Täysistunnon pöytäkirja 119/2010 vp

PTK 119/2010 vp

119. KESKIVIIKKONA 24. MARRASKUUTA 2010 kello 14.08

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys jäteverolaiksi

 

Kari Rajamäki /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyn valtiovarainvaliokunnassa varapuheenjohtajana vetäneenä muutama näkökohta ja yksi tarkennus. Käsittelyhän perustuu tietysti verojaoston perusteelliseen työhön ja ympäristövaliokunnan hyvän lausunnon pohjalta tapahtuneeseen valmisteluun.

Jätevero laajenee tässä koskemaan kaatopaikalle toimitettavia jätteitä, joiden hyötykäyttö olisi teknisesti ja ympäristönäkökohdilta mahdollista. Määrällisesti suurimpia verollisia ovat tietysti yhdyskuntajätteen lisäksi rauta- ja terästeollisuuden ja metsäteollisuuden sekä rakentamisen jätteet.

Tämä laajentaa veropohjan kaikkiin kaatopaikkoihin riippumatta kaatopaikan omistus- ja hallintasuhteista tai jätteen alkuperästä. Vero nousee nyt ensi vuoden alusta 40 euroon ja vuoden 2013 alusta 50 euroon jätetuonnilta. Tämä kaksinkertaistaa valtion verotulot 90 miljoonaan euroon.

Veropohjan laajennus ja verotason korotus toivon mukaan lisää nyt nimenomaan kierrätykseen liittyvää uudenlaisten toimintamallien hakemista ja myöskin toivon mukaan viennin ja kasvun vihreätä uutta vaihdetta, ja tukea löytyy kotimaisten innovaatioidenkin kautta. Jätteenpolton verottomuudella on myös selviä etuja. Toivotaan tietysti, että laki edistää verottomuudella kaatopaikalle nykyisellään sijoitettavan jätteen hyötykäyttöä energiatuotannossa.

Puhemies! Yksi tarkennus. Kun täällä mietinnön sivulla 8 puhutaan jätehuoltolaitoksissa syntyvän kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kuten tuhkan verollisuudesta, niin perusteena mainittiin se, että "tuhkia voidaan hyödyntää teknisesti ja ympäristöperustein mm. maarakentamisessa, lannoitteissa" jne. Valiokunta yksimielisesti käsittelyn aikana ed. Hemmilän ja ed. Ahteen kannattamana ja yksimielisen keskustelun jälkeen poisti tästä tämän "lannoitteissa"-kohdan siihen liittyvän ristiriitaisuuden ja myöskin, sanotaan, (Ed. Korkeaoja: Riskien!) — tiettyjen riskienkin takia, kadmiumin ym. syiden takia. Tämä on jäänyt mietintöön, eli haluan tässä vielä todeta, että se teknisesti on nyt kuitenkin poistettu, niin kuin valiokunta yksimielisesti on sen käsitellyt.

Arvoisa puhemies! Mietintöön liittyy yksi vastalause, vasemmistoliiton ed. Mikko Kuopan tekemä, jossa olennainen ero on nimenomaan 1 §: tämän veron tulouttaminen toisin kuin hallituksen esityksissä kunnille, ei siis valtiolle. Tähän vastalauseeseen ovat yhtyneet myöskin sosialidemokraatit.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen minun mielestäni yksi keskeisin kohta on, että myöskin yksityiset kaatopaikat tulevat verolle, ja se on merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen. Tavoitteenahan on tietenkin jätteitten määrän vähentäminen, jätteitten hyötykäytön lisääminen. Sitä kautta pyritään siihen, että ne jätevuoret, jotka tänä päivänä yhä enempi kasvattavat näitä kaatopaikkoja, vähenisivät ja päästäisiin sellaiseen tilanteeseen, että uusia kaatopaikkoja ei tarvitsisi perustaa ja jätevuoria ei kasvatettaisi enää jatkossa.

Hallituksen esitykseen sisältyy muutama ongelma, jota valiokunta muutti. Tässä oli erityisesti tämä betonin kierrätys ja lasin kierrätys. Valiokunta katsoi, että hallituksen esitys kaipasi korjausta, ja yksimielisesti valiokunta muutti nämä kohdat siihen muotoon kuin ne ovat nyt tässä valiokunnan mietinnössä.

Eräs ongelma, joka tuli tässä esille, oli metsäteollisuuden kierrätyspaperista syntyvä siistausjäte elikkä kuitusavi. Jos se olisi toteutunut siinä muodossa kuin hallitus esitti, se olisi saattanut merkitä sitä, että jätepaperin uusiokäyttö olisi vähentynyt merkittävästi. Sitä ei voi pitää hyvänä kehityksenä, vaan päinvastoin jätepaperin käyttöä tulisi entisestäkin tehostaa, että voitaisiin säästää neitseellisiä kuituja. Elikkä ei tarvittaisi uutta kuitua paperin tekemiseen, vaan voitaisiin mahdollisimman pitkälle kierrättää paperikuitua.

Näin ollen nyt tässä esityksessä on lähdetty siitä, että EU:lta pyydetään lupaa, että EU notifioisi sen, että tämä siistausjäte eli kuitusavi olisi verotonta edelleenkin vastaisuudessa. Täytyy vaan toivoa, että hallitus tässä onnistuu. Siltä pohjalta voidaan varmistaa se, että jätepaperin käyttö edelleenkin paperiteollisuudessa jatkuu vähintäänkin nykyisessä laajuudessa. Mieluummin pyrittäisiin käyttämään vieläkin enempi, jos vaan se on teknisesti mahdollista.

Tässä hallituksen esityksessä, kuten jo varapuheenjohtaja Rajamäki kertoi, nousee jätevero. Se tulee merkitsemään kuluttajille noin 10 miljoonan euron lisälaskua vuodessa. Tietenkin tämä kuluttajaa kohti ei ole kovin suuri lasku, mutta täytyy muistaa, että tämä on kuormaa kuorman päälle. Hallituksen linjahan on, että erilaisia veroja tarkistetaan tai niitä korotetaan, ja suurimpana tietenkin tulee olemaan tämä energiaveron korotus, joka lähiaikoina myöskin tulee tänne isoon saliin keskusteltavaksi.

