4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden rakennetuista
annetun lain 17 §:n muuttamisesta
Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Tässä rakennetukilain muutosehdotuksessa
ehdotetaan, että korkotukilainojen korkoa alennettaisiin
nykyisestä 4 prosenttiyksiköstä 3 prosenttiyksikköön.
Tämä lakihan on budjettilaki ja samalla myös
säästölaki. Valiokunta suhtautui tähän
vähintäänkin nihkeästi. Kuitenkin
valiokunnan enemmistö oli tämän lakiesityksen
kannalla, mutta sitä käsittelyä koko
ajan leimasi erittäin suuri pidättyväisyys
asian suhteen.
Valiokunta korosti, että tämäntyyppisten
tukijärjestelmien pitäisi olla mahdollisimman
vakaita ja ehdoiltaan pysyviä: tämä toimintatapa
helpottaa maatalouden aloittamista ja sen kehittämistä,
maataloutta, joka on erityistä pitkäjänteisyyttä vaativa
toiminnan ala, elinkeinohaara. Nyt tällaisella toiminnalla,
jossa näitä rajoja muutetaan, ei olla edistämässä todellisuudessa
maatalouden rakennekehitystä, johon tämä laki
kaiken kaikkiaankin tähtää.
Valiokunta on todennut, että ottaen huomioon nyt ehdotetusta
muutoksesta todennäköisesti saatavien säästöjen
vähäisyys sekä se, että vakaat
tukijärjestelmät ovat myös hallinnon
kannalta yleensä helpommin toimeenpantavia, valiokunta suhtautuu
pidättyväisesti esityksen mukaisiin säästötoimenpiteisiin.
Tämä oli valiokunnan enemmistön kanta
tähän asiaan. Siitä jo pääsee jyvälle,
minkälainen henki käsittelyssä oli.
Samoin valiokunta kiinnittää huomiota siihen,
että tällä korkotukilainsäädännöllä on
vähintään välilliset vaikutukset
myöskin 141-artiklan mukaisiin ehtoihin ja neuvotteluasetelmaan, ja
siinäkin mielessä valiokunta oli hyvin nihkeä asian
suhteen. Mutta kuitenkin enemmistö päätyi
siihen, että tämä laki hyväksytään
muuttamattomana ja tämä koron alennus 4 prosenttiyksiköstä 3
prosenttiyksikköön tehdään.
Tähän mietintöön sisältyy
kaksi hylkäysvastalausetta, jotka sitten varmaankin tuossa
jatkossa esitellään.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Leppä,
kuvaili hyvin valiokunnassa vallinneita tuntoja tämän lakiesityksen
käsittelyssä.
Tällä säästölailla
hallitus haluaa säästää valtion
korkotukimenoissa ensi vuodesta alkaen. Ymmärrettävää on,
että säästötoimia tehdään
kokonaisvaltaisesti, kaikkia hallinnonaloja koskevasti. Hallituksen
esitys on kuitenkin ristiriidassa Euroopan laajuisen rakennetukipolitiikan kanssa,
koska sillä on vaikutuksia komission meneillään
olevien EU:n yhteisen maatalouspolitiikan neuvottelujen kanssa,
koskien etenkin 141-artiklan mukaista kansallista tukea, jolla on
vaikutusta A- ja B-tukialueisiin eli Etelä-Suomeen. Korkotukiprosentin
alentaminen tässä vaiheessa voi vaikeuttaa Suomen
neuvotteluasemaa.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat valiokuntatyössä jättäneet
vastalauseen, jossa todetaan muun muassa: Hallitus on esityksessään
HE 102/2012 vp lähtenyt tavoittelemaan oman hallitusohjelmansa
mukaisesti sitä, että korkotukiprosentin alentaminen
säästää valtion korkomenoja jo
ensi vuodesta, 2013, alkaen. Toisaalta hallitus haluaa, että lainansaajat,
viljelijät, neuvottelisivat uudelleen omista lainoistaan
eri luottolaitosten kanssa. Tämä vaikeuttaa erityisesti
maatalouden huonon kannattavuuden johdosta velkaantuneita viljelijöitä.
Ensinnäkin perussuomalaisten mielestä esitystä ei
voi kannattaa, koska se voi vaarantaa nyt Etelä-Suomen
saaman 141-tuen jatkon ja samaten sen tulevat jatkoneuvottelut komission
kanssa. Tuki on elintärkeä maamme maatalouden
jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden kannalta, eikä sitä pidä asettaa
vaaraan.
