Täysistunnon pöytäkirja 12/2013 vp

PTK 12/2013 vp

12. TORSTAINA 21. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

9) Laki yliopistolain 8 §:n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen tavoitteena on säätämällä lukukausimaksut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tehdä suomalaisesta koulutuksesta kansainvälinen vientituote. Globaali kysyntä koulutuspalveluille kasvaa erityisesti Aasian, Venäjän ja Ivy-maiden vaurastumisen myötä. Yhä useammalla on varaa ja kiinnostusta ostaa korkeatasoista länsimaista koulutusta. Vuonna 2009 opiskeli 3,7 miljoonaa nuorta korkeakouluissa oman maansa ulkopuolella; vuonna 2000 heitä oli 2,1 miljoonaa. Koska pääosin koulutus on maksullista, voidaan todeta koulutusmarkkinoiden siis vajaassa kymmenessä vuodessa lähes tuplaantuneen, ja kasvu jatkuu edelleen.

Suomen maine Pisa-tutkimuksen kärkimaana ja korkean teknologian kansakuntana antaa meille suuret mahdollisuudet tehdä koulutuksesta merkittävä vientituote. Tämä mahdollisuus on hyödyntämättä, ja tähän tilaisuuteen on nyt tartuttava. Parasta aikaa käynnissä oleva lukukausimaksukokeilu on tehty niin byrokraattiseksi ja helposti kierrettäväksi, että siltä kokeilulta ei ole mitään odotettavissa, eikä sen tuloksia sen vuoksi kannata myöskään odottaa. Jos esimerkiksi ammattikorkeakoulut saavat myydä vain jatkotutkintoa, eivät siis perustutkintoa, niin kuka sitä ostaa, kun edes suurin osa suomalaisista ei tiedä, mikä on ammattikorkeakoulun jatkotutkinto? Tilauskoulutus on puolestaan nykymuodossaan liian kankea systeemi. On voitava myydä suoraan opiskelijalle. Autokauppakin olisi aika hiljaista, jos ei saisi myydä yhtä autoa kerrallaan. Lisäksi myyntiä hankaloittaa se, että kokeilussa on mukana vain osa oppilaitoksista, eli samalla kun toiset myyvät, niin toiset antavat ilmaiseksi.

Tämän aloitteen tavoitteena on kääntää koulutuksen kansainvälistyminen kansantaloudelliseksi lisäarvoksi, ei suinkaan suitsia kansainvälistymistä. Sen vuoksi aloitteessa ehdotetaan verovähennysoikeutta Suomeen töihin jääville ulkomaalaisille. Viidessä vuodessa saa vähentää täysimääräisesti maksamansa lukukausimaksut. Tämän takaamalla haluamme samalla ehdottomasti pitää kiinni ilmaisesta koulutuksesta suomalaisille opiskelijoille.

Nykyisin 49 prosenttia Suomessa valmistuvista ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen. On vaikea ymmärtää, miksi suomalaisella veronmaksajalla olisi intressi kustantaa ilmainen korkeakouluopetus esimerkiksi venäläiselle opiskelijalle, joka työllistyy Yhdysvaltoihin, tai amerikkalaiselle opiskelijalle, joka työllistyy Venäjälle, varsinkin kun näissä molemmissa maissa opiskeleminen maksaa myös suomalaisille. Vielä järjettömämpää on se, että me emme voi ottaa vastaan rahaa edes niiltä, jotka haluaisivat meiltä koulutusta ostaa. Amerikkalainen yliopisto halusi ostaa Helsingin yliopistosta opiskelijoille lukukauden mittaisen koulutuksen ja oli valmis maksamaan siitä vähintään 7 000 euroa opiskelijaa kohden. Kauppoja ei voitu tehdä, koska nykyinen asetus ei mahdollista niin korkeaa hintaa opintopisteistä.

Lakialoitteen myötä myös valtioneuvoston asetusta yliopistotoiminnan maksuista olisi syytä päivittää mahdollistamaan halutun suuruisen maksun ottaminen EU- ja Eta-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta myös tutkintoon johtamattoman koulutuksen osalta.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Huittisten-yksikkö puolestaan kouluttaa etäkoulutuksena tradenomeja. Tämän tutkinnon voi opiskella mistä tahansa, minne tietoyhteydet pelaavat. Koska perustutkintoa ei saa myydä, he eivät voi ottaa rahaa opiskelijalta, joka suorittaa opintonsa vaikka USA:sta tai Australiasta käsin.

Arvoisa puhemies! Tämä aloite on jo ennen tätä lähetekeskustelua kerännyt varsin laajaa julkista huomiota ja saavuttanut paljon julkista keskustelua. Sen vuoksi vastaan esille nouseviin duubioihin jo tässä esittelypuheenvuorossa.

Yhtenä argumenttina on esitetty, että lukukausimaksut johtavat siihen, että tänne hakeutuu vain rikkaiden lapsia, joilla ei ole opiskelumotivaatiota. Tulokset Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertovat toista. Maksavat opiskelijat ovat suorittaneet ensimmäisenä kokeiluvuonna keskimäärin hiukan yli 69 opintopistettä, mikä ylittää selvästi keskimääräisen suoritustason. Kaikista opiskelijoista Lappeenrannassa yli 55 opintopistettä suoritti samana vuonna vain paras 26,2 prosenttia opiskelijoista. Siis hieman yli paras neljännes suoritti 55, maksavat ulkomaalaiset keskimäärin 69.

On myös väitetty ulkomaalaisten opiskelijoiden määrien romahtaneen Tanskassa ja Ruotsissa lukukausimaksujen käyttöönoton seurauksena. Tämä pitää paikkansa osittain, mutta vain osittain. Tanskassa EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisten määrä on jo nyt palautunut lähes samalle tasolle kuin se oli ennen maksujen alkamista vuonna 2006. Romahdus oli siis vain väliaikainen. Lukuvuonna 2005—2006, jolloin siis maksuja ei ollut, Tanskassa opiskeli 1 548 EU- ja Eta-alueiden ulkopuolista, seuraavana lukuvuonna määrä tippui 1 003:een mutta on nyt kasvanut vuoteen 2009—2010 mennessä — viimeinen saatavissa oleva luku — jo takaisin lukuun 1 341. Kansainvälisten opiskelijoiden kokonaismäärä on ollut kasvussa koko ajan, mikä johtuu EU- ja Eta-alueilta tulevien opiskelijoiden tasaisesta kasvusta.

Ruotsissa pudotus on ollut ensimmäisenä vuonna huomattava mutta joidenkin kansalaisuuksien kohdalla määrät ovat jo kääntyneet takaisin kasvuun. Vuoden 2010 tasoon verrattuna opiskelijamäärä tippui ensin voimakkaasti vuonna 2011, mutta vuonna 2012 intialaisten, kiinalaisten, yhdysvaltalaisten ja venäläisten määrät ovat jo kääntyneet kasvuun edelliseen vuoteen verrattuna. Ruotsin kehityksestä ei vielä voi varmuudella sanoa mitään, mutta oletettavaa on, että muutos noudattaa Tanskassa nähtyä esimerkkiä, jossa opiskelijamäärät romahtavat vain hetkellisesti ja palaavat sitten ennalleen. Lisäksi Ruotsissa koulutuksesta maksetaan aina täysi hinta, kun tässä aloitteessa ideana on löytää kokeilemalla sellainen lukukausimaksu väliltä 3 500—12 000 euroa, jolla koulutus menee kaupaksi, ja vähitellen nostaa hintataso kustannusvastaavaksi. Sen enempää Ruotsissa kuin Tanskassakaan ei ole tähän aloitteeseen sisältyvää verovähennysoikeutta, joka olisi meille merkittävä myyntivaltti näihin maihin verrattuna. Lisäksi Ruotsin opiskelijamäärän putoamista selittää osaltaan käytössä olevat noin 100 euron suuruiset hakemusmaksut.

Kehitysmaista tulevien opiskelijoiden määrä maksujen myötä varmaankin alenisi, mutta siihen voidaan vastata maksamalla kehitysyhteistyövaroista stipendejä Suomen kehityskohdemaista tuleville opiskelijoille. Tämä ei ole oda-kelpoista, mutta näin apu ainakin menisi varmasti perille ja hyvään tarkoitukseen.

On myös väitetty, että lukukausimaksujen myötä Suomi menettää lahjakkuuksia. On tärkeää, että Suomi houkuttelee lahjakkuuksia, mutta se vaatii uutta toimintamallia. Se, että läpäisee korkeakoulujen sisäänpääsykriteerit, ei vielä takaa erityistä lahjakkuutta, ei varsinkaan niissä ammattikorkeakouluissa, joissa suomalaisten hakijoiden vähäisyyden vuoksi päätavoitteena on ollut vain saada linjat täyteen. Vähävaraisia mutta lahjakkaita opiskelijoita voimme houkutella stipendijärjestelmällä, jossa rima on riittävän korkealla. Mukaan järjestelmään tulee kytkeä myös kansainvälisesti toimivat yritykset, jotta voimme tarjota näille lahjakkuuksille kilpailukykyisiä urapolkuja.

SYLin ja Samokin tiedotteessa on nykyistä järjestelmää puolusteltu kansantaloudellisesti sillä, että jos joka neljäs opiskelija jää Suomeen, niin tämä on veronmaksajille kannattavaa. Tämä laskutoimitus on jo lähtökohdiltaan pielessä, eikä sillä läpäisisi edes ensimmäistä kansantaloustieteen tenttiä. Siinä ilmeisesti oletetaan, että Suomen tarvitsemia ulkomaalaisia työntekijöitä ei saada tänne lainkaan, jos ei itse kouluteta. Arkitodellisuus on aivan toista. Suomalaiselle veronmaksajalle tulee paljon edullisemmaksi työllistää tänne esimerkiksi Espanjassa opiskellut sairaanhoitaja, joka tarvitsee vain kielikoulutuksen ja perehdytyksen suomalaiseen järjestelmään, kuin kouluttaa alusta asti ulkomaalainen sairaanhoitaja Suomessa. Tätä rekrytointia tuskin kukaan väittää tänä päivänä epäeettiseksi, kun nuorisotyöttömyys esimerkiksi Espanjassa on yli 50 prosenttia. Toki osa täältä valmistuneista opiskelijoista luo osaamisellaan ja kontakteillaan Suomelle tärkeää liiketoimintaa, ja siksi heitä pitääkin houkutella jäämään Suomeen verovähennysoikeuden avulla.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi en malta olla kommentoimatta edustaja Annika Lapintien — vaikka hän ei paikalla olekaan — syytöksiä siitä, että tällä aloitteella on rasistisia piirteitä, jotka ehdottomasti kiistän. Edustaja Lapintie ja koko äärivasemmisto puolustavat saatavuusharkintaa, jonka mukaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta saa tulla Suomeen töihin vain, jos EU- ja Eta-alueelta ei löydy kyseiseen työhön tekijää. Edustaja Lapintien mukaan ei siis ole rasistista, että varsinaissuomalaiselle marjatilalle voidaan palkata ukrainalainen työntekijä vasta sen jälkeen, kun koko EU-alue on ensin haravoitu. Sen sijaan rasismia olisi kuulemma se, että ukrainalainen opiskelija joutuu maksamaan Suomessa opinnoistaan, vaikka saa sen veroissa vähentää jälkikäteen, jos jää Suomeen töihin. Tulkintansa kullakin.

Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen on allekirjoittanut 117 edustajaa. Kiitän kaikkia allekirjoittaneita ja toivon, että tämä aloite eduskunnan tahdon mukaisesti etenee sivistysvaliokunnan kautta ministeriöön valmisteltavaksi. Koulutusviennin edistämisessä ei ole enää aikaa hukattavaksi.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen, minä tarvitsisin nyt pienen tarkennuksen. Mikä on äärivasemmisto? Viittasitte äsken itseni toimivan äärivasemmistossa. Niin minä kuin edustaja Lapintie kuulumme lailliseen puolueeseen nimeltä Vasemmistoliitto, ja meidän keinomme ovat parlamentaarisia, kaikkien Suomen lakien mukaisia. Miten voitte määritellä meidät ääriliikkeeksi?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi, jos tämä nimitys teitä häiritsi. Viittasin vain siihen porukkaan, joka sillä laidalla tällä hetkellä on, ja pidän kyllä tätä ilmaisua varsin lievänä ottaen huomioon, mitä edustaja Lapintie sanoi tästä aloitteesta. Kysynkin edustaja Modigilta, kun oletan, että myöskin te kannatatte tätä saatavuusharkintaa: oletteko te samaa mieltä edustaja Lapintien kanssa, että tässä aloitteessa on rasistisia piirteitä, vai oletteko sitä mieltä, että tässä ei ole rasistisia piirteitä? Itse en ole väittänyt edes sitä, että saatavuusharkinnassa olisi, mutta pidän sitä kyllä paljon enemmän sellaisena, jos sellaiseen keskusteluun halutaan mennä, ja toivon sen pysyvän erillään tästä keskustelusta.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Hienoa, kun äärioikeisto ja äärivasemmisto näin keskustelevat yhdessä.

