Täysistunnon pöytäkirja 118/2008 vp

PTK 118/2008 vp

118. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2008 kello 16.03

Tarkistettu versio 2.0

Valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikka

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden lisäksi myös metalliteollisuus on ryhtynyt laajoihin tuotannon supistuksiin. Teräsyhtiö Rautaruukki Raahessa aikoo pysäyttää toisen masuuneistaan, jolloin koko tehtaan tuotanto puolittuu. Tällä on laajat vaikutukset koko metalliteollisuuden tuotantoketjuun maassamme. Yhtiön ilmoittama yli 500 henkilön vähentäminen Suomessa kertautuu monissa alihankintayrityksissä, joiden toiminta riippuu Rautaruukin tuotannosta. Pääministeri Vanhanen on vedonnut aivan oikein yrityksiin ja toivonut niiltä vastuuta nyt, kun taloustilanne maassamme on heikentynyt ja työttömyys on jälleen kasvussa. Kysynkin arvoisalta pääministeriltä:

Miten valtio ja siis hallitus kantaa vastuutaan niissä yhtiöissä, joissa se on jopa suurin omistaja? Esimerkiksi Rautaruukissa valtio on lähes 40 prosentin omistaja. Aikooko hallitus vihdoinkin puuttua omistamiensa yhtiöiden yksipuoliseen henkilöstöpolitiikkaan ja estää henkilöstöön kohdistuvat ylimitoitetut toimet?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Rautaruukin osalta olen käynyt keskustelua Rautaruukin johdon kanssa tilanteesta. Heillähän avoin syy tähän tuotannon supistukseen liittyy siihen, että heidän lähinnä eurooppalaiset asiakkaansa, joille he myyvät tuotteet, eivät ole saaneet järjestettyä normaalia luototusta, kauppojen vaatimaa rahoitusta. Tässä oikeastaan palataan tämän finanssikriisistä lähteneen reaalitalouden kriisin ongelmaan, että ongelma juuri on tässä kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä, pankkien välisessä keskinäisessä epäluottamuksessa. Se on johtanut siihen, että yritysten saamien luottojen hinta on aivan kohtuuttoman korkea, asiakkaat eivät pysty rahaa samaan ja silloin sitten myyjät eivät pysty myymään. Sen tähden kysytään sitä, mitä Suomi voi tehdä. Me emme voi lähteä niiden eurooppalaisten asiakkaiden luototusta hoitamaan. Siihen valtion rahkeet eivät riitä. Tähän tarvitaan tätä EU-tason yhteistyötä, yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, että rahoitusjärjestelmä saadaan kuntoon. Raskaan metalliteollisuuden puolesta me teemme työtä erittäin aktiivisesti nyt (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ilmasto- ja energiapaketissa sen puolesta, että tämä energiaintensiivisin teollisuus saisi vapautuksia. Tämä työ on edennyt hyvin.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Yritysten tuotannon supistuksilla ja henkilöstövähennyksillä on suuri aluepoliittinen vaikutus. Esimerkiksi Raahessa ja monissa muissakin kaupungeissa ja kunnissa verotulot romahtavat. Kuntien taloudet ovat nyt vaarassa. Raahessa kaupunki on panostanut erityisen paljon syväväylän rakentamiseen, jota tehdään Rautaruukin tarpeisiin.

Miten hallitus aikoo nyt tukea näitä paikkakuntia, jotka ovat joutuneet yritysten rankkojen saneerausten kohteiksi? Onko tarkoitus perustaa valtion myötävaikutuksella korjaustelakka, niin kuin paikalliset ja yritystahot laajemminkin ovat esittäneet, tälle rakennemuutosalueelle?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ehkä ministeri Pekkarinen jatkaa. Lyhyesti vielä tähän peruskysymykseen. Ei tämä maailma lopu tähän taantumaan, eurooppalaiseen taantumaan tai suomalaiseen laskusuhdanteeseen, vaan kyllä myös Rautaruukin masuuni käynnistyy aikanaan, kun asiakkaiden luototus tulee kuntoon, kun talouskasvu lähtee liikkeelle. Ei tässä nyt pidä periksi antaa, vaan myös Raahen Rautaruukille koittaa parempi aika. Laskusuhdanteet pitää elää, niiden vaikutuksia lieventää kaikin keinoin mutta ei luoda myöskään maailmanloppua.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Rautaruukin tilanteessa on kysymys selvästi suhdannehäiriöstä. On hetkellinen, lyhytaikainen ongelma, joka pitäisi ylittää. Kuitenkin yhtiö kertoo vähentävänsä väkeä, ja kyseessä on myös irtisanomisia, pysyviä työsuhteiden vähentämisiä. Nämä eivät vastaa perusteita. Vain reilu kuukausi sitten yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen. Se on tähän saakka netonnut niin hyvin hyvästä suhdannetilanteesta.

