten minä olin
tämän noin väärin tulkinnut,
mutta en minä sitten ollutkaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Ukkola on siinä oikeassa,
jotta tämän tyyppisiä tapauksia varmasti
on olemassa, joissa ollaan samassa tehtävässä,
on sama työ, mutta tietysti sen näyttäminen
toteen on aika hankalaa, vaikka toimittajan työssä,
miten arvostaa työnantaja sitten sitä ammattitaitoa,
tai monessa muussakin paikassa. Sinällään
on myös teollisuudessa jonkin verran syrjintää.
Vaikka ollaan samassa työssä, toisilla on heikompi
palkka siinä, ja tehdään ihan samaa työtä.
Siinä mielessä tämä havainto
on varmaan ihan oikea, mutta tässä ... (Ed. Gustafsson:
Jos toinen on ollut 20 vuotta pidempään, niin
kyllähän sen pitää saada parempi
palkka!) — Niin, ed. Gustafssonille voin todeta sen, jotta
jos on ihan sama aikakin oltu, semmoistakin on tullut esiin tuolla.
Mutta joku täällä sanoi, että tämä on
pöllöimpiä lakeja. Minusta, ihan oikeasti,
tämä on kyllä pöllöimpiä lakeja
sinä aikana, kun tuossa työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa itse olen jäsenenä ollut,
että eivät ainakaan niin paljon ristiriitaisia tunteita
ole muut herättäneet kuin tämä tässä. Tässä tavallaan
hurahdetaan nyt siinä mielessä hassuihin tilanteisiin,
jotta meidän pitäisi tunnustaa, että on
miehiä ja naisia olemassa, ja sitten he vaativat erinäköisiä palveluita.
Kaikkea ei voi mitata tarkkaan, että pitää olla
sukupuolineutraali asenne, vaan pitäisi tunnustaa se avoimesti,
että meillä on miehiä ja naisia olemassa,
ja silloin niitä palveluita tarjotaan näille.
Tässä voisi kysyä, pitääkö miesten
päästä naisten saunaan sitten esimerkiksi,
jotta onko se syrjintää, kun nyt sinne ei lasketa,
kun on eri sukupuolille saunat. Tai on sitten miesten sauna, jotta
pitääkö naisten päästä sinne.
(Ed. Gustafsson: Saksassa pääsee!) Onko se syrjintää,
kun sinne saunaan ei voi mennä. Tämä menee
vähän pitkälle, mutta kun olen ollut
parantamassa tätä, niin minä totean,
että valiokunta teki hyvää työtä,
mutta hallituksen esitys vaan ihmetyttää.
Jouko Laxell /kok:
Herra puhemies! On paljon tapahtumia, joissa olisi hyvä,
että esimerkiksi harvoin yhdessä käyvät
osapuolet pääsisivät halvemmalla, siis
se kumpi ei ole käynyt tai ajattelee käyvän,
ja jopa sen mukaan innostuisivat asiasta. Näin saataisiin
usein yhteinen harrastus molemmille. Myös monet tapahtumat
kaipaavat lisää osanottajia sekä myöskin
tuloja.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Omassa maalaisessa pököpäässäni
olen tässä miettinyt, kannattaako tässäkään
asiassa riippua siinä sukupuolessa, ja koska köyhän
ainut huvitus on vilkas mielikuvitus, niin olen koettanut keksiä tähän
vaihtoehdon ed. Zyskowiczillekin, että kun ongelma ei olekaan
sitten enää muu kuin se, että mainostamisessa
on mielikuvitus vaan rajana. Ei enää naista eikä miestä mainita
siinä mainoksessa, vaan ilmoitetaan sillä lailla,
että tule otteluun perheesi kanssa, niin puoliso pääsee
puolella hintaa. Kuka sen tietää, onko se puoliso
nainen elikkä mies? No, sitten kaksi risteilyohjusta yhdellä hinnalla
ja baarikärpänen puoleen hintaan. Kuka sen tietää,
ovatko he naisia vaiko miehiä?
Tämä laki edistää suunnattomasti
suomalaista mielikuvitusta, ja siinä mielessä tämä on
kyllä ihan kohtuullisen onnistunut.
Hannakaisa Heikkinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia, ed. Kyllönen, aivan mahdottoman
hyviä esimerkkejä käyttöön
otettavaksi. Mutta vakavoituen, tähän tasa-arvokurkkuun. Käytän
tätä esimerkkiä tästä vastikään
perutusta kurkkudirektiivistä, kun säädeltiin,
minkä käyräinen kurkku on ykköslaatua
ja mikä on sitten jo kakkosluokkaa. Nyt se saatiin onneksi
kumottua EU:n tasolta.
