Täysistunnon pöytäkirja 119/2012 vp

PTK 119/2012 vp

119. TORSTAINA 29. MARRASKUUTA 2012 kello 16.00

tarkastettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 17 §:n muuttamisesta

 

Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä rakennetukilain muutosehdotuksessa ehdotetaan, että korkotukilainojen korkoa alennettaisiin nykyisestä 4 prosenttiyksiköstä 3 prosenttiyksikköön. Tämä lakihan on budjettilaki ja samalla myös säästölaki. Valiokunta suhtautui tähän vähintäänkin nihkeästi. Kuitenkin valiokunnan enemmistö oli tämän lakiesityksen kannalla, mutta sitä käsittelyä koko ajan leimasi erittäin suuri pidättyväisyys asian suhteen.

Valiokunta korosti, että tämäntyyppisten tukijärjestelmien pitäisi olla mahdollisimman vakaita ja ehdoiltaan pysyviä: tämä toimintatapa helpottaa maatalouden aloittamista ja sen kehittämistä, maataloutta, joka on erityistä pitkäjänteisyyttä vaativa toiminnan ala, elinkeinohaara. Nyt tällaisella toiminnalla, jossa näitä rajoja muutetaan, ei olla edistämässä todellisuudessa maatalouden rakennekehitystä, johon tämä laki kaiken kaikkiaankin tähtää.

Valiokunta on todennut, että ottaen huomioon nyt ehdotetusta muutoksesta todennäköisesti saatavien säästöjen vähäisyys sekä se, että vakaat tukijärjestelmät ovat myös hallinnon kannalta yleensä helpommin toimeenpantavia, valiokunta suhtautuu pidättyväisesti esityksen mukaisiin säästötoimenpiteisiin. Tämä oli valiokunnan enemmistön kanta tähän asiaan. Siitä jo pääsee jyvälle, minkälainen henki käsittelyssä oli.

Samoin valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tällä korkotukilainsäädännöllä on vähintään välilliset vaikutukset myöskin 141-artiklan mukaisiin ehtoihin ja neuvotteluasetelmaan, ja siinäkin mielessä valiokunta oli hyvin nihkeä asian suhteen. Mutta kuitenkin enemmistö päätyi siihen, että tämä laki hyväksytään muuttamattomana ja tämä koron alennus 4 prosenttiyksiköstä 3 prosenttiyksikköön tehdään.

Tähän mietintöön sisältyy kaksi hylkäysvastalausetta, jotka sitten varmaankin tuossa jatkossa esitellään.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Leppä, kuvaili hyvin valiokunnassa vallinneita tuntoja tämän lakiesityksen käsittelyssä.

Tällä säästölailla hallitus haluaa säästää valtion korkotukimenoissa ensi vuodesta alkaen. Ymmärrettävää on, että säästötoimia tehdään kokonaisvaltaisesti, kaikkia hallinnonaloja koskevasti. Hallituksen esitys on kuitenkin ristiriidassa Euroopan laajuisen rakennetukipolitiikan kanssa, koska sillä on vaikutuksia komission meneillään olevien EU:n yhteisen maatalouspolitiikan neuvottelujen kanssa, koskien etenkin 141-artiklan mukaista kansallista tukea, jolla on vaikutusta A- ja B-tukialueisiin eli Etelä-Suomeen. Korkotukiprosentin alentaminen tässä vaiheessa voi vaikeuttaa Suomen neuvotteluasemaa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat valiokuntatyössä jättäneet vastalauseen, jossa todetaan muun muassa: Hallitus on esityksessään HE 102/2012 vp lähtenyt tavoittelemaan oman hallitusohjelmansa mukaisesti sitä, että korkotukiprosentin alentaminen säästää valtion korkomenoja jo ensi vuodesta, 2013, alkaen. Toisaalta hallitus haluaa, että lainansaajat, viljelijät, neuvottelisivat uudelleen omista lainoistaan eri luottolaitosten kanssa. Tämä vaikeuttaa erityisesti maatalouden huonon kannattavuuden johdosta velkaantuneita viljelijöitä.

