Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tätä Kelan paperia luki, täältä tuli monta sellaista asiaa esille, joihin varmaan tullaan ottamaan kantaa myöhemmin. Tässä oli selkeitä asioita, mitkä olivat suorastaan hätähuutoja: Muun muassa se, että käsittelyajat viipyvät sen takia, että työvoimahallinnon toimet viipyvät ennen kuin saadaan lausuntoja. Muun muassa se, että perhekäsitys on tässä maassa näköjään aika lailla sekava, ainakin Kelan mukaan, niin kuin kaikki varmaan tiedämme.

Sen lisäksi syynäsin tätä paperia tosi tarkkaan enkä löytänyt sieltä kohtaa, missä olisi puhuttu opintotukien takaisinmaksamisesta. Se on asia, joka on syytä jossakin vaiheessa varmasti nostaa esille. Nyt on niin, että kun opiskelijat joutuvat maksamaan opintotukia takaisin sen takia, että ovat henkensä pitimiksi käyneet töissä ja tienanneet vähän liikaa, niin tuo tuen määrä, joka maksetaan takaisin, siinä ei suinkaan ole korkoa niin paljon kuin sanotaan, vaan se määrä korotetaan 15 prosentilla, ja se on aikamoinen sanktio nuorelle vastavalmistuneelle.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa puhemies! Perjantain täysistunnossa edustaja Lauslahti kertoi, kuinka Kela on kehittyvä ja eteenpäin katsova laitos. Hienoa kuulla, että Kelaa voidaan kehittää.

Mielestäni kehittämistä vaatisi muun muassa se, että tällä hetkellä Kelaan soittaminen ei ole ilmaista, vaan puhelu jonotuksineen maksaa puhelinoperaattorin veloittaman puhelumaksun. Verkkoasiointipalvelujen kehittämisestä huolimatta jotkut joutuvat yhä soittamaan Kelaan. Vain harva soittaja pääsee heti puhumaan haluamansa Kelan virkailijan kanssa. Valitettavasti useimmiten käy niin, että soittaja joutuu jonoon, jossa pahimmillaan odotellaan minuuttitolkulla virkailijan vapautumista, ja koko ajan puhelinlaskuri käy. Useimmiten soittajat ovat vähävaraisia, joiden soiton perimmäinen tarkoitus on saada taloudellista tukea taikka korvausta. Kaikilla ei ole käytössään tietokoneita ja internetiä, joilla asioitaan saisi hoidettua. Mielestäni Kelan puhelinnumeron pitäisi olla kuten hätänumero 112, josta palvelun saa hädässä ilmaiseksi.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksessa 2010 on otsikko: Nuoren kuntoutusraha ei ole vähentänyt alle 25-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Siteeraus: "- - nuoren kuntoutusraha on lykännyt, mutta ei vähentänyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä". Tämä osoittaa sen, ettei kuntoutus ole ollut riittävää tai tarkoituksenmukaista. On hyvä, että tutkijat päätyivät tästä negatiivissävytteisestä lauseesta huolimatta positiiviseen lopputulokseen kuntoutusrahan käytöstä.

Arvoisa puhemies! Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna siirtyneistä nuorista kärsii erityyppisistä mielenterveyden ongelmista. Minulla on ollut erityisoikeus tutustua moneen nuoreen, jotka ovat monipuolisella tuella päässeet elämään kiinni. Eräs tärkeimmistä tekijöistä on ollut henkilökohtainen tutorointi ja myönteisen sosiaalisen verkoston löytyminen kolmannen sektorin tai muun tahon kautta. Hyvillä sanoilla ja teoilla on lääkettä suurempi vaikutus nuoriin. Siksi Kelan strategiaa miettiessä olisi tarpeen pyrkiä hahmottamaan asiakaspalvelua myös laajemman potentiaalisen verkoston kautta. Se kehitys ei saa jatkua, että joka vuosi tulee tuhat uutta nuorta eläkeläistä muun yhteiskunnan kannettavaksi vain sen vuoksi, että kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja muiden tahojen toimintaa ei osata tai ei haluta hyödyntää tehokkaammin nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Ennalta ehkäisevän työn merkitys tulisikin ottaa vakavammin heti seuraavan budjetin suunnittelussa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran itse toimintakertomuksesta, että se on aika yllättävänkin selkeälukuista verrattuna siihen, mistä Kelaa jatkuvasti moititaan, eikä parannusta tule, eli Kela käyttää liian pahaa virkakieltä, ei täytä niitä lain velvoitteita, että pitäisi kansalaisille tarjota palvelunsa sellaisella kielellä, että kansa ja ihminen itsekin sen ymmärtäisi. Siitä kiitos Kelalle, että toimintakertomus sentään on selvällä kielellä.