Mutta kun ed. Heinonen täällä aikaisemmin sanoi,
ettei vain tässäkin täysistunnossa, kun olemme
tätä hallituksen esitystä käsitelleet,
tällä leukailulla vähennetä tasa-arvotyön
merkitystä, niin laajennan tähän tämänkin
lakiesityksen käsittelyn, sillä valiokunnassa
me todellakin teemme tärkeää työtä.
Meillä on vakavia asioita, rajanvetoja, mitä teemme
siellä, ja tavallaan tällainen hallituksen esitys,
joka EU:sta tulee, mitätöi sitä meidän
työtämme, kun tavallaan moni meistä valiokunnan
jäsenistä on täällä keskustelemassa,
kuinka tarpeetonta tällainen säätely
on.
Ed. Sasi sanoi aikaisemmin puheenvuorossaan, että on
varmasti EU:ssa maita, joissa tällaiselle säätelylle
on tarvetta. Aivan varmasti on EU:n sisällä tällaisia
maita, mutta voidaan heittää kysymys, pitäisikö silloin
jättää säätelemättä asioista,
kun se joissakin maissa aiheuttaa aivan päinvastaisia toimia
itse tasa-arvotyölle, joka on tärkeää ja
kannatettavaa.
Timo Soini /ps:
Arvoisa puhemies! Olin tuolla lehtereillä juuri itse
asiassa kampaamo-parturiyrittäjän kanssa. Eihän
tälle EU:n pöhköydelle tietenkään
mitään rajaa ole olemassa. Eli kirves on puun
juurella, EU syöksyy lamaan ja tällaisia nyt sitten
vahdataan ja vaaditaan. On peräti vuonna 2004 tullut tällainen
direktiivi, ja kun se olisi kansallisesti pitänyt saattaa
voimaan 21.12.2007, niin paukkuukohan nyt sakko? Vieläkö EU:n
isopalkkaiset tuomarit rupeavat käädyt kaulassa
ja lampaannahkaturkki päässä näitä rankaisemaan
tällaisesta? Tämähän on aivan pähkähullua.
Ei ole mitään epäilystä. Tällainen järjestelmä,
joka idässä Neuvostoliitto-nimellä tukehtui
omaan mielettömyyteensä ja omaan säätelyynsä,
on läntinen Neuvostoliitto, Eurostoliitto nimeltä.
Hämmästelen, että kokoomuksessa tällaista tuetaan
ja selitellään parhain päin. Jos Suomen kansaa
lyödään, niin sitä voidaan arvostella
miten tahansa, mutta kun se EU:sta tulee, niin kaikki hyväksytään.
Ruttopuiston rantaankin tullaan erikoiseduilla. Tuli mieleen ed.
Zyskowiczin nähdessäni, että kun hän
ponnekkaasti näitä erityisetuja vastusti, ne tulivat
sitten kuitenkin. Eli tällaista kun vaan EU:sta tulee,
ruusun tuoksua, se on samanlaista kuin Neuvostoliiton rauhanaseet,
ne olivat hyviä.
No itse yksityiskohtiin. Todella EU-oikeuden vaatimusten täyttäminen
ennakoidaan, Suomessahan aina ennakoidaan, mitä mielettömyyttä sieltä EU:sta
voidaan vaan keksiä, niin me jo ennakkoon rupeamme valmistautumaan
mallioppilaana käsi lipassa, että täällä ollaan
ja näin tehdään. (Ed. Gustafsson: Tätähän
on jarrutettu!) Eli tämä on jatkuvaa torjuntavoittojen
sarjaa. Tämäkin on ilmeisesti suuri torjuntavoitto.
Ei päätä eikä häntää.
Tämä on ehkä toiseksi hölmöin
laki, mihin olen törmännyt tällä eduskuntakaudella. (Ed.
Ukkola: Mikä se hölmöin oli?) Toinen
oli tämä, kun sukupuolineutraalista avioliitosta
ruvetaan puhumaan adoptointien yhteydessä saman sukupuolen
osalta, se on hölmöintä, mitä olen
kuullut. Ei sellaista asiaa voi olla kuin sukupuolineutraali avioliitto.
Mutta täällä nyt ajetaan ikään
kuin sukupuolineutraalia lainsäädäntöä, että kaikki
ovat sitten tasa-arvoisia. Lisäarvon minä ymmärrän,
mutta tällaista tasa-arvoa en ymmärrä.
Arvoisa puhemies! Kyllä on herkullinen tämäkin
kohta: "Esimerkiksi äitienpäivää tai
isänpäivää koskevat toiselle
sukupuolelle kohdistetut tarjoukset olisivat siten edelleen mahdollisia,
jos kyse on vain harvoin annettavasta huomionosoituksesta, jonka
rahallinen arvo on suhteellisen pieni." Voi hyvänen aika
sentään! Ja tämä on valiokunnan
mietintötekstiä. Tätäkin nyt
tarvitsee oikein erikseen korostaa. Eikö sitä isää ja äitiä pidä joka
päivä muistaa eikä pelkästään
isänpäivänä, mutta isänpäivänä sitä saa
peräti mainostaa, jos se ei ole rahallisesti merkittävä.