Herra puhemies! Kuten jo täällä todettiin, vasemmistoliitto on jättänyt vastalauseen, johon myös sosialidemokraatit ovat yhtyneet. Meidän käsityksemme mukaan tämä jätevero olisi syytä palauttaa kunnille asukasluvun mukaisessa suhteessa. Sen pohjalta olemme tehneet vastalauseen lain 1 §:ään, mikä tarkoittaa sitä, että jätevero maksetaan kunnille asukasluvun mukaisessa suhteessa. Tätä veroa kertyy noin 90 miljoonaa euroa vuodessa ja se on varsin vakaa. Olisi silläkin perusteella perusteltua, että kunnat saavat tämän veron, ja myöskin sillä perusteella, että kunnat pääasiassa ovat vastuussa myöskin jätteen keräyksen järjestelystä ja vastaavat siitä. Näin ollen mielestämme olisi kohtuullista, että tässä tehtäisiin muutos ja vahvistettaisiin kuntien tulopohjaa järkevällä tavalla, elikkä tämä jäteveron tuotto tulisi kunnille.

Herra puhemies! Tulen asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään esityksen, joka sisältyy tähän vastalauseeseen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn hyvin pitkälle siihen, mitä ed. Kuoppa lausui, eli siihen, että 1 § muutettaisiin niin, että tämä vero menisi kunnille, ja ihan samoilla perusteluilla.

Totuushan on se, että kuntien liikkumavara silloin, kun menot tai budjetti yritetään saattaa tasapainoon, on aika rajoitettu. Kunnalla on kaksi tulolähdettä, verotulolähdettä: yleinen tulovero ja kiinteistövero. 90—100 miljoonaa kunnille merkitsisi kyllä todella paljon ja ottaen huomioon, että kunnat ovat kuitenkin ne, joille vastuu tästä jäteverolaista ja sen hallinnoimisesta kuuluu. Siinä mielessä on hyvin perusteltua, että vero menisi kunnille.

Kun me asiantuntijoita verojaostossa kuulimme, niin tulimme vakuuttuneiksi siitä, että betonijäte ja lasijäte vapautettaisiin verosta. Lasijäte ja betonijäte ovat tänä päivänä verollisia, kun ne viedään kaatopaikalle. Jos ne olisi vapautettu, niin se olisi merkinnyt sitä, että niiden yritysten, jotka keräävät lasijätettä ja betonijätettä, toiminta olisi loppunut ja kaatopaikalle olisi tullut tavaraa, mitä voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen. Siinä mielessä on ja oli äärettömän tärkeää, että tämä pykälä muuttui niin, että nämä tuotteet, jätteet, ovat edelleen verollisia.

Mitä tulee sitten tähän itse euromäärään: Kuten on todettu, se tuottaa 90 miljoonaa euroa, veropohja laajenee, lisäkustannukset 10 miljoonaa kotitalouksille. Loput menevät oikeastaan yrityksille, mikä taas jonkin verran heikentää yritysten kilpailukykyä.

Mutta voidaan kuitenkin todeta, että kyllä tämä jäteverolaki on pelättyä parempi ja selvästi pelättyä parempi. Ne suunnitelmat, mitä oli vielä vuosi sitten, olisivat kyllä olleet tietyille yrityksille, tietyille paikkakunnille erittäin kohtalokkaita. Siinä mielessä ja siitä syystä tämä hallituksen esitys on tässä muodossa ihan hyvä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen ensiksi vastalausetta. (Ed. Kuoppa: Älä ihmettele, se on ihan perusteltu!) — Jatketaan. — Vastalauseen perusteena esitetään, että kuntien julkisoikeudellisella päätöksenteolla on keskeinen merkitys jätepoliittisissa ratkaisuissa, kierrätyksen edistämisessä ja kaatopaikkasijoituksen minimoimisessa. Päätöksentekoa ohjaa muun muassa jätelain ensisijaisuusperiaate ja tuleva biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto. Kuntien jätelaitosten visiona on vähentää kaatopaikkasijoitusten osuus 5 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Jäteveron tulouttaminen kunnille ei vaikuta tähän kehitykseen.

Tosiasiassa tilanne on aivan toinen. Juuri ympäristöalan yritykset ovat jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön etulinjassa. Onkin erittäin tärkeätä ymmärtää, että jäte on tulevaisuudessa arvokasta eikä sitä pidä antaa kuntien jäteyhtiöiden haltuun. Ympäristöliiketoiminnan arvo maailmanmarkkinoilla on noin 600 miljardia euroa. Markkinat kasvavat 10 prosentin vuosivauhdilla. Kierrätys ja jätteiden hyödyntäminen ovat tulevaisuuden toimialoja, joilla odotetaan merkittävää kasvua. Suomessa alalle syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Suomessa on ympäristöalan yrityksiä lähes 800 ja ne työllistävät noin 5 000 ihmistä alan liikevaihdon ollessa noin 4 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Kilpailuvirasto taas toteaa, että jätehuolto on yhä enenevässä määrin osa elinkeinoelämän materiaalitaloutta. Jätteellä on vastaisuudessa yhä suurempi taloudellinen arvo. Jätehuoltoa pitäisi kehittää lisäämällä valinnan vapauksia ja toimintavaihtoehtoja markkinaehtoisuuden pohjalta. Markkinaehtoisuuden mallin lähtökohtana on tuottajien, kaupan, laitosten, kotitalouksien ja jätealan yrittäjien mahdollisimman laaja oikeus päättää itse tavasta, jolla jätteet kerätään ja hyödynnetään jätehuollon ensisijaisuusjärjestykseen perustuen. Tässä työnjaossa kunnille jää jätehuollon valvojan rooli, ja se rooli juuri sopii kunnille.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan muistuttaa ed. Laxellia siitä, että tämä yksityinen jätehuolto ei ole kyllä kovin luotettavaa ollut.