Toisekseen perussuomalaiset näkevät, että esitys
jatkaa muutoinkin hallituksen poukkoilevaa rakennetukipolitiikkaa,
mikä hankaloittaa muiden muassa viljelijöiden
tulevaisuudensuunnitelmia sekä valmistautumista tulevaisuuteen.
Kolmanneksi esitys vaikeuttaa luottolaitosten toimintaa, sillä se
tuo niille lisäkustannuksia tietokonejärjestelmiin
vaadittavien muutosten johdosta, kun tukiehtoja muutetaan.
Edellä olevan perusteella esitän lakiehdotuksen
hylkäystä vastalauseen perusteluin.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Suomalaista maatalouspolitiikkaa ollaan nyt
kyllä viemässä erittäin vakavaan
suuntaan. En voi kyllä ymmärtää sitä,
minkä takia yhtä ammattiryhmää täytyy
nyt kurittaa niin paljon eri keinoilla kuin maataloudelle tällä hetkellä tehdään.
Tulee erittäin mittavat leikkaukset kansallisiin tukiin.
Makeran rahoitus, Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoitus,
käytännössä leikataan pois.
Siihen ei tule lisää panostuksia tulevia vuosia
silmällä pitäen. Luopumistukijärjestelmää heikennetään,
lomituksesta leikataan ja maatalousyrittäjien eläkkeiden
valtionosuuksistakin leikataan. Siis yhtä ammattiryhmää kuritetaan
nyt kyllä kohtuuttoman paljon.
Sen lisäksi sitten, kun katsotaan, mitä yleisiä näkymiä on,
edelleenkin kaupan ja tuottajien välinen suhde on todella
epäsuhtainen. Se osuus, minkä tuottaja saa siitä tuotteen
hinnasta, on marginaalinen. Tästä hyvänä osoituksenahan
oli muun muassa tämä kampanja, jossa tuottajat myivät
tuotteita alkutuottajan hintaan.
Byrokratia on vain lisääntynyt ja lisääntymässä päin.
Rakennuslupien hinnat ovat erittäin korkeita, jos esimerkiksi
investoidaan uusiin navettoihin, ja sen lisäksi vielä se,
että näitä lupia saadaan, on erittäin
suuren työn takana. Nyt sitten vielä suurena uhkana
jatkossa on todella huomenna selviävä asia: se,
mitä tapahtuu turvemaiden kyntökieltoasiassa,
mitä suuri valiokunta siitä linjaa. Jos tämä toteutuu,
niin erittäin monessa osassa Suomea tullaan tilojen laajentamisten kohdalla
hyvin vaikeaan asemaan. Käytännössä tilat
asetetaan eri puolilla Suomea eriarvoiseen asemaan riippuen siitä,
missä näitä turvepohjaisia maita on,
ja muun muassa yksi näistä alueista on Etelä-Pohjanmaalla.
Nyt tässä tehdyssä esityksessä esitetään
korkotuen alennusta, ja se ei ole kyllä perusteltua. Jos
vedotaan tähän matalaan korkotasoon, mikä tällä hetkellä on,
ei ole ollenkaan sanottua, etteikö se jopa lähitulevaisuudessa
voi nousta, ja sen takia aiheutetaan jälleen lisää epävakautta
maatalousyrittäjien suuntaan. Nyt tarvittaisiin nimenomaan
pitkäkestoisia ratkaisuja, tarvitaan sitä vakautta,
tarvitaan sitä varmuutta siihen maatalousyrittäjien
tulevaisuuteen ja nimenomaan siihen, että kun näitä investointeja
tehdään, niin ne ovat pitkäkestoisia
ratkaisuja, jotka tähtäävät
useita vuosikymmeniä eteenpäin. Sen takia tämmöisillä esityksillä ei
pidä heikentää myöskään
näitten investointien toteuttamista ja niitä kustannuksia, mitä siitä tulee.
Herra puhemies! Hallitusohjelmassahan linjataan erinäisiä asioita.