Ai että on EU-vaalit tulossa, eihän tämän
parempaa keinoa ole kuin sanoa, että tällaisia
siellä tehdään ja vielä isolla
palkalla. (Ed. Gustafsson: Soini ehdokkaaksi nyt!)
Arvoisa puhemies! Kyllä täytyisi saada jo
sinnekin jotain järkeä, vaikka se on jo määritelmällinen
mahdottomuus, EU ja järki.
Arvoisa puhemies! Täällä sitten vielä kerrotaan:
"Tällaisista oikeutetuista tavoitteista ja keinoista perusteluissa
mainitaan esimerkkeinä uhrien suojelu vain toiselle sukupuolelle
tarkoitetuissa turvakodeissa" — se on hyvä, mutta — "naisten
ja miesten etujen ajaminen vain jommalle kummalle sukupuolelle tarkoitetuissa
kerhoissa sekä urheilutapahtumat, jotka on tarkoitettu vain
toiselle sukupuolelle." Kyllä on tämmöinen määrittely,
täytyy sanoa, että on valmis maailma, herranen
aika, jos tällaisia täytyy säädellä. Tässä ei
ole mitään järkeä.
Täällä pidetään
hyviä puheita, mutta ei auta työmiestä,
niin kuin ed. Gustafsson on joskus sanonut, hyvin puhutaan, mutta
ei auta työmiestä. En tiedä, ketä tämä auttaa.
Itse asiassahan tämä pitäisi hylätä.
Se on se oikea tapa. Mutta oikeastaan on parempi, että tämmöinen
pöhköys EU:n päätöksestä johtuen
ja sen orjailusta ja orjasieluisuudesta, jolla näitä pistetään
voimaan, lisää itse asiassa kriittisyyttä EU:ta
kohtaan ja se nakertaa pikku hiljaa sinne rakenteisiin ja syöpyy
ja huojuu jo tämä EU-talo ja se sieltä tulee
niskaan kuin korttipakka. EU ja koko Suomi on laman kynnyksellä.
Näitä käsitellään ja
näitä viilataan ja viimeisen päälle
asetellaan sanoja. Ed. Satonenkin oikein jämäkästi
valiokunnan puheenjohtajana on tähän keskittynyt.
Tämä on kyllä aika merkittävää.
Arvoisa herra puhemies! EU on juuri miltä se näyttää,
hedelmistään puu tunnetaan, tässä on yksi
EU:n hedelmä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Sen verran täytyy ed. Soinille kyllä todeta,
että ihan tähän nyt ei valiokunta pelkästään
ole keskittynyt. Kyllä meillä sentään
työllisyyden hoitoon liittyvät kysymykset ovat
päällimmäisinä eikä suinkaan
tämä.
Mutta siinä, mitä ed. Soini sanoi siitä,
että EU:n pitäisi keskittyä tämän
direktiivin sijasta esimerkiksi finanssikriisin hoitamiseen ja työllistämiseen,
hän on kyllä täysin oikeassa. Itse asiassa
täytyy sanoa, että tämä on toinen
kerta, kun todistetusti ainakin omasta mielestäni ed. Soini
on oikeassa. Ensimmäinen kerta oli Ylöjärven
raveissa, kun hän onnistui veikkaamaan etukäteen sen
hevosen, joka voitti. Silloin hän oli ensimmäisen
kerran oikeassa. Nyt hän on toista kertaa. Kolmatta kertaa
jään odottamaan.
Sitten vielä ed. Ukkolan puheenvuoroon liittyen, toki
tämä työelämässä tapahtuva
syrjintä on vakava asia, ja siinä suhteessa on
ihan varmasti hyvä asia se, että sukupuoli ei
ole keskeinen tekijä siinä, minkälaista
palkkaa kenellekin maksetaan, vaan työn vaativuus ja kokemus
ja muut siihen liittyvät asiat, jotka muuta kautta määritellään.
Minä luulen, että tämä on semmoinen
asia, josta me olemme laajalti yhtä mieltä, ja
se kohta on kuitenkin tässä direktiivissä sellainen,
joka saattaa viedä asioita eteenpäin. Toki siihenkin liittyy
sitten omat hankaluutensa, mitkä ed. Lauslahti tässä aiemmin
sanoi, liittyen byrokratiaan ja juridiikkaan ja sen käytännön
tulkitsemiseen ja muuhun. Mutta kuitenkin se perustavoite, että sukupuoleen
katsomatta saman tasoisesta työstä (Puhemies:
2 minuuttia!) pitää saada sama palkka, on varmasti
ihan oikein.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tasa-arvo on tärkeä asia
ja varsinkin tasa-arvo työelämässä on
hyvin tärkeä, edistettävä asia.
