Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite nostaa
Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi näyttää epäonnistuvan
todella pahasti. Paitsi että ammatillisesta koulutuksesta,
oppisopimuskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä leikataan
rajusti, erittäin kovat leikkaukset kohdistuvat myös
aikuiskoulutukseen. Säästöt ja leikkaukset
vievät tuhansilta aikuisopiskelijoilta mahdollisuuden hankkia
lisäkoulutusta tai oppia uuteen ammattiin. Ja tämä järjettömyys
tehdään aikana, jolloin yhä suurempi
joukko suomalaisia irtisanotaan työpaikoistaan. Nythän
tarvittaisiin nimenomaan tätä työkalua,
aikuiskoulutusta, jotta nämä ihmiset saisivat
uuden työpaikan, uutta koulutusta, lisäkoulutusta.
Myös ammattikorkeakouluista vähenee tulevaisuudessa
aikuiskoulutus, koska 55 opintopisteen vaatimusta on mahdotonta
täyttää silloin, kun opiskelee työn
ohella. Näinkö hallitus kuvittelee kohentavansa
kansalaisten koulutustasoa ja luovansa mahdollisuuksia työllistymiseen?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Harva hallitus on tässä vaikeassa taloustilanteessa
tekemässä niin paljon myös myönteisiä asioita
kuin tämä hallitus. Me toteutamme nuorten yhteiskuntatakuuta,
johon osoitamme edessä oleville vuosille joka vuosi 60
miljoonaa euroa. Hallitus on sen lisäksi päättänyt
toteuttaa nuorten aikuisten osaamisohjelman, kun meillä on
yli 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta aikuista, joilta puuttuu
ammatillinen perustutkinto. Sen lisäksi teimme opetus-
ja kulttuuriministeriössä päätöksen
kohdentaa 83 miljoonaa euroa peruskouluun opetusryhmien koon pienentämiseksi.
Nämä ovat kaikki merkittäviä koulutuspoliittisia
ja myöskin arvopoliittisia valintoja.
Mitä tule aikuiskoulutukseen, me olemme pitämässä korkea-asteen
aloituspaikat, siis ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen
aloituspaikat, määrällisesti suunnilleen
entisellä tasolla. Minulla on tilastot tässä,
edustaja Paloniemi, kun teidän päänne
keikkui näin: [Puhuja pudisti päätään.] (Naurua — Ben
Zyskowicz: Näyttäkää vielä!)
Voin kertoa ja palata niihin numeroihin sitten seuraavassa vastauksessa.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu on ajatuksena hyvä, mutta
siitä on tulossa pelkkä vitsi, kun te leikkaatte
samaan aikaan kaikilta koulutustasoilta muun muassa aloituspaikkoja
ja heikennätte totaalisesti mahdollisuuksia opiskella,
päästä lisäkoulutukseen jne.
230 miljoonaa euroa lähtee kerta kaikkiaan sivistyksestä ja
koulutuksesta, korkeakoulupolitiikasta, tieteen teosta: ei missään
muussa EU-maassa toimita näin hölmösti.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Gustafsson löysi kysymyksen tästä.
Olkaa hyvä.
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Olin tämän viikon maanantaina Brysselissä Euroopan
koulutusneuvoston kokouksessa, missä olivat kaikki opetusministerit
EU-maista, ja kyllä minä sanoisin näin,
että kyllä meillä Suomessa kuitenkin
erittäin vastuullisesti näissä vaikeissa
olosuhteissa harjoitetaan meidän koulutus- ja myöskin
tiede- ja yhteiskuntapolitiikkaa.
Palataan nyt vielä tähän nuorten
yhteiskuntatakuuseen. Tämän nuorisotakuun toteuttamiseksi
koulutuksen tarjonta paranee koko maassa. Kun vuonna 2009 ammatillisen
koulutuksen aloituspaikkoja oli ikäluokkaa kohti 75 prosentille,
niin tämän esityksen mukaan, joka nyt on lausunnolla
koulutuksen ylläpitäjillä, vuonna 2016 ammatillisen
koulutuksen paikka on tarjolla 81 prosentille ikäluokasta.