En pidä tätä esitystä rasistisena. Se rasismi on hyvin vakava syytös. Jokainen edustaja puhuu omalla suullaan. En myöskään kannata tätä, koska näen tässä eriarvoistavia elementtejä, mutta niihin varmaan menemme myöhemmin keskustelussa.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos Arto Satoselle erinomaisesta lakialoitteesta. Allekirjoittajien suuri määrä kertoo asian tärkeydestä. Aloitteessa on 117 nimeä alla.

Suomi on saanut kansainvälistä mainetta koulutusosaamisellaan. On hämmästyttävää, että emme ole pyrkineet hyödyntämään tätä vahvuutta aktiivisemmin vientituotteena. Aloite yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja tuloverolakien muuttamisesta tähtää siihen, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta perittäisiin 3 500—12 000 euron suuruinen lukukausimaksu. Valmistuttuaan Suomeen töihin jäävät ulkomaalaiset saisivat kuitenkin vähentää maksamansa lukukausimaksut viiden vuoden aikana verotuksessa. Täytyy korostaa, että suomalaisille opetus säilyisi maksuttomana myös jatkossa, joten pelko pois.

Arvoisa puhemies! Raha on arvon mitta, halusimme tai emme. Tuotteeseen tai palveluun on aina sitoutunut pääomia. Ilmaisia tuotteita ei ole, mutta veloituksettomia voi olla. Jos myyjä ei usko tuotteeseensa, niin miksi muiden voisi olettaa uskovan? Uskottavuuden pohjanoteeraus on tilanne, jossa hinta on 0 euroa. Se tarkoittaa sitä, että myyjä haluaa tyhjentää varastonsa kuluitta, koska kaatopaikka tai kierrättäminen tulisi kalliimmaksi. Haluammeko viestittää maailmalle, että koulutusosaamisemme on arvotonta? Minä en ainakaan halua eikä edustaja Satonen eivätkä yli sata muuta kansanedustajaa.

Runsaat seitsemän vuotta sitten suunnittelin hankkivani itselleni lisäkoulutusta. Vertailin MBA-koulutustarjontaa, koulutusten sisältöjä ja hintoja. Halvin MBA-koulutus olisi maksanut 50 euroa, ja todistuksen olisi voinut noutaa Moskovan rautatieasemalta. Kallein oli hinnaltaan noin 40 000 euroa. 50 euron niin sanottu koulutus ei tuntunut uskottavalta. Kuinka uskottavalta kuulostaa 0 euron koulutus, jota olemme tottuneet käyttämään? Itse päädyin vaihtoehtoon, joka oli räätälöity sopivimmaksi tarpeisiini nähden. Koulutus oli yrittäjyyspainotteista ja hinta kohtuullinen.

Lukukausimaksukäytäntö pakottaa miettimään markkinointia, tutkintojen ja koulutuksen ajantasaisuutta, ryhmäkokoja ja opettajien opetustaitoja. Tähän väliin luen pienen pätkän Lappeenrannan yliopiston rehtorin Ilkka Pöyhösen kirjeestä: "Koulutus ei tälläkään hetkellä ole maksutonta, vaan se katetaan verovaroista. Mielestäni tämä on erityisesti tässä tilanteessa suomalaisen yhteiskunnan etu, että verovarojen käyttöä kohdennetaan kansalaisillemme." Ja edelleen: "Uskon kokemuksiimme pohjaten, että pystymme lyhyessäkin ajassa rakentamaan suomalaisesta koulutuksesta niin laadukasta ja houkuttelevaa, että saamme siitä vientituotteen. Tämä edellyttää, että markkinoilla ei ole kilpailua vääristäviä ilmaisia koulutusohjelmia, kuten nyt on tilanne Suomessa. Ilmainen korkeakoulutus on maailmalla erittäin poikkeuksellista. Pahimmillaan ilmaisuus tulkitaan merkiksi huonosta laadusta."

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaiset ovat valmiita tulemaan Suomeen terveysturisteina tuhansien eurojen hoitoihin. Miksi tarjoaisimme EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille hoitoja ilmaiseksi? Onneksi sitä ei kukaan ilmeisesti ole ainakaan vielä tähän mennessä esittänyt. Ilmaista koulutusta meidän kuitenkin pitäisi tarjota. En ymmärrä tätä logiikkaa. Ilmaisen tuotteen tai palvelun kaupittelu on väärin suomalaisia veronmaksajia kohtaan. Monissa kulttuureissa se ei herätä uskottavuutta eikä myöskään arvostusta.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen lakialoitteen kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee kipeästi ammattitaitoista ja suomalaiseen kulttuuriin jo sopeutunutta työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Aloitteessa todetaan myös ihan oikein, että jatkossa ulkomaisen työvoiman määrä tulee väistämättä kasvamaan. Sekin on ihan oikein huomattu, että parhainta mahdollista työvoimaa ovat Suomessa tutkintonsa suorittaneet, joilla on jo suomalaisen kulttuurin ja kielen tuntemus. Pelkään kuitenkin pahoin, että lakialoitteen hyvä tavoite jää näillä keinoilla toteutumatta. Tulos voisi olla vahingollinen Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Katsotaan ensin, miten EU- ja Eta-alueen ulkopuoliset opiskelijat käytännössä Suomeen vaikuttavat. Kun tänne suomalaiseen korkeakouluun tulee ulkomailta opiskelija, valtio maksaa näiden korkeakoulujen kautta tämän opiskelun kustannukset, mutta opiskelija ei saa opintorahaa, hän ei saa asumistukea, hän ei saa toimeentulotukea, hän ei saa opintolainaa. Hän maksaa elämisensä kustannukset, asumisesta, syömisestä ja muusta arjesta aiheutuvat kustannukset, itse täällä Suomessa ja sitä kautta työllistää ja tuo jonkin verran verotuloja. Jos hän opiskelujen ohella työskentelee, hän tuo oman työpanoksensa suomalaisen yhteiskunnan käyttöön.

Siis toisin kuin yleisesti kuvitellaan, itse asiassa ulkomaiset korkeakouluopiskelijat maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle huomattavan vähän, puhutaan varsin vähäisistä kustannuksista. Sen sijaan he tuovat jo opiskeluaikana himpun verran rahaa ja tietenkin se osa opiskelijoista, joka jää työskentelemään opintojensa jälkeen, vielä huomattavasti enemmän. Nettona ulkomaiset opiskelijat aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle hyvin vähän kustannuksia, siis jo opiskeluaikanaan. Enkä nyt tässä yhteydessä mene edes siihen, mitä hyötyjä kansainvälisistä opiskelijoista on meidän korkeakouluillemme, siellä käytävälle keskustelulle, siellä opiskeleville suomalaisille opiskelijoille.

Mitä maksuista sitten seuraisi? Vaihtoehtoja on kaksi. Ne voivat toteutua osittain myös yhtä aikaa erinäisissä sekoitussuhteissa. Ensinnäkin ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä voi romahtaa, niin kuin edustaja Satonen tuossa edellä jo totesi. Tiedämme kyselyjen perusteella, että koulutuksen maksuttomuus on yksi tärkeimmistä perusteista ulkomaisille opiskelijoille päätyä suomalaisiin korkeakouluihin opiskelemaan. Tiedän tämän myös omasta kokemuksesta, koska hyvä yhdysvaltalainen ystäväni päätyi Suomeen yliopistoon opiskelemaan hyvin pitkälle siitä syystä, että täällä koulutus oli maksutonta. Mutta sama näkyy myös tilastoissa. Maksut käyttöön ottaneissa maissa tyypillisesti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on romahtanut. Toki — niin kuin edustaja Satosen puheenvuorosta kävi ilmi, ne ovat romahtaneet, hän itsekin sen täällä totesi — ne saattavat jossain määrin toipua myöhemmin, se on mahdollista, mutta todennäköisesti joka tapauksessa jäädään alemmalle tasolle näitten maksujen takia.

Toinen vaihtoehto on sitten se, että opiskelijoiden houkuttelemiseksi maksuista huolimatta rakennetaan monimutkaisia, mahdollisesti kalliita järjestelmiä, otetaan käyttöön stipendejä ja verovähennyksiä, niin kuin tässäkin aloitteessa esitetään, tarvitaan koulutusohjelmien markkinointia, mikä sekin maksaa tietysti jonkin verran. Aalto-yliopiston kokemukset eivät tässä suhteessa ole järin rohkaisevia: kun ynnätään kustannuksia, ynnätään tuloja, niin itse asiassa lopputulos ei ole mitenkään erityisen hemaiseva yliopiston kannalta. Maksuista saadut tulot näyttävät jäävän vähäisemmiksi kuin mitä on yleisesti toivottu, ja toisaalta maksujen käyttöönoton kustannukset ovat ihan merkittäviä. Ei ole siis lainkaan selvää, että voidaan saada huomattavia määriä tuloja sillä, että otetaan käyttöön lukukausimaksuja.

Lukukausimaksujen hyödyt jäisivät siis joko vähäisiksi tai ainakin epävarmoiksi, ja toisaalta haitta kansainvälisten opiskelijoiden määrän vähenemisenä voisi olla merkittävä. Siksi en missään tapauksessa kannata lukukausimaksujen käyttöönottamista, en EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille enkä millekään muillekaan opiskelijaryhmille.

Sen sijaan meidän kannattaa vakavissamme miettiä tässä salissa muita keinoja parantaa koulutuksen laatua. Meidän kannattaa miettiä muita keinoja houkutella Suomeen kansainvälisiä opiskelijoita, ja meidän kannattaa porukalla miettiä muita keinoja, jotta täällä opiskelleet myös voivat ja haluavat jäädä Suomeen tekemään töitä ja maksamaan veroja. Niitä keinoja onneksi on hyvin paljon, ja lukukausimaksuja ei siihen tarvita.

Muutama kommentti tähänastisiin puheenvuoroihin. Edustaja Satonen totesi, että lukukausimaksukokeilun tuloksia ei kannata odottaa. Pyytäisin edustaja Satosta tarkentamaan, mistä kaikista muista hallitusohjelmakirjauksista te olette valmiit irtautumaan. Koskeeko tämä pelkästään lukukausimaksukokeilusta hallitusohjelmaan yksiselitteisesti laadittua kirjausta, vai haluatteko romuttaa koko muunkin hallitusohjelman? On ehkä hyvä, että te voitte sen tarkentaa tässä, jotta me hallituskumppanit osaamme arvioida kokoomuksen sitoutumista yhdessä sovittuun hallitusohjelmaan.

Edustaja Satonen esitti, että kehitysyhteistyövaroja käytettäisiin kehitysmaista tulevien korkeakouluopiskelijoiden stipendeihin. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että teidän mielestänne rahaa pitäisi ottaa pois puhtaan veden tarjoamisesta kylissä, pitäisi ottaa terveydenhoitajien tarjoamisesta köyhissä kehitysmaissa, pitäisi ottaa pois sieltä, missä koulutetaan tyttöjä ja poikia lukemaan ja kirjoittamaan. Näistä kehitysyhteistyövaroista te haluaisitte rahoittaa sitä, että Suomeen tuodaan korkeakouluopiskelijoita suomalaisen yhteiskunnan hyödyksi.

Edustaja Kiuru kertoi omasta kokemuksestaan. Hän kertoi, että hän on shoppaillut MBA-tutkintoja. Uskon, että meillä, jotka nautimme kansanedustajan tuloja, on ihan toisenlaiset mahdollisuudet valita erilaisia tutkintoja. Kaikilla maailman ihmisillä valitettavasti tilanne ei ole yhtä hyvä.