Muun muassa maatalouden kohdalta on linjattu erittäin hyvinkin
tietyiltä osin, mutta kyllä tämä minun
mielestäni järjetön tilanne on, että hallitus
toimii jatkuvasti omaa hallitusohjelmaansa vastaan. Me joudumme
oppositiosta vaatimaan sitä, että toteuttakaa
nyt hyvänen aika omaa hallitusohjelmaanne. Muun muassa
tähän nuorten viljelijöiden asemaan ja aktiivitilojen
kannattavuuden kehittämiseen on hallitusohjelmassa linjattu,
että tarvittaviin toimenpiteisiin ja turvaaviin toimenpiteisiin
ryhdytään, että tätä kannattavuuskehitystä pystytään turvaamaan,
mutta ainakin toistaiseksi kaikki esitykset ovat olleet päinvastaisia.
Toivoisin kyllä, että näissä nyt
hallitus kääntäisi oman suuntansa ja
lähtisi toteuttamaan parempaa maatalouspolitiikkaa, sillä maataloudessa
kumminkin se Suomen selkäranka pitkällä tähtäimellä on, kun
tiedetään, mikä taloudellinen tilanne
maailmallakin on.
Herra puhemies! Keskustan valiokuntaryhmä on jättänyt
vastalause-esityksen, ja teen tässä mietinnön
mukana olevan hylkäysesityksen numero 2.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Arvoisat edustajat, olen seurannut tätä kyselytunnin
jälkeistä keskustelua ja pyytäisin nöyrimmin,
että ehkä hieman fokusoitaisiin keskustelua sen
päiväjärjestyksen otsikon mukaisiin asioihin.
Huomautan myöskin yleisenä huomautuksena, että hylkäysesitykset
tehdään toisessa käsittelyssä.
Mats Nylund /r:
Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Kun
valtiolla on liian vähän rahaa ja aika ikävät
tulevaisuudennäkymät, tulee myös ikäviä lakiesityksiä.
Tämä kuuluu tähän ryhmään.
Valiokunnan puheenjohtaja antoi oikein hyvän kuvan valiokunnan
suhtautumisesta tähän.
Yksi ikävä asia tässä tapauksessa
on se, että jo nyt korkotukilainat myydään,
jos minä käytän sitä termiä,
viljelijöille tukiprosentteina, ja jo nyt ei ole minkäänlaista
mahdollisuutta saada ulos niitä annettuja tai myönnettyjä euromääräisiä tukia.
Syy siihen on tietenkin, että korko on niin alhainen, myönteinen
asia sinällään, mutta tämä valitettavasti
heikentää vielä sitä mahdollisuutta saada
ulos myönnetyt euromääräiset
tuet.
Jos minä yritän löytää valopilkun
tästä lakiesityksestä, minä sanon
näin, että se ei pure suoraan viljelijöitten
rahapussiin nyt. Syy siihen on tietenkin, että korkotaso
on niin alhainen, että vaikka valtio laskee oman maksuosuutensa
neljästä kolmeen prosenttiin, käytännössä se
ei nyt tunnu viljelijän kukkarossa.
Ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakiesityksen.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Meillä on täällä eduskunnassa
erinomaisen hyvä ja laajasti maa- ja metsätaloutta
ymmärtävä maa- ja metsätalousvaliokunta,
mutta siitä huolimatta hallitus ajaa hyvin määrätietoisesti suomalaisen
maatalouden kannattavuutta alas, itse asiassa kaikissa tekemissään
talousratkaisuissa, niin myös tänään
käsittelyssä olevissa kahdessa budjettilaissa
eli maatalouden rakennetuista annetun lain 17 §:n
muuttamisessa ja HE 103:ssa, jossa esitetään muutettavaksi
maatalouden luopumistukilakia.
On onnetonta, että huolimatta siitä, että maatalouden
kannattavuus on kovaa vauhtia rapautumassa kustannusten noustessa
ja tuottajahintojen polkiessa paikallaan, lainsäädännöllä vielä heikennetään
alan kannattavuutta. Tänään käsittelyssä olevat
maataloutta koskevat lakiesitykset ovat itse asiassa tyyppiesimerkki
erittäin lyhytjänteisestä ja tempoilevasta
maatalouspolitiikasta ja maatalouspoliittisesta päätöksenteosta
tämän hallituksen toimiessa. Maatalous tarvitsee pitkäjänteistä poliittista
toimintakulttuuria. Kyllä alan tulee voida luottaa lainsäätäjään.
Vähintä, mitä viljelijät hallitukselta
odottavat, on vakaus.
Kuten sanottua, maatalous on kannattavuuskriisissä.