Otan esimerkkinä tämän niin sanotun Lokapojat-tapauksen, jolloin ajettiin jätteet noihin erilaisiin Helsingin kaupungin lähiympäristössä oleviin ojiin. Mielestäni tämän tapaisia tilanteita ei voi sallia missään tapauksessa Suomessa. Ja kun viranomaiset epäilevät, että valvontaresurssit ovat vajavaisia, hyvin riittämättömiä, niin epäilevät, että näitä on muuallakin tapahtunut.

Mielestäni kyllä se on kuntien vastuu ennen kaikkea vastuullisesti vastata siitä, että ne jätteet, mitkä tulevat, menevät oikeisiin paikkoihin ja oikein sijoitettuna.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Jätteen luonteesta kertoo paljon se, että Bill Gates taitaa olla henkilö, joka omistaa eniten maailmassa käytöstä poistettuja kaatopaikkoja, eli siellä on melko paljon sitten myöhemmin käyttöön otettavia hyvinkin arvokkaita raaka-aineita.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö toteaa, niin kuin myös valiokunnan varapuheenjohtaja totesi, että ympäristövaliokunnan lausunto on otettu huomioon. Mistä me ympäristövaliokunnassa olemme olleet hyvin tyytyväisiä, on tietysti se, että nyt yksityiset kaatopaikat on otettu verotuksen kohteeksi. Tästä on ympäristövaliokunta useamman vuoden aikana muistuttanut budjettikäsittelyn yhteydessä, erilaisten jäteverojen käsittelyissä ja jätelain osittaisen uudistuksen yhteydessä.

Myös se on hyvä asia, että sekä lasijäte että yli 150 millimetrin läpimittaiset betonijätekappaleet ja -osat ovat veron piirissä. Se on hyvin tärkeä asia. Tässä hallitus ja ilmeisesti valtiovarainministeriö on koetellut kepillä jäätä.

Mutta tuo jätteenpolttokysymys: Tässä ympäristövaliokunnan lausunnossa ikään kuin varsin varovaisesti viitataan siihen, että ympäristövaliokunta katsoo, että valtiovarainvaliokunta arvioisi hallituksen esityksessä olevan jätteenpolton verottomuutta ja sen perusteita. Kuitenkin tämä jätteenpolttoluukku on nyt sitten veroton tie jätteen hävittämiseen. Aivan oikein, siitä saadaan energiaa. Mutta kun valtiovarainvaliokunnan mietinnössä perustellaan lähinnä biojätteen metaanin polttamista sillä, että biojätettä poltetaan eikä se mene sinne penkkaan, niin tietysti biojätteen hyötykäyttöön olisi parempikin tapa. Eli tuotettaisiin siitä nimenomaan metaani, jota sitten voitaisiin käyttää vaikkapa liikennepolttoaineena tai muuten johdettuna esimerkiksi kaasuputkiverkostoon siellä, missä tällainen putkiverkosto on.

Jätteenpolttolaitoksia on syntymässä kovin paljon Suomeen. Lukumäärä tulee olemaan liian suuri. Nyt asiantuntijat jo arvioivat, että liian paljon näitä on suunnitteilla. 40 vuotta eteenpäin sitoudutaan tiettyyn jätteen määrään. Se vähentää jätteen määrän vähentämisperiaatetta, joka on EU:n hierarkiassa ykkösasiana, uusiokäyttö, kierrätys sitten sen perään. Jos polttoluukku on vaihtoehto, niin se on huono. Tässä huoli siitä, että biojäte ei sitten enää vuoden 2015 jälkeen saa paikkaansa kaatopaikoilta, on tietysti aiheellinen, mutta sen huolen poistamiseen pitää olla muitakin välineitä kuin se, että jätteenpolttolaitoksia synnytetään varsin ahkerasti. Ruotsissa tilanne on esimerkiksi se, että siellä ei ole jätettä kylliksi, sitä tuodaan muun muassa Norjasta.

Sitten eräs asia, joka liittyy tällaiseen Vantaa-syndroomaan, niin kuin nämä Lokapojatkin, eli tuhkan verottomuus silloin, kun tuhka sisältää ongelmajätteitä, siis ongelmajätteiden verottomuus. Vantaan polttolaitos on nyt hakemassa uutta lupaa sille, että siellä voidaan polttaa myös pcb- ja muita ongelmajätteitä, jolloinka se tuhka tulee sitten olemaan myös ongelmajätettä. Tuhkan verottomaksi saaminen tällä tavoin on tie, jolla ei ole oikein kestävät, ympäristöllisesti kestävät jäljet. Tällainen kikkailu näillä asioilla on ongelmallista. Tähän asiaan ei ympäristövaliokuntakaan ole käynyt kovin syvällisesti, mutta joka tapauksessa tämähän liittyy siihen, että pilaantuneet maa-ainekset on pidetty verottomana, jotta edistettäisiin niiden puhdistamista. Mutta nyt sitten tehdään niinpäin, että tuotetaan tieten tahtoen tavallaan pilaantunutta maa-ainesta, tässä tapauksessa pcb- ja muita aineita sisältävää tuhkaa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana vielä muutamia näkökulmia liittyen meidän lausuntoomme tässä tärkeässä asiassa.

Aivan kuten varapuheenjohtaja tuossa totesi, otimme tietenkin ilolla vastaan tämän laajentamisen myöskin yksityisille kaatopaikoille, sillä useissa yhteyksissä olemme tällä vaalikaudella kiirehtineet hallitusta tuomaan tämän esityksen eduskunnalle. Täytyy muistaa, että tämä ei ole ollut ihan ympäristövaliokunnan omaa keksintöä, vaan myöskin esimerkiksi Oecd:n tekemässä Suomen ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta koskevassa raportissa vuonna 2009 esitettiin veron laajentamista.

Ympäristövaliokunnan mielestä veron rakenne ja verotaso ovat aivan perusteltuja ja kannatettavia, mutta olemme kiinnittäneet kyllä huomiota siihen, että verotus on vain yksi näistä monista ohjauskeinoista. Sen vuoksi olemme tänne lausuneet sen tosiasian, että jätteen synnyn ehkäisemistä edistävät taloudelliset ohjauskeinot tulisi kohdistaa pääasiassa sinne, missä jätteitä syntyy, eli tuotantoon ja kauppaan. Tältä osinhan jätevero ei ole niinkään tehokas ja toimiva ohjauskeino.