Ja yllätys, yllätys, hyvät keskustapuoluelaiset:
suhteessa koulutuksen aloituspaikkojen määrä paranee
kaikkein parhaiten Kainuussa, missä aloituspaikkojen osuus suhteellisesti
kasvaa 18,4 prosenttia, ja Etelä-Karjalassa, jossa se nousu,
kasvu, on 17 prosenttia, ja koulutuksen tarjonta suhteessa ikäluokkaan
on kaikkein parhainta Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Keski-Suomessa.
(Aila Paloniemi: Entä ne, jotka ovat tipahtaneet koulutuksesta?)
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministerille sellainen viesti, että koulutuspolitiikkaa
ei tietenkään tehdä yhdelle puolueelle
täällä Suomessa, vaan sitä tehdään
koko Suomen kansalle kaikissa maakunnissa. Nyt valitettavasti viesti
kaikista maakunnista, kaikista Suomen kolkista on se, että koulutuspaikkoja
on leikattu liian paljon suhteessa ikäluokkaan ja suhteessa siihen,
mitkä elinkeinoelämän tarpeet ovat. On ilmennyt,
että ministerillä eivät ole aivan tiedossa
nämä elinkeinoelämän tarpeet,
kun näitä aloituspaikkaleikkauksia on tehty. Toivon,
että niihin perehdytään uudelleen.
Työmarkkinajärjestöjen kanssa oli
sopimus koulutusvapaista, ja siinä hallitus tuli vastaan
varaamalla siihen 100 miljoonaa euroa muistaakseni. Nyt kysymykseni
kuuluu: Mihin tämä raha aiotaan suunnata, jos
sitä ei käytetäkään
tähän tarkoitukseen kuin oli ajateltu? Olisiko
mahdollista suunnata sitä näihin äkkipäätään
tehtyihin koulutuspaikkaleikkauksiin, suunnata sitä niin,
että Suomi voisi tulevaisuudessa olla se kehittynyt koulutusmaa?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Ehkä työministeri Ihalainen
voi vastata tähän kolmen päivän
koulutus -asiaan.
En oikein nyt ymmärtänyt arvostamani edustaja
Kerolan näkemystä siitä, että koulutuspolitiikkaa
tehtäisiin jollekin yhdelle puolueelle. Ei mitenkään
näin. Nämä päätökset,
mitä hallitus on tehnyt, niistä kaikista olennaisista
on sovittu hallitusohjelmaneuvotteluissa tai muuten sovittu yhteisesti.
Kuten äsken halusin osoittaa, niin hallituksen politiikka
on alueellisesti tasapainoista ja harkittua. Ammatillisen koulutuksen
aloituspaikkaesityksenkin jälkeen aloituspaikkoja on selvästi
kaikkein vähiten Uudellamaalla, metropolialueella, ja totta
kai aloituspaikkoja pitää lisätä sinne,
missä nuoria on niitä aloituspaikkoja hakemassa.
Sen takia tässä on jouduttu näitä aloituspaikkoja
myöskin alueellisesti tasaamaan, (Puhemies koputtaa) mutta
kuitenkin niin, että suhteellisesti edelleen Lapin, Itä-Suomen,
Keski-Suomen asema säilyy hyvänä. Ei
siinä mitään puoluepolitiikkaa ole, tämä on
kansallista tasa-arvoista koulutuspolitiikkaa.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että meillä olisi
yksi asia, mistä me tässä salissa olisimme
yhtä mieltä — riideltäköön
muista asioista — ja se on se, että tässä maassa
nuoret ihmiset eivät saa syrjäytyä koulutuksesta,
työstä ja yhteiskunnasta. (Keskustasta: Oikein,
aivan!)
Tämä hanke, jota ollaan nyt viemässä eteenpäin,
joka on nimeltään nuorten yhteiskuntatakuu, on
mittavin, suurin ja merkittävin hanke moneen, moneen vuoteen
ja vakava yritys tehdä ratkaisuja — ei niin, että kaikki
ongelmat ratkeavat vuoden alusta. Tässä on paljon
muusta kysymys kuin vain siitä, kuinka monta aloituspaikkaa meillä on,
ja Gustafsson kertoi siitä, mitä haasteita siihen
liittyy. Siinähän on paljon muuta, myös se,
mitä tapahtuu peruskoulun ja toisen asteen välillä:
kymppiluokkaa, etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa.