Edustaja Kiuru esitti myös hieman askarruttavan analogian siitä, että eihän Suomessa tarjota ilmaisia terveyspalveluitakaan ulkomaalaisille ihmisille. Analogia ontuu ehkä siinä kohtaa, että jos ihminen tulee leikkaukseen Suomeen, kuinka moni näistä leikkauksen läpikäyneistä jää suomalaiseen yhteiskuntaan työskentelemään ja maksamaan veroja. Onko näistä terveysturisteista vastaavanlaista hyötyä kuin mitä kansainvälisistä opiskelijoista suomalaiselle yhteiskunnalle on? Veikkaanpa, että ei ole, ja veikkaanpa siksi, että tämä vertaus on aika ontuva.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Oras Tynkkyselle rakentavasta puheesta. Ihan tarkennuksena se, että kun seitsemän vuotta sitten shoppailin, kuten sanoitte, näitä MBA-koulutuksia, niin siinä vaiheessa en ollut kansanedustaja. Olin yrittäjä, ja tein töitä yrityksessä huomattavasti pienemmillä tuloilla kuin tällä hetkellä kansanedustajana.

Sitten tähän logiikkaan. Tässä on myös sellainen arvokysymys, että miten me katsomme tätä ikään kuin arvojen näkökulmasta: mikä on oikeutettua suomalaisten veronmaksajien kannalta, mihin sitä rahaa laitetaan, kenelle suomalaisia palveluja tarjotaan. Ymmärrän kyllä varsin hyvin, että tämä asia ei ole mustavalkoinen. Mutta kyllä toisaalta esimerkiksi tämä asia aiheuttaa kentällä hyvin paljon kysymyksiä, että minkä takia ja millä perusteella palveluita tarjotaan henkilöille, jotka tulevat ties mistä, ja harva heistä tänne edes loppujen lopuksi jää. (Puhemies koputtaa) Siihen en ole saanut oikein vastausta.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulutusviennistä voisi kehittyä Suomelle kokonaan uusi vientiala. Maineemme koulutusmaana on vahva. Koulutusviennin edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta nykylainsäädäntö ei kunnolla mahdollista sitä. Miksi koulutus olisi ainoa hyvinvointipalvelu, joka on asetettu ikään kuin pyhän lehmän asemaan, vaikka voimme myydä osaamistamme esimerkiksi terveyspalveluiden muodossa maailmalle, vaikkapa sydänkirurgiaa Viroon? Olisi jo aika antaa korkeakouluillemme laillinen mahdollisuus vastata maailmalla vallitsevaan koulutuskysyntään ja kehittää koulutuksesta uusi elinvoimainen vientiala Suomelle, samalla kun turvaamme maksuttoman koulutuksen suomalaisille opiskelijoille.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Tynkkynen otti kantaa kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöön stipendeiksi ulkomaalaisten ja ennen kaikkea varmasti kehitysmaista tulevien opiskelijoiden opiskelujen rahoittamiseksi. Tässä edustaja Tynkkynen vetosi tunteisiin käyttämällä varsin voimakkaita vertauksia siitä, että viemme kehitysmaiden lapsilta puhtaan veden, jos käytämme kehitysyhteistyömäärärahoja opintojen rahoittamiseen.

Kyllä itse olisin taipuvainen ajattelemaan tällaisen vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan, että kun annat miehelle kalan, niin ruokit hänet päiväksi, mutta kun opetat miehen kalastamaan, niin ruokit hänet eliniäksi. Jos tällä, että suuntaamme kehitysyhteistyömäärärahoja tehokkaaseen stipendijärjestelmään ja sitä kautta mahdollistamme kehitysmaiden nuorille hyvät opinnot Suomessa, he pystyvät hyödyttämään sekä suomalaista yhteiskuntaa että myös sitä omaa kotimaataan, niin kyllä me silloin toimimme näin, että ruokimme heidät eliniäksi paremmin kuin nykyisen kehitysyhteistyötoiminnan kautta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Haluttiinko tähän aiheeseen vielä vastauspuheenvuoroja?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tähän kehitysapuun tulee, niin edustaja Autto jo vastasi kysymykseen erinomaisesti, mutta jottei tarvitse ensin aloittaa edustaja Tynkkysen mainitsemista kohteista, niin totean, että esimerkiksi Mosambikissa on muun muassa krokotiilien tappamista rahoitettu suomalaisilla kehitysapuvaroilla ja lukemattomia väärinkäytöksiä tehty niillä rahoilla. Eli kyllä siellä pystytään kohdentamisissa tekemään järkevämmin, ja pitää pitää ylipäätään huolta, että ne rahat kohdistuvat oikeisiin kohteisiin.

Mitä sitten tulee siihen, mitä tästä on hallitusohjelmassa mainittu, niin minä luulen, että tämä poliittinen keskustelu jää aika kapeaksi, jos edustaja Tynkkynenkin aina pysyy hallitusohjelmassa mukana ja muistaa sen energiapolitiikassa ja muissa linjauksissaan, ettei vain lähde pidemmälle mainitsemaan asioita. Kyse on lakialoitteesta, jossa on eduskunnan laaja tahto takana. Ei tämä hetkessä tule lainsäädäntöön mutta toivottavasti tulee vielä tämän hallituskauden aikana.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika järkyttävää kuunnella, miten huolettomasti hallituspuolue kokoomuksessa suhtaudutaan hallitusohjelmaan.

Mutta haluan nyt edustaja Kiurua korjata, kun sanoitte, että vain hyvin harva näistä ulkomailta tulevista opiskelijoista jää Suomeen. Tosiasia kyllä on se, että Cimon ja Tilastokeskuksen aineistojen perusteella nähdään suoraan, että noin 50 prosenttia kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. He siis verovaroillaan jäävät rahoittamaan sitä opiskelua, jonka olemme heille kustantaneet. Tähän ei tarvita kansantaloustieteen tutkintoa, että voidaan laskea, että tänne töihin jäävä opiskelija on muutamassa vuodessa maksanut oman koulutuksensa ja monen muunkin opiskelijan koulutuksen.

Huomauttaisin edustaja Kiurulle myös, että ei koulutuksesta todellakaan voida todeta, että raha on sen arvon mitta. Emmekö me muka Suomessa arvosta peruskoulua, joka on meillä maksuton? Se on meidän tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka, että meillä on maksuton peruskoulu. On suorastaan huijausta levittää sellaista tietoa tai antaa ymmärtää, että muualla maailmassa (Puhemies koputtaa) koulutuksen maksullisuus jotenkin olisi yhteydessä siihen, miten laadukkaasta koulutuksesta on kyse. (Puhemies koputtaa) Monissa luokkayhteiskuntina tunnetuissa yhteiskunnissa on erittäin huonolaatuinen koulutus (Puhemies koputtaa) verrattuna siihen, minkälainen koulutus meillä on Suomessa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Yritetään pitää, vaikka keskustelun laineet lyövät kiivaina, nämä vastauspuheenvuorot yhdessä minuutissa.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä kommenteista äsken. Peruskoulutukseni on yläluokkien ja lukion historian ja yhteiskuntaopin aineenopettaja. Äitini oli opettajana koko virkauransa. Voitte olla aivan varma siitä, että suhtaudun erittäin arvostavasti suomalaiseen koulutusjärjestelmään, siihen, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin motivaatio ja rahkeet riittävät. Eli katson, että tämä on jopa hieman loukkaavaa ja alatyylistä, tämä keskustelun sävy.

Tässä katson lehtijuttua, jossa edellinen edustaja haukkuu edustajakollegaani Satosta populismista. Siihen voisin sanoa, että populismista haukkuminen varsinkin tässä asiassa on populismia mitä suurimmassa määrin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Puhemiehellä on täällä hieman puutteellinen lista, mutta se varmaan täydentyy tässä. Tässä on toistakymmentä vastauspuheenvuoroa, ja ne nyt ainakin käytetään. Yritetään jossain vaiheessa päästä tuonne puhujalistankin puolelle.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru kysyi, miten vastataan, kun joku kysyy, millä perusteella palveluita tarjotaan ulkomaalaisille. Siihen voi vastata vaikka niin, että sillä perusteella, että kustannukset suomalaisille veronmaksajille jäävät vähäisiksi mutta hyöty Suomen yhteiskunnalle voi olla hyvinkin merkittävä. Ei tässä olla hyväntekeväisyyttä tekemässä. Me tarvitsemme niitä osaajia, ja osa niistä osaajista jättää tulematta, jos lukukausimaksut otetaan käyttöön.

Kannattaa muistaa, että ulkomaiset opiskelijat ovat itse asiassa huomattavasti halvempia kuin me suomalaiset. Minut on hoidettu suomalaisissa neuvoloissa, kasvatettu suomalaisessa peruskoulussa, olen käynyt suomalaisten terveyskeskusten asiakkaana, ja siitä on maksettu aika paljon verovaroja. Nämä ihmiset tulevat ikään kuin valmiina opiskelijoina tuolta maailmalta ja keskittyvät vain korkeakoulutukseen.

Edustaja Autto puolusteli kehitysyhteistyövarojen kähveltämistä stipendeihin sillä, että näin opetetaan miestä kalastamaan. Sillä samalla rahasummalla voitaisiin kouluttaa satoja ihmisiä. Yhden korkeakoulututkinnon hinnalla voi kouluttaa satoja pieniä tyttöjä ja lapsia köyhissä kehitysmaissa, ja sillä ne lapset (Puhemies koputtaa) oppivat siellä myöhemmin kalastamaan.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä täytyy ihmetellä tätä hallitusohjelman täydellistä tyrmäystä tuolta toiselta laidalta. Kyllä kuulostaa tosi pahalta, kun sovituista asioista revetään näinkin vahvasti. Me olemme ihan selkeästi sopineet maksuttoman koulutuksen säilymisestä ja siitä, että koulutusvientiä edistetään hallitusneuvotteluissa.

Edustaja Vikmanille voin sanoa, että koulutus on meidän pyhä lehmä, se on oikeasti meidän pyhä lehmä, ja me haluamme, että se tulee säilymäänkin. Koulutuksen pitää olla houkuttelevaa. Onko maksullisuus houkuttelevaa? Sekö tekee meidän koulutuksesta paljon houkuttelevamman? Minä epäilen suuresti tätä. Laadukas koulutus, jota me olemme pystyneet koulutuksen mallimaana tekemään, houkuttaa, ja sen avulla meidän täytyy tehdä sitä koulutusvientiä.

Mutta olen myös sitä mieltä, että tilauskoulutuksen puolella meillä olisi paljon kehittämistä. Sen käyttöönottoa ei ole vielä tarpeeksi edistetty. Siinä on kehitettävää.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täällä tuotiin esille tämä, että kehitysyhteistyövaroista maksettaisiin tätä koulutusta. Yksinkertainen syy siihen, että se ei onnistu, mikä tuli jo Satosenkin puheenvuorossa esille, on se, että se ei täytä näitä OECD-, oda-kriteerejä, eli sitä kautta se ei ole mahdollista.

Minä en lähtisi niitä myöskään sen takia avaamaan, että esimerkiksi jo tällä hetkellä EU-alueella on iso ongelma se, että maat eivät pysy ikään kuin näissä asetetuissa tavoitteissa, minkälaiset määrärahat käytetään kehitysapuun, vaan sinne siirrellään niitä summia erilaisiin lähteisiin ja lopulta huomataankin, että ikään kuin raha ei mene enää kehitysapuun vaan se menee täysin ikään kuin oman maan edun tavoitteluun. Ja minä näen, että jos tästä esimerkiksi lähdetään avaamaan uutta väylää siihen, että ruvettaisiin maksamaan opiskelijoiden koulutusta täällä, niin siinä nähdään ikään kuin lisää uhkia sille, että näitä väärinkäytöksiä tulee, mikä on nyt jo tällä hetkellä todella iso ongelma koko EU-alueella.

Tätä työkysymystä minä lähtisin mieluummin ratkomaan sitä kautta, että olisi maksuton koulutus. Ja miten me saamme ne ihmiset jäämään tänne, miten me kehitämme sitä koko yhteiskuntajärjestelmää? Palveluita, kaupunkeja, yliopistoja, yrittäjiä tuodaan yhteen, (Puhemies koputtaa) rakennetaan sellaisia malleja, että ihmiset haluavat jäädä ja (Puhemies koputtaa) rakentaa uransa ja elää täällä.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kokoomus on sitoutunut hallitusohjelmakirjauksiin. Haluan muistuttaa myös siitä, että me arvostamme erittäin suuresti ilmaista suomalaista koulutusjärjestelmää, ja olen erittäin kiitollinen siitä opetuksesta, minkä Turun kauppakorkeakoulu on minulle antanut.