Vielä, arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota siihen, että nostimme esiin tämän seurannan merkityksen. Tässä on lukuisia yksityiskohtia, jotka valtiovarainvaliokunta on aivan aiheellisesti ottanut huomioon, mutta erityishuomio pitäisi tässä seurannassa olla seurannan koordinaatiossa sen vuoksi, että tämä asia on monen eri ministeriön vastuulla. Silloin saattavat välillä mennä vähän näkemyksetkin ristiin, ja kuitenkin pitäisi pitää mielessä se, että johdonmukainen linja erityisesti verotuksen kannalta mutta tietenkin myös ympäristön kannalta on aivan välttämätöntä näissä asioissa.

Vielä totean tuohon varapuheenjohtajankin mainitsemaan pilaantuneiden maa-alueiden verottomuuteen, että sekin on asiakokonaisuus, johon varmaan joudumme vielä palaamaan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus ansaitsee kyllä mainetta ja kunniaa tästäkin hallituksen esityksestä ja yleensäkin hallituksen ympäristöveropolitiikasta. Tämän eduskunnan aikana on käsitelty useita hallituksen esityksiä erityisesti autoverotukseen liittyen ja nyt tällä kertaa jäteverotukseen liittyen, joilla kaikilla on pyritty siihen, että ihmisten käyttäytymistä ympäristöjärkevään suuntaan edistettäisiin.

Meillähän on ollut käytössä jätevero aikaisemminkin, mutta nyt koko lain rakenne pannaan uusiksi. Tavoitteena on se, että pohja on laaja, kaikki kaatopaikat ovat mukana ja noudatetaan EU:n jätedirektiivin mukaista kierrätyshierarkiaa, jossa lähtökohtana on se, että ensin pyritään estämään jätteen synty, sen jälkeen yritetään uusiokäyttää se, ja vasta kolmantena, viimeisenä vaihtoehtona on tuon jätteen kärrääminen kaatopaikalle. Eli kaiken kaikkiaan uusi järjestelmä on aidosti ympäristöohjaava ja hyödynnettävyyttä pyritään edistämään kaikin olennaisin keinoin.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tällä on myöskin se merkittävä taloudellinen vaikutus, että valtion verotuotot lisääntyvät olennaisesti tämän lainmuutoksen johdosta, ja tietysti näissä taloudellisissa olosuhteissa on tärkeätä, että mietitään hyviä tapoja pyrkiä keräämään lisää verotuloja, joilla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten käyttäytymisen osalta ja yhteiskunnallisten vaikutusten osalta.

Kaiken kaikkiaan kaatopaikkojen lukumäärä, joista verotetaan, nousee jatkossa 61:stä noin 100:aan ja verotettava tonnimäärä nousee 1,9 miljoonasta tonnista noin 3 miljoonaan tonniin, joskin täytyy sanoa, että koko jätteestä tämä on huomattavan pieni osuus, koska kaiken kaikkiaan jätettä syntyy Suomessa 75 miljoonaa tonnia suurin piirtein ja siitä hyödynnetään materiaalina ja energiana noin 40 prosenttia, mikä on erittäin hyvä luku, josta täytyy antaa tunnustusta. Kaiken kaikkiaan tuo verotuotto siis nousee 45 miljoonasta eurosta 90 miljoonaan euroon, ja sillä 45 miljoonallakin on merkitystä tässä valtiontalouden tilanteessa.

Kuten ed. Kallis täällä sanoi, tähän esityksen valmisteluun sisältyi erittäin paljon pelkoja, huolenaiheita, ja tältäkin osin täytyy antaa valtiovarainministeriölle ja valtiovarainministeri Kataiselle tunnustus siitä, että näitä huolenaiheita on aivan vilpittömästi pyritty ottamaan huomioon. Voi sanoa, että lukuisa määrä niitä ongelmia on kyetty poistamaan jo etukäteen.

Yksi keskeinen ongelma oli keräyspaperin siistausliete, ja sitä koskeva poikkeus eli verottomuus. Sille oli aikaisemmin perustelut ympäristösyistä, ja oli tärkeätä, että myöskin tässä tilanteessa katsottiin, että ympäristösyyt puoltavat sitä, että siistauslietettä ei veroteta. Tietysti olennaista on se, että jos kierrätyspaperia ja sen siistauslietettä olisi alettu verottaa, se aidosti olisi vaarantanut kierrätysjärjestelmän tältä osin ja myöskin sen, että tuota jätepaperia olisi käytetty sitten raaka-aineena ainakin eräissä tehdaslaitoksissa.

Jos tätä muutosta ei olisi tehty, kymmeniä työpaikkoja olisi vaarannettu siinä tilanteessa. Tältä osin täytyy sanoa, että tämä muutos on erittäin tärkeä. On hyvä, että hallitus teki sen päätöksen jo, ja nythän tältä osin on lähetetty käsitykseni mukaan jo hakemus komissiolle, jossa pyydetään valtiontukimenettelyssä lupaa sille, että tällainen veropoikkeus voidaan tehdä. Ennustehan on erittäin hyvä sille, että komissio tulee tämän poikkeuksen meille myöntämään, ja se on erittäin tärkeätä.

Vielä haluan sanoa jätteenpoltosta lyhyesti sen, että on tärkeätä, että sitä pyritään edistämään, koska se on erittäin hyvä tapa pyrkiä hävittämään jätettä niin, että sitä ei viedä kaatopaikalle, vaan siitä saadaan energiaa. Kokonaistaloudellisesti se on mielestäni erittäin tärkeätä, ja tällä järjestelmällä kyetään edistämään tuota jätteenpolttoa. Siltäkin osin tämä hallituksen esitys ja nyt hyväksyttävä laki on hyvä.