Ensinnäkin perussuomalaisten mielestä esitystä ei voi kannattaa, koska se voi vaarantaa nyt Etelä-Suomen saaman 141-tuen jatkon ja samaten sen tulevat jatkoneuvottelut komission kanssa. Tuki on elintärkeä maamme maatalouden jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden kannalta, eikä sitä pidä asettaa vaaraan.

Toisekseen perussuomalaiset näkevät, että esitys jatkaa muutoinkin hallituksen poukkoilevaa rakennetukipolitiikkaa, mikä hankaloittaa muiden muassa viljelijöiden tulevaisuudensuunnitelmia sekä valmistautumista tulevaisuuteen.

Kolmanneksi esitys vaikeuttaa luottolaitosten toimintaa, sillä se tuo niille lisäkustannuksia tietokonejärjestelmiin vaadittavien muutosten johdosta, kun tukiehtoja muutetaan.

Edellä olevan perusteella esitän lakiehdotuksen hylkäystä vastalauseen perusteluin.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomalaista maatalouspolitiikkaa ollaan nyt kyllä viemässä erittäin vakavaan suuntaan. En voi kyllä ymmärtää sitä, minkä takia yhtä ammattiryhmää täytyy nyt kurittaa niin paljon eri keinoilla kuin maataloudelle tällä hetkellä tehdään. Tulee erittäin mittavat leikkaukset kansallisiin tukiin. Makeran rahoitus, Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoitus, käytännössä leikataan pois. Siihen ei tule lisää panostuksia tulevia vuosia silmällä pitäen. Luopumistukijärjestelmää heikennetään, lomituksesta leikataan ja maatalousyrittäjien eläkkeiden valtionosuuksistakin leikataan. Siis yhtä ammattiryhmää kuritetaan nyt kyllä kohtuuttoman paljon.

Sen lisäksi sitten, kun katsotaan, mitä yleisiä näkymiä on, edelleenkin kaupan ja tuottajien välinen suhde on todella epäsuhtainen. Se osuus, minkä tuottaja saa siitä tuotteen hinnasta, on marginaalinen. Tästä hyvänä osoituksenahan oli muun muassa tämä kampanja, jossa tuottajat myivät tuotteita alkutuottajan hintaan.

Byrokratia on vain lisääntynyt ja lisääntymässä päin. Rakennuslupien hinnat ovat erittäin korkeita, jos esimerkiksi investoidaan uusiin navettoihin, ja sen lisäksi vielä se, että näitä lupia saadaan, on erittäin suuren työn takana. Nyt sitten vielä suurena uhkana jatkossa on todella huomenna selviävä asia: se, mitä tapahtuu turvemaiden kyntökieltoasiassa, mitä suuri valiokunta siitä linjaa. Jos tämä toteutuu, niin erittäin monessa osassa Suomea tullaan tilojen laajentamisten kohdalla hyvin vaikeaan asemaan. Käytännössä tilat asetetaan eri puolilla Suomea eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä näitä turvepohjaisia maita on, ja muun muassa yksi näistä alueista on Etelä-Pohjanmaalla.

Nyt tässä tehdyssä esityksessä esitetään korkotuen alennusta, ja se ei ole kyllä perusteltua. Jos vedotaan tähän matalaan korkotasoon, mikä tällä hetkellä on, ei ole ollenkaan sanottua, etteikö se jopa lähitulevaisuudessa voi nousta, ja sen takia aiheutetaan jälleen lisää epävakautta maatalousyrittäjien suuntaan. Nyt tarvittaisiin nimenomaan pitkäkestoisia ratkaisuja, tarvitaan sitä vakautta, tarvitaan sitä varmuutta siihen maatalousyrittäjien tulevaisuuteen ja nimenomaan siihen, että kun näitä investointeja tehdään, niin ne ovat pitkäkestoisia ratkaisuja, jotka tähtäävät useita vuosikymmeniä eteenpäin. Sen takia tämmöisillä esityksillä ei pidä heikentää myöskään näitten investointien toteuttamista ja niitä kustannuksia, mitä siitä tulee.

