Johanna Sumuvuori /vihr:
Arvoisa puhemies! Yli sata maata on eilen ja tänään
allekirjoittanut rypäleaseet kieltävän
Oslon sopimuksen, josta Suomi on päättänyt
tässä vaiheessa jättäytyä pois.
Sopimus tulee kieltämään sellaisen rypäleaseiden
tuotannon, varastoinnin ja käytön, josta on siviiliväestölle
kohtuuttomat seuraukset. Jo nyt on käynyt ilmi, että Suomen
haluamia rypäleaseita ei välttämättä enää kehitellä ja
niiden tarjonta vähenee ja hintataso todennäköisesti
nousee. Kysynkin ministeri Häkämieheltä:
Antavatko muuttuvat markkinat aihetta arvioida uudelleen Suomen
päätöstä olla liittymättä Oslon
sopimukseen?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa.
Näin ollen se rakentaa oman puolustuksensa uskottavan oman
puolustuskyvyn varaan, ja tässä suunnittelussa
rypäleaseilla on aivan keskeinen rooli. Niiden vaihtoehtoa
emme pysty tänä päivänä tarkkaan
ennustamaan, mutta voin sanoa sen verran, että se vaihtoehto
on näiltä tuhovaikutuksiltaan siviileille vielä tuhoisampi. Suomihan
tulevaisuudessa hankkii sellaisia rypäleaseita, joissa
on tämä itsetuhomekanismi.
Eli kaiken kaikkiaan lienee niin, että tämä päätös,
tämä Oslon sopimus, tulee jonkun verran muuttamaan
tätä tuotantomarkkinaa, mutta tällä erää Suomi
ei tuota sopimusta allekirjoita, ja me tutkimme sitten näitä vaihtoehtoja,
mikäli jotkut potentiaaliset tuottajamaat menevät
tähän sopimukseen, millä tavalla Suomi
tämän asian ratkaisee.
Johanna Sumuvuori /vihr:
Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta.
Mitä tulee tähän itsetuhoavuusmekanismiin, niin
joidenkin asiantuntijoiden mukaan, jotka ovat olleet mukana miinojen
ja rypäleaseiden raivaustöissä, ovat
todenneet, että parikymmentä prosenttiakin jopa
näistä niin sanotuista itsetuhoavuusmekanismilla
varustetuista rypäleaseiden tytärammuksista saattaa
maastossa kuitenkin vielä räjähtää.
Eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä totesi
kesäkuussa raportissaan, että kansainväliset
aserajoitusprosessit pitäisi ennakoida puolustushankinnoissa
paremmin. Ja nyt, kun miinojen korvaamiselle on etsitty vaihtoehtoja, olisin
kysynyt, oliko harkittu kuitenkin muita asetyyppejä, joita
ei aiota rajoittaa kansainvälisin sopimuksin.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Suomihan oli mukana tässä Oslon prosessissa
koko ajan. Samoin me olemme mukana YK:n alaisessa vastaavan tyyppisessä prosessissa,
jota ehkä eräällä tavalla voidaan
sanoa, että Suomi priorisoisi. Niin kuin totesin, Suomi hankkii
vain sellaisia rypäleaseita, joissa tämä itsetuhomekanismi
on 99 prosentin todennäköisyydellä, ja
niin kuin totesin, se vaihtoehto on siviiliväestölle
humanitäärisestä näkökulmasta haitallisempi.
Näin ollen tämä on Suomen toimintalinja,
mitä tulee näihin eri vaihtoehtoihin.
Pertti Salolainen /kok:
Herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnassa on kuultu asiantuntijoita tämän
asian osalta ja todettu, että Suomen puolustamisen kannalta
on täysin välttämätöntä,
että meillä on jalkaväkimiinoja korvaava
asetyyppi, ja ne ovat nämä rypäleaseet.
Kuten tässä jo puolustusministeri totesi, kysymyksessä on
sellainen ase, joka 99-prosenttisesti ja ylikin tuhoaa itsensä,
jolloin se ei ole milloinkaan sellainen vaara kuin tähän
asti nämä aseet ovat olleet, kun niitä on
levitetty maastoon muun muassa Libanonin sodan yhteydessä.
Eli Suomi tarvitsee jotakin tämän tapaista,
jotta se voi puolustaa itseään, ja täytyy
korostaa sitä, että kaikki maailman maat eivät
suinkaan olleet allekirjoittamassa tätä sopimusta,
ja se on hyvä pitää mielessä,
mitkä maat eivät allekirjoittaneet.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Vielä korostan ja alleviivaan, että Suomi
on, totta kai, hyvin voimakkaasti sitoutunut näihin humanitäärisiin
tavoitteisiin, mitä näissä neuvotteluissa
tavoitellaan, muun muassa miinanraivaukseen jne.
Aivan kuten ed. Salolainen totesi, jos nyt katsotaan, minkä osan
nämä Oslon allekirjoittajamaat rypäleasetuotannosta
edustavat, niin se on 10 prosenttia, eli 90 prosenttia rypäleasetuotannosta,
niistä maista, on tämän sopimuksen ulkopuolella,
eli Oslon sopimuksella nämä aseet eivät
markkinoilta poistu. Tulevaisuus tulee näyttämään,
millä tavalla tämä tuotantomarkkina kehittyy.
Ja, arvoisa puhemies: 35 sekuntia.
Juha Korkeaoja /kesk:
Arvoisa puhemies! Näyttää siltä,
että näissä neuvotteluissa, jotka ovat
YK:n laajojen aseidenriisuntaneuvotteluprosessien ulkopuolella,
mukana on maita, joille oman puolustuksen ja omien puolustusvoimien kehittämisen
kannalta tällä rajoituksella ei ole mitään
merkitystä, ja allekirjoittajamaat ovat pääosin
sellaisia.
Millä tavalla Suomi aikoo ja haluaa toimia YK:ssa niin,
että nämä laajat prosessit, joissa kaikki
maat ovat mukana, etenisivät nopeammin kuin tähän
asti on tapahtunut?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Korkeaoja totesi, olisi hyvin
tärkeätä, että YK:n alaisuudessa
olevat prosessit, joihin kaikki maat osallistuvat, olisi se ensisijainen
foorumi. Tässä tapauksessa Oslon prosessi oli
kansalaisjärjestövetoinen. Sinänsä varmasti
niin kuin ihan ymmärrettävä lähtökohta,
mutta juuri tällä tavalla tämän
tulevaisuuden ennustaminen on vaikeampaa, kun aina tavallaan käynnistyy
uusi prosessi seuraavan jälkeen. Edellinenhän
liittyi jalkaväkimiinoihin. Niin kuin todettu, rypäleaseilla
on keskeinen rooli Suomen puolustuskyvyssä, kun korvataan
jalkaväkimiinojen poistumisen aiheuttamaa aukkoa, ja tässä suhteessa
Suomi ei sitten tätä sopimusta allekirjoita.