Puhemies! Lopuksi vielä kaksi asiaa, jotka kumpikin koskevat kaatopaikkarakenteissa hyödynnettäviä jätteitä. Muistan aikanaan, kun runsas 10 vuotta sitten jäteverolakia käsiteltiin, silloin teimme poikkeuksen betonin osalta niin, että halkaisijaltaan yli 150 millimetrin kokoisista kappaleista koostuva betonijäte oli verollista. Täytyy sanoa, että tältä osin on erittäin tärkeätä se, että on kehittynyt järjestelmä, jossa betonia erittäin tehokkaasti kierrätetään. Jos ajatellaan, niin betonia syntyy valtavan suuri määrä juuri rakennusjätteistä, ja jos se saadaan kierrätykseen, sillä voidaan hoitaa suurin osa rakennusjätteistä uusiokäyttöön. Voi sanoa, että nimenomaan Suomessa betonin kierrätys on kehitetty erittäin toimivaksi järjestelmäksi, ja se kattaa noin 80 prosenttia betonijätteestä, mikä on huikean korkea luku, ja kaiken kaikkiaan noin 70 prosenttia kaiken rakennusjätteen määrästä.

Tämä järjestelmä nyt voi jatkua, kun tilanne on se, että nämä suuret kappaleet ovat jatkossa verollisia. Niitä ei kannata viedä kaatopaikalle eikä laittaa kaatopaikkarakenteeksi, mihin ajateltiin, että niitä kenties voitaisiin käyttää, vaan nämä suuret kappaleet ovat nyt sitten jatkossa nimenomaan kierrätyksessä. Tämä järjestelmä kyetään turvaamaan sillä.

Toinen kysymys oli sitten lasijätteen kierrätys. Jätelasin jalostusarvo kierrätyksen kautta on, arviot vaihtelevat, noin 100—200 euroa tonnilta. Mielenkiintoista on myöskin se, että puhdistettu lasinsiru on myöskin vientituote, jota viedään muun muassa Venäjälle. Tältä osin katsottiin, että on tarkoituksenmukaista, että lasijätettäkin jatkossa verotetaan ja pyritään sillä pitämään huolta siitä, että tämä lasikierrätys hyvin kattavasti toimii. Siellä on tietysti tiettyjä, kun on rakennettu nämä kierrätysjärjestelmät, selkeitä kaupallisia intressejä näillä, mutta kun ne järjestelmät ovat kokonaistaloudellisesti yhteiskunnan edun mukaisia, on tarkoituksenmukaista, että niitä kierrätysjärjestelmiä voidaan edelleen jatkaa.

Näin ollen onkin erittäin myönteistä, että verojaostossa muutimme tätä hallituksen esitystä siten, että todellakin lasijäte ja betonijäte, tuo suurempirakeinen, ovat jatkossakin verollisia ja kierrätys tällä tavalla kyetään turvaamaan.

Puhemies, lopuksi haluan vain todeta sen, että täällä on vaadittu sitä, että tuotto pitäisi saada kunnalle. Täytyy sanoa, että tämä on mielestäni tyypillinen valtiolle lankeava vero siitä syystä, että se on valtakunnallinen vero, ja tältä osin oikeastaan merkitystä ei ole näillä paikkakunnilla. Oikeastaan siinä tilanteessa sitten, jos se olisi kunnallinen, kai pitäisi palkita niitä kuntia, jotka sitten ottavat kaatopaikan omalle alueelleen, ja mielestäni sekään ei ole sitten kuitenkaan välttämättä tarkoituksenmukaista.

Ja kun lähtökohta on se, että vero on aidosti ympäristöohjaava, on tärkeätä, että kaikki veron elementit pidetään valtion hallussa, ja tätä kautta, kun säädämme sisällöstä, on tarkoituksenmukaista, että myöskin tuotto tulee valtiolle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tähän keskusteluun vielä. Joitakin kertoja hallitusneuvotteluissa olleena vuodesta 1991 lähtien täytyy sanoa, että niille kaikille on ollut yksi asia asiakohtana yhteistä ja se on se, että on yritetty saada yksityiset kaatopaikat verolle, mutta ei siinä ole onnistuttu. Nyt piti olla tämmöinen finanssikriisi, katastrofi ja fyffestä uupelo, niin siinä yhteydessä sitten tämmöinenkin onnistuu, mutta ei kunnollisissa poliittisissa neuvotteluissa. Muutaman kerran se on ollut hilikulla, ja siinä vaiheessa on sitten EK ilmestynyt eri formaateissa näyttämölle ja ilmoittanut, että se on katastrofi. Ja sitä katastrofia ei sitten ole aikaisemmin annettu syntyä. Nyt se "katastrofi" syntyy, ja se on erinomaisen hyvä asia, koska se on myönteinen asia. Ja näin eräs ikuisuusasia on saava nyt ratkaisunsa.

Toinen asia, johonka haluan kiinnittää huomiota, on tämä tapaus Lokapojat ja kahdella tavalla. Ensinnäkin, niin kuin yleisesti tiedossa on, Italiassa, Keski- ja Etelä-Italiassa, tämmöinen kaatopaikka-asia ja jäteasia on lähes tulkoon täydellisesti mafian hallussa. Siitä on ollut sitten Napolin katastrofit tuloksena jnp., kun on jäänyt koko jätehuolto hoitamatta. On pohjavedet pilattu, on järvet pilattu, on meren rannikon pohjat pilattu. Suorastaan tapettu eliöstöt myrkkyjen avulla siellä kokonaan jnp. Ja oli näköjään vain ajan kysymys, koska tämä ilmiö tulee Suomeen.

Minusta on käsittämätöntä, arvoisa puhemies, se, että tämä mainittu firma on Hesarissakin julkaistujen todistusten mukaan pystynyt toimimaan suurella henkilökuntamäärällä sillä tavalla kuin Hesari kuvasi tämän firman toimineen. Miten ihmeellä se on ollut ylipäätään mahdollista? Elikkä siis se, mikä tästä nyt on seurauksena tietysti koko operaatiosta, on, että nyt pitää tämä valvontaa koskeva mekanismi ja sitä tukeva lainsäädäntö arvioida aivan kokonaan uudestaan. Se on täysin välttämätöntä.