Meidän korkeakoulut kilpailevat laadulla, ja korkeakoulujen pitää myös tehdä yhteistyötä muiden kansainvälisten korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa, jotta me saamme sellaista osaamista tänne, että me voimme sitten taas edelleen jalostaa omaa osaamistamme ja viedä sitä maailmalle.

Mutta kansainvälisesti lukukausimaksut ovat käytössä, ja jos me kuuntelemme Lappeenrannan yliopiston rehtoria, Turun yliopiston rehtoria, he ovat maksullisuuden kannalla EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, jotta he voivat edelleen kehittää omaa opetustaan.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Satosen kanssa yhdestä asiasta samaa mieltä: meillä työvoiman tarjonta on kääntynyt Suomessa laskuun ja Suomi tarvitsee kipeästi ammattitaitoista työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Jatkossa ulkomaalaisen työvoiman määrä tulee välttämättä kasvamaan, ja parhainta mahdollista työvoimaa on Suomessa tutkintonsa suorittaneet, joilla on jo suomalaisen kulttuurin ja kielen tuntemus. Tällä hetkellä noin 49 prosenttia opiskelijoista jää Suomeen. Sen eteen täytyy tehdä paljon työtä, jotta tämä prosenttiluku kasvaisi. Ja missään nimessä en kannata kyllä maksuja näille opiskelijoille.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten huomataan, tämä lakialoite herättää tunteita puolesta ja vastaan, aivan ymmärrettävästi. Mutta omasta mielestäni edustaja Satonen perusteli lakialoitetta aivan ansiokkaasti ja hyvin, ja lakialoitteen 117 allekirjoittajaa, se määrä, osoittaa jo, että tämä on hyvä aloite pohdittavaksi ja vietäväksi eteenpäin. Niissä aloitteen allekirjoittajissa on yli puoluerajojen allekirjoittajia, se on huomionarvoinen asia.

Täytyy huomioida, että myöskin opetusministeri on usein puhunut nimenomaan koulutuksen viennistä, ja itse vilpittömästi uskon, että suomalainen koulutus on laadukasta ja houkuttelevaa ja me voimme siitä saada myöskin vientituotteen, ja tämä on yksi mahdollisuus myös siihen.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maksuton koulutusjärjestelmä Suomessa on hyvä ja kannatettava periaate ilman muuta. Mutta jos tulee kysymykseen nämä EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat, niin on ihan asianmukaista harkita heidän koulutuksensa maksullisuutta.

Perusteluna itse näen sen, että me Suomessa emme valitettavasti kuitenkaan kilpaile näistä samoista huipputason opiskelijoista esimerkiksi Britannian kanssa sillä, että meillä on maksuton koulutus, vaan ainoastaan sillä, että meillä on huipputason opetusta ja erilaisia vaihtoehtoja, ja valitettavasti siinä kilpailussa me emme pärjää. Taitaa se kuitenkin olla yksi tosiasia, että meille ajautuu opiskelijoiksi vain semmoisia, jotka eivät muualle pääse, kuten on ollut myös totta, että tämä Suomi tahtoo olla joillekin opiskelijoille vähän vihoviimeinen paikka, kun ei muualle pääse, niin että ei se siinäkään merkityksessä mikään mahdoton ajatus ole tehdä maksulliseksi tätä EU:n ulkopuolelta tulevaa koulutushommaa ja korvata huippuopiskelijoitten pääseminen tänne sitten myös stipendeillä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, tehdäänpäs välitilinpäätöstä tässä vaiheessa, että pysytään jollakin tavalla tilanteen tasalla. Minä olen kirjannut tänne niitä puheenvuoroja. Minä kerron teille nyt, ketkä täällä ovat listoilla: edustajat Jääskeläinen, Lauslahti, Kiljunen, Mäkisalo-Ropponen, Grahn-Laasonen, Peltonen, Vikman, Tynkkynen, Alanko-Kahiluoto, Sankelo ja Lohela. Ja nyt minä pyydän, että tässä vaiheessa sitten pyydetään ne vastauspuheenvuorot, jotka tähän debattiin halutaan, ja sitten niitä ei muita myönnetä, ainakaan tässä vaiheessa keskustelua. Edustaja Satonen lisätään ja edustaja Kymäläinen, jos paperille vielä mahtuu.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei ole ehkä tarpeen, että aloitteet herättävät tunteita. Nekin ovat hyviä asioita, mutta tiedonjanoa toivottavasti herää ja tulee selvityksiä. Minäkin olen saanut ihan hyvin asiallisia selvityksiä ja varmaan otan ne hyvin vakavasti varteen.

Jos kehitysyhteistyövaroja käytetään johonkin, niin silloinhan pitää tietysti lähteä siitä, että nämä henkilöt palaavat takaisin kotimaahansa rakentamaan omaa maataan. Siitä minä lähden. Emme me voi avata, niin kuin edustaja Toivola tässä muun muassa totesi, uusia kanavia, jolloin me ikään kuin haaskaamme hyvin tärkeitä kehitysyhteistyövaroja. Tässä edustaja Satonen ehkä nyt vähän kiireessä heitteli kehitysyhteistyöstä kritiikkiä, ehkä vähän huolimattomasti. En halua toistaa, mitä sanoitte, mutta korostaisin kyllä, että jos väärinkäytöksiä on, kyllä ne kaivetaan esille ja otetaan esille. Niitä ei kannata liioitella, koska niitä kuitenkin on kovin, kovin vähän, eikä varsinkaan perusteettomasti niitä heitellä. Tärkeintähän on, että sillä, mitä viedään, on myöskin pitkäjänteinen vaikutus, ja luulen, että koulutus ja sen vieminen kehitysmaihin on kaikkein tärkeintä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan koulutusvientiä, kannatan sitä, että kaikki esteet poistetaan koulutusviennin osalta, kannatan suomalaisten nuorten maksutonta koulutusta, mutta kannatan myös sitä, että me pidämme huolta suomalaisten opiskelijoiden opiskelupaikoista. Tämä keskustelu on johtanut nyt siihen, että tänä päivänä moni suomalainen nuori, lahjakas nuori, koputtelee korkea-asteen ovia eikä pääse sisälle. Nyt me olemme puhumassa siitä, kuinka Euroopan ulkopuolisten nuorten pitäisi päästä opiskelemaan meidän yliopistoihimme ja korkeakouluihimme ilmaiseksi. Miksi, jos emme kykene tarjoamaan opiskelupaikkoja edes omille nuorillemme? Näen mahdollisuutena sen, että me lähdemme keräämään EU-alueiden ulkopuolelta tulevilta maksuja ja saamme näin myös liikkumavaraa yliopistoille kehittää toimintaa ja tarjota yhä useammalle suomalaiselle nuorelle opiskelupaikka.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Onneksi ei Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutuksen kehittäminen eivätkä sitten myöskään laatu ja kansainvälisyys ole riippuvaisia pelkästään näistä kansainvälisistä lukukausimaksuista, vaan kyllä se Lappeenrannan yliopiston osaaminen perustuu hyvin vahvasti perusosaamiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä sen profiloitumiseen ympäristöteknologiaan, metsään ja Venäjään.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme kaikki, että me tarvitsemme ammattitaitoista työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta ja me tarvitsemme kansainvälistä osaamista tulevaisuudessa. Täällä on puhuttu siitä, että kun me tarvitsemme ulkomaalaisia opiskelijoita tänne, niin miten heitä saataisiin sitoutettua tänne. Voidaan todeta, että kun opiskelijat valmistuvat, niin 50 prosenttia heistä jää saman tien Suomeen, (Puhemies koputtaa) 75 prosenttia näistä opiskelijoista on vuoden päästä työelämässä. (Puhemies koputtaa) Elikkä tämä kuvaa sitä tavoitetilaa, että me tarvitsemme tulevaisuudessa vahvaa kansainvälistä osaamista myös suomalaisten opiskelijoitten lisäksi, ja sen saamme parhaiten maksuttomalla koulutuksella.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä suhtaudun erittäin epäillen ja kriittisesti näihin lukukausimaksuihin, mutta koska asia nousee säännöllisesti esille, asiasta olisi hyvä tehdä kunnollinen kustannus—hyöty-analyysi, toisin sanoen laittaa vaakakuppiin mahdolliset lukukausimaksun hyödyt ja haitat ja jatkaa keskustelua vasta sen jälkeen. Nyt meillä on kovin ristiriitaisia tietoja tästä asiasta. Tätä ei ole riittävästi tutkittu ja analysoitu. Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi täällä kuitenkin pystyä tekemään tutkimuksiin pohjautuvia päätöksiä. Nyt tuntuu, että keskustelemme enemmänkin tunnepohjaisesti tästä isosta asiasta.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan osaavan työvoiman saatavuudesta, niin jo nyt tiedetään, että suomalaisissa ja monissa monikansallisissakin yrityksissä on valmiutta maksaa lahjakkaiden nuorten kouluttamisesta, jos koulutettavat sitoutuvat jäämään yritykseen töihin esimerkiksi sovituksi ajaksi. Näin on jo monien MBA-tutkintojen ja tiettyjen erityisosaamista kehittävien täydennyskoulutusten kohdalla. En oikein ymmärrä, miksi sulkisimme pois sen vaihtoehdon, että yritykset rekrytoisivat esimerkiksi Venäjältä lahjakkaita nuoria koulutuksen kannustimella Suomeen ja saisivat juuri sellaista työvoimaa, jota tarvitsevat. Miksi yhteiskunnan, eli meidän kaikkien, täytyisi olla välissä maksajana, kun voisimme päinvastoin tässäkin taloudellisessa tilanteessa säästää julkisia varoja tai sitten saada ylimääräistä yksityistä rahaa koulutuksen kehittämiseen niin, että se koituisi kaikkien, myös suomalaisten opiskelijoiden, hyväksi?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru nosti aiemmin esiin tämän arvokysymyksen suomalaisten veronmaksajien kannalta. Tätä arvonäkökulmaa voi laajentaa ja kysyä, arvostammeko me nyt ylipäätään omaa osaamistamme. Jos todella uskomme omaan kouluosaamiseemme ja olemme siitä ylpeitä, niin minkä takia sitä ei voi maailmalle myydä aloitteen ehdottamalla tavalla? Vaikuttaa hieman taas liialta suomalaiselta vaatimattomuudelta ja siltä, ettei omiin kykyihin ja täällä tehtyihin asioihin uskota. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) — No, tältä se vaikuttaa. — Itse uskon siihen, että jos asia on laadukas ja jos se osataan maailmalle hyvin myydä, niin siitä varmasti ollaan myöskin valmiita maksamaan.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puntaroidessaan lakialoitteen hyötyjä edustajat Tynkkynen ja Peltonen unohtivat kokonaan sen, että Suomi on viennistä riippuvainen kansakunta, jonka työpaikat ja hyvinvointipalvelut on rakennettu sen varaan, kuinka tuotteemme ja palvelumme käyvät kaupaksi rajojemme ulkopuolella.

Tässä nykyisessä tilanteessa tarvitsemme kipeästi uusia vientialoja, ja mistäpä muualtakaan niitä lähtisi hakemaan kuin sellaisilta aloilta, millä me olemme vahvoja, millä meillä on maailman parasta osaamista ja huippubrändi maailmalla. Toki tässä lakialoitteessa olennaista on lisäksi se, että lukukausimaksuja maksaisivat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat, jotka sitten Suomeen töihin jäädessään saisivat verohelpotuksina nämä maksut takaisin, kun jäävät suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa hyödyttämään.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lauslahti toisti kysymyksen, miksi ulkomaalaisia opiskelijoita. Minä toistan vastauksen: siksi, että suomalainen yhteiskunta hyötyy heistä.

Edustaja Torniainen muistutti, että allekirjoittajia on yli puoluerajojen. Minä iloitsen siitä, ettei ainuttakaan vihreistä eikä enää edes vasemmistoliitosta.

Lakialoitteessa ja muutamissa puheenvuoroissa on viitattu Yhdysvaltain ja Ison-Britannian esimerkkeihin, miten sinne suorastaan tulvii maksavia opiskelijoita. Sanon muutaman nimen: Oxford, Cambridge, Harvard, MIT, Stanford. Jos Suomeen saadaan yhteenkin korkeakouluun edes murto-osa siitä rahoituksesta, mitä näillä maailman huippuyliopistoilla on, niin kyllä silloin meilläkin on hieman paremmat mahdollisuudet pärjätä.