Herra puhemies! Hallitusohjelmassahan linjataan erinäisiä asioita. Muun muassa maatalouden kohdalta on linjattu erittäin hyvinkin tietyiltä osin, mutta kyllä tämä minun mielestäni järjetön tilanne on, että hallitus toimii jatkuvasti omaa hallitusohjelmaansa vastaan. Me joudumme oppositiosta vaatimaan sitä, että toteuttakaa nyt hyvänen aika omaa hallitusohjelmaanne. Muun muassa tähän nuorten viljelijöiden asemaan ja aktiivitilojen kannattavuuden kehittämiseen on hallitusohjelmassa linjattu, että tarvittaviin toimenpiteisiin ja turvaaviin toimenpiteisiin ryhdytään, että tätä kannattavuuskehitystä pystytään turvaamaan, mutta ainakin toistaiseksi kaikki esitykset ovat olleet päinvastaisia. Toivoisin kyllä, että näissä nyt hallitus kääntäisi oman suuntansa ja lähtisi toteuttamaan parempaa maatalouspolitiikkaa, sillä maataloudessa kumminkin se Suomen selkäranka pitkällä tähtäimellä on, kun tiedetään, mikä taloudellinen tilanne maailmallakin on.

Herra puhemies! Keskustan valiokuntaryhmä on jättänyt vastalause-esityksen, ja teen tässä mietinnön mukana olevan hylkäysesityksen numero 2.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Arvoisat edustajat, olen seurannut tätä kyselytunnin jälkeistä keskustelua ja pyytäisin nöyrimmin, että ehkä hieman fokusoitaisiin keskustelua sen päiväjärjestyksen otsikon mukaisiin asioihin. Huomautan myöskin yleisenä huomautuksena, että hylkäysesitykset tehdään toisessa käsittelyssä.

Mats Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Kun valtiolla on liian vähän rahaa ja aika ikävät tulevaisuudennäkymät, tulee myös ikäviä lakiesityksiä. Tämä kuuluu tähän ryhmään. Valiokunnan puheenjohtaja antoi oikein hyvän kuvan valiokunnan suhtautumisesta tähän.

Yksi ikävä asia tässä tapauksessa on se, että jo nyt korkotukilainat myydään, jos minä käytän sitä termiä, viljelijöille tukiprosentteina, ja jo nyt ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada ulos niitä annettuja tai myönnettyjä euromääräisiä tukia. Syy siihen on tietenkin, että korko on niin alhainen, myönteinen asia sinällään, mutta tämä valitettavasti heikentää vielä sitä mahdollisuutta saada ulos myönnetyt euromääräiset tuet.

Jos minä yritän löytää valopilkun tästä lakiesityksestä, minä sanon näin, että se ei pure suoraan viljelijöitten rahapussiin nyt. Syy siihen on tietenkin, että korkotaso on niin alhainen, että vaikka valtio laskee oman maksuosuutensa neljästä kolmeen prosenttiin, käytännössä se ei nyt tunnu viljelijän kukkarossa.

Ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakiesityksen.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä on täällä eduskunnassa erinomaisen hyvä ja laajasti maa- ja metsätaloutta ymmärtävä maa- ja metsätalousvaliokunta, mutta siitä huolimatta hallitus ajaa hyvin määrätietoisesti suomalaisen maatalouden kannattavuutta alas, itse asiassa kaikissa tekemissään talousratkaisuissa, niin myös tänään käsittelyssä olevissa kahdessa budjettilaissa eli maatalouden rakennetuista annetun lain 17 §:n muuttamisessa ja HE 103:ssa, jossa esitetään muutettavaksi maatalouden luopumistukilakia.

On onnetonta, että huolimatta siitä, että maatalouden kannattavuus on kovaa vauhtia rapautumassa kustannusten noustessa ja tuottajahintojen polkiessa paikallaan, lainsäädännöllä vielä heikennetään alan kannattavuutta. Tänään käsittelyssä olevat maataloutta koskevat lakiesitykset ovat itse asiassa tyyppiesimerkki erittäin lyhytjänteisestä ja tempoilevasta maatalouspolitiikasta ja maatalouspoliittisesta päätöksenteosta tämän hallituksen toimiessa. Maatalous tarvitsee pitkäjänteistä poliittista toimintakulttuuria. Kyllä alan tulee voida luottaa lainsäätäjään. Vähintä, mitä viljelijät hallitukselta odottavat, on vakaus.