Näihin laitetaan erittäin paljon rahoitusta, jotta
se paranee. Ja ennen kaikkea, miten se ensimmäinen työpaikka
nuorelle työttömyyskortistossa saadaan. Hallitus
tulee erittäin merkittävällä bonuksella
vastaan yrityksiä, jotka palkkaavat nuoren, 650 eurolla
kuukaudessa vuoden ajan, jotta se kynnys laskee.
Kuulkaa, tuhansia ihmisiä maakunnissa on innostuneesti
lähtenyt mukaan tämän hankkeen jalkauttamiseen.
Minä toivon, että tämä keskustelu ei
synny täällä niin, että ruvetaan
sanomaan, että väärin sammutettu. Oltaisiin
nyt kerrankin yhtä mieltä, että hallitus
on tehnyt erittäin ison ja tärkeän hankkeen.
Me paikkaamme myös niitä ongelmia, joita takavuosina
on tehty. (Puhemies koputtaa) 40 000—50 000
nuorta on vailla mitään koulutusta ja työpaikkaa,
ja meillä on nuoria aikuisia vailla toisen asteen koulutusta.
Tähän meidän pitää saada
muutos, ja se vaatii aika pitkän marssin, mutta oltaisiin
tästä asiasta yhtä mieltä (Mauri
Pekkarinen: Ei voi olla!) eikä pikkuriidellä täällä salissa.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Me kävimme ennen tätä kysymystä keskustelun Suomen
taloudellisesta tilanteesta. Emme ehtineet siinä vielä katsoa
tuonne pohjoiseen, arktisen alueen mahdollisuuksiin, ja Pohjoiskalottiin, joka
on meidän arktistamme. Siellähän ovat
voimakkaat luonnonvarojen hyödyntämisprojektit menossa.
Lappi, Norrbotten ja Pohjois-Norja kuuluvat tähän
pohjoisten ihmisten, elinkeinoelämän ja työssä kulkevien
ihmisten alueeseen. Kun puhumme koulutuksesta, me kuulemme, että koulutuspaikkoja
leikataan ja suunnitellaan pelkästään
ikäluokkaperusteella. Kuitenkin on niin, että koulutus
on keskeinen osa kehittyvää elinkeinoelämää ja
myöskin Suomen pelastumista näistä ongelmista,
joista äsken kuulimme.
Kun nyt näyttää siltä, että näitä pohjoisen paikkoja
erityisen paljon leikataan koulutuksesta, niin minä näen
tässä selvän ristiriidan. Joko hallitus
ei tiedä, mitä siellä on tapahtumassa — Ruotsin
hallitus nimittäin syksyllä investoi sinne pelkkään
logistiikkaan 200 miljoonaa euroa — joko hallitus ei sitä tiedä tai
ei usko, että nämä mahdollisuudet siellä toteutuvat.
(Puhemies koputtaa) Nyt kysynkin: uskooko hallitus näihin mahdollisuuksiin
ja haluaako se luoda edellytykset niiden toteutumiseen myöskin
järjestämällä sopivaa koulutusta
sinne ja ohjaamalla työvoimaa tuolle alueelle?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Juuri näin, edustaja Rundgren, on tarkoitus
tehdä. Tästä esityksestä, joka
nyt on lausunnoilla, me odotamme Lapin koulutuksen järjestäjiltä,
ylläpitäjiltä heidän omia näkemyksiään
ja sitä, että ottavat kantaa näihin mitoituksiin.