Koulutusvienti on kannatettavaa, se on hyvä mahdollisuus. Olen siitä samaa mieltä edellisten puhujien kanssa, mutta se ei edellytä lukukausimaksuja. Me pystymme edistämään koulutusvientiä, me pystymme raivaamaan koulutusviennin tiellä olevia häiritseviä esteitä ilmankin niitä.

Edustaja Vikman totesi, että Suomi tarvitsee vientiä. Totta vie tarvitsee, mutta vientiä ei saada karkottamalla Suomesta kansainvälisiä osaajia lukukausimaksuilla tai muilla tavoilla.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on argumentoitu lukukausimaksujen puolesta sillä, että ne edistäisivät suomalaista koulutusvientiä, mutta tosiasia on se, että koulutusvientiä on mahdollista helpottaa monin tavoin ilman, että otetaan käyttöön opiskelijoilta itseltään perittäviä maksuja. Voidaan esimerkiksi sallia ainoastaan instituutioilta perittävät maksut, jolloin ei aseteta opiskelijoita maksukyvyn perusteella eriarvoiseen asemaan.

Mitä tulee tähän kansainvälisyyden edistämiseen, niin kaikki yliopistoissa tutkineet ja opettaneet tietävät, että kansainvälisyys ei ole millään lailla riippuvaista maksullisista ohjelmista. Ensinnäkin tiede sinänsä on jo kansainvälistä. Tutkijat tekevät nykyään kansainvälistä tutkimusta kaikilla aloilla, ja sen edistäminen on riippuvaista monista muista asioista kuin tämmöisistä maksullisista ohjelmista. Päinvastoin voi argumentoida, että lukukausimaksujen käyttöönotto osaltaan kapeuttaisi suomalaisten yliopistojen kansainvälisyyttä, koska kaikkien (Puhemies koputtaa) maiden opiskelijoilla ei olisi enää varaa tänne tulla.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen on mielestäni tehnyt ansiokasta työtä lakialoitteellaan ja herättänyt aika mielenkiintoista keskusteluakin tässä.

On syytä muistaa, että yksikään poliittinen ryhmähän ei tässä ole ajamassa koulutuksen maksullisuutta suomalaisille opiskelijoille. Vahva julkinen koulutusjärjestelmä, jota myös tuossa tivattiin kokoomuksen suunnalta, on myös koulutusviennin tukijalka ja varmasti kansakunnan ydintä meidän kaikkien mielestä aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.

Kun tuosta koulutusviennistä puhuttiin, niin muistetaan nyt se, että kärkimaiden hittituotteena on ollut tutkinto-opiskelijoiden tuonti ja näiden maksamat lukukausimaksut. Nykyinen lainsäädäntö asettaa tälle ja monelle muulle mahdollisuudelle tarpeettomia rajoitteita.

On selvää, että tarvitaan lisää välineitä palettiin. Tässä jo puhuttiin siitä, että tarvitaan uutta kasvua, uutta vientiä. (Puhemies koputtaa) Tämä on kyllä iso mahdollisuus koko Suomelle.

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on mainittu ulkomaisen työvoiman tarve ja työvoimapula, jonka perään on toki huudettu jo vuosikausia, mutta mielestäni, kun työttömiä tälläkin hetkellä on lähemmäs 300 000, ei ihan yksiselitteisesti tämäkään asia taida mennä. Meillä on enemmänkin ongelmia tämän koulutuksen suuntaamisessa ja työvoiman tarjonnan kohtaamisessa. Sitä en kiistä, etteikö alakohtaisesti voisi ollakin erityistarvetta tietyllä tavalla koulutetulle työvoimalle, mutta mitenkään yleistävästi tästä työvoimapulasta ei pitäisi nähdäkseni puhua.

On hyvä sekin muistaa, että tuon 300 000 työttömän joukossa on hyvin paljon ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, jotka ovat eri syistä Suomeen tulleet ja ovat jo tänne kotiutuneet, asettuneet, perustaneet perhettä. Kun he ovat kenties siellä omassa kotimaassaan aiemmin saaneet jonkun hyvinkin korkean koulutuksen ja täällä sille ei ole mitään käyttöä, he eivät ole työelämässä tai tekevät täysin muuta kuin koulutustaan vastaavaa työtä, niin on meillä mielestäni täällä jo näitä resursseja tänäkin päivänä, ja ne pitäisi ottaa käyttöön.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sanon sen, että tuen kyllä kehitysapua, ettei tule väärää käsitystä, mutta se, mitä viittasin näihin väärinkäytöksiin Mosambikissa, liittyy ulkoministeriön KPMG:llä tekemään erityistilintarkastukseen, eli se osoittaa vain sen, ettei kannata ihan sinisilmäinen olla myöskään niissä asioissa.

Palatakseni tähän itse asiaan vielä kerran, mitä Tanskassa on tapahtunut: 2005—2006 maksuton koulutus EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, 1 548 opiskelijaa; 2009—2010 oli 1 341 maksavaa opiskelijaa. Edustaja Tynkkynen, myöskin he maksavat oman asumisensa, maksavat oman ruokansa aivan samalla tavalla kuin ne, jotka saavat ilmaiseksi. Kumpi on kansantaloudelle kannattavampaa: se, että meillä on lähes sama määrä maksavia opiskelijoita, verrattuna siihen, että meillä on hieman enemmän niitä, jotka suomalainen veronmaksaja maksaa? Sen lisäksi meillä on vielä tämä houkutin, että jos Suomeen jää (Puhemies koputtaa) töihin, niin saa veroissa vähentää maksamansa maksun.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Poikkeuksellisesti edustaja Tynkkysen vastauspuheenvuoro väliin, koska siinä oli suora kysymys.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos armeliaisuudesta.

Jos aloitetaan tästä edustaja Sankelon muistutuksesta, että lakialoitteessa ei esitetä maksuja suomalaisille opiskelijoille. Sehän on ihan totta, eikä minulla ole mitään syytä epäillä lakialoitteen allekirjoittajan vilpittömyyttä tässä suhteessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että monissa maissa maksut ovat laajentuneet vähitellen: ne on otettu käyttöön pienelle ulkomaalaisten ryhmälle, ne ovat pikkuhiljaa laajentuneet isommalle ryhmälle, ja monissa maissa on siirrytty siihen käytäntöön, että myös oman maan kansalaisilta peritään näitä maksuja. Varmasti yksikään tämän aloitteen allekirjoittajista ei tällaista kauhuskenaariota halua, mutta tällekin ajatukselle löytyy valitettavasti tästä maasta kannatusta.

Sitten siihen kysymykseen, tarvitaanko lähes sama määrä maksavia opiskelijoita vai enemmän maksuttomia opiskelijoita. Kannattaa katsoa, mitkä ovat ne nettokustannukset. Te ette, edustaja Satonen, maininnut, kuinka paljon Tanskassa on jouduttu maksamaan siitä ilosta, että saadaan niitä maksavia opiskelijoita, mitkä ovat ne yhteiskunnalliset nettohyödyt. Sen takia juuri tätä hallitusohjelmaan kirjattua kokeilun arviointia (Puhemies koputtaa) tarvitaan, että voidaan punnita nettohyötyjä yhteiskunnalle.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osa näkee juuri tämän maksullisuuden tuomisen opetusjärjestelmään uhkaksi siten, että se ajaisi aikojen ajossa sitten maksullisuuden myös suomalaisten osalta. Itse en usko tähän skenaarioon.

Itse uskon vahvasti siihen, että kun faktat ovat sen puolella, että koulutus ei ole ilmaista, vaan se katetaan verovaroilla — ja elämä on valintoja täynnä, tässä on joutunut kansanedustajanakin tekemään paljon kipeitäkin päätöksiä, joissa säästetään, vaikkapa lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämisen tai muita, eri vaihtoehdoista — ja kun säästöjä on tehty, niin tämä on myös tarpeellinen tarkastelukohde, joka kyllä edellyttää lisätutkimusta juuri kustannusten ja mahdollisten säästöjen osalta.

Tärkeätä olisi hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti arvioida nyt meneillään oleva EU- ja Eta-alueiden lukukausimaksukokeilu. Kokemukset Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ovat tähän mennessä hyviä ja positiivisia. Oikeudenmukaisuus on hyvä peruste, ja sitä voidaan (Puhemies koputtaa) katsoa monelta suunnalta. Onko se oikeudenmukaisuutta, että meidän verorahoillamme sitten tarjotaan ilmaiseksi opetusta EU:n ulkopuolisille, kun sitten taas meillä esimerkiksi (Puhemies koputtaa) kirjat ovat maksullisia? Miten esimerkiksi työttömät vanhemmat kustantavat (Puhemies koputtaa) lukiolaisten kirjat, itse mietin sitä lukiolaisen vanhempana.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Minä sain, ja varmaan moni muukin edustaja, kirjeen Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorilta, ja luen tästä pienen katkelman. "Lappeenrannan teknillinen yliopisto kannattaa lukukausimaksujen asettamista EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ja maksullisuuden laajentamista koskemaan kaikkia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Uskon kokemuksiini pohjaten, että pystymme lyhyessäkin ajassa rakentamaan suomalaisesta koulutuksesta niin laadukasta ja houkuttelevaa, että saamme siitä vientituotteen. Tämä edellyttää, että markkinoilla ei ole kilpailua vääristäviä ilmaisia koulutusohjelmia, kuten nyt on tilanne Suomessa."

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Vahasalolle. Ja huomautan, että sen jälkeen myöskin varsinaisissa puheenvuoroissa voi ottaa siihen kantaa, mitä toiset edustajat ovat sanoneet.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Haluan olla tässä nyt välittävänä enkelinä näitten kahden jutun välillä, koska sen ratkaisun pitää löytyä. Minä uskon, että se ratkaisu löytyy siitä, kun me viime kaudella teimme täällä eduskunnassa yhteisesti tilauskoulutuksen, joka on EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille tarkoitettu ja josta pitää ottaa maksuja ja joka on ulkopuolella meidän normaalihakujärjestelmän — ei siis uhkaa ketään meidän opiskelijoista — ja joka on tarkoitettu ryhmille eli vähintään kahdelle ihmiselle. Sitä lainsäädäntöä kun vähän rukataan, me saamme tämän ongelman ratkaistua sen kautta.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! En siis kannata lukukausimaksuja, mutta keskustelua voidaan jatkaa sitten, kun asiaa on tutkittu tarpeeksi. Mielestäni tällä hetkellä ei vielä näin ole. Toisaalta lukukausimaksun sijasta voisimme harkita käyttöön otettavaksi niin sanottua maksua opiskeluun hakemisesta. Monissa Euroopan maissa, muun muassa Ruotsissa, on tällainen maksu käytössä. Hakemusten käsittelystä ja esimerkiksi todistusten tarkistamisesta aiheutuu korkeakouluille ja yliopistoille paljon henkilötyö- ja muitakin kustannuksia. Näistä kustannuksista voisi kenties olla kohtuullista saada korvausta ulkomaalaisilta henkilöiltä. Hakemusmaksut vähentäisivät myös niin sanottujen turhien, ei vakavalla mielellä lähetettyjen, hakemusten määrää, joita arvioidaan myöskin olevan runsaasti.

Arvoisa puhemies! Koulutusmyynnin edistäminen on erittäin tärkeä asia, mutta sitä voidaan minun mielestäni tehdä ja mahdollistaa muillakin keinoilla kuin lukukausimaksuilla.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Tätä aloitetta perustellaan sillä, että Suomi tarvitsee "kipeästi ammattitaitoista ja suomalaiseen kulttuuriin jo sopeutunutta työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta". "Jatkossa ulkomaisen työvoiman määrä tulee väistämättä kasvamaan. Parhainta mahdollista työvoimaa ovat Suomessa tutkintonsa suorittaneet, joilla on jo suomalaisen kulttuurin ja kielen tuntemus." Tämä on totta, ja siitä olen aivan samaa mieltä, mutta olen sitten eri mieltä siitä, olisiko tämän lakialoitteen toimenpiteillä saatavissa näitä tuloksia.