Lisäksi tulee hallituksen poliittisia, kielteisiä päätöksiä,
joilla itse heikennetään alan toimintaedellytyksiä,
ja tässä tilanteessa me käymme myös
sitten neuvotteluja EU:n maatalouspolitiikasta ja pyrimme perustelemaan
huonoilla luonnonedellytyksillä maatalouden kannattavuutta,
mutta taustalla ovat koko ajan myös itse tehdyt poliittiset
päätökset.
Tämän esityksen osalta on todettava, että itse asiassa
rahan hintaa kovempi ongelma tällä hetkellä on
mainittu huono kannattavuus ja nopeasti nouseva kustannustaso. Tästä seuraa
se, että maatalous investoi itse asiassa käytännössä aivan
liian vähän, ja tämänkin takia
korkotuen leikkaus ei todellakaan ole kannustava viesti uusia investointeja
suunnitteleville viljelijöille.
Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä ei saada
aikaan mitään myönteisiä tavoitteita.
Voisi sanoa niin, että tämänkin lakiesityksen
tekemisen sijaan ministeri olisi voinut miettiä tulevaa rakennerahastokautta,
miettiä keinoja, joilla alan investointeja kaiken kaikkiaan
pystytään lisäämään,
ja olisi voinut myös miettiä Makeran kehittämistä kaiken
kaikkiaan.
Edustaja Savola täällä jo kiinnitti
huomiota siihen, että on aika nurinkurista, että oppositio joutuu
muistuttamaan hallitusta siitä, että olisi syytä noudattaa
omaa hallitusohjelmaansa. Hallitusohjelmassahan muun muassa todetaan,
että hallitus seuraa nuorten viljelijöitten ja
aktiivitilojen kannattavuuden kehitystä muun muassa maitotaloudessa
ja ryhtyy tarvittaessa toimintaedellytykset turvaaviin toimenpiteisiin.
Kaikki, jotka tämän lakiesityksen lukevat, voivat
todeta, että lakiesitys todellakin toimii aivan päinvastoin kuin
hallitusohjelmassa on kirjattu.
Arvoisa puhemies! Jos tällä hetkellä olisi
menossa toinen käsittely, niin tekisin tässä yhteydessä muutamia
kannattavia esityksiä.
Janne Sankelo /kok:
Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtajan tulkinta niistä keskusteluista,
joita valiokunnassa tämän hallituksen esityksen
osalta käytiin, on mielestäni aivan oikea. Olen
käsitellyt täällä salissa monia
erinomaisia hallituksen esityksiä, tämä ei
top kymppiin kuulu, eli siltä osin tähän
esitykseen liittyvä kritiikki otetaan nöyrin mielin
vastaan. Toisaalta tämä näkyy myös
valiokunnan lausunnossa, johon siis hallituspuolueet ovat myös
yhtyneet: eli tämä esitys ei mielestämme
tuo välttämättä merkittäviä säästöjä.
On myös tärkeää, ettei lainsäädäntötoimilla
vaaranneta esimerkiksi 141 artiklan kansallista toimeenpanoa.
Tämä esitys liittyy vuoden 2013 talousarvioon,
joten edustaja Nylundin tavoin kannatan hallituksen esitystä.
Ajattelen tässä lähinnä kokonaisuutta
ja tulevia taloushaasteita.
Arvoisa puhemies! Muistutitte siitä, että pysytään
asiassa. Sen verran kommentoisin kuitenkin tuota edustaja Savolan
näkemystä hiilirikkaiden maiden kyntökiellosta,
että mielestäni se on ongelmallinen suomalaisten
maatilojen kehittämisen kannalta ja se kohdentuu eurooppalaisessa mittakaavassa
liikaa Suomeen. Mielestäni tätä komission
esitystä tulee tuntuvasti rukata, se ei meille sellaisenaan
kelpaa.
Lasse Hautala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä korkotukilainojen
korkotuen alentaminen on vastoin hallitusohjelman luonnetta. Kun
tavoitteena tulisi ilman muuta myös maatalouden osalta
olla se, että toimenpiteet olisivat investointeihin kannustavia
sekä perusmaatalouden osalta että myöskin
sen osalta, että kyseisen toimialan teollisuus — elikkä maatalousrakennuksia
ja maatalousteknologiaa tekevä teollisuus — työllistyisi
ja viljelijät ostaisivat sen tuotteita, niin tällaisilla
toimenpiteillä heikennetään myös kyseisen
teollisuuden toimintaedellytyksiä.