Tasa-arvo-ongelmia ja erittäin suuria turvattomuusnäkökohtia
liittyy myös tähän perheessä tapahtuvaan
väkivaltaan, josta ed. Virkkunen täällä hyvin
puhui. Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että tässä käydyssä keskustelussa kukaan
ei varsinaisesti asettunut puolustamaan tässä puheena
olevassa direktiivissä ja lakiesityksessä olevia
niitä kohtia, joita omassa puheenvuorossani ankarasti arvostelin.
Eli kun epäilin, onko oma tasa-arvoajatteluni kovin kehittymätön
tai olenko tasa-arvonäkökohdiltani kovin vanhanaikainen,
kun en ymmärtänyt näitä rajoituksia,
joita tässä tulee, niin huomasin, että täällä näköjään
ollaan hyvin pitkälle tästä asiasta samaa
mieltä.
Edelleen totean, että minun mielestäni on
ongelmallista, että sellainen urheiluseura syyllistyy laittomuuteen,
joka todellakin myy kausikortteja esimerkiksi naisille halvemmalla,
ja sellainen yrittäjä syyllistyy laittomuuteen,
joka esimerkiksi järjestämiinsä tilaisuuksiin
myy vaikka miehille sitten halvempia lippuja. Näissä usein
on ihan järkevä motiivi, ja en usko, että koskaan
näissä tapahtumissa ja tilanteissa on motiivina
syrjiminen sukupuolen perusteella, joten pidän kyllä tässä laissa
olevia näitä kohtia harhaan osuvina.
Toivon, että tämä keskustelu osaltaan
vaikuttaa niin, että Suomen edustajat näissä pöydissä, missä tämmöisiä uudistuksia
tehdään ja säädetään,
toisivat nämä järkevät näkemykset
esiin ja näitä yliampumisia vältettäisiin.
Lopuksi totean, että ed. Kyllösestä varmasti tulisi
hyvä asianajaja, kun hän niin nopeasti kehitti
jo seikat, joilla lakia voidaan kiertää käytännössä,
mutta ei kai voi olla tarkoituksenmukaista säätää lainsäädäntöä,
jossa samalla pitää antaa neuvot siitä,
miten lakia voi käytännössä kiertää.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Oli pakko tulla kanssa tänne eteen,
koska voi mennä pitkäksi, jos tästä löytyy
vieläkin jotain mielenkiintoista.
Toki ed. Soini sanoi tärkeimmän, että hedelmistään
puu tunnetaan, Raamatun tuntijana. Tuli kyllä mieleen Terry
Gilliamin elokuva, Monty Pythonista tuttu herra, Graalin maljasta,
jossa näitä EU-ritareita roikkui hirtettynä tässä yhdessä puussa.
Tämä vaikuttaa vähän sen kaltaiselta lainsäädännöltä.
Tosiaan, miksi tämmöistä tyrkytetään
Suomeen? Siis minun mielestäni tässä voisi
jopa jonkunlaisesta ...
Kuunnelkaapa taas tätäkin kohtaa sitten vaikka:
"Direktiivi koskee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa
yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa.
Sen soveltamisala kattaa julkisen ja yksityisen sektorin, lukuun
ottamatta yksityis- ja perhe-elämää ja
niiden yhtey-dessä tehtäviä liiketoimia
sekä tiedotusvälineiden ja mainonnan sisältöä ja
koulutusta." Herran jumala, mitä näillä asioilla
on siis tekemistä toistensa kanssa, ja miten siis tiedonvälitys
ja mainonta pääsevät tästä kuin
koira veräjästä, että ne saavat
siis rikkoa tätä juttua ja ei koske niin kuin mitenkään,
että me tehdään tämmöinen
tasa-arvoa edistävä laki Suomessa, joka kuitenkin
näillä aloilla on niin, että tämä ei
ulotu niihin? Tämähän on kuin jonnekin
takapajulaan vietäisiin tai jotain. Tässä on
otsikko "Hyvitysseuraamuksen kohtuullistaminen". Minä en
näe tässä sitä kohtuullistamista
muussa kuin ehkä niissä maissa, joissa naisen
käsitteenä voisi jotain kohtu-sanaa käyttää,
mutta kuitenkin.