Milloin hallitus käyttää omistajapolitiikkaa eli kertoo keskeisille valtionyhtiöille, että silloin, jos on lyhytaikaisesta työllisyysongelmasta kysymys, ei käytetä irtisanomisia tai väen vähentämisiä vaan koulutusta esimerkiksi, kuten Outokumpu peruessaan massiivisen lomautuksen ilmoitti tekevänsä?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Rautaruukki on viimeisten vuosien aikana ollut menestyksellinen juuri siitä syystä, että se on muuntunut tämmöiseksi tilauskonepajaksi, jonka asiakaskunta koostuu rakennusteollisuudesta ja autoteollisuudesta. Kysyjällä on hyvin tiedossa niin kuin meillä valitettavasti kaikilla, että nämä alat ovat globaalisti joutuneet äärimmäisen suuriin vaikeuksiin ja Rautaruukin kysyntä on pysähtynyt kuin seinään hiiliteräksen valmistuksessa. Näin ollen mikään yritys ei pitkän päälle voi tehdä varastoon. Siitä syystä ovat nämä yt-neuvottelut, joista on kerrottu, että tavoitellaan 500 henkilön vähentämistavoitetta. On selvää, että neuvotteluissa pyritään mahdollisimman pehmeisiin ratkaisuihin, varmasti myös eläkeratkaisuja ym. käyttämään. Useinkin yt-neuvottelujen alkaessa luvut ovat paljon suurempia kuin sitten päättyessä, ja yhtiössä varmasti tehdään kaikki sen puolesta. Niin kuin pääministeri totesi, kun suhdanteet näillä aloilla kääntyvät, niin Rautaruukki on varmasti ihan iskussaan. Ei ole siitä kysymys.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Te, pääministeri, sanoitte, ettei pidä periksi antaa. Niinhän te sanoitte mutta annatte kuitenkin periksi. Siis te sanoitte, että te olette käynyt neuvotteluja Rautaruukin kanssa ja ongelma on siinä, että ostaja ei saa rahoitusta järjestymään. Sitten sanoitte, että periksi ei anneta.

No, mitä te aiotte tehdä, kun ei periksi anneta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Periksi antaminen liittyy näihin puheenvuoroihin, joissa tässä nyt maalataan maailmanloppua sen takia, (Hälinää) että asiakkaat eivät saa rahoitusta käsiin. Kyllä tästä laskusta tullaan nousemaan ylös, ja siitä olen varma. Me emme kukaan tiedä sitä, tuleeko tämä vaihe, joka on ulkoisista tekijöistä johtuva, kestämään meillä puoli vuotta, vuoden, kaksi vuotta vai enemmän. Tämä on aivan poikkeuksellinen vaihe, mutta ei kannata luoda sitä mielikuvaa, että tässä maailmanlaajuisessa kriisissä Suomi ja Suomen valtio omilla vähäisillä varoillaan pystyisi kaikki nämä ongelmat ratkaisemaan, mitä Suomessa on.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kyse on, herra pääministeri, kumminkin siitä, että nyt käytetään tätä tilannetta hyväksi. Ei ole pelkästään siitä kyse, että suhdannevaihtelun yli mennään, jos te olette aivan nyt sokea sille, että reaalielämässä tapahtuu niin, että yritykset käyttävät tätä tilannetta hyväkseen, ikävä kyllä, täytyy sanoa, putsatakseen väkeä ulos sieltä. Varmasti ollaan iskussa tämän laman tai notkahduksen jälkeen — tai mikä tämä nimi sitten onkaan. Miksi näin tehdään?

Moneen kertaan olemme yrittäneet kysyä, milloin te puututte tähän suomalaiseen irtisanomissuojaan, joka on Oecd-maiden heikoimpia. Siitä syystähän meillä sanotaan irti. Siitä syystä yritykset käyttävät todella, ikävä kyllä, tätä tilannetta näin, sanoisiko, raa’allakin tavalla, ja me menemme kohti sitä 1990-luvun ongelmaa, jolloin me törmäsimme jälkikäteishoidossa pitkäaikaistyöttömyyteen. Milloin te, herra pääministeri, otatte tähän asiaan tiukemman otteen, jotta saadaan eurooppalaiselle keskitasolle edes suomalainen irtisanomisturva?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksella ja vasemmistoliitolla on tietysti erilainen näkemys. Kun meillä on tarve saada investointeja ja työpaikkoja Suomeen, niin hallitus ei usko siihen, että nostamalla työllistämisen kynnystä tänne saataisiin investointeja. Tässä meillä on perusteltu erimielisyys. Mutta se hallituksen vetoomus työnantajille ja yrityksille, että näissä olosuhteissa pitäisi kaikin tavoin, myös taseita vähän syöden, huolehtia työvoimasta, on vakava vetoomus. Minusta Outokumpu on hyvä esimerkki. Heillä yt-neuvottelut käynnistettiin peräti 1 500 henkilöstä, ja se oli katastrofaalinen ilmoitus, joka tehtiin. Siellä on kyetty löytämään ratkaisut, joiden seuraus oli se, että ei annettu periksi. Siellä ei annettu periksi vaan siellä väki pidetään. (Ed. Kallis: Ei anneta periksi!)

