Täysistunnon pöytäkirja 118/2008 vp

PTK 118/2008 vp

118. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2008 kello 16.03

Tarkistettu versio 2.0

Nuorten työttömyyden vähentäminen ja työllisyystilanne

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyys on vuoden takaisesta kasvanut yli 7 prosenttia ja samalla on puhuttu työvoimapulasta. Aikaisemmin toiminut yhteiskuntatakuu on tuottanut hyvää tulosta, ja se ei selvästikään nyt enää toimi. Meillä on 21 000 alle 25-vuotiasta työnhakijaa työttömänä. Samalla on kaiken aikaa oltu huolestuneita syrjäytymisestä työelämästä. Suomessa myös tilanne on huomattavasti pahempi kuin muissa Euroopan maissa. Me olemme yksi suurimmista nuorisotyöttömyyden alueista.

Mikä on syynä, että nuoria ei palkata työhön, ja onko ministeriöllä jokin uusi suunnitelma, miten tämä tilanne saataisiin käännettyä, sillä tiedämme, kuinka paljon se maksaa, kun nuoret jäävät ulos työelämästä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntatakuu, niin kuin tässä todettiin, on toimiva järjestelmä. Sen lisäksi hallitus on tällä hallituskaudella panostanut aivan erityisen rahoituksen nuorten sekä tukityöllistämiseen, jotta nuoret pääsisivät töihin, että myös työpajatoimintaan ja opetusministeriön kautta opetustoimintaan siten, että on aktivoitu juuri nimenomaan näitä nuoria.

Tällä hetkellä, kun työllisyys heikkenee, on vaarana tietenkin, että nuorten työllistyminen heikkenee, ja on jo merkkejä siitä, että nuorilla on heikompi mahdollisuus päästä töihin. Tässä pyrimme työvoimatoimistojen palveluja todella tehostamaan yhteiskuntatakuuta tehostamalla ja palkkatukea tehostamalla.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt kuitenkin työvoimahallinnon resursseja elikkä nuorten ohjausta ollaan vähentämässä, jos nämä säästötoimet toteutuvat. Myös paikallista työpajatoimintaa kuulleena tiedän, että siellä on suurta huolta palkkatuen riittävyydestä nuorten palk-kaukseen. Hallitus on puhunut paljon koulutuksen tärkeydestä, mutta nyt kuitenkin tiedämme, että työllisyyspoliittiseen koulutukseen pääsee alle puolet halukkaista. Ensi vuoden suunnitelmissa on vähentää 10 000 koulutuspaikkaa tältä sektorilta.

Onko tämä oikeassa linjassa, kun tiedämme, että työttömyys tulee oletettavasti kasvamaan, näin myös koulutustarve, ja tätä puolta ollaan vähentämässä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Olemme aivan erityisesti panostaneet nuorten ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen, samoin — opetusministeriö varmaan vastaa puolestaan — olemme panostaneet nuorten ammatillisen koulutuksen lisäämiseen, oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen sekä myös erittäin paljon nimenomaan työpajatoimintaan lisäresursseja tänä vuonna. Ennen kaikkea on ollut myös etsivää toimintaa, jossa on pyritty saamaan yhteys niihin nuoriin, jotka eivät ole työvoimatoimistoissa kirjoilla tai eivät ole koulutuksessa. Näin on pyritty siihen, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus päästä työpajatoimintaan, työvoimatoimiston asiakkaaksi tai koulutukseen.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri on aivan oikeassa, että tänä vuonna on panostettu hyvin työvoimapoliittiseen koulutukseen ja nuorten tilanteeseen, mutta ongelma on ensi vuosi. Jos me katsomme vaikkapa Riihimäkeä, joka on ollut kasvavia kuntia, siellä nuorisotyöttömyys on noussut 24 prosenttia, Lahdessa yli 6 prosenttia, Hämeenlinnassa yli 16 prosenttia. Näitä ikäviä kaupunkeja voisi luetella vaikka kuinka paljon. Todellisuus on se, että siellä ensi vuosi näyttää tyhjältä, koska tätä työvoimapoliittista volyymia ollaan leikkaamassa 10 000 hengellä ja sen lisäksi työvoimatoimistoja uhkaa tuottavuusohjelma, joka niiden kohdalla on ylimitoitettu. Joka kolmas työntekijä joutuisi tämän ohjelman kautta ikään kuin tilanteeseen, jossa hänen tilalleen ei palkattaisi uutta henkilöä.