Kuten sanottua, maatalous on kannattavuuskriisissä. Lisäksi tulee hallituksen poliittisia, kielteisiä päätöksiä, joilla itse heikennetään alan toimintaedellytyksiä, ja tässä tilanteessa me käymme myös sitten neuvotteluja EU:n maatalouspolitiikasta ja pyrimme perustelemaan huonoilla luonnonedellytyksillä maatalouden kannattavuutta, mutta taustalla ovat koko ajan myös itse tehdyt poliittiset päätökset.

Tämän esityksen osalta on todettava, että itse asiassa rahan hintaa kovempi ongelma tällä hetkellä on mainittu huono kannattavuus ja nopeasti nouseva kustannustaso. Tästä seuraa se, että maatalous investoi itse asiassa käytännössä aivan liian vähän, ja tämänkin takia korkotuen leikkaus ei todellakaan ole kannustava viesti uusia investointeja suunnitteleville viljelijöille.

Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä ei saada aikaan mitään myönteisiä tavoitteita. Voisi sanoa niin, että tämänkin lakiesityksen tekemisen sijaan ministeri olisi voinut miettiä tulevaa rakennerahastokautta, miettiä keinoja, joilla alan investointeja kaiken kaikkiaan pystytään lisäämään, ja olisi voinut myös miettiä Makeran kehittämistä kaiken kaikkiaan.

Edustaja Savola täällä jo kiinnitti huomiota siihen, että on aika nurinkurista, että oppositio joutuu muistuttamaan hallitusta siitä, että olisi syytä noudattaa omaa hallitusohjelmaansa. Hallitusohjelmassahan muun muassa todetaan, että hallitus seuraa nuorten viljelijöitten ja aktiivitilojen kannattavuuden kehitystä muun muassa maitotaloudessa ja ryhtyy tarvittaessa toimintaedellytykset turvaaviin toimenpiteisiin. Kaikki, jotka tämän lakiesityksen lukevat, voivat todeta, että lakiesitys todellakin toimii aivan päinvastoin kuin hallitusohjelmassa on kirjattu.

Arvoisa puhemies! Jos tällä hetkellä olisi menossa toinen käsittely, niin tekisin tässä yhteydessä muutamia kannattavia esityksiä.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtajan tulkinta niistä keskusteluista, joita valiokunnassa tämän hallituksen esityksen osalta käytiin, on mielestäni aivan oikea. Olen käsitellyt täällä salissa monia erinomaisia hallituksen esityksiä, tämä ei top kymppiin kuulu, eli siltä osin tähän esitykseen liittyvä kritiikki otetaan nöyrin mielin vastaan. Toisaalta tämä näkyy myös valiokunnan lausunnossa, johon siis hallituspuolueet ovat myös yhtyneet: eli tämä esitys ei mielestämme tuo välttämättä merkittäviä säästöjä. On myös tärkeää, ettei lainsäädäntötoimilla vaaranneta esimerkiksi 141 artiklan kansallista toimeenpanoa.

Tämä esitys liittyy vuoden 2013 talousarvioon, joten edustaja Nylundin tavoin kannatan hallituksen esitystä. Ajattelen tässä lähinnä kokonaisuutta ja tulevia taloushaasteita.

Arvoisa puhemies! Muistutitte siitä, että pysytään asiassa. Sen verran kommentoisin kuitenkin tuota edustaja Savolan näkemystä hiilirikkaiden maiden kyntökiellosta, että mielestäni se on ongelmallinen suomalaisten maatilojen kehittämisen kannalta ja se kohdentuu eurooppalaisessa mittakaavassa liikaa Suomeen. Mielestäni tätä komission esitystä tulee tuntuvasti rukata, se ei meille sellaisenaan kelpaa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä korkotukilainojen korkotuen alentaminen on vastoin hallitusohjelman luonnetta. Kun tavoitteena tulisi ilman muuta myös maatalouden osalta olla se, että toimenpiteet olisivat investointeihin kannustavia sekä perusmaatalouden osalta että myöskin sen osalta, että kyseisen toimialan teollisuus — elikkä maatalousrakennuksia ja maatalousteknologiaa tekevä teollisuus — työllistyisi ja viljelijät ostaisivat sen tuotteita, niin tällaisilla toimenpiteillä heikennetään myös kyseisen teollisuuden toimintaedellytyksiä.

