Täysistunnon pöytäkirja 118/2008 vp

PTK 118/2008 vp

118. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2008 kello 16.03

Tarkistettu versio 2.0

Suomen liittyminen rypäleaseet kieltävään sopimukseen

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Yli sata maata on eilen ja tänään allekirjoittanut rypäleaseet kieltävän Oslon sopimuksen, josta Suomi on päättänyt tässä vaiheessa jättäytyä pois. Sopimus tulee kieltämään sellaisen rypäleaseiden tuotannon, varastoinnin ja käytön, josta on siviiliväestölle kohtuuttomat seuraukset. Jo nyt on käynyt ilmi, että Suomen haluamia rypäleaseita ei välttämättä enää kehitellä ja niiden tarjonta vähenee ja hintataso todennäköisesti nousee. Kysynkin ministeri Häkämieheltä:

Antavatko muuttuvat markkinat aihetta arvioida uudelleen Suomen päätöstä olla liittymättä Oslon sopimukseen?

Puolustusministeri Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa. Näin ollen se rakentaa oman puolustuksensa uskottavan oman puolustuskyvyn varaan, ja tässä suunnittelussa rypäleaseilla on aivan keskeinen rooli. Niiden vaihtoehtoa emme pysty tänä päivänä tarkkaan ennustamaan, mutta voin sanoa sen verran, että se vaihtoehto on näiltä tuhovaikutuksiltaan siviileille vielä tuhoisampi. Suomihan tulevaisuudessa hankkii sellaisia rypäleaseita, joissa on tämä itsetuhomekanismi.

Eli kaiken kaikkiaan lienee niin, että tämä päätös, tämä Oslon sopimus, tulee jonkun verran muuttamaan tätä tuotantomarkkinaa, mutta tällä erää Suomi ei tuota sopimusta allekirjoita, ja me tutkimme sitten näitä vaihtoehtoja, mikäli jotkut potentiaaliset tuottajamaat menevät tähän sopimukseen, millä tavalla Suomi tämän asian ratkaisee.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta.

Mitä tulee tähän itsetuhoavuusmekanismiin, niin joidenkin asiantuntijoiden mukaan, jotka ovat olleet mukana miinojen ja rypäleaseiden raivaustöissä, ovat todenneet, että parikymmentä prosenttiakin jopa näistä niin sanotuista itsetuhoavuusmekanismilla varustetuista rypäleaseiden tytärammuksista saattaa maastossa kuitenkin vielä räjähtää.

Eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä totesi kesäkuussa raportissaan, että kansainväliset aserajoitusprosessit pitäisi ennakoida puolustushankinnoissa paremmin. Ja nyt, kun miinojen korvaamiselle on etsitty vaihtoehtoja, olisin kysynyt, oliko harkittu kuitenkin muita asetyyppejä, joita ei aiota rajoittaa kansainvälisin sopimuksin.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Suomihan oli mukana tässä Oslon prosessissa koko ajan. Samoin me olemme mukana YK:n alaisessa vastaavan tyyppisessä prosessissa, jota ehkä eräällä tavalla voidaan sanoa, että Suomi priorisoisi. Niin kuin totesin, Suomi hankkii vain sellaisia rypäleaseita, joissa tämä itsetuhomekanismi on 99 prosentin todennäköisyydellä, ja niin kuin totesin, se vaihtoehto on siviiliväestölle humanitäärisestä näkökulmasta haitallisempi. Näin ollen tämä on Suomen toimintalinja, mitä tulee näihin eri vaihtoehtoihin.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnassa on kuultu asiantuntijoita tämän asian osalta ja todettu, että Suomen puolustamisen kannalta on täysin välttämätöntä, että meillä on jalkaväkimiinoja korvaava asetyyppi, ja ne ovat nämä rypäleaseet. Kuten tässä jo puolustusministeri totesi, kysymyksessä on sellainen ase, joka 99-prosenttisesti ja ylikin tuhoaa itsensä, jolloin se ei ole milloinkaan sellainen vaara kuin tähän asti nämä aseet ovat olleet, kun niitä on levitetty maastoon muun muassa Libanonin sodan yhteydessä.

Eli Suomi tarvitsee jotakin tämän tapaista, jotta se voi puolustaa itseään, ja täytyy korostaa sitä, että kaikki maailman maat eivät suinkaan olleet allekirjoittamassa tätä sopimusta, ja se on hyvä pitää mielessä, mitkä maat eivät allekirjoittaneet.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Vielä korostan ja alleviivaan, että Suomi on, totta kai, hyvin voimakkaasti sitoutunut näihin humanitäärisiin tavoitteisiin, mitä näissä neuvotteluissa tavoitellaan, muun muassa miinanraivaukseen jne.

Aivan kuten ed. Salolainen totesi, jos nyt katsotaan, minkä osan nämä Oslon allekirjoittajamaat rypäleasetuotannosta edustavat, niin se on 10 prosenttia, eli 90 prosenttia rypäleasetuotannosta, niistä maista, on tämän sopimuksen ulkopuolella, eli Oslon sopimuksella nämä aseet eivät markkinoilta poistu. Tulevaisuus tulee näyttämään, millä tavalla tämä tuotantomarkkina kehittyy.

Ja, arvoisa puhemies: 35 sekuntia.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että näissä neuvotteluissa, jotka ovat YK:n laajojen aseidenriisuntaneuvotteluprosessien ulkopuolella, mukana on maita, joille oman puolustuksen ja omien puolustusvoimien kehittämisen kannalta tällä rajoituksella ei ole mitään merkitystä, ja allekirjoittajamaat ovat pääosin sellaisia.

Millä tavalla Suomi aikoo ja haluaa toimia YK:ssa niin, että nämä laajat prosessit, joissa kaikki maat ovat mukana, etenisivät nopeammin kuin tähän asti on tapahtunut?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Korkeaoja totesi, olisi hyvin tärkeätä, että YK:n alaisuudessa olevat prosessit, joihin kaikki maat osallistuvat, olisi se ensisijainen foorumi. Tässä tapauksessa Oslon prosessi oli kansalaisjärjestövetoinen. Sinänsä varmasti niin kuin ihan ymmärrettävä lähtökohta, mutta juuri tällä tavalla tämän tulevaisuuden ennustaminen on vaikeampaa, kun aina tavallaan käynnistyy uusi prosessi seuraavan jälkeen. Edellinenhän liittyi jalkaväkimiinoihin. Niin kuin todettu, rypäleaseilla on keskeinen rooli Suomen puolustuskyvyssä, kun korvataan jalkaväkimiinojen poistumisen aiheuttamaa aukkoa, ja tässä suhteessa Suomi ei sitten tätä sopimusta allekirjoita.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​