Aloitteen mukaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta voitaisiin siis periä lukukausimaksu. Tämä on nyt sitten jatkoa sille kokeilulle, jonka vaikutuksia hädin tuskin on ehditty vielä tutkia. Tämä selvityshän pitäisi tehdä vasta hallituskauden lopulla. Kokeilun aikana näissä maksullisissa koulutusohjelmissa oli 110 opiskelijaa, joista suurin osa sai kuitenkin kokonaan tai osittain erityisen stipendin opiskelua varten suomalaiselta yliopistolta — minusta tämä on aika pieni otanta suurien johtopäätösten tekemiseen. Erityisesti opiskelijajärjestöt ovat kritisoineet tätä aloitetta ja syystä. Järjestöjen mukaan kokeilu ei ole tuottanut sellaisia tuloksia, mitä sillä mahdollisesti lähdettiin hakemaan, vaan se on ollut tappiollinen ja voi jatkossa pikemminkin karkottaa näitä opiskelijoita Suomesta.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisellä tasolla Suomea on arvostettu maana, joka on pystynyt järjestämään maksuttoman koulutuksen kaikille riippumatta opiskelijan sukupuolesta, kansallisuudesta tai varallisuudesta. Tämä on ollut lähtökohta oikeudenmukaiselle ja tasa-arvoiselle hyvinvointivaltiolle ja tietenkin tälle meidän koulutusjärjestelmällemme. Nyt tämän lakialoitteen 117 allekirjoittanutta kansanedustajaa haluaa lähteä purkamaan suomalaista koulutusjärjestelmää asettamalla ihmisiä eriarvoiseen asemaan, ja ulkomailta tulevat opiskelijat valikoituisivat sen mukaan, onko heillä varaa maksaa lukukausimaksuja taikka asua Suomessa.

Erityisen ongelmallisena pidän lakialoitteen kannattajien esitystä kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen uudelleensuuntaamisesta, josta täällä on jo käytetty puheenvuoroja. Aloitteentekijät katsovat, että kehitysmaista eli juuri köyhimmiltä alueilta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut voitaisiin maksaa kehitysyhteistyöhön suunnatuista varoista. Talouskriisin aikaan varojen etsiminen muualta tarkoittaisi varmasti leikkauksia muista tärkeistä kehityskohteista. Ovatko tämän lakialoitteen allekirjoittajat valmiita leikkaamaan kehitysavun muista kohteista eli sieltä, missä rahaa ei tälläkään hetkellä ole riittävästi?

Arvoisa puhemies! Minusta kansainvälistyvässä Suomessa ei ole varaa ryhtyä niputtamaan ihmisiä enää enempää eri luokkiin sen mukaan, mistä maasta kukin on kotoisin. Opiskelijat, olivat he sitten EU- tai Eta-maasta, sen ulkopuolelta tai suomalaisia, käyvät usein opiskelun ohessa töissä, elävöittävät tätä yhteiskuntaa ja osallistuvat siihen ja elävät todella tulevaisuudessa ehkä todennäköisimmin kauemmin kuin vanhempansa. Minusta tässä tilanteessa heitä itseänsä pitäisi kuunnella siitä, minkälaisen tulevaisuuden ja tulevaisuuden Suomen he haluavat.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! En kannata tätä lakialoitetta, koska en usko sen toimivan kuten esityksen tekijät ovat tarkoittaneet.

On aivan totta, että me tarvitsemme ammattitaitoista työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Yksi keino löytää tulevaisuuden osaajia on nimenomaan kansainväliset opiskelijat. Nyt tutkimukset osoittavat, että koulutuksen maksuttomuus on laadun ohella tärkein kriteeri kansainväliselle opiskelijalle hakeutua juuri Suomeen opiskelemaan. Samat kyselyt kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa kertovat myös, että opiskelun ollessa maksullista he eivät olisi valinneet opiskelupaikakseen Suomea.

Noin puolet Suomessa opiskelleista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy ja jää töihin Suomeen opiskelujen jälkeen. Kuvittelisin, että itse asiassa useampi haluaisi muttei löydä työpaikkaa. Tätä potentiaalia me emme saa hukata, ja pelkään lakiesityksen vähentävän näitä meille tärkeitä lukuja.

Arvoisa puhemies! On esitetty, että lukukausimaksuilla saataisiin tuloja, mutta todellisuus näyttää toiselta. Heitä, jotka todella maksavat lukukausimaksun, on hyvin vähän. Suurin osa opiskelee stipendin avulla, joka vapauttaa lukukausimaksusta, näin myös Ruotsissa ja Tanskassa. Nyt käynnissä olevassa kokeilussa mukana olevista kouluista harvat laskivat saavansa merkittävää tuloa lukukausimaksuista.

Useaan otteeseen on lukukausimaksuja koskevassa julkisessa keskustelussa viitattu Ison-Britannian ja USA:n kansainvälisten opiskelijoiden määriin. Minun mielestäni ei ole toimivaa verrata näihin maihin, jotka ovat meistä niin erilaisia. Pelkästään englannin kielialue antaa aivan erilaisen lähtökohdan kansainväliselle opiskelijalle.

Parempi vertailukohde ovatkin Pohjoismaat, jotka ovat samankaltaisia yhteiskuntia ja pieniä kielialueita. Kuten jo on todettu, Ruotsissa ja Tanskassa on siirrytty lukukausimaksuihin EU:n ja Etan ulkopuolelta tuleville, ja näissä maissa opiskelijoiden määrä on romahtanut eivätkä nämä määrät minulla olevien tietojen perusteella ole toipuneet ennalleen sille tasolle, mitä edustaja Satonen kuvasi. Norja sen sijaan teetti omassa valtiovarainministeriössään laskelman lukukausimaksujen käyttöönotosta. Lopputulos oli se, että lukukausimaksu ei olisi Norjalle kansantaloudellisesti kannattava. Esimerkit kertovat, että EU:n ja Etan ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksulla ei saada lisää opiskelijoita eikä lisää tuloja.

Arvoisa puhemies! Huoltosuhteen heikkeneminen vaatii meiltä toimia. Tarvitsemme monen alan osaajia tulevaisuudessa, ja koska oma huoltosuhteemme heikkenee, on uusia käsiä ja aivoja löydettävä maan rajojen ulkopuolelta. Aloitteessa toivotaan isompia kansainvälisiä opiskelijamääriä, mutta esimerkit kertovat, että esitys toimii valitettavasti päinvastoin. Emme voi verrata itseämme Isoon-Britanniaan ja USA:han, minne virtaa uusia ihmisiä aivan eri tavalla kuin meille tänne Pohjolaan.

Laskennallisesti riittää — ja olen eri mieltä näistä luvuista edustaja Satosen kanssa, en omaa kansantaloustieteen tutkintoa, olen kymppiluokkalainen, mutta olen myös toimittaja ja olen nämä luvut kolmesta eri tahosta tarkistanut ja sen takia niihin uskon — että 25 prosenttia valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen töihin kolmeksi vuodeksi valmistumisensa jälkeen, jotta kansainvälisten opiskelijoiden maksuton korkeakoulutus olisi kansantaloudellisesti kannattavaa. Nyt meille jää 50 prosenttia näistä opiskelijoista töihin.

Jos näitä tilastoja katsotaan vielä laajemmin, 75 prosenttia opiskelijoista jää Suomeen ainakin vuodeksi opiskelunsa jälkeen, joten voisimme kuvitella, että joukko ihmisiä, jotka haluaisivat jäädä tänne tekemään työtä ja rakentamaan elämäänsä, on vielä suurempi, mutta he eivät ole onnistuneet työllistymään. Tämä on kohta, mihin meidän pitää keksiä uusia keinoja, että me saamme pidettyä ne osaajat kiinni täällä, kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan ja jäämään tänne rakentamaan elämäänsä.

Ja totta kai tässä pitää tarkastella myös muuta kuin pelkkää taloudellista hyötyä. Kansainväliset opiskelijat ja korkeakoulujen kansainväliset verkostot ovat olennainen osa meidän kansainvälistymiskehitystä. Tämä on erittäin tärkeä tavoite ja välttämätön pohja rakentaa, jotta Suomi pärjää tulevaisuudessakin globaalissa maailmassa.

Meillä on käynnissä kokeilu — johon edustaja Satonen ei luota — mutta viimeisimmän raportin mukaan tämä kokeilu on lähtenyt käyntiin hyvin nihkeästi. Vain kahdessa yliopistossa ja muutamassa ohjelmassa voidaan katsoa, että se on todella lähtenyt käyntiin. Muissa määrät ovat niin pieniä, etteivät anna suurta mahdollisuutta arvioida seurauksia. Asiaa tuleekin tarkastella, kun kokeilu on saatu päätökseen ja meillä on analyysi vaikutuksista, niin kuin me, edustaja Satonen, hallitusneuvotteluissa sovimme. Kokeilusta on varmasti löydettävissä monia hyviä keinoja edistää korkeakoulujen kansainvälistymistä ja koulutusvientiä saatujen kokemusten perusteella. Mutta tämän arvioinnin me tarvitsemme, jotta näemme, miten tulot ja menot asettuvat, ja ennen kaikkea, mitkä ovat vaikutukset haluun valita juuri Suomi opiskelupaikakseen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yliopisto-opiskelun maksuttomuus on yksi suomalaisen yhteiskunnan voimatekijöistä. On arvo sinänsä, että kenellä tahansa on mahdollisuus opiskella yliopistossa vanhempien varallisuudesta riippumatta. Suomen kokoisella kansalla ei ole varaa menettää yhtään opiskeluhaluista nuorta vain siksi, että nuorella ei ole varaa opiskella. Mielestäni nykyaikaisessa keskinäisten riippuvuuksien maailmassa meillä ei ole myöskään varaa asettaa EU:n ja Eta-maiden ulkopuolisia opiskelijoita huonompaan asemaan. En kannata minkäänlaisten lukukausimaksujen käyttöönottoa.

Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan noin 90 prosentille kansainvälisistä opiskelijoista koulutuksen maksuttomuus on laadun ohella tärkein syy tulla opiskelemaan nimenomaan Suomeen. Toisin sanoen koulutuksen maksuttomuus on selvä kilpailuetu, kun kilpailemme osaajien rekrytoinnista. Käsittelyssä olevassa lakialoitteessa nostetaan esiin Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian maksulliset yliopistot ja niiden suuri suosio maailmalla suurista maksuista huolimatta. Mielestäni näiden maiden vetovoimaa ei ole järkevää verrata Suomeen. Parempi vertailukohta ovat muut Pohjoismaat — kuten täällä on monta kertaa jo todettu — joista sekä Tanskassa että Ruotsissa kansainvälisten opiskelijoiden määrä on romahtanut, vaikkakin muuttunut jo vähän toiseen suuntaan. Lähtökohtaisesti tilanne on kuitenkin eriarvoistava eikä ole kaikilta osin oikeudenmukainen.

On myös tiedossa, että koulutuksen laatu ei ole suoraan seurausta siihen käytetystä rahasta vaan esimerkiksi pedagogisesta pätevyydestä. Raha ei tuo automaattisesti laatua. Päinvastoin ostetut opiskelupaikat saattavat myös heikentää laatua.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella keskustajohtoinen hallitus toi suomalaisiin yliopistoihin lukukausimaksut: aloitettiin niin sanottu lukukausimaksukokeilu Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Jo tuolloin me tiesimme, että Tanskassa lukukausimaksujen käyttö oli vähentänyt ulkomaalaisia hakijoita 40 prosentilla. Tiesimme Ruotsista, että stipendijärjestelmä tulee yhtä kalliiksi kuin maksujen tuomat tulot. Jo tuolloin ennustettiin, että kokeilu voisi pahimmillaan johtaa Suomessa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän romahtamiseen ja kansainvälistymiskehityksen katkeamiseen.

Kokeilussa on tällä hetkellä mukana yhdeksän yliopistoa ja kymmenen ammattikorkeakoulua. Vuonna 2011 maksuja perittiin 24 koulutusohjelmasta. Näissä ohjelmissa oli yhteensä 110 lukukausimaksua maksavaa opiskelijaa. Yli 80 prosenttia maksavista opiskelijoista opiskelee Aalto-yliopistossa tai Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Yleisin perittävä lukukausimaksu on noin 8 000 euroa. Maksavista opiskelijoista lähes kaikki saavat erisuuruisia apurahoja, joita myönnetään ensisijaisesti opintomenestyksen perusteella.