Sitten täällä lukee tosiaan: "Joissakin
tilanteissa heidän voi olla vaikea hahmottaa, missä kulkee
syrjinnän ja hyväksyttävän käytännön
välinen raja tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa. Epäselvissä tapauksissa
tulisi palvelun tarjoajilla olla käytettävissään
nopeita keinoja saada tulkinta-apua ja neuvoja." Tämä tarkoittaa
sitä, arvoisa puhemies, että perustetaan tämmöinen
tulkintavirasto, joka siis selvittää sen näissä epäselvissä tapauksissa,
missä tämä raja kulkee tavaroiden ja palvelujen
tarjonnassa ja rikkooko se naisten ja miesten tarjonnan tai siis
kelle näitä on tarjottu. Tästä nyt
pääsisi vaikka mihin, mutta antaa nyt kyllä liian
villin mielikuvituksen levätä tässä vähän
aikaa.
Sitten kun tässä mennään
eteenpäin, "Eriytynyt palvelutarjonta", niin tulen aivan
taas tietämättä, että ed. Soini
oli lukenut tämän näin hyvin, tämmöiseen,
että minä olen kirjoittanut tähän,
onko tämä joku transulaki, koska tämä tosiaan
vaikuttaa kuin tämä olisi tehty transvestiiteille
koko ... Sukupuolineutraalia, EU:n jotain käsittämätöntä siansaksaa:
"Lakiehdotuksen mu-kaan tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen yksinomaan
taikka pääasiallisesti toisen sukupuolen edustajille
on sallittua, jos se on perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi" — oikeutetun
tavoitteen saavuttamiseksi! — "ja tähän
tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin
keinoin."
Nämä sanat: Joko kääntäjä ei
ole tajunnut, että tietyt sanat ovat eri ulottuvuuksista
eivätkä kuulu tavallaan sen perinteisen ... Itse
kirjoitin vähän aikaa sitten kirjan nimeltään
Kapulakielinen pilkunrakastaja, jossa olin aikoinaan, kunnanvaltuustoaikoina
ja myös eduskunnan aikoina, tulkinnut aika omasta mielestäni
pitkällekin sitä, että pysytään
asiassa, kun kirjoitetaan laki tai tämmöisellä direktiivikielellä asioita.
Mutta tässä jotenkin on menetetty ehkä juuri
taas, niin kuin ed. Soini sanoi, loistavalla tavalla omaksi itsetuhoksi
kaikki kontrolli suhteessa siihen, mitä todellisuudessa
tapahtuu.
"- - lakiehdotus kieltäisi erillisten parturi- ja kampaamopalvelujen
tarjoamisen. Valiokunta korostaa, että hiusyrittäjät
voivat lainmuutoksen jälkeenkin" — herran jumala! — "tarjota
oman liikeideansa, ammattiosaamisensa ja käytettävissään
olevien välineiden mukaista palvelua sukupuolesta riippumatta."
Anteeksi nyt tosiaan, että teidän sukupuolineutraalit
juttunne ... En ollut itse paikalla, olin sairaana silloin ilmeisesti,
kun tätä viimeksi käytiin, mutta tässä mennään
... Tavallaan tämä alkaa muistuttaa jotain semmoista, että me
emme aikuistu ollenkaan, koska psykologisissa tutkimuksissa on päädytty
siihen, että jos me pääsemme tämmöiseen
sukupuolineutraaliin välistävetoyhteiskuntaan
seksuaalisesti, niin se estää lapsia aikuistumasta,
koska kouluissa yleisen viettelyteorian mukaan tämmöinen
seksuaalisuuden korostaminen tapahtuu justiin niissä, joilla
on näillä alueilla eniten ongelmia. Eli me tavallaan
tarjoamme Eurooppaa ikään kuin, ennen kuin sitten
tulee tämmöinen taivasten valtakunta, jossa ei
naida ja mennä toiselle eikä mitään
muutakaan, vaan on niin kuin päästy johonkin parempaan
ja henkisempään olotilaan, tässä me
kuin lautasella rupeamme tällä kielellä tarjoa-maan
tämmöistä sukupuolineutraalia transuyhteiskuntaa
ihmisille, joitten ei anneta kasvaa ja aikuistua, vaan ne sidotaan
tämmöiseen sanaleikkimäiseen mielen ja
kielen sekasotkuun, jossa tosiaan siunataan se, että ihmiset
jäävät, koska tähän
ei kuulunut mainonta eikä muu vastaava tähän
juttuun, jossa voi siis edelleen käyttää kaikkia
keinoja, siunataan ihmisille se, että ne eivät koskaan
aikuistu, jäävät kuluttajiksi ja ennen kaikkea
menettävät ... Tavallaan heitä ei pakoteta
siihen toisen sukupuolen kohtaamiseen terveellä tavalla,
sillä tavalla siis tervehenkisellä tavalla, että murtaisi
sen rajan, mitä on se, että tulee lapsesta aikuiseksi.
