Täysistunnon pöytäkirja 12/2006 vp

PTK 12/2006 vp

12. KESKIVIIKKONA 22. HELMIKUUTA 2006 kello 15 (15.06)

Tarkistettu versio 2.0

10) Laki Suomen perustuslain 28 §:n muuttamisesta

 

Merikukka  Forsius /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vietämme tänä vuonna eduskuntauudistuksen 100-vuotisjuhlavuotta. Onkin syytä juhlia sitä, että vuonna 1906 tehdyn uudistuksen seurauksena Suomessa siirryttiin Euroopan takapajuisimmasta järjestelmästä Euroopan ja koko maailman edistyksellisimpään järjestelmään. Silti eduskunnassakaan ei voi jäädä omien käytäntöjen osalta paikoilleen. Sadassa vuodessa yhteiskunta on muuttunut paljon.

Eduskuntatyö on valtiollisen luottamustoimen hoitamista ja poikkeaa siinä mielessä työsuhteesta. Eduskuntatyöstä muodostuu kuitenkin monille pitkä työura, joka saattaa alkaa jo siinä elämänvaiheessa, kun vanhemmaksi tuleminen on ajankohtaista. Siksi olisi perusteltua, että 100-vuotinen eduskuntalaitos uudistaa käytäntönsä tätä päivää vastaaviksi myös perhevapaiden osalta. Tämä on tärkeää myös sen takia, että eduskunta toimintatavoillaan muokkaa arvoilmapiiriä muualla yhteiskunnassa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on lainsäädännön sekä tuki- ja palvelujärjestelmien avulla pyritty luomaan lasten vanhemmille mahdollisuus täysipainoiseen vanhemmuuteen ja samalla turvaamaan mahdollisuus osallistua työelämään. Lähtökohtana on ollut pyrkimys mahdollistaa työssäkäynnin ja lastenhoidon yhteensovittaminen. Tuki- ja palvelujärjestelmissä on pyritty myös huomioimaan erilaiset elämäntilanteet.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista edistetään erityisesti perhevapailla. Perhevapaat mahdollistavat vanhempien jäämisen määräajaksi pois työelämästä hoitamaan lasta. Perheiden erilaisia tarpeita varten on käytettävissä useita perhevapaamuotoja, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa.

Kansanedustajan perhevapaista ei ole säädetty missään, mutta vakiintuneen käytännön mukaan äitiyslomalle jäävä edustaja anoo pitkää poissaoloa ja pyytää eroa valiokunnasta tai valiokunnista ja muista toimielimistä. Nykytilanteessa kansanedustajalla ei ole mahdollisuutta pitää pidempiä perhevapaita niin, että eduskuntatyö tulee hoidettua. Kansanedustajat palaavat töihin lapsen ollessa vielä vauvaikäinen.

Toisaalta nykyisessä perustuslaissa edustajantoimen hoitamisen katsotaan keskeytyvän siksi aikaa, kun edustaja siirtyy toimimaan Euroopan parlamentissa tai suorittaa asevelvollisuutta. Euroopan parlamentissa toimimisen aikana edustajantointa hoitaa varaedustaja.

Arvoisa puhemies! Perustuslain muuttamista koskevassa esityksessäni ehdotan, että kansanedustajille tulisi luoda mahdollisuus jäädä perhevapaalle siten, että toimi eduskunnassa tulee hoidetuksi. Lakiehdotuksessani yli kolme kuukautta kestävien vanhempain- tai hoitovapaajaksojen ajaksi tehtävää hoitamaan kutsuttaisiin varakansanedustaja, mikäli kotiin jäävä kansanedustaja näin toivoo. Järjestelmän vapaaehtoisuus tulee taata siksi, etteivät kilpailuasetelmaa varaedustajan kanssa pelkäävät edustajat palaisi töihin aikaisemmin kuin muutoin haluaisivat.

Ehdotuksessani edustajantoimen keskeytyminen ja varaedustajan kutsuminen kansanedustajan tehtävää hoitamaan tehtäisiin mahdolliseksi myös yli kolme kuukautta kestävän sairauspoissaolon ajaksi. Lisäksi mahdollisuus varaedustajan kutsumiseen annettaisiin asevelvollisuutta suorittavalle kansanedustajalle.