On hyvin suuri vaara siinä, että nyt nämä meidän
käynnissä olevat maataloustukineuvottelut vaarantuvat
siitä syystä, että meillä kansallisesti tehdään
sellaisia päätöksiä, jotka riskeeraavat kyseistä toimialaa.
Kun vielä otetaan huomioon Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaakierrokset
tästä tulevina puolivuotiskausina, niin tuntuu
siltä, että meillä kyllä maatalouden
haasteita tulee olemaan todella paljon.
On annettava tunnustusta edustaja Sankelolle tuosta äskeisestä puheenvuorosta
ja on ihailtava teidän uhrautuvaisuuttanne siltäkin
osin, että te tunnustatte, että lainsäädäntö on
huonoa ja tarpeetonta, mutta kuitenkin te päätätte
sitä kaikessa katkeruudessanne tukea. Tämä on
kiitoksen arvoinen asia siltä osin, että teiltä tällaista
uhrautuvaisuutta löytyy, mutta toivottavasti teiltä löytyisi
uhrautuvaisuutta siihenkin, että te näkisitte maatalouden
tarpeet ja ne tarpeet, mitä meidän kaiken kaikkiaan
tällä lainsäädännöllä tulisi
edistää.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Pitää sinänsä paikkansa,
että nykyisellä vallitsevalla luottokorkojen tasolla
investointitukipäätökseen sisältyvän
korkotuen määrää ei pystytä käyttämään,
mutta vaikka olen varsin luottavainen sen suhteen, että euroalueen
taloustilanne vakaasti pysyy huonona, niin on kuitenkin mahdollista,
että korkotaso jossain vaiheessa voisi nousta. Ja tämä korkotukiprosentin
alentaminen 4:stä 3:een merkitsee sitä, että kun
nykyään investointitukipäätöksen
korkotuen määrän käyttöön
tarvitaan likimain 15 vuoden laina-aika, niin tämän prosenttiyksikön
alennuksen jälkeen laina-aikojen pitäisi nousta
likimain 20 vuoteen. Vaikka se on mahdollista tietysti pankkilainassa,
korkotukilainassakin, niin se tuntuu aika järjettömältä. Eli
tämä johtaisi siihen, että korkotukipäätöksestä jäisi
aina merkittävä osa käyttämättä tuossa korkeamman
koron tilanteessa jo siitäkin syystä, että esimerkiksi
maatalouden verosäännökset suosivat sitä,
että lainoja maksetaan jossain vaiheessa sentään
poiskin, että voidaan nostaa maatalouden nettovarallisuuden
määrää ja ehkä pääomatuloisuutta.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Kivirannan erittäin
asiantuntevaan puheenvuoroon on helppo yhtyä ja sen takia
helppo kannattaa keskustan valiokuntaryhmän hylkäysesitystä.
Mutta kun kokoomuksen varapuheenjohtaja edustaja Sankelo antoi
niin hyvän syötön tähän turvemaitten
kyntö- ja raivauskieltoon, niin on pakko sanoa muutama
sana. Ymmärrän, että te pohjanmaalaisena
viljelijöittenkin ymmärtäjänä itse
olette tätä mieltä, mutta tältä paikalta
on aivan mahdoton ymmärtää, että kun
hallituksessa on kokoomuslainen maatalousministeri, kokoomuslainen
pääministeri, niin te näin käsittämättömän
hallituksen kannan päästitte yksimieliseksi hallituksen
esitykseksi, joka merkitsee sitä, että suomalaisten
kotieläintilojen laajentamismahdollisuudet tyrehtyisivät,
voi sanoa, että Väli-Suomen ja Pohjois-Suomen
alueilla, joilla turvemaitten osuus on suuri, niin kuin hyvin tiedätte.
Kun tämä on vielä kotikutoinen esitys,
joka vihreitten toimesta on kierrätetty Brysselin kautta
tänne Suomeen, niin kyllä teillä, samoin
myös RKP:n puolella, olisi pitänyt olla nyt jämäkkyyttä estää hallituksen
sisältä tällaisen päätöksen syntyminen.
Nyt kyllä vetoan, ja suomalaiset viljelijät
ainakin turvemaakuntien alueilta vetoavat, teihin, että huomenna
suuren valiokunnan kokouksessa hallituspuolueet ottaisitte tämän
asian siihen tarkasteluun, että Suomen kanta ei missään
tapauksessa olisi sama kuin hallituksen kanta elikkä se, että tämä turvemaitten
raivauskielto astuisi voimaan, ja vielä takautuvasti, niin
että 2014 tulevassa asetuksessa otettaisiin kaksi vuotta
taaksepäin tämä tarkastelunäkökohta
ja pantaisiin viljelijöille sanktiot. Tämä on
aivan suomalaisen oikeusjärjestelmän, perustuslain
vastaista.