Voitteko te luvata, että työvoimapoliittiset resurssit ovat riittävät ensi vuonna siten, että avoin työttömyys ei turhaan nouse, koska meidän nykyinen pitkäaikaistyöttömyytemme on perua 1990-luvun laman nuorisotyöttömyydestä, ja että työvoimatoimistoissa on riittävät resurssit?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt tämän työvoimapulan aikana, samoin nuorten työttömyys. Ensi vuonna panostamme aivan erityisesti ammatilliseen koulutukseen siten, että nuoret saavat mahdollisuuden kouluttautua. Meillä on tarkoitus 60 000 ihmistä kouluttaa, lisäksi nuorille tarjotaan palkkatukea. Työvoimatoimistojen resurssit ovat, kuten keskustelussa on käynyt ilmi, tietenkin vähenemässä. Tuottavuutta tulee lisätä, mutta nuorten palvelut turvataan.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Minua nyt jäi vähän askarruttamaan tämä yhtälö, kun työvoimahallinnosta aiotaan supistaa henkilökuntaa ja vetää rahaa pois ja sen lisäksi parikymmentä työvoimatoimistoa lakkaa kokonaan olemasta. Kun sitten samalla kuitenkin panostetaan ihmisten yksilölliseen ohjaukseen vähemmällä henkilökunnalla, niin mielestäni tämä nyt kyllä ei oikein toimi. Ja kun vielä otetaan sekin asia huomioon, että olemme tällaisen uhkaavan taantuman kynnyksellä ja on oletettavissa, niin kuin on nähty lomautusilmoituksista, irtisanomisilmoituksista, yt-neuvotteluista, että lisää työttömiä tulee, niin miten te tämän kaiken nyt aiotte hoitaa? Onko hallitus nyt ihan yksimielinen vai onko siellä joku erityinen ministeri, joka oikein vaatii, että nyt työvoimatoimistot pitää ajaa alas ja katsotaan, miten ne työttömät sitten itseksensä pärjäävät?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden työvoimapoliittiset resurssit ovat luonnollisesti lähteneet siitä tilanteesta, joka oli silloin, kun budjettia valmisteltiin, toisin sanoen, että työttömyys vähenee. Nyt työttömyyden lisääntyessä olemme varautuneet siihen, että ensi tiistaina yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa käymme läpi nimenomaan koulutustarpeet. Opetusministeriön kanssa olemme yhdessä valmistelleet sitä, että koulutukseen tulee olemaan riittävä rahoitus ja nimenomaan nuorten palvelut turvataan tässä tilanteessa. Mutta varmaan ministeri Pekkarinen vastaa työvoimatoimistojen lakkauttamiseen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä ensinnäkin tulee näihin resursseihin, työvoimapoliittiseen koulutukseen ja vastaavaan, niin ESR-rahaa otetaan hallituksen tänne viime viikolla esittämässä budjetin täydennyksessä 43,5 miljoonaa euroa ennakkoon käyttöön ja osa siitä, merkittävä osa, tullaan käyttämään nimenomaan näihin koulutus-, kurssitus- ja vastaaviin tarpeisiin.

Mitä tulee taas sitten työvoimahallinnon resursseihin, hallituksella on yhteinen käsitys siitä, että 2009 vähennetään työ- ja elinkeinotoimistoista ja te-keskuksista yhteensä 35 henkilöä, (Vasemmalta: Onko se oikein?) ja käsitys siitä, että vielä vuonna 2010:kin 95 henkilöä voidaan silloin vähentää. Tämä on sellainen luku, josta meillä on ihan yhteinen käsitys. Minä ymmärrän niin, että hallituksella on oma tuottavuustavoite ja hallituksen johto on siihen tarkkaan sitoutunut. (Ed. Rajamäki: Ministeri Pekkarinenko myös?)

Työ- ja elinkeinotoimistojen osalle esitetyt tavoitteet ovat niin kovat, että niistä on vaikeaa, lähes ylivoimaista, selviytyä. Meidän pitää katsoa, millä tavalla eri ministeriöt, myöskin meidän ministeriömme, näistä ministeriökohtaisista velvoitteista selviytyvät. Mutta työ- ja (Puhemies: Minuutti on kulunut!) elinkeinotoimistoja ei ole tarkoitus ajaa alas, ei yhtään niistä ole tarkoitus lakkauttaa. (Ed. Skinnari: Se on miehen puhetta!)

Puhemies:

Laajennetaan hivenen tätä keskustelua. Täällä on perussuomalaisten työllisyyskysymys myöskin, joten ed. Soini plus lisäkysymys sitten.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun työttömyys todella pahenee ja EU:sta ei ole apua, niin kuin yleensäkään ei ole, niin täytyy hallituksen tehdä ja ottaa ehkäpä naftaliinistakin vanhoja hyviä keinoja. Esimerkiksi velvoitetyöllistäminen pisti kunnat ja valtion vastuuseen. Nythän on tärkeätä, että nimenomaan ihmisillä on töitä. On järjetöntä ajaa silloin valtion tuottavuusohjelmaan isoja asioita läpi ja pistää ihmisiä työttömiksi, koska nyt olisi nimenomaan julkisen sektorin tehtävä työllistää, koska maa on täynnä tekemätöntä työtä.

Harkitsetteko hallituksessa, että todella kunta ja valtio lopulta vastaa, koska nyt se työttömyys jää yksin työttömän kannettavaksi?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Kysymys on valtion ja kuntien työllistämisestä. On todettu, että silloin, kun valtio ja kunnat työllistävät, niin ihmiset eivät saa pysyviä työpaikkoja, vaan se on väliaikaista. Sen takia olemme tällä hallituskaudella kohdentaneet nimenomaan yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön, jossa saadaan pysyviä työpaikkoja työnhakijoille. Nyt työllisyystilanteen muuttuessa joudumme luonnollisesti uudelleen arvioimaan tämän ja katsomme sitten tukityöllistämistä, onko valtion ja kuntien osuutta lisättävä. Kunnathan ovat itse aktivoituneet sen takia, että ne tällä hetkellä maksavat puolet työmarkkinatuesta, ja näin ollen kunnilla on myös taloudellinen motiivi tukea työllistämistä kunnissa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Työttömän kannalta on tärkeintä, että työttömyys katkeaa, se on mielenterveysasia, se on kunniakysymys. Jokainen meistä haluaa elää työllään ja antaa panoksensa yhteiskunnan käyttöön. Meillä on sitten laaja kolmas sektori, yhdistyksiä, eri näköisiä järjestöjä. Mitä hallitus on ajatellut tämän varalle, koska työtä ja tekemätöntä työtä, vapaaehtoistyötä, eri näköistä aputyötä, sitä on vaikka kuinka paljon? Jos kerran tänne ei satsata eikä julkinen sektori vedä eikä yksityinen sektori, niin miten te otatte järjestöt mukaan lievittämään tätä kurjuutta?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä, kun on ollut työvoimapula, nimenomaan työnhakijoiden etu on ollut mennä yrityksen palkkatyöhön tai yrityksen kanssa yhteiskoulutuksena tehtävään koulutukseen. Se on vetänyt voimakkaasti, ja olemme huomanneet, että myös nyt lomautusten aikana, jos työnantaja on sitoutunut koulutukseen, niin silloin myös työntekijät ovat kiinnostuneita siitä. Tämän takia pyrimme siihen, että nimenomaan syntyy pysyviä työpaikkoja, työnhakija löytää pysyvää työtä.

Kolmas sektori, yhdistykset, ovat erittäin hyvä työllistäjä, ne työllistävät, tosin 500 päivän jälkeen ehkä vuodeksi, vammaisten kohdalla kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen ihminen usein joutuu palaamaan työttömyyteen, koska järjestöillä ei ole mahdollisuutta palkata pysyvään työsuhteeseen. Näin ollen tutkimme tällä hetkellä EU-säännöksiä, mahdollisuuksia pidentää aikaa, jonka työtön työnhakija voi olla kolmannen sektorin työssä, mutta se on kuitenkin rajoitettua. Tämän takia pyrimme siihen, että työnhakijoilla olisi tiedossa pysyvä työpaikka.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen joku aika sitten käytti melkoisia ylisanoja ylistäessään Euroopan unionin elvytyspakettia. Kuitenkin on käynyt ilmi, että se on kohtuullisen vaatimaton ja ehkä Euroopan keskeisin talous Saksa ei ole edes sitoutunut siihen. Miten nyt, kun olette nukkunut muutaman yön yli tämän EU:n elvytyspaketin, vieläkö se tuntuu yhtä fantastiselta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on käsissämme tämä komission esitys ja sitä pidämme hyvänä. Huippukokouksessa tullaan näkemään se, minkälainen sitoutuminen jäsenvaltioilla siihen on. Mutta Suomen kannalta ja Suomen vientiteollisuuden kannalta on valtavan suuri ero sillä, elvytetäänkö vain täällä Suomessa vai tehdäänkö satakertainen elvytys koko Euroopassa, jolla olisi vaikutusta koko maanosan talouden elpymiseen. Meidän pitää työskennellä sen puolesta, että nämä komission pakettisuositukset mahdollisimman laajasti voisivat toteutua.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen käytti eilen erittäin perustellun puheenvuoron tuottavuusohjelman ja työvoima- ja elinkeinokeskusten ja -toimistojen resursseista. Kysyisin pääministeriltä:

Aikooko hallitus huomioida tässä tuottavuusohjelman toteuttamisessa rakennemuutosseutukuntien tilanteen, sillä tuntuisi täysin kohtuuttomalta ja käsittämättömältä, että toisesta taskusta siirretään rakennemuutospaikkakunnille rahaa rakennemuutoksen hoitamiseen ja tuottavuusohjelman kautta vähennettäisiin toimivia työpaikkoja näiltä seuduilta? Mikä on hallituksen strategia ja linjaus koskien tuottavuusohjelmaa ja rakennemuutospaikkakuntia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus on sopinut siitä, että kun tuottavuusohjelmaa valmistellaan eteenpäin, tullaan nämä kartat laittamaan päällekkäin, että luonnollisestikaan rakennemuutospaikkakuntien tilannetta ei pidä vahingoittaa. Jonkin verranhan tässä keskustelussa menevät tietysti nyt sillä tavalla asiat myös sekaisin, että ne kysymykset, joista tuottavuusohjelmassa nyt keskustellaan vuosien 2012—2015 välillä eli 3—4 vuoden päästä alkavalla kaudella, sotketaan nyt tähän ensi vuoden heikentyvään työllisyystilanteeseen. Tuottavuusohjelmaa tehdään vuosien päähän, nyt painiskellaan näitten ajankohtaisten, tämän hetken yritysten ja työpaikkojen vaikeuksien kanssa.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntatakuulla tarkoitetaan sitä, että nuori on kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen aktiivitoimenpiteissä. Ministeri, te sanoitte hetki sitten, että tämä on toimiva järjestelmä. Se ei tällä hetkellä ole. Vuonna 2007 kaikista alle 25-vuotiaista työttömistä hieman alle puolet oli aktiivitoimenpiteissä. Tampereella vuoden 2007 alussa kaikista alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista oli toimenpiteissä vain 31 prosenttia. Tämä sosialidemokraattien hieno tavoite yhteiskuntatakuusta ei toimi. Te olette ajaneet sitä nyt alas. Miksi te olette halunneet jättää laittamatta käytäntöön tämän nimenomaan nuoren kannalta arvokkaan asian, ettei hän jää sohvalle?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntatakuussa nuorille tehdään kolmen kuukauden sisällä aktivointisuunnitelma. (Ed. Gustafsson: Ei tehdä!) — 90 prosentille on tietojeni mukaan tehty. — Aktiivitoimenpiteitä tarjotaan, ja niin kuin sanoin, hallitus on lisännyt toimenpiteitä nimenomaan nuorten palkkatukeen, nuorten työpajatoimintaan ja nuorten ammatilliseen koulutukseen. On varmasti totta, että puutteita vielä on, ja niihin pyritään tarttumaan.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Parasta työttömyyden torjuntaa on tietysti työpaikkojen luominen, ja tässä budjetissahan on runsaasti siihen liittyviä elementtejä. Kysynkin nyt:

Onko tiedossa jatkoa, ja minkälaisiin toimenpiteisiin aiotaan tulevaisuudessa ensi vuoden alkupuolella valtiontalouden toimesta ryhtyä, jotta saadaan lisää vauhtia, ennen kaikkea ehkä rakentamiseen työpaikkoja lisää? (Ed. Skinnari: Eikö se budjettikäsittely ole juuri eduskunnassa?)

Sitten toinen asia, jos puhemies sallii. Kysyisin: Tietääkö ministeri Lindén, että hän ei ole muistanut painaa läsnäolonappia? (Naurua)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuohon jälkimmäiseen kysymykseen varmaan ministeri Lindén sitten vastaa. Mutta ensimmäiseen:

Meillä 1.1.2009 alkaa varsin mittava elvytysbudjetti. Toivon mukaan se jo tuo lisävauhtia talouteen. (Ed. Skinnari: Perustuslain mukaan sen pitäisi olla nyt! — Siihen, minkä takia 2009 vuoden alusta alkava budjetti ei ole käytännössä tällä hetkellä, on tietysti omat syynsä, mutta heti vuodenvaihteen jälkeen meillä on tarkoitus koota ensimmäinen lisätalousarvio siten, että se on eduskunnassa heti, kun eduskunta palaa istuntotauolta.