Aalto-yliopisto on laittanut suurimmat panokset lukukausimaksukokeiluun ja on osallistunut tähän korkeakoulukouluttajana. Sen ylioppilaskunnasta saamieni tietojen mukaan maksuilla on ollut opiskelijoihin selvä karkottava vaikutus, vaikka sitä on jonkin verran onnistuttu hillitsemään stipendeillä. Maksuista ei ole ollut taloudellista hyötyä korkeakoululle tai kansantaloudelle, vaan ne ovat tuottaneet uusia sivukustannuksia ja hallinnollista lisätyötä.

Maksukokeilu on jäänyt pienimuotoiseksi, mutta nämä vähäisetkin suomalaiset kokemukset vahvistavat jo aiemmin Tanskasta ja Ruotsista saadut tulokset, eli se on pudottanut opiskelijamäärät ja tuonut enemmän lisätyötä ja lisää tuloja.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen koulutusjärjestelmän maksuttomuutta ei yhteiskuntamme perusarvona voi vaarantaa. Maksuton opiskelu kuuluu jokaiselle, myös Suomeen saapuville vaihto-opiskelijoille. Näiden opiskelijoiden edellytyksiä sopeutua ja jäädä töihin Suomeen heidän valmistumisensa jälkeen tulee mielestäni monipuolisesti lisätä ja kehittää.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Täällä on viitattu useaan otteeseen koulutuksen myyntiin. Meillä on mahdollisuus viedä tilauskoulutusta ja siten tarjota laadukasta koulutusta ulkomaalaisille opiskelijoille. Tämä on toimintamalli, jota tulee kehittää. Tilauskoulutus mahdollistaa jo koulutuksen myynnin EU:n ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, mutta koulutuksen rahoittaa toimija, yritys tai koulutusorganisaatio. Tässäkin tilanteessa koulutus on maksuton opiskelijalle.

Arvoisa puhemies! Yksittäisen opiskelijan lukukausimaksua ei tule ottaa käyttöön, ei ulkomaalaisilta eikä suomalaisilta.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä juupas—eipäs-keskustelussa ei paljoa pitemmälle päästä, ja siksi haluankin toimia tässä kiistassa välittävänä enkelinä ja toistaa sen, mikä tässä voisi olla ratkaisuna.

Täällä puhutaan siitä, että lukukausimaksuja ei haluta, koska pelätään maksujen siirtymistä suomalaisiin. Toisaalta puhutaan, että lukukausimaksut toisivat lisää rahaa Suomeen, ja koetaan, että se olisi oikeudenmukaista.

Olen miettinyt tässä ratkaisuksi sitä, että tilauskoulutuksesta, jonka me viime kaudella teimme, vuonna 2007 — sivistysvaliokunnan mietintö, kaivakaa, kaikki, se esille — löytyisi varmasti ratkaisu, koska se on samankaltainen. Eli tilauskoulutus on tarkoitettu EU-, Eta-maiden ulkopuolisille. Se on tutkintoon johtavaa. Maksuja pitää ottaa vähintään kustannuksia vastaavasti. Maksajana voi olla kunta, valtio, säätiö, yhtiö tai joku muu taho. Se on tarkoitettu ryhmälle — okei, ryhmä voi olla kaksi opiskelijaa. Se on meidän normaalin hakukäytännön ulkopuolista. Laki sanoo, pykälässä oikein, että tämä tilauskoulutus ei saa heikentää eikä vaarantaa tätä meidän normaalia opiskelujärjestelmäämme. Se ei ole siis siitä pois, se on ylimääräistä hyvää. Tässä ei tarvita mitään stipendijärjestelmien luomista. Ongelma tässä vain on se, että opetusministeriö tulkitsee, että jos ulkomailta halutaan ostaa näitä palveluja ja jos se ulkomailla oleva maksajataho itse kerää lukukausimaksuja, niin sitten katsotaan, että se ei sopisi meille. Minun mielestäni sitä lakia pitäisi vähän muuttaa niin, että se maksajataho, joka maksaa meille, itse voisi siellä omassa maassaan sen maan käytännön mukaan kerätä niitä lukukausimaksuja. Se ei vaaranna meidän järjestelmäämme vaan on mahdollisimman kaukana siitä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka täällä nostettiin esille, on käyttänyt tilauskoulutusta muutamiin venäläisryhmiin.

Ja hyvät ihmiset, hyvät kollegat, se, mikä tässä nyt on parasta, kun täällä on puhuttu kehitysyhteistyöstä, on se, että tilauskoulutusta voidaan toteuttaa myös osana kehitysyhteistyötä. Valiokunta on todennut, että se voi olla osa asianmukaista kehitysyhteistyöapua.

Eli tämä on nyt tämmöinen win-win-juttu, eli ratkaisu löytyisi täältä. Me pääsisimme tässä asiassa eteenpäin, ja kaikki voisivat olla tyytyväisiä: meidän omat opiskelijamme Suomessa voisivat olla ja me voisimme olla tyytyväisiä, että saisimme myöskin kerättyä rahaa ja saisimme edistettyä tätä koulutusvientiä. Otetaan tämä asia vakavaan harkintaan.

Sanni Grahn-Laasonen /kok:

Arvoisa puhemies! Heti alkuun tästä tilauskoulutuksesta ja nykyisestä lainsäädännöstä: Se on jo tässä ajassa nähty, että nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista koulutusvientiä siinä laajuudessa, mitkä mahdollisuudet meillä maailmalla olisi. Nykyinen tilauskoulutuksen myymisen mahdollisuus ei riitä, mikä näkyy parhaana esimerkkinä siinä, ettei ole syntynyt tällaista markkinaa. (Raija Vahasalo: Muutetaan sitä!) Monet toimijat, sekä korkeakoulut itse että tietyt kaupalliset yritykset, ovat pyrkineet näille markkinoille ja lähteneet kunnianhimoisesti myymään suomalaista koulutusta, mutta aina lainsäädännön esteet kotimaassa ovat tulleet vastaan.

Kun puhutaan näistä lukukausimaksuista täällä meillä EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ja sovitetaan sitä lainsäädäntöä yhteen, niin on tilanteita, joissa yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät voi ottaa vastaan rahaa edes sellaisissa tilanteissa, kun sitä tarjottaisiin. On myös syntynyt tällaisia tilanteita, joissa koulutusyhteistyö, erilaiset ohjelmat eurooppalaisten ja amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa eivät ole käytännössä onnistuneet sen takia, että meillä on tämä maksuton koulutus eikä ole mahdollisuuksia osallistua lukukausimaksujen muodossa sen järjestelmän rakentamiseen. Eli tämä on hyvin monelle kansainväliselle yliopistolle suuri hämmästyksen aihe, että miten on mahdollista, että Suomi ei pysty vastaanottamaan rahaa, jota olisi esimerkiksi heidän erilaisten vaihto-ohjelmien kautta tarjolla.

Mutta mitä tulee tähän nimenomaiseen aloitteeseen, niin ensiksi se tärkein, mikä pitää aina muistaa mainita, ja on se, että tämä ei liity siihen, että me alkaisimme nyt tai jonain päivänä periä lukukausimaksuja suomalaisilta opiskelijoilta. Myöskin ne EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevat, jotka ovat asuneet kaksi vuotta Suomessa, olisivat oikeutettuja jatkossakin tähän maksuttomaan koulutukseen. Lisäksi tosiaan kaikki EU:n kansalaiset ja Eta-maista tulevat ovat edelleen oikeutettuja suomalaiseen koulutukseen. Ja nähdäkseni siinä vaiheessa, kun tätä lakialoitetta tarkennettaisiin jatkossa, valiokuntavaiheessa, voitaisiin ottaa kantaa myös siihen, että esimerkiksi suomenkieliset ohjelmat voisivat jatkossa olla ohjelmia, joista ei perittäisi lukukausimaksuja. Se on yksi vaihtoehto.

Sitten lakialoitteeseen on sisällytetty kaksi tärkeää lisäehtoa. Lukukausimaksujen piiriin kuuluva ulkomaalainen saa tutkintonsa hinnan täysimääräisesti, eli siis ihan kokonaan, takaisin verovähennyksinä viiden vuoden aikana, jos hän jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen. Ja sitähän me toivomme, sillä Suomen menestys on kiinni osaajista, sekä suomalaisista osaajista että tulevaisuudessa myöskin kansainvälisistä maahanmuuttajista.

Lisäksi luotaisiin kattava stipendijärjestelmä, jolla tuettaisiin kehitysyhteistyömäärärahoista niitä ulkomaalaisia opiskelijoita, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia rahoittaa koulutustaan. Ajatus on, että motivoitunut ja lahjakas nuori ihminen ei jäisi suomalaista koulutusta vaille sen takia, että tulee köyhistä olosuhteista.

Lukukausimaksut mahdollistaisivat nykyistä paremmin suomalaisen koulutuksen maineen hyödyntämisen kaupallisesti. Kuten todettua, viemme maailmalle osaamistamme muun muassa teknologian ja korkealaatuisten tuotteiden muodossa. Miksi emme voisi kaupata koulutustamme, sitä missä olemme parempia kuin muut, mikä on selkeä kansallinen vahvuus ja ylpeydenaihe?

Uskon myös, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolisilta kerättävät lukukausimaksut parantaisivat suomalaisen koulutuksen laatua entisestään. Korkeakoulut voisivat käyttää lisätulot laadun kehittämiseen. Koulutuksen maksullisuus kannustaisi korkeakouluja myös panostamaan opetukseen, josta joku on valmis maksamaan. Laadusta, maineesta ja opiskelijoilta saadusta palautteesta tulisi korkeakouluille kilpailuvaltti. Voitaisiin kysyä, olemmeko me niin hyviä, että saamme houkuteltua opiskelijat juuri tänne meidän ohjelmaamme ja meidän korkeakouluumme. Opiskelijat voisivat myös perustellusti vaatia enemmän opetukselta, josta he maksavat. Se sparraisi korkeakoulujamme kehittymään.

Täällä on viitattu myös siihen, että maksullisen koulutuksen markkinointi tulisi korkeakouluille pidemmän päälle kalliiksi. Osa suomalaisista ammattikorkeakouluista, erityisesti suurten, houkuttelevien kasvukeskusten ulkopuolella, käyttää jo nyt paljon energiaa ja resursseja ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointiin, jotta opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät aloituspaikat saadaan täytettyä. Tutkintojen maksullisuuteen siirtyminen voisi toki hetkellisesti vähentää kiinnostusta.

Koska käytämme koulutukseen verovaroja, on myös tarpeen miettiä, rekrytoimmeko opiskelijoita oikein motiivein. Jos ajatus on kouluttaa Suomeen osaajia, eikö silloin uusi verovähennysmuotoinen kannustin olisi mitä parhain väline? Jos motiivina on tarjota suomalaista koulutusta kehittyvien maiden hyväksi ja tarpeisiin, silloin kehitysyhteistyömäärärahoista rahoitettu stipendijärjestelmä sopii tarkoitukseen. Mutta jos tavoitteena on vain haalia vetovoimaltaan heikkojen linjojen aloituspaikat täyteen, jotta tilastot näyttävät paremmilta ja jotta korkeakoulun rahoitus tai olemassaolo ei vaarannu, voidaan miettiä, ollaanko silloin fiksulla ja kestävällä pohjalla.

Lukukausimaksujen tulo EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille ei olisi ongelmaton eikä riskitönkään suunta. Silti haluaisin olla näkemässä sen päivän, kun korkeakoulumme alkaisivat todella panostaa kansainvälistymiseen ja tulevaisuuden huippuosaajien rekrytointiin uudesta näkökulmasta. Saattaisi nimittäin käydä niin, että kappas, sehän toimii.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Aiemmin tässä keskustelussa lopulta jopa ne, jotka lakialoitetta tiukasti vastustivat, myönsivät sen, että Suomi tarvitsee vientiä, joten eikö kuitenkin siis olisi aika lopettaa pelkääminen, kauhukuvien maalailu ja porttiteorioiden rakentelu ja laittaa oikeasti toimeksi eli antaa korkeakouluille niiden itse toivomat välineet kehittää suomalaisesta osaamisesta ja koulutuksesta vientituotetta? Meillä ei ole näyttöä siitä, että tällä lakialoitteella karkottaisimme ulkomaisia opiskelijoita Suomesta, ja on syytä mainita vielä sekin, että koulutuksen on jatkossakin säilyttävä maksuttomana suomalaisille ja EU- ja Eta-alueelta tuleville opiskelijoille.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteella olisi myös aidosti porkkanavaikutus. Se houkuttelee kouluttamiamme osaajia jäämään Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Maksujen palauttaminen verovähennyksinä EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, kun he siis jäävät Suomeen töihin, on oleellinen elementti. Täytyy huomata, että kehitysapu on sitten asia erikseen ja siihen luodaan omat järjestelmät ja stipendinsä.