On hyvin perusteltua, että näin tärkeässä työssä olisi mahdollista saada sijainen hoitamaan tehtävää silloin, kun elämäntilanne ei mahdollista täysipainoista paneutumista työhön. Pieni lapsi vie joka tapauksessa tuoreen vanhemman huomion, ja kansanedustajavanhempien erilaiset elämäntilanteet, esimerkiksi yksinhuoltajuus, voivat vielä lisätä lapsenhoidon kuormittavuutta. On parempi, että pienen lapsen vanhempi on reilusti poissa eduskunnasta ja hänen tilallaan on varaedustaja, kuin että hän hoitaa työnsä puolitehoisesti, vaikka onkin muodollisesti läsnä.

Joidenkin mielestä olisi varmaan parempi, että vanhemmuudesta haaveilevat eivät lainkaan asettuisi vaaleissa ehdolle. Minun mielestäni vanhemmiksi ryhtymistä suunnittelevien kansanedustajien vetäytyminen pois eduskunnasta ei ole kenenkään etu. Tuoreesta kokemuksesta vanhempana olemisesta voi olla paljon hyötyä eduskuntatyössä, jossa tarvitaan arjen asiantuntemusta. On koko demokraattisen järjestelmän etu, että kansanedustajat tulevat erilaisista elämäntilanteista.

Suomessa lähdetään lapsiperheitä koskevassa politiikassa lapsen edusta. Lapsen etu on, että vanhempi tai vanhemmat voivat viettää aikaa lapsen kanssa. Juhlapuheiden pitämisen lisäksi kansanedustajilla pitää olla käytännön mahdollisuuksia tehdä lapsen edun mukaisia ratkaisuja työn ja perheen yhteensovittamisessa. Vastuu ratkaisuista jää kuitenkin kansanedustajien itsensä kannettavaksi vaaleissa. On kuitenkin vaikea kuvitella, että lapsenhoidon vuoksi poissa ollut edustaja tai mahdollisesti tulevaisuudessa joksikin aikaa pois jäävä ehdokas menettäisi asian takia luottamustaan äänestäjien keskuudessa. Uskoisin, että asia on pikemminkin päinvastoin. Mikä työ voisi olla arvokkaampaa kuin oman pienen lapsen hoitaminen?

Lainsäädäntömuutosten ohella tarvitaan myös asennemuutosta. Toivottavaa olisi, että erityisesti kansanedustajaisät näyttäisivät mallia muille suomalaisille miehille pitämällä perhevapaita eduskuntatyöstä. Kun on olemassa selkeät pelisäännöt ja mahdollisuus sijaisen saamiseen, kansanedustajina toimivat isät rohkaistuisivat helpommin jäämään joksikin aikaa kotiin lapsensa kanssa.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on nyt mahdollisuus osoittaa, kuinka paljon se arvostaa vanhemman mahdollisuutta hoitaa lastaan kotona. Toivon, että eduskunta käyttää mahdollisuuden hyväkseen.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Olin itse jopa hieman yllättynyt, kun näin, että Euroopan parlamentin tehtävän lisäksi myös asevelvollisuus on jo nykyisessä perustuslaissa huomioitu, koska ainakin nykyinen käytäntö asevelvollisuuden hoitamisesta on melko joustava, voisin näin sanoa. Sitä voi lykätä tai voi hieman perustellen, jopa opiskeluihin vedoten, sen suorittamisaikaa tarkastella, ja näin ei aivan ole silloin, jos on tarve yli kolmen kuukauden sairauslomaan tai sitten äitiyslomaan, koska nämä eivät ole aivan yhtä lailla anomuksella hoidettavia asioita.

Sen takia pidän tärkeänä, että keskustelua sijaisuuksista aina aika ajoin käydään. Itse en tunne syvällisesti keskustelua, mikä on suomalaisen järjestelmän takana, että emme käytä sijaisia, mutta kyllä hyvin läheltäkin esimerkkejä löytyy, ihan Ruotsista, missä jo ministerin tehtävän hoitaminen tuo sijaisen eduskuntatehtäviä hoitamaan. Toki Ruotsissa on myös muuten paljon erilainen vaalijärjestelmä, esimerkiksi listavaali ja monta muuta poikkeavuutta, mutta tärkeää on asiaa pohtia myös tältä äitiyslomakannalta, ja ehkä jotenkin sitten, vaikka äitiys ei tule olemaan sairaus toivottavasti kenellekään tai monelle, nämä pitkät sairauslomat ovat siihen minusta asiallisesti liittyviä, niin kuin tässä lakialoitteessa sanotaan.