On hyvin suuri vaara siinä, että nyt nämä meidän käynnissä olevat maataloustukineuvottelut vaarantuvat siitä syystä, että meillä kansallisesti tehdään sellaisia päätöksiä, jotka riskeeraavat kyseistä toimialaa. Kun vielä otetaan huomioon Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaakierrokset tästä tulevina puolivuotiskausina, niin tuntuu siltä, että meillä kyllä maatalouden haasteita tulee olemaan todella paljon.

On annettava tunnustusta edustaja Sankelolle tuosta äskeisestä puheenvuorosta ja on ihailtava teidän uhrautuvaisuuttanne siltäkin osin, että te tunnustatte, että lainsäädäntö on huonoa ja tarpeetonta, mutta kuitenkin te päätätte sitä kaikessa katkeruudessanne tukea. Tämä on kiitoksen arvoinen asia siltä osin, että teiltä tällaista uhrautuvaisuutta löytyy, mutta toivottavasti teiltä löytyisi uhrautuvaisuutta siihenkin, että te näkisitte maatalouden tarpeet ja ne tarpeet, mitä meidän kaiken kaikkiaan tällä lainsäädännöllä tulisi edistää.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Pitää sinänsä paikkansa, että nykyisellä vallitsevalla luottokorkojen tasolla investointitukipäätökseen sisältyvän korkotuen määrää ei pystytä käyttämään, mutta vaikka olen varsin luottavainen sen suhteen, että euroalueen taloustilanne vakaasti pysyy huonona, niin on kuitenkin mahdollista, että korkotaso jossain vaiheessa voisi nousta. Ja tämä korkotukiprosentin alentaminen 4:stä 3:een merkitsee sitä, että kun nykyään investointitukipäätöksen korkotuen määrän käyttöön tarvitaan likimain 15 vuoden laina-aika, niin tämän prosenttiyksikön alennuksen jälkeen laina-aikojen pitäisi nousta likimain 20 vuoteen. Vaikka se on mahdollista tietysti pankkilainassa, korkotukilainassakin, niin se tuntuu aika järjettömältä. Eli tämä johtaisi siihen, että korkotukipäätöksestä jäisi aina merkittävä osa käyttämättä tuossa korkeamman koron tilanteessa jo siitäkin syystä, että esimerkiksi maatalouden verosäännökset suosivat sitä, että lainoja maksetaan jossain vaiheessa sentään poiskin, että voidaan nostaa maatalouden nettovarallisuuden määrää ja ehkä pääomatuloisuutta.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Kivirannan erittäin asiantuntevaan puheenvuoroon on helppo yhtyä ja sen takia helppo kannattaa keskustan valiokuntaryhmän hylkäysesitystä.

Mutta kun kokoomuksen varapuheenjohtaja edustaja Sankelo antoi niin hyvän syötön tähän turvemaitten kyntö- ja raivauskieltoon, niin on pakko sanoa muutama sana. Ymmärrän, että te pohjanmaalaisena viljelijöittenkin ymmärtäjänä itse olette tätä mieltä, mutta tältä paikalta on aivan mahdoton ymmärtää, että kun hallituksessa on kokoomuslainen maatalousministeri, kokoomuslainen pääministeri, niin te näin käsittämättömän hallituksen kannan päästitte yksimieliseksi hallituksen esitykseksi, joka merkitsee sitä, että suomalaisten kotieläintilojen laajentamismahdollisuudet tyrehtyisivät, voi sanoa, että Väli-Suomen ja Pohjois-Suomen alueilla, joilla turvemaitten osuus on suuri, niin kuin hyvin tiedätte. Kun tämä on vielä kotikutoinen esitys, joka vihreitten toimesta on kierrätetty Brysselin kautta tänne Suomeen, niin kyllä teillä, samoin myös RKP:n puolella, olisi pitänyt olla nyt jämäkkyyttä estää hallituksen sisältä tällaisen päätöksen syntyminen.

Nyt kyllä vetoan, ja suomalaiset viljelijät ainakin turvemaakuntien alueilta vetoavat, teihin, että huomenna suuren valiokunnan kokouksessa hallituspuolueet ottaisitte tämän asian siihen tarkasteluun, että Suomen kanta ei missään tapauksessa olisi sama kuin hallituksen kanta elikkä se, että tämä turvemaitten raivauskielto astuisi voimaan, ja vielä takautuvasti, niin että 2014 tulevassa asetuksessa otettaisiin kaksi vuotta taaksepäin tämä tarkastelunäkökohta ja pantaisiin viljelijöille sanktiot. Tämä on aivan suomalaisen oikeusjärjestelmän, perustuslain vastaista.