Kova kansainvälinen kilpailu liikkuvista opiskelijoista puolestaan asettaisi suomalaisille korkeakouluille positiivisen haasteen pitää koulutuksen taso korkealla ja edelleen kehittää sitä, jotta niiden tarjoamat koulutuspalvelut löytäisivät maksavia asiakkaita maailmalta. Tässä mitä suurimmalla todennäköisyydellä kävisi myös niin, että suomalaiset opiskelijat hyötyisivät tästä ja se näkyisi koulutuksen laadussa.

Kun koulutusviennistä kehittyy uusi vientiala Suomelle, kotiutuvat siitä saatavat tulot myöskin tänne kotimaahan. Näin voimme tarjota entistä parempia hyvinvointipalveluja, kuten sen maksuttoman koulutuksen suomalaisille.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Uskon, että me kaikki tässä salissa haluamme taata ehdottomasti koulutuksen maksuttomuuden suomalaisille lapsille ja nuorille ja jopa aikuisillekin, mutta silti me olemme varmasti myös samaa mieltä siitä, että koulutusbisnes on yksi tulevaisuuden aloista.

Itse haluaisinkin korostaa tässä keskustelussa erityisesti sitä näkökulmaa, miten Suomessa annettava korkeakouluopetus saadaan palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa. Suomalaisten omien koulutustarpeiden täyttämisen on nimittäin oltava ehdottomasti etusijalla. Tämä tulikin jo tuossa aiemmassa debatissa edustaja Lauslahden puheenvuorossa hyvinkin selvästi esille.

Sekin on silti totta, että Suomeen tarvitaan ulkomaista työvoimaa. On hieno ja kannatettava asia, jos pystymme koulutuksemme laadulla houkuttelemaan Suomeen myös ulkomaisia tulijoita. EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ilmaisen koulutuksen tarjoaminen vailla maksuja tai tiukkoja pääsyvaatimuksia hukkaa kuitenkin resurssejamme, jos vähänkään uskomme siihen, mitä Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo. Hän nimittäin sanoo tänään julkaistussa Turun Sanomien artikkelissa: "Meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ilman lisäresursointia toteuttaa englanninkielistä koulutusta missään merkittävässä määrin. Toisaalta emme voi lähteä rajaamaan suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia siirtämällä resursseja englanninkieliseen koulutukseen." Mielestäni nämä koulutuksen ammattilaisten näkökulmat meidän on syytä ottaa todellakin huomioon.

Arvoisa puhemies! Suomeen opiskelemaan tulevia koulutettaessa on tärkeää huomioida myös se, miten ulkomaisten opiskelijoiden haluja ja mahdollisuuksia sijoittua Suomeen tai Suomeen liittyviin työtehtäviin kannustetaan. Tässä mielessä maksettujen lukukausimaksujen verovähennysoikeus on oikeinkin hyvä väline. Toivon myös, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden koulutus ei vie resursseja muulta suomalaiselta opetukselta. Jotta tältä uhalta ja ilmaisuuteen usein liitettävältä heikkolaatuisuuden leimaltakin vältytään, niin ulkomaisten opiskelijoiden maksut puolustavat kyllä paikkaansa. Meidän yliopistot ovat kiinnostuneita parhaasta opiskelija-aineksesta, ja tästä syystä näille todella motivoituneille vähävaraisille ulkomaisille lahjakkuuksille pitää luoda oma stipendijärjestelmänsä.

Kun houkuttelemme EU- ja Eta-alueen ulkopuolisia opiskelijoita Suomeen, niin haluaisin kyseenalaistaa ilmaisuuden. Halpuus ei ole se tekijä, jolla saamme Suomeen aidosti tästä maasta kiinnostuneita opiskelijoita. Kansainvälisessä käytännössä tiedämme, että lukukausimaksut ovat tätä päivää, ja jos me uskomme Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtoria, niin hän sanoo, että "maksullisuuden myötä yliopistojen on myös helpompi aloittaa koulutusyhteistyö eurooppalaisten ja amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa". Sitähän me haluamme, että meidän opiskelijat pystyvät hankkimaan myös kansainvälistä kokemusta jo opiskeluaikoinaan.

Arvoisa puhemies! Jotta ulkomaisten opiskelijoiden kouluttautumisesta Suomessa aidosti hyödytään, tärkeintä on saada maahamme opiskelijoita, jotka ovat innostuneita opiskelemaan paitsi omaa erikoisalaansa myös suomalaista elämänmenoa, suomalaista kulttuuria. Uskon vahvasti, että tällaisten ihmisten kouluttamisesta kiittää myös suomalainen työelämä.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakialoitteen tavoitteena on yliopistolain 8 §:n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttaminen koskien korkeakouluopintojen maksullisuutta EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tästä aloitteesta on varmasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kuitenkin allekirjoittajien määrä, 117 edustajaa, osoittaa, että asia kannattaa selvittää ja viedä eteenpäin. Tosiasiassahan koulutus ei tälläkään hetkellä ole maksutonta, vaan se katetaan meidän kaikkien verovaroista. Opetusministeri on usein puhunut myöskin koulutuksen viennistä. Itse uskon, että suomalainen koulutus on niin laadukasta ja houkuttelevaa, että saamme siitä vientituotteen, vaikka se tulisikin EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksun kautta maksulliseksi.

Täällä on useassa puheenvuorossa mainittu Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Se on toiminut suomalaisessa yliopistokentässä kansainvälisten koulutusohjelmien lukukausimaksujen edelläkävijänä vuodesta 2011. Kahdeksalle ohjelmalle yhdeksästä on laitettu 7 000—8 000 euron suuruinen hintalappu. Ensimmäisenä kokeiluvuotena lukukausimaksun maksaneiden opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden keskiarvo oli merkittävästi korkeampi kuin muilla opiskelijoilla. Yliopiston rehtorin mukaan maksullisuus on vaikuttanut myös yliopiston omaan motivaatioon kehittää opetuksensa laatua — se on myöskin merkille pantavaa. Yliopistoille ja korkeakouluille on aina ensisijaista saada hyvä ja motivoitunut opiskelija-aines. Tämän vuoksi myös suomalaisilla korkeakouluilla tulee olla apurahajärjestelmiä, jotka takaavat parhaille EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille mahdollisuuden opiskella Suomessa varallisuudesta riippumatta.

Arvoisa puhemies! Korkeakouluopetuksen tulee olla sekä suomalaisille että EU- ja Eta-maista tuleville opiskelijoille maksutonta myös tulevaisuudessa. Itse lämpimästi toivon, että tätä lakialoitetta viedään eteenpäin.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Nimeni löytyy lakialoitteen allekirjoittaneiden pitkästä listasta. Pidän hyvänä lakialoitteessa ilmoitettua tavoitetta lisätä lukukausimaksujen käyttöönoton kautta suomalaisten korkeakoulujen vetovoimaa ulkomaisten opiskelijoiden silmissä ja kehittää koulutusjärjestelmästämme vientituote. Totuus kuitenkin on, että koulutuksen maksuttomuudesta luopuminen varmasti osaltaan vähentää ulkomaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintojaan Suomessa.

Kansanedustajalla on oikeus viisastua lakialoitteen allekirjoittamisen jälkeen. En enää ole varma esillä olevan lakialoitteen järkevyydestä enkä ainakaan ajankohtaisuudesta. Tähän on oman uudelleenarviointini lisäksi vaikuttanut Aalto-yliopistossa opiskeleva poikani, joka on ystävällisesti informoinut minua asiaan liittyvistä eri näkökohdista. Aalto-yliopistossa on varmaan eniten ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Kysymys on perimmältään suomalaisten yliopistojen lupaavasti alkaneesta kansainvälistymiskehityksestä, jota ei aivan pienistä syistä kannata vaarantaa.

Arvoisa puhemies! Meneillään olevan lukukausimaksukokeilun myötä suomalaisilla korkeakouluilla on mahdollisuus periä lukukausimaksuja EU- ja Eta-maiden alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta ensi vuoden loppuun saakka. Lukukausimaksukokeilu on jäänyt kovin pienimuotoiseksi, sillä korkeakouluilla ei ole ollut suurta halukkuutta osallistua tähän kokeiluun. Maksuja on peritty ainoastaan 24 koulutusohjelmassa, ja useimmissa ohjelmissa on ollut vain muutamia maksavia opiskelijoita. Maksavia opiskelijoita oli suomalaisissa korkeakouluissa 110 henkilöä vuonna 2011. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että luku sisältää myös stipendin turvin opiskelevat. On helppo vetää johtopäätös, että maksukokeilu ei ole ottanut tuulta purjeisiinsa. Tosiasia on, että kokeilulla ei ole saatu houkutelluksi opiskelijoita Suomeen.

Maksullisen koulutuksen mallimaat Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat pitäneet pintansa ja jopa kasvattaneet suosiotaan ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoimisessa. Jos esimerkkiä haetaan lähempää, muista Pohjoismaista, niin Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksujen periminen on romahduttanut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän, vaikka monella heistä olisi oikeus opiskella stipendin turvin. Lukukausimaksujärjestelmä ei ole toiminut Pohjoismaissa. Tutkimusten mukaan maksuista ei ole tullut taloudellista hyötyä korkeakouluille. Päinvastoin lukukausimaksujen käyttöönotto on lisännyt korkeakoulujen hallintokustannuksia.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän peruspilarina on maksuton koulutus. Tätä periaatetta tulee jatkossakin noudattaa. Kaikille suomalaisille koululaisille ja opiskelijoille on taattava mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen. Maksuton koulutus voidaan myös nähdä vetovoimatekijänä, jonka avulla ulkomaisia opiskelijoita houkutellaan Suomeen. Tämä asettaa lukukausimaksut epäsuotuisaan valoon.

Arvoisa puhemies! Ehkä edustaja Satosen aloite olisi kannattanut muotoilla keskustelualoitteeksi.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Olen allekirjoittanut tämän aloitteen EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista ja haluan tässä yhteydessä ilmaista tyytyväisyyteni siihen, että aloitteen valmistelleet edustajat Satonen, Kärnä, Torniainen ja Tossavainen ryhtyivät toimeen.

Aiheena lukukausimaksut on tietyllä tapaa hyvin herkkä, sillä ajatusta kaikille maksuttomasta koulutuksesta on vaalittu ja vaadittu kovaan ääneen jo kauan ja sitä myöten on totuttu ajatukseen ja vallitsevaan tapaan eikä sen ulkopuolelle ole uskallettu eikä haluttukaan katsoa.

Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että suomalainen korkeakoulutus ei ole universaali ihmisoikeus. Koulutus voi olla Suomessa sille, joka sitä saa, nimellisesti maksuton mutta ei kenellekään ilmainen, kun sitä kaikki Suomessa veroa maksavat rahoittavat omasta koulutustaustastaan, palkastaan tai ammatistaan riippumatta.

Lakialoitteessa esitetään stipendijärjestelmän ja täysimääräisen verovähennysoikeuden luomista lukukausimaksujen rinnalle. Näin nähdäkseni kyetään kantamaan vastuuta köyhistä oloista tulevien lahjakkaiden opiskelijoiden mahdollisuudesta kouluttautua. Verovähennysoikeus myös tukee ajatusta siitä, että ulkomaalaiset opiskelijat voisivat koulutuksensa myötä jäädä rakentamaan suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa sen sijaan, että ottaisivat suomalaisten maksaman koulutuksen ja menisivät itse maksamaan veroja jonnekin muualle, kuten tänä päivänä käy, vaikka ei tietenkään jokaisen ulkomaisen opiskelijan kohdalla.

Palaisin vielä työvoimapulaan ja ulkomaisen työvoiman tarpeeseen, jota täällä tänäänkin ja hyvin, hyvin usein muulloinkin on vaadittu ja kaivattu. Näin tehdään todellakin toistuvasti, ja näin on tehty jo vuosia, ja tämä siitä huolimatta, että meillä on tänä päivänä lähes 300 000 työtöntä ja vakava