Minulle on henkilökohtaisesti täysin selvää se, mitkä näkymät
kaivosteollisuuden, matkailun osalta Lapissa ovat. Ja aivan niin
kuin tapahtui ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion kohdalla, (Puhemies
koputtaa) niitä aloituspaikkoja lisättiin tämän
kuulemisen aikana. Myöskin itse suhtaudun Lappiin erittäin
arvokkaalla asenteella, ja tämä on erityisen tärkeää myöskin
sen takia, etten usko, että tämä meidän
hallitus haluaa, kun Lappi on iso alue, asettaa kohtuuttomia matkaetäisyyksiä lappilaisille
nuorille koulutuksen saavutettavuuden ja tavoitettavuuden suhteen. (Puhemies
koputtaa) Sitä jo hallitusohjelmakin edellyttää.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Periaatteessa hallitukselle kiitos, yhteiskuntatakuu on
erittäin kannatettava ja hyvä asia. Mutta kysymys
kuuluukin: kuinka nämä tavoitteet, mitä hallitus
on ajatellut, ja nämä ajatellut teot, kohdistuvat,
ja missä balanssissa ne ovat? Me emme oikein usko, että näillä teoilla
jokainen nuori pääsee yhteiskuntatakuun piiriin.
Ja kysymys kuuluukin: Ulkopuolelle jää tuhansia
nuoria. Kuinka heidän käy?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla myöskin
hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen valintajärjestelmän
uudistaminen, ja tämä on osa myöskin
tätä koulutustakuuta. Jo nyt on olemassa käytäntö erilaisilla
valintapistejärjestelmillä tukea ja edesauttaa
koulutukseen pääsemistä. Sellaisia ovat
muun muassa yleinen koulumenestys, painotetut arvosanat, vailla
tutkinto- ja koulutuspaikkaa olevat, ja itse asiassa tällä järjestelmällä me
uskallamme luvata, että jokaiselle peruskoulun päättävälle
nuorelle tai ilman tutkintoa olevalle taataan koulutuspaikka peruskoulun
jälkeen. Se on arvokas yhteiskunnallinen ja moraalinen
kannanotto, jotta jokainen nuori löytää peruskoulun
jälkeen paikkansa.
Pauliina Viitamies /sd:
Arvoisa puhemies! Muistutan keskustalaisia kollegoja siitä,
että teidän ollessa hallituksessa ja pääministeripuolueena
ikäluokkien pienentymisestä johtuen lakkautettiin
kyläkouluja ja peruskouluja huomattava määrä.
(Markku Rossi: Voi hyvänen aika!) Eikö ole loogista,
että kun nyt nämä lapset ovat ehtineet
siihen ikään, että peruskoulu on käyty,
sama ikäluokkien pieneneminen pakottaa meidät
vähentämään myös toisen
asteen ammatillisia paikkoja? (Markku Rossi: Pakottaa, mikä pakottaa!)
Olenkin huolestunut enemmän, arvoisa puhemies, siitä,
mitä sisällöllisiä uudistuksia
meille toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on tulossa. Ollaanko
mahdollisesti lyhentämässä ja tehostamassa
joidenkin alojen opiskeluaikaa? Keskeyttämiset ammatillisella
puolella ovat liian suuria, ja siitä syystä olisi
myös tähän sisältöön pystyttävä puuttumaan.
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Kyllä on menossa isoja ammatillisen koulutuksen rakenteeseen
liittyviä uudis- tamishankkeita.
(Markku Rossi: Leikkauksia!) Edellä jo viittasin myöskin
tähän, johon myöskin työmarkkinajärjestöt
esittivät toiveita. Se iso peruslinja, mitä nyt
tehdään, on se, että meidän
pitää saada ammatillinen koulutus lähemmäksi
työelämää. Meidän pitää saada
enemmän työssäoppimista, työn
ja koulutuksen vuorovaikutusta. Tähän liittyy
myöskin opettajakoulutus, opettajien täydennyskoulutus.
Myöskin oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on
aktiivisessa toiminnassa, ja sitä tehdään
yhteistyössä eri toimintatahojen kanssa.
Sitten haluaisin vielä korostaa sitä, että meillä on
erillinen työryhmä, joka myöskin pohdiskelee ammatillisen
koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista,
(Puhemies koputtaa) jolloin myöskin sitä kautta
opetuksen laatua, työllistämistä halutaan
vahvistaa.