Sitten muutama yksityiskohta, arvoisa puhemies. Ensinnäkin tämä siistauslietejuttu, se on hyvä asia, että se on näin. Nimittäin se olisi todellista takapakkia, jos paperin kierrätys jollakin tavalla sen jälkeen, kun on siihen järjestelmät luotu ja hyödyntämisjärjestelmä vakioitu siitä, kuinka paljon neitseellistä kuitua tarvitaan sen kierrätyskuidun ohella pitämään huoli siitä, että paperit pysyvät kasassa, kestävät kirjoittamista jnp. Se on kulttuurikysymys, se on hinnanmuodostuskysymys mitä suurimmassa määrin, koska siinä on kysymys siitä, että se keräysjärjestelmä on toimiva järjestelmä. Ja sitä ei ole syytä vaarantaa, ed. Kallis oli puheenvuorossaan aivan oikeassa, että sitä ei pidä vaarantaa, tätä nykyistä toimivaa järjestelmää, eikä ainakaan tällä tavalla kuin se tässä teoriassa olisi ollut mahdollista.

Sitten asia, joka minua syvästi ihmetyttää, on tämä lannoitejuttu. Nimittäin on aivan totta, että raskasmetalleja voi olla tässä tuhkassa. Ja sellaista tuhkaa, missä näitä raskasmetalleja on, ei pidä pelloille ainakaan levittää, viherrakentamisessa se jollakin tavalla menee, jos voi olla vakuuttunut siitä, että viherrakentamisen kohteena olevalla alueella ei kenenkään mieleen voi koskaan juolahtaa ryhtyä ruokaa ihmisille tuottamaan. Mutta sitten eduskunta on kuitenkin — tässä on varmaan skribenteiltä jäänyt se huomaamatta — säätänyt lainsäädännön siltä varalta, että tuhkapellettien avulla kierrätettäisiin tätä tuhkassa olevaa ravinnetta. Siitä eduskunta itse otti sen vallan itselleen ja lannoitelakiin tehtiin asianomaiset pykälät. Se olisi hyvä muistaa tulevissa ratkaisuissa. Olkoot asiat nyt näin, mutta se ei nyt tässäkään käy ilmi ollenkaan, että siihen on jo meidän eduskunnan aloitteesta otettu kantaa.

Ja sitten vielä yksi asia on tämä intohimo polttaa kaikki. Se on niin kuin eräänlainen ihmisellä vihoviimeinen vimma, että kaikki pitää polttaa. Oli todella hieno Ämmässuo-suunnitelma tuonne Espooseen. Minäkin kävin tutustumassa siihen suurella kansanedustajajoukolla silloin kerran. Se oli Hollannin mallin mukainen, se oli todella upea suunnitelma, jossa lähdettiin siitä, että vain se vihoviimeinen jäterejekti poltetaan. Mutta siinä ei sitten ollut kuitenkaan espoolaisista kai sen toteuttajiksi, vaikka semmoinen oli luotu ja siitä oli olemassa hollantilaiset kokemukset muun muassa. Nyt sitten toteutetaan erään nimeltä mainitsemattoman puolueen suurta unelmaa, niin kuin valiokunnassa se aikoinaan todettiin, että jäte poltetaan. Niinhän se täälläkin todettiin.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakiesityksen yhtenä tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen ja jätteiden hyötykäytön lisääminen. Se on erittäin hyvä lähtökohta, ja sitä tulisi edistää kaikin tavoin. Jätteenpolton verottomuus, suuntaus siihen suuntaan, on hyvä. Tällä hetkellä kuitenkin jätteenpolton säännökset ja se normeeraus on niin tiukkaa, että pienemmissä lämpövoimaloissa esimerkiksi tämä jätteenpoltto ei ole mahdollista.

Ed. Pulliainen tuossa äsken viittaisi siihen, että on vimma polttaa kaikki mahdollinen. Itse olen useaan otteeseen puhunut hevosen kuivikelannan polttamisen edistämisen puolesta, ja minusta se asia pitäisi nyt vihdoin viimein saada ratkaistua. Tällä hetkellä ympäristöteknologia kehittyy aivan valtavalla vauhdilla. Rakennetaan paljon uusia kiinteän polttoaineen hakevoimaloita, pääasiassa hakkeenkäyttöön perustuvia voimaloita. Tuo hevosen kuivikelanta silloin, kun siinä käytetään purua ja kutteria, niin siitä jopa 85 prosenttia on puuta ja sen lämpöarvo on melkoinen. Saksassa, Itävallassa, Tanskassa, Ruotsissa, Hollannissa tämä hyödynnetään lämmöntuotannossa.

Edellisen kerran, kun ympäristöministeriltä tästä tiedustelin, niin hän sanoi, että meidän pitäisi kysyä komissiolta, voidaanko tähän suuntaan meillä siirtyä. Mielestäni meidän ei tarvitse kyllä enää komissiolta kysyä tässä asiassa mitään, koska muut EU-maat ovat tätä käytäntöä jo noudattaneet. Tässä vaiheessa ei enää tarvitse kysellä, vaan lähteä siihen suuntaan muuttamaan näitä säännöksiä, että hevosen kuivikelanta voitaisiin hyödyntää lämmöntuotannossa.

Itse tulen Orimattilasta, jossa on valtavasti hevosia, toistatuhatta hevosta ja laaja hevoskylä, valmennuskeskus siinä, ja koko tuon kaupungin kaukolämpötuotanto voitaisiin tällä hevosen kuivikelannalla toteuttaa. Se olisi siellä ilmaista energiaa ja lyhyellä matkalla toimitettavissa siihen uuteen polttolaitokseen. Myös laitevalmistajat ovat kiinnostuneita tämän tekniikan kehittämisestä, ja silloin se voitaisiin tehdä ympäristöystävällisellä tavalla. Tällä hetkellä sitä hevosen lantaa kuskataan 70 kilometrin päähään Sipooseen kompostointiin, aumataan sinne kompostoitavaksi, ja välttämättä en näe sitä ympäristön kannalta ollenkaan järkevänä tapana.