Ottakaa nyt, sanon ystävyydellä, tämä vakavasti, ja tämä puheenvuoro, minkä käytitte, saattakaa varapuheenjohtajana puolueenne puheenjohtajan, pääministerin, tietoon, niin että hän ohjeistaa suuren valiokunnan jäseniä. Sama tilanne RKP:n osalta: edustaja Nylund on viljelijöitten suuri puolestapuhuja, mutta myös teidän ministereille sama viesti.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Arvoisat edustajat, toistan sen kainon vetoomukseni, että pysytään päiväjärjestyksen mukaisessa asiasisällössä. — Edustaja Sankelo, lyhyt vastauspuheenvuoro, koska kahteen kertaan teidän nimenne ja korkea asemanne tässä mainittiin.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voisin todeta edustaja Rantakankaalle, että olen tiedostanut hyvin tarkkaan sen ongelman, mikä tästä ehdotetusta kyntökiellosta tulisi eri puolille Suomea, ja tarkoitukseni on kyllä tehdä tarmokkaasti työtä siinä edelleen, niin kuin olen tähänkin asti tehnyt. Tämä ongelma on aika haastava suomalaisten maatilojen kannalta, jos se sellaisenaan toteutuu, ja pyrin siinä kyllä miehen paikan täyttämään.

Tämähän ei ole hallitusohjelmassa millään tavalla mainittu asia. Siltä osin meidän tulee kyllä löytää sellainen ratkaisu, jonka avulla suomalainen maatila eri puolilla Suomea voi harjoittaa toimintaansa kannattavasti.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite stressaa ihan ilmiselvästi meidän viljelijöitä ja ylipäätään maatalouden harjoittajia, koska tässä lakialoitteessa lainansaajat joutuisivat neuvottelemaan uudelleen omista lainoistaan eri luottolaitosten kanssa. Lisäksi tämä esitys vaikeuttaa luottolaitosten toimintaa, koska se tuo niille lisäkustannuksia tietokonejärjestelmiin vaadittavien muutosten johdosta.

Ihan kaiken kaikkiaan tämä lakialoite on omiaan vaarantamaan meidän omavaraisuusastettamme. Kun vielä otetaan huomioon se, että meillä kuluttajahinnat ovat Euroopan korkeinta luokkaa mutta tuottajahinnat ovat Euroopan matalinta luokkaa, se tuo viljelijöille sellaisia lisävaikeuksia, jotka edesauttavat sitä, että meidän maaseutumme tyhjenee, ja edesauttavat sitä, että meillä ei ole enää sen enempää viljatiloja kuin karja- tai maitotilojakaan. Tästä on pakko kysyä: onko tämä todellakin hallituksen tarkoitus, ei omavaraisuutta ja maaseutu tyhjäksi?

Tällä perusteella minä kyllä kannatan edustaja Heikkilän esittämää vastalausetta tälle lakiesitykselle.

Mats Nylund /r:

Herra puhemies! Yksi lause kyntökiellosta: viesti viedään eteenpäin sillä tavalla kuin se käsiteltiin maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja se on jo viety meidän ryhmälle.

Koskien tätä lakiesitystä, tämä on säästölaki, ja minä kuvaan sen näin: On annettu säästötavoite hallituksen kehysriihestä. Tällä säästöllä on mahdollista esimerkiksi se, että suorien tukien leikkaus, kansallisten tukien leikkaus, on pienempi. Ja ei tämä maatalousministeri ja hallitus näin huono ole, koska eilen tuottajajärjestöt MTK ja SLC hyväksyivät kansallisen tukiratkaisun, neuvottelutulos, lukuun ottamatta kahta sektoria: yksimahaisten ja kasvihuoneitten. Syy siihen oli viime hallituksen maatalousministerin varsin heikko artikla 141 -tavoite. Muuten se hyväksyttiin hyvällä yhteistyöllä, pitkin hampain ehkä, mutta joka tapauksessa.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​