Lopuksi totean yhden erittäin tärkeän
asian. Ilmeisesti helmikuussa saamme eduskuntaan hallituksen esityksen
koskien keskiasteen opiskelijahuollon parantamista, ja siinä yhteydessä voidaan
keskiasteen opiskelijoiden terveydenhuoltoon noin laajasti positiivisesti
puuttua.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiinnitän ministerin huomiota minuutin aikarajoitukseen.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiinnitän ministerin huomiota myös
puhumisen tarkkuuteen. Te sanoitte lisänneenne Kemi-Tornion
ammattikorkeakouluun opiskelupaikkoja. Ensin te veitte sieltä yli
30 prosenttia aloituspaikoista, palautitte muutaman kymmentä ja
nyt julistatte lisänneenne Lappiin aloituspaikkoja. (Markku
Rossi: Orwellin politiikkaa!) Tarkkuutta ministeri.
Toinen asia. Te juuri valistitte eduskuntaa, että maassa
on 100 000 ammattikoulutuksetonta ilman tutkintoa olevaa
alle 30-vuotiasta. Mitä te teette heille? Yhtä lailla
he ovat aloituspaikkojen tarpeessa. Älkää tuijottako
pelkkiä ikäluokkia.
Uudellamaalla tärkein tehtävä olisi
parantaa opiskelijoiden valmistumista siitä koulutuksesta,
mihin he ovat menneet. Nyt te lakkautatte opiskelupaikkoja sieltä,
missä oppilaat valmistuvat, lisäätte
paikkoja sinne, missä oppilaat eivät edes valmistu.
Mitä järkeä, ministeri, teidän
toimissanne on?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! En oikein nyt pidä keskustan eduskuntaryhmän
puheenjohtajan sävystä. Aivan niin kuin ministeri
Ihalainen totesi, me keskustelemme nyt ehkä yhteiskuntamme
arvokkaimmasta ja tärkeimmästä asiasta,
nuorten koulutuksesta.
Mitä minun epätarkkuuteeni tulee, niin haluan
nyt näitten ammattikorkeakoulujen kohdalta todeta sen,
että valtakunnallisesti arvioituna aloituspaikat muun muassa
Lapissa kasvavat, tosin vain 0,2 prosenttia, mutta kuitenkin, ja
kun silloiseen Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun lisättiin
40 aloituspaikkaa, niin se perustui työvoiman, teollisuuden
ja kulttuurikoulutuksen tarpeisiin. Se oli ihan positiivinen päätös.
Ei siitä minusta nyt kannata vinoilla ja tehdä mitään
hysteriaa täällä.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Minä ajattelin, että minun
ei tätä tarvitse sanoa, mutta kun täällä viitattiin,
että meillä on 110 000 sellaista nuorta
aikuista, jotka ovat vailla toisen asteen koulutusta ja tutkintoa.
Tämä ei ole tapahtunut tämän
hallituksen aikana, vaan tämä on tapahtunut takavuosina,
eikä tässäkään kannata
syyllistää. Se, että meillä on
50 000 sellaista nuorta, joilla ei ole työpaikkaa
eikä koulutusta eivätkä ole kirjoissa
oikein missään, ei ole tapahtunut tämän
hallituksen aikana. Meillä on paljon työtä siinä,
mitä on tapahtunut jo aikaisemmin, ja me tarvitsemme näihin
toimenpiteitä, ja tässä ei kannata nyt
kenenkään lähteä siihen etsimään
syyllisiä, vaan nyt tarvitaan töitä.
Sitten tähän kolmen päivän
juttuun. Me toivomme, että työmarkkinajärjestöt
keskustelevat, neuvottelevat edelleenkin siitä ideasta,
että myös työssä käyvillä ihmisillä olisi
mahdollisuus itsensä ammatilliseen kehittämiseen
työstä ja ammatista toiseen, millaista muutosta
tarvitaan.
Jos tämä uudistus ei tule voimaan ensi vuoden alusta,
niin kuin näyttää, niin totta kai voidaan miettiä sitä — mitään
päätöksiä ei ole tehty — voisimmeko
me jotenkin sitä rahoitusta jollain siivulla käyttää erityisesti
oppisopimuskoulutuksen rahoittamiseen, mikä olisi hyvä asia,
missä näitä tarpeita on erittäin
paljon. Mutta ne ovat niitä kehysriihen asioita, ne ovat
niitä linjauksia, ja hallitus on itse syksyllä jo
päättänyt siitä, (Puhemies koputtaa)
että oppisopimuskoulutusta lisätään
erityisesti pk-sektorin tarpeisiin.