Arvoisa rouva puhemies! Yksi havainto tähän loppuun vielä. Mielestäni on erittäin hyvä, että tämä uusi jäteverolaki tukee betonin kierrätystä. Koska meille on tulossa paljon rakennustyömaita tai purkutyömaita, joissa nimenomaan noita 1960—1970-luvun betonirakennuksia joudutaan purkamaan, niin kierrätys siinä suhteessa on ympäristön kannalta erittäin arvokas asia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen kritiikki myös tuohon jätteenpolton innostukseen on paikallaan. Myös valiokunnan puheenjohtaja ed. Huovinen viittasi siihen Oecd:n käsitykseen jo vuodelta 2009 — tai hänen viittauksensa liittyy paremminkin kyllä tähän yksityisten kaatopaikkojen verottomuuteen.

Mutta tämä keskieurooppalainen tapa polttaa jätteet, sen ei tarvitsisi Suomeen sillä tavalla laajentua, että me noudattaisimme aivan samalla tavalla tällaista arinapolttoperiaatetta, vaan nimenomaan jätejakeiden jaottelun mukaan ainoastaan se jäljelle jäävä, muuhun kelpaamaton olisi sitten polton kohteena. Ja tähän todellakin ympäristövaliokunta on myös halunnut herättää tätä asiaa keskustelussaan. Toivon mukaan me pystymme palaamaan tähän myöhemmin.

Sitten vielä tähän Oecd:n näkökulmaan verottomuudesta, mikä oli näillä yksityisillä kaatopaikoilla. Tähän todellakin ympäristövaliokunta jo viime vaalikauden aikana otti kantaa selkeästi, ja nyt on tietysti hyvä, että on tässä asiassa edetty.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä on tällä puhekierroksella kuulunut, niin tämä on erittäin hyvä veropoliittinen linjaus, vihreää verouudistusta. Ehkä väärin sanoa näin hallituspuoleen edustajana, että hallituksen hyvä linjaus, vaan enemmänkin tämä kuulostaa eduskunnan yhteiseltä tahtotilalta, että tätä vihreää verouudistusta jatketaan.

Tässä on erittäin tärkeätä tietysti se, että tämä jatkoseuranta tämän uudistuksen myötä tulee jatkumaan myös eteenpäin. Oikeastaan ainut, mistä jaostossa oltiin hiukan erimielisiä, oli tämä jako, jossa kyse oli siitä, että tämä tuotto pitäisi kunnille tulla. Valiokunta lähti mietinnössään siitä, että tämä ei ole niinkään fiskaalinen vero siinä mielessä kuin se on ohjaava ja tällä ei sillä tavalla kuntien taloutta lähdetä tukemaan, vaan tällä on ohjaava vaikutus.

Ihan pariin pieneen yksityiskohtaan huomioita. Jaoston käsittelyssä tehtiin pari pientä muutosta, jotka ovat tulleet täällä esillekin, betonijätteen ja lasin osalta. Ja siinä oikeastaan se kultainen ohjenuora oli se, että ennemmin kierrätys kuin loppusijoitus. Ja nämä molemmat muutokset mielestäni parantavat tätä esitystä.

Tässä äsken tuli esille tämä hevosenlannan ongelmatiikka. Sehän ei sinällänsä kuulu tähän hallituksen esitykseen, vaan yleensä jätteen määritelmään. Mielestäni sen osalta meillä tulee olla tavoite se, että hevosen lantakuivike tullaan jatkossa hyväksymään sivupolttoaineeksi ihan samalla tavalla kuin tällä hetkellä tapahtuu Saksassa, Ruotsissa ja muutamissa muissa maissa. Se on täysin perusteltavissa, ja se on energiataloudellisesti ja oikeastaan jätteenkäsittelyn osalta ehdottomasti paras tapa sen käsittelemiseksi.

Kaikkinensa kyseinen esitys on saanut erittäin myönteisen palautteen, ja kiitän kaikkia jaoston ja valiokunnan jäseniä tämän käsittelystä.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys jäteverolaiksi on hyvä, niin kuin täällä useissa puheenvuoroissa on jo todettu. Tärkeänä pidän sitä, että kierrätyspaperia voidaan hyödyntää jatkossakin järkevästi. Siistausjätteen rajaaminen jäteveden ulkopuolelle on erittäin tärkeää myös metsäteollisuuden ja paperintuotannon kannalta.

Jätteenpoltto on puhuttanut, ja se on ollut vaikea asia Suomessa. Siihen on suhtauduttu pelolla ja monilla paikkakunnilla ankarasti vastustettu, niin meillä Hämeenkyrössäkin, missä saatiin jätteenpolttolaitos tavallaan estettyä tällä vastustuksella. Toki siinä sitten kunta menetti melkoisesti verotuloja, ja sitten samat ihmiset, jotka jätteenpolttoa vastustivat, ovat nyt sitten lakkauttamassa kouluja ja koettavat sitä kautta paikata sitä aukkoa tulopuolella.

Jätteenpoltossa on tärkeää, että koetetaan sitten valikoida, mitä poltetaan. Niin kuin ed. Pulliainenkin totesi, niin siinä meillä varmaan on Suomessa parantamisen varaa, ja se, mitä poltetaan, vaikuttaa myös siihen tuhkan kokoonpanoon ja mahdollisuuksiin hyödyntää tuhkaa sitten pelloilla ja metsissäkin, että siinäkin mielessä, jos sieltä voidaan niitä raskasmetalleja karsia pois, se olisi todella tärkeää.

Tässä on monta hyvää asiaa. Betonin kierrätys, mikä on tullut esiin, on tärkeä asia, jos sitä voidaan edesauttaa jatkossakin. Tämä kuntien talousasia; ymmärrän, että tältä osin olisi voitu vähän paikata kuntien taloutta, mutta varmaan on muitakin keinoja, millä tämä asia voidaan hoitaa. Kaikin puolin kannatettava esitys.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tuosta hevosenlannasta ja kuivikemateriaalista. Minä en ymmärrä myöskään sitä, että sitä ei ole nyt suoraan sanottuna ryhdytty toteuttamaan. Juuri tämä pointti on hyvin tärkeä — oliko se nyt Orimattila esimerkki — että niitä hevosia on aikamoinen määrä suppeilla alueilla, joka tarkoittaa sitä, että se massa on niin suuri, että sitten sen polton tuloksena syntyvä tuhka on niin homogeenista kuin nyt yleensä voi olla, niin että se voidaan tuotteistaa ja pelletiksi tehdä ja palauttaa metsiin vaikka.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Yleensä kun veroista puhutaan, niin opposition ja hallituksen välille syntyy usein aika suuria riitoja ja erimielisyyksiä. Tässä tapauksessa on vain yksi erimielisyys, ja se on se, kenelle tuo tuotto. Oppositio esittää, että kunnille ja hallitus pitää kiinni siitä, että valtiolle. Sanoisin, että eivät ne perustelut, mitkä hallituspuolueitten edustajat ovat esittäneet, ole oikeastaan mistään kotoisin.