Ottakaa nyt, sanon ystävyydellä, tämä vakavasti,
ja tämä puheenvuoro, minkä käytitte,
saattakaa varapuheenjohtajana puolueenne puheenjohtajan, pääministerin,
tietoon, niin että hän ohjeistaa suuren valiokunnan
jäseniä. Sama tilanne RKP:n osalta: edustaja Nylund
on viljelijöitten suuri puolestapuhuja, mutta myös
teidän ministereille sama viesti.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Arvoisat edustajat, toistan sen kainon vetoomukseni, että pysytään
päiväjärjestyksen mukaisessa asiasisällössä. — Edustaja
Sankelo, lyhyt vastauspuheenvuoro, koska kahteen kertaan teidän nimenne
ja korkea asemanne tässä mainittiin.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Voisin todeta edustaja Rantakankaalle, että olen
tiedostanut hyvin tarkkaan sen ongelman, mikä tästä ehdotetusta
kyntökiellosta tulisi eri puolille Suomea, ja tarkoitukseni on
kyllä tehdä tarmokkaasti työtä siinä edelleen, niin
kuin olen tähänkin asti tehnyt. Tämä ongelma
on aika haastava suomalaisten maatilojen kannalta, jos se sellaisenaan
toteutuu, ja pyrin siinä kyllä miehen paikan täyttämään.
Tämähän ei ole hallitusohjelmassa
millään tavalla mainittu asia. Siltä osin
meidän tulee kyllä löytää sellainen
ratkaisu, jonka avulla suomalainen maatila eri puolilla Suomea voi
harjoittaa toimintaansa kannattavasti.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite stressaa
ihan ilmiselvästi meidän viljelijöitä ja
ylipäätään maatalouden harjoittajia,
koska tässä lakialoitteessa lainansaajat joutuisivat
neuvottelemaan uudelleen omista lainoistaan eri luottolaitosten
kanssa. Lisäksi tämä esitys vaikeuttaa
luottolaitosten toimintaa, koska se tuo niille lisäkustannuksia
tietokonejärjestelmiin vaadittavien muutosten johdosta.
Ihan kaiken kaikkiaan tämä lakialoite on omiaan
vaarantamaan meidän omavaraisuusastettamme. Kun vielä otetaan
huomioon se, että meillä kuluttajahinnat ovat
Euroopan korkeinta luokkaa mutta tuottajahinnat ovat Euroopan matalinta
luokkaa, se tuo viljelijöille sellaisia lisävaikeuksia,
jotka edesauttavat sitä, että meidän maaseutumme
tyhjenee, ja edesauttavat sitä, että meillä ei
ole enää sen enempää viljatiloja kuin
karja- tai maitotilojakaan. Tästä on pakko kysyä:
onko tämä todellakin hallituksen tarkoitus, ei
omavaraisuutta ja maaseutu tyhjäksi?
Tällä perusteella minä kyllä kannatan
edustaja Heikkilän esittämää vastalausetta
tälle lakiesitykselle.
Mats Nylund /r:
Herra puhemies! Yksi lause kyntökiellosta: viesti viedään
eteenpäin sillä tavalla kuin se käsiteltiin
maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja se on jo viety meidän
ryhmälle.
Koskien tätä lakiesitystä, tämä on
säästölaki, ja minä kuvaan sen
näin: On annettu säästötavoite
hallituksen kehysriihestä. Tällä säästöllä on mahdollista
esimerkiksi se, että suorien tukien leikkaus, kansallisten
tukien leikkaus, on pienempi. Ja ei tämä maatalousministeri
ja hallitus näin huono ole, koska eilen tuottajajärjestöt MTK
ja SLC hyväksyivät kansallisen tukiratkaisun,
neuvottelutulos, lukuun ottamatta kahta sektoria: yksimahaisten
ja kasvihuoneitten. Syy siihen oli viime hallituksen maatalousministerin varsin
heikko artikla 141 -tavoite. Muuten se hyväksyttiin
hyvällä yhteistyöllä, pitkin
hampain ehkä, mutta joka tapauksessa.
Yleiskeskustelu päättyi.