Tässä mielessä justiin tämmöinen
transvestiittinen sukupuolineutraaliyhteiskunta tarjoaa pakokeinon
sille, että jää ikuisesti, ehkä meidän
tapauksessamme ei jää kuitenkaan ikuisesti EU:n
kontrolliin, vaan jonkunlaisen autoritaarisen systeemin kontrolliin.
Mutta on täällä lopussa vielä yksi
hyvä lause: "Valiokunta pitää tärkeänä,
että lain toteutumista ja vaikutuksia seurataan huolella."
Todella, ottakaa huolella. Minulla on syvä huoli tästä,
niin kuin kuulitte ehkä myös tämän
tahattoman huumorin takaa, tämän asian toteuttamisesta.
Toteutukoon se siinä muodossa, missä se Suomessa
on toteutunut ja menee eteenpäin, mutta ei tässä muodossa.
En kannata tätä. Jos voisin hylätä tämän
itse jotenkin, niin hylkäisin.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tietysti nyt pikkasen loukkaa se, että ed.
Virtanen kuitenkin vähän halventavalla tavalla
suhtautui valiokunnan varsin tarkasti harkittuihin kannanottoihin.
(Ed. P. Virtanen: Puhuin käännöstyöstä!)
Minun on pakko todeta kuitenkin, että tämä kannanotto
koskien esimerkiksi meidän hiusyrittäjiämme,
joista maan valtalehdetkin ruokkivat ihan vääriä tietoja
ja asenteita, on nyt kirjoitettu tähän sillä tavalla,
että sadattuhannet hiusyrittäjät ja heidän
työntekijänsä voivat olla hyvin turvallisin
mielin nyt tämän valiokunnan kannanoton jälkeen.
Ei näitä sillä tavalla kannata ivata
ja naureskella. Sori nyt vähän tällaisen
vakavamielisen toverin kannanotto tähän.
Sitten toinen ehkä tämmöinen historiallinen ulottuvuus
on tähän asiaan se, missä meillä nyt on
kaikilla kutakuinkin samanlainen näkemys. (Puhemies: Minuutti!)
Minäkin kuulun siihen suurten ikäluokkien polveen,
joka muistaa sen, kun oli tarjoukset lavatansseille, että naiset
ja sotilaat puolella hintaa, eikä kukaan siitä tykännyt huonoa,
vaan todettiin, että tämä kuuluu suomalaiseen
elämäntapaan ja kulttuuriin. Sen takia uskon,
että jatkossakin (Puhemies: Minuutti!) me olisimme omin
eväin pärjänneet.
Sanna Perkiö /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä olisi aika onnetonta,
jos Suomesta tulisi täysin sukupuolineutraali yhteiskunta.
Miehillähän on näitä metsästysseuroja
ja naisilla on ompeluseuroja, tytöillä on tyttöjen
leikit, ja pojilla on poikien leikit. Varmaan tarkoitus on ollut aika
hyväkin, kun EU on lähtenyt tätä direktiivin muodossa
viemään eteenpäin ja juuri tätä sukupuolineutraalien
palvelujen ja tavaroiden tuottamista. Varmasti ajatuksena on ollut
kohentaa oloja ihan joissakin muissa maissa kuin Suomessa. Olosuhteet
muualla ovat paljon huonommat kuin meillä täällä.
Tämä lainsäädäntö ei
ehkä Suomelle ole kovin ajankohtainen kuitenkaan, vaan
meidän tasa-arvo-ongelmamme sukupuolien välillä ovat
ihan jossain muualla. Tasa-arvoasiasta ja -tilanteesta pitäisi
puhua kyllä paljon enemmän, ja siinä mielessä tämä keskustelu
on ollut tervetullut.
Mitä tulee sitten näihin pahimpiin asioihin, sellainen
on se, että vanhemmuuden kustannukset aiheuttavat merkittävän
osan siitä palkkaepätasa-arvosta ja muustakin
epätasa-arvosta, joka työelämässä esiintyy.
Se on kyllä kumma, että työmarkkinajärjestöt
eivät pysty tätä asiaa ratkaisemaan,
vaan tätä vanhemmuuden kustannusten korvaamista
edelleen ratkaistaan miesvaltaisten työnantajien ehdoilla.
Täällä eduskunnassa meidän pitäisi
kyllä paneutua tähän asiaan enemmän.
Työmarkkinajärjestöt eivät pysty
sitä ratkaisemaan.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kannatan tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia,
tasapäistämistä en milloinkaan. Enkä ole EU:n
orjailtavissa, eivätkä mielipiteeni tule mistään
tuutista, sen paremmin EU:sta kuin feministijärjestöistä tai
muistakaan humpuukiporukoista, jotka eivät ymmärrä luonnollisia
eroja miesten ja naisten välillä. Ne erot ovat
rikkaus, ja tämä on aivan tosiasia.