Kun tämä on niinkin raskas asia, että vaatii perustuslain muuttamista, niin varmaan valmistelutyötä tehdään myös sen mukaisesti harkiten, mutta on tässä lakialoitteessa minusta ainakin lähdetty hyvinkin löysästä tai helposta lähestymiskulmasta, kun tässä on mahdollisuus kansanedustajan toivomuksesta sijaisuusjärjestely ottaa käyttöön, ja sen takia mielelläni näkisin, että tämä lakialoite johtaa jopa vaikka perustuslakivaliokunnassa jonkinlaiseen keskusteluun.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minusta tässä ed. Forsius on ottanut hyvän asian esille sinällään. Kyllä tämä pitäisi ottaa tarkasteluun sillä tavalla, jotta kyllähän vanhempainloma on tärkeä kysymys, niin kuin hän perustelikin tuolta eduskunnan puhujakorokkeelta käsin, ja miksei kansanedustajallakin pitäisi semmoinen oikeus olla.

Ensinnäkin, kun tässä vaaditaan perustuslain säätämisjärjestystä, näkisin sillä tavalla, että meidän pitäisi varmaan joka vaalikaudella niputtaa nämä yhteen pakettiin eikä yksittäin lähteä tekemään ja tehdä semmoinen pumpsi kerralla ja sitten muuttaa nämä tärkeät lait, mitä tarvitaan, ja viedä sitten nipussa läpi, jotta ei aina jokaista yksittäistä tapausta. Se siitä.

Sitten mietiskelin tuossa, mikähän mahtaa olla historia, kun tämän tyyppiseen järjestelyyn ei ole menty. Olisikohan siinä semmoinen pelko olemassa? Nimittäin jos sen varaedustajan laskee sieltä, niin hän voi tulla sitten seuraavissa vaaleissa läpi, kun pystyy näyttämään jo kynsiään. Minusta se pelko kyllä pitäisi uskaltaa häivyttää siinä. Nimittäin jos se on parempi, se varaedustaja siellä, niin eikös sen pidäkin tulla eduskuntaan? En tiedä, onko tämmöinen ajattelu tässä olemassa, että tässä on haluttu suojata varmaan omia paikkoja, mutta kyllä minä olisin valmis tässä ottamaan käyttöön tämän ed. Forsiuksen ajatuksen, mikä tässä nyt on olemassa, että lasketaan varaedustaja näyttämään kynsiään.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Meillä perustuslaki sinällään on varsin tuore. Valmistelutyötä siihen tehtiin aikanaan mittavasti, kuten tiedämme. On totta, että uudistustarpeita aika ajoin nousee esille. Kuten ed. Esa Lahtela totesi, niitä tulee ja varmasti on myös kirjattu muistiin odottamaan seuraavaa perusteellisempaa uudistamisvaihetta.

Nyt käsiteltävänä oleva asia liittyy varaedustajajärjestelmään ja sijaisuuteen. Tätä pohdintaahan käytiin aikanaan lähinnä valtioneuvoston jäseneksi siirtyvien edustajien osalta. Tässä ed. Forsiuksen lakialoitteessa mainitaan Euroopan parlamentin jäsenyys ja toisena asevelvollisuuden suorittaminen, joiden aikana sitten varaedustaja hoitaa edustajan tehtävää. Mielestäni lasten ja lapsiperheiden asia on toki tärkeä pohdittava asia Suomessa, jossa on oltu varsin uudistusmielisiä, ja tässä mielessä minusta ainakin tämän lakialoitteen perusteellinen pohdinta viime vuosien ja viime vaalikausien perusteella, kun iloisia perhetapahtumia on monilla edustajilla ollut, olisi syytä kyllä ottaa siihen koriin, jossa näitä uudistustarpeita pidetään tulevia valmisteluja ja pohdintoja varten.

Keskustelu päättyy.