Arvostettu ed. Mika Lintilä sanoi, että se ei voi mennä kunnille, koska se ei ole fiskaalinen, vaan ohjaava. Minusta se on sekä fiskaalinen että ohjaava, ja minä en ymmärrä, miten se ohjaavuus kärsisi, jos raha jaettaisiin kunnille kuntien asukasluvun perusteella. Siis pitää löytyä parempi perustelu sille vastustamiselle, että vero menisi kunnille kuin se, että väittää, että se on ohjaava, koska se ei siitä lainkaan kärsisi.

Me olemme perustelleet tämän veron siirtämistä kunnille sen takia, että kuntien liikkumavara on niin pieni. Kunnalla on niin vähän tulolähteitä: yleinen tulovero ja kiinteistövero. Niistä kunta voi päättää, mutta ei mistään muusta. 100 miljoonaa lisää kuntien kassaan kyllä tekisi tavattoman hyvää.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Arvostan erittäin suuresti ed. Kallista, hänen työskentelyään eduskunnassa ja myös kunnallispolitiikassa, ja ymmärrän hänen huolensa totta kai kunnallistalouden suhteen. Mutta näen kuitenkin tämän tilanteen sillä tavalla, että jätehuolto, siihen liittyvät tekijät, on suuri valtakunnallinen asia, jossa pitää tehdä ratkaisut keskitetysti ja ilman, että kunnat jäisivät keskenään riitelemään esimerkiksi kaatopaikkojen sijainnista tai jakoperusteista, koska todennäköistä olisi, että sijaintipaikkakunta vaatisi sitten enemmän, mitä pelkästään asukasmäärän mukaan tullut jako tulisi olemaan.

Ed. Pulliaiselle sanoisin, että olen hänen kanssaan erittäin paljon samaa mieltä, että tämä hevosenlannan ongelmatiikka tulee ratkaista. Meillä on tullut tämä tilanne eteen, ja ympäristöministeri Lehtomäki on ministerikokouksessa Brysselissä esittänyt, että jätteen direktiivi avattaisiin tältä kohdin ja voitaisiin tarkastella direktiivin sisältöä. Hän jäi yksin tämän ehdotuksensa kanssa, kukaan ei ollut valmis tähän direktiivin aukaisemiseen, ja sen tähden meidän tulisi kansallisesti hoitaa se sillä tavoin, että me voimme tulevaisuudessa hevosenlannan käsitellä sivupolttoaineena näissä polttolaitoksissa.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin aiemmin sanoin, niin tässä hevosen kuivikelannan polttamisasiassa on nyt ehkä turha kysellä sieltä EU:sta direktiivin avaamista, koska niin moni muu EU-maa jo polttaa hevosen kuivikelantaa lämmöntuotannossa. Hevosen lannan lämpöarvo on erittäin korkea, elikkä yhden hevosen päivittäisen kuivikelannan lämpöarvo vastaa jopa 3—4:ää litraa lämmitysöljyä. Niin kuin aiemmin sanoin, Orimattilassa on noin 1 200 hevosta ja se paikallisesti olisi erittäin hyvin siellä hyödynnettävissä. Ihmettelen nyt vaan, mistä tämä asia oikein kiikastaa, koska tuntuu, että tässä salissakin suurin osa on valmis siihen, että hevosen kuivikelantaa voitaisiin kiinteää polttoainetta käyttävissä lämpövoimaloissa käyttää sivupolttoaineena. Tähän asiaan täytyy nyt saada vauhtia ja saada tämä asia hoidettua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä nyt olen oikein pirullinen, niin kuin olen muutenkin. Kysymys on aidosta ilmiöstä. Mitä me olemme nyt juuri päättämässä? Me olemme päättämässä jätteiden massapoltosta. Jos siihen sekoitetaan nämä hevostallien kuivikesonnat, (Ed. Kallis: Sinne vaan!) niin sinne vaan. Ei niitä tämän mukaan kukaan kaiva. Se on ihan yhtä samaa massaa. Mutta se, mikä siinä menetetään, on se tuhkan käyttö kierrätykseen. Se siinä menee sitten ja hyvinkin todennäköisesti. Täälläkin se oli raakattu tekstistä pois, niin kuin kuultiin.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tuo ed. Pulliaisen puheenvuoro innoitti vielä ottamaan puheenvuoron ja vastaamaan siihen niin, että ongelmahan on tällä hetkellä se, että hevosen kuivikelantaahan saa kyllä polttaa jätteenpolttolaitoksissa mutta tuo lupaprosessi ja sitten se itse menetelmä vaatii niin suuren lämpövoimalan, että se ei ole paikallisesti pienissä yksiköissä mahdollista. Siitä on kysymys, koska se tulkitaan jätteeksi. Silloin nämä kaikki jätteenpolttoa normeeraavat säännökset tulevat voimaan, ja siinä on ongelma. Pitää hyväksyä, että kun hevosen kuivikelanta tosiaan sisältää 85 prosenttia puuainesta ja loppu on sitten sitä kasviperäistä jätettä eikä eläinperäistä, kun jossain vaiheessa on sanottu, että hevosen kuivikelanta on eläinperäistä jätettä, niin se on lämpöarvoltaan erittäin hyvää, ja tulee pyrkiä siihen, että se saadaan näissä pienissäkin laitoksissa poltettavaksi.

Yleiskeskustelu päättyi.