On ihan hullua, että me täällä väännämme
näitä sukupuolineutraaleja lakeja ja asetuksia
ja orjailuja. Sitten kuitenkin tälläkin hetkellä Suomessa
käydään kovia neuvotteluita nais- ja
mieskiintiöistä. Meillä oli juuri kunnallisvaalit,
ja kunnan elimissä pitää olla 60 prosenttia
toista ja vähintään 40 toista, siellä taas
sitten sukupuoli on erittäin merkittävä aihe.
On erittäin suuret vai-keudet, kun pistetään
sinne sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita,
eikä tämä koske pelkästään
toista sukupuolta, vaan puolin ja toisin. Tämä on
aivan mieletöntä puuhaa. Tässä ei
ole mitään järkeä.
Herra puhemies! Kyllä se jotain yhteiskunnasta ja sen
mädäntymisestä kertoo, kun tällaisten asioiden
kanssa askarrellaan. Jos tähän on varaa sekä Euroopan
tasolla että Suomen tasolla, niin ei hyvin mene, kohta
rytisee ja rymisee kunnolla. Eläköön
miesten ja naisten välinen eroavaisuus, se on myös
se magneetti, joka meitä toisiamme kohti vetää.
Arvostusta ja molemminpuolista arvostusta on nimenomaan tämä eikä se, että samasta
putkesta. Nämähän nyt ovat aivan naurettavia
tällaiset, että kielletään se,
että kaksi yhden hinnalla pääsee, ovat
sitten miehiä tai naisia. Voi olla, että johonkin
kisaan kaksi naista saa mennä halvemmalla ja johonkin kaksi
miestä. Sillä lailla (Puhemies: 2 minuuttia!)
he tutustuisivat näihin toisiin asioihin. Tässä ei
ole päätä eikä häntää.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Suomessa on esimerkiksi työelämässä tasa-arvo-ongelmia,
mutta ne tässä laissa säädetyt
asiat, jotka koskevat juuri lippujen myymistä urheilukilpailuihin
sukupuolen perusteella puoleen hintaan tai lippujen myymistä risteilylle
tai ravintolailtaan sukupuolen perusteella puoleen hintaan, eivät
todellakaan mielestäni ole mitään tasa-arvo-ongelmia.
Siinä ei mielestäni kenelläkään
ole perusteltua syytä kokea tulleensa sukupuolen perusteella
syrjityksi sanan varsinaisessa mielessä, vaikka sukupuolen
perusteella joku saa alennusta osana urheiluseuran tai yrittäjän
markkinointitoimintaa.
Valitettavasti ei kuitenkaan voi sanoa, että tämä laki
ei koske Suomea. Päinvastoin, meillä on erittäin
legalistinen perinne, eli se, mitä laissa on säädetty,
se myös pannaan täytäntöön.
Ja meillä on varmasti tuolla tasa-arvovaltuutetun toimistossa
ja vähän muuallakin tämmöisiä tasa-arvofundamentalisteja,
jotka pitävät huolen siitä, että ne
yrittäjät, jotka tämän lain
voimaantulon jälkeenkin edelleen tarjoavat naisille halvempaa sisäänpääsyä ravintolailtaan
tai risteilylle, varmasti poltetaan tällaisesta lainvastaisesta
menettelystä. Eli tämä laki valitettavasti
juuri tässä mielessä koskee Suomea, kun
taas ehkä joissain muissa, vähän erilaisen
kulttuurin maissa tällaisiin asioihin ei käytännössä edes
puututa.
Herra puhemies! Haluan aivan lopuksi toistaa sen, minkä sanoin,
eli toivon, että hallituksen piirissä tämä eduskunnan,
voi sanoa, yhteinen näkemys, mikä tässä keskustelussa
on tullut esiin, otetaan huomioon ja siellä EU:n pöydissä,
kun tällaisia asioita käsitellään
ja säädetään, pidetään järki
mukana eikä tehdä säädöksiä,
jotka Suomessa ja Suomesta katsottuna näyttävät
ennemminkin näpertelyltä (Puhemies: 2 minuuttia!)
ja jopa pelleilyltä.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Monty Python -herra taisi olla tosiaan
Terry Gilliam eikä Tony Gilliam, mutta yhdyn kahteen edelliseen
ja miksei vielä heitäkin edelliseen puhujaan siinä,
mitä he sanoivat oikeastaan kaikessa, koska meidän
pitäisi olla ylpeitä siitä, että me olemme
ensimmäisiä todella tasa-arvoisia, pitkälle
tasa-arvoisia, solidaarisia, ei rasistisia. Meillä ei loppujen
lopuksi ole muuta ongelmaa kuin ainoastaan ehkä se, mitä äsken
ed. Zyskowicz sanoi tai viittasi sinnepäin, että nämä fundamentalistit,
meidän vähemmistömme ovat tulleet tavallaan,
Rkp ja tietyt vihreät, siihen, että kun he ovat
päässeet tasa-arvoisiksi, niin sen jälkeen
tämä Rkp:n malli on mennyt överiksi,
eli vaikka on saavutettu tasa-arvo, niin sitten on ruvettu vaatimaan
aina lisää vaan, koska edelleen muka sorretaan.
Sitten lopulta on, niin kuin tiedätte, joka paikassa yli
10 prosenttia kaikkia etuoikeuksia. Tähän fundamentalismiin
voidaan nyt EU-lainsäädännöllä vastata,
mutta pahimmassa tapauksessa tämä lainsäädäntö johtaa
siihen, että me saamme lisää pääkalloja
siihen kaulahihnaan, jossa kaiken näköiset fundamentaalivähemmistöt
vaativat meiltä aina vedoten tasa-arvoon tai johonkin muuhun,
jotka ovat jo toteutuneet.
Suomalaisten pitää olla yläpuolella.
Me olemme malliesimerkki siitä, miten on yhteiskunta saatu
toimimaan, niin että naiset on otettu mukaan tähän,
ei ole esineellistetty eikä pidetty tavarana. Me olemme
aivan erinomaisessa tilanteessa, ja meidän pitäisi
olla tavallaan tämän tekstin päälaatijoita
ja suomesta pitäisi kääntää tämä englanniksi,
niin silloin tämä toimisikin, eikä näinpäin,
että kökkökielelle käännetään, niin
että meitä naurattaa hyvällä,
siis huumori, satiiri, mitä niitä on kaikkea,
sadismia ja muuta kaikkea hyvää semmoista huumorilajia
parhaimmillaan. Tämä asenne tämmöiseen
meillä on väärä. Meidän
ei tämmöisessä kohtaa pitäisi
nöyristellä yhtään vaan sanoa
se jonnekin sinne, niin että se kuuluu, että älkää nyt
viitsikö meille tuoda Suomeen tämmöistä.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Soini yllättäen puuttui
sellaiseen asiaan, joka on ihan oikea todellinen ongelma kunnissa,
olen sen kunnallispoliittisen urani aikana havainnut, elikkä näihin
kiintiöihin. Kiintiöt olivat, silloin kun ne tuotiin,
ihan paikallaan sen takia, että silloin pätevienkin
naisten oli vaikea päästä kunnallisiin
luottamuselimiin, ellei todella tehnyt hartiavoimin töitä yhdessä muiden
naisten kanssa. Sitten tilanne kiintiöitten jälkeen
on muuttunut niin, että kun se on 60—40, niin
todella joskus joutuu näihin kunnallisiin luottamuselimiin
hakemaan kissojen ja koirien kanssa sopivaa naista, joka todella
haluaisi tehdä siellä työtä ja
olisi siitä innostunut ja olisi myös pätevä.
Eihän voi valita sillä perusteella, että on
nainen eikä ole kiinnostunut siitä asiasta eikä halua
edes oppia hoitamaan sitä kunnallista luottamustehtävää.
En elämässäni ole halunnut olla kiintiönainen,
en ole ollut enkä halua olla jatkossakaan.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Toden totta, tämä työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan mietintö sisältää paradoksaalisia, satiirisiakin
piirteitä, niin kuin täällä on
todettu, nämä äitienpäivää, isänpäivää koskevat
mää-räykset, parturi- ja kampaamopalvelujen
tarjoamiseen liittyvät huomiot.
Mutta sitten tähän: Mies ja nainen, kaksi
sukupuolta on, ja ne ovat erilaisia. Niillä on hyvin paljon
erilaisuuksia, jotka liittyvät niiden fysiologiaan. 8 e §:ssä,
joka liittyy vakuutusmaksuihin ja etuuksiin, tässä vakuutusyhtiölaissa
sukupuolen erilainen tarkastelu taas liittyy tähän
mainitsemaani fysiologiaan ja siihen, mikä kummankin sukupuolen
odotettavissa oleva elinikä on. Näin ollen tämä on
selkeä esimerkki, että on yksinkertaisesti kaksi
erilaista sukupuolta, joiden erilaisuus johtaa käytännön
elämässä tilanteisiin, joissa se tulee
esille.
Uskon, että sellaista EU-byrokraattimiestä ei olekaan,
joka etsiytyy gynekologin vastaanotolle, eikä sellaista
naista Brysselin byrokraateissa, joka etsiytyisi sitten androgenetiikkaan
erikoistuneen lääkärin vastaanotolle.
Kyllä nämä erot ovat käytännön
määräämiä ja tulevat
pysymään aina kaikista direktiiveistä huolimatta.
Yleiskeskustelu päättyi.