Tässä on oikeastaan kaksi semmoista teemaa, eli työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä etsitään semmoisia keinoja, jotka pureutuvat nimenomaan lomautettujen ja työttömäksi joutuneitten ihmisten koulutukseen, sitten opetusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö myös etsii keinoja. Toinen teema on sitten täsmällisesti kohdennetut ja määräaikaiset elvytystoimenpiteet. Se periaate, millä keinoja talouden vauhdittamiseen etsitään, on euro per työpaikka tai työtunti -suhde. Eli hyvin tarkasti etsitään ne kohteet, missä yhdellä eurolla saa useamman minuutin työtä.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu ei takaa sitä kaikkein oleellisinta elikkä työtä nuorelle, se on jätetty siitä ulkopuolelle. Tämä paljon mainostettu lisäpanostus on osin näennäistä, siinähän vain muuten passiivisena tukena maksettu työmarkkinatuki muutetaan niin sanotuksi aktiivirahaksi, mutta määrä ei muutu mitenkään.

Mutta näkeekö ministeri Cronberg mahdolliseksi sen, että siirryttäisiin ihan oikeaan nuorten työpaikkatakuujärjestelmään, siihen, että alle 25-vuotiaalle ammatillisen tutkinnon suorittaneelle nuorelle taattaisiin kunnan, valtion ja yritysten toimesta se ensimmäinen kokoaikainen vähintään kymmenen kuukautta kestävä työ? Tätä voi sanoa kalliiksi järjestelmäksi, mutta kallista on sekin, jos nuori ei koskaan kiinnity työelämään.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että on erittäin kallista, jos nuori ei kiinnity työelämään. Tässä hallituksen panostus nimenomaan nuorten palkkatukeen, siihen, että nuoria rekrytoidaan työpaikoille, samoin oppisopimuskoulutukseen, on antanut monelle tuhannelle nuorelle nimenomaan aktivointimahdollisuuden. Mutta on varmasti niin, että kannattaa miettiä sitä, voidaanko antaa täydellinen takuu siitä, että aina on tarjolla työpaikka. Joissakin Pohjoismaissa tämä on toiminnassa, ja varmaan voidaan ajatella, että jossain muodossa se myös voisi toteutua Suomessa.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomalaisella elinkeinoelämällä on kansainvälisessä työnjaossa hyvin merkittävä rooli. Meillä on alueita esimerkiksi metalli- ja metsäteollisuudessa, joissa tuotamme monelle sadalle miljoonalle ihmisille erilaisia tuotteita. Täällä vähäteltiin Suomen hallituksen ja EU-komission elvytystoimia. (Ed. Jaakonsaari: Liioiteltiin!) Itse kuitenkin uskon, että molemmilla näillä toimilla pystytään takaamaan suomalaisille ihmisille työtä. (Ed. Jaakonsaari: Katsotaan vappuna! — Ed. Skinnari: Vappupuheissa palataan asiaan!) Kysynkin elinkeinoministeri Pekkariselta:

Mitenkä te arvioitte, mitä merkitystä näillä elvytystoimilla on suomalaiselle elinkeinotoiminnalle, kun koko Euroopan unionin alueella voidaan elvyttää?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ylivoimaisesti tärkein merkityshän on siinä, että komission esitys pyrkii koordinoimaan eri maiden toimenpiteet yhdensuuntaisiksi. 170—180 miljardia euroa siitä 200 miljardista olisi niitä toimia, joita toivotaan jäsenmaiden tekevän saman suuntaisina ja tehokkaina koko Euroopan kysyntää ja taloutta elvyttävinä toimenpiteinä. Sitten se muu osa on niitä erityisiä toimia, joilla tavallaan aikaistetaan sellaisien varojen käyttöä, jotka oli tarkoitus käyttää vähän myöhemmin, nyt tässä pohjassa käytettäväksi. Ideana myöskin on, että niitä varoja, jäsenmaksurahoja, joita ei tule käytettyä, jotka palautuisivat muuten jäsenmaille, otettaisiin nyt käyttöön, kaikki nämä miljardit. Näitä äsken sanottuja on kai parikymmentä miljardia suurin piirtein yhteensä. Kun ne tulevat eri tarpeisiin, muun muassa laajakaistayhteyksien rakentamiseen koko Euroopan alueelle ja moniin muihin hyviin tarkoituksiin, kyllä ne omalta osaltaan elvyttävät myös Suomen taloutta aika merkittävästikin.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​