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Martti Korhonen väitti, nimenomaan se, että lomautuksia on tullut suhteessa irtisanomisiin huomattavasti enemmän, kertoo siitä, että yritykset haluavat pitää kiinni osaavasta työvoimasta. Tämä talouden käänne ei tapahdu, ennen kuin luottamus rahamarkkinoihin ja luottamus muutenkin Euroopassa ja maailmalla tulee paranemaan ja sitä kautta vasta vientiteollisuuden työllisyys lähtee uudestaan nousemaan. Mutta ajankohtainen huoli on kuitenkin se, kun henkilöitä nyt lomautetaan ja osittain irtisanotaan, miten me varmistamme sen, että he ovat työkykyisiä siinä vaiheessa, kun työmarkkinat uudelleen vetävät, koska meille ikärakenteesta johtuen on tulossa työvoimapula. Kysynkin:

Mitä keinoja tehdään vielä sille, että entistä paremmin yritykset, työvoimatoimistot ja ammatillinen koulutus pystyvät vastaamaan tähän koulutustarpeeseen? (Ed. Jaakonsaari: Tarvitaan rahaa niihin temppuihin!)

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Eduskunta hyväksyi keväällä hallituksen esityksen, jossa annetaan mahdollisuus kouluttaa myös työvoimapoliittisin varoin silloin, kun ollaan vielä työsuhteessa. Tämä on täsmäkoulutusta, ja tämä on nyt se työkalu, jota tullaan käyttämään nimenomaan lomautuksissa siten, että työnantaja yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa kehittää tätä koulutusta työnantajan tarpeisiin. Siinä työnantaja maksaa osan riippuen siitä, kuinka suuri yritys on ja minkälainen liikevaihto. Tässä ovat EU-säännökset taustalla. Koulutus on ensimmäinen asia. Toinen asia on yrittäjyyden kehittäminen. Meillä on suuri yrittäjäpotentiaali lomautetuissa henkilöissä, ja tuemme nimenomaan starttirahan avulla sitä, että yrittäjäkanta nousee tässä laskusuhdanteessa siten, että kun menemme noususuhdanteeseen, yrittäjiä on enemmän. Viime laman aikana menetimme 30 000 yritystä ja 25 000 yrittäjää. Näin ei saa tapahtua.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On aivan selkeää, että näihin vaikeisiin tilanteisiin hallitus on reagoinutkin ja sen tulee reagoida mahdollisimman nopeasti. Äkilliset rakennemuutokset eivät ole mukavia asioita, ja niihin poliittisesti on tehty kaikki voitava. Kuitenkin, aivan niin kuin täällä tuli ilmi, pitää katsoa tulevaisuuteen. Menneisyydestä olemme oppineet sen, että innovaatio, kehityspolitiikka ja kaikki se, mikä liittyy tuotekehitykseen, on sen arvoista, että tulevaisuudessa selviämme.

Ministeri Pekkarinen, miten hallitus takaa sen, että yritykset ovat innokkaita kehittämään toimintojaan sekä taloudellisesti että henkisesti?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan totta, siitä edellisestä lamasta nousun kannalta kyllä erittäin tärkeää ja ratkaisevaa oli panostaminen koulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen, ja se auttoi nopeaan nousuun. Niin nytkin ollaan tekemässä. Tänne lähetettyyn budjetin täydennykseen on lisätty voimavaroja tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Sen lisäksi hallitus päätti lisätä tätä kaikista varhaisimman vaiheen riskirahaa, pottia, julkisten instituutioiden kautta 80 miljoonalla eurolla. Vuoden 2003 jälkeen ensimmäisen kerran nyt todella merkittävästi lisätään rahaa näihin tarpeisiin.

Tämän lisäksi toissa päivänä Tesi, Suomen Teollisuussijoitus, ja eläkelaitokset päättivät perustaa tällaisen rahastojen rahaston, 135 miljoonaa euroa tässä alkuvaiheessa, jotka nämä kaikki pyrkivät auttamaan nimenomaan sellaisia alkavia yrityksiä tai yritysjärjestelyjen piiriin tulevia yrityksiä, millä taataan, että ei rahasta, siitä välttämättömästä pääomasta, jää kiinni periaatteessa kannattavan toiminnan, innovatiivisen toiminnan, käyntiin saaminen. Sanotaan, 2000-luvulla kuitenkin suurimmat panostukset on nyt jo päätetty. Ne ovat jääneet vähän vähemmälle huomiolle mutta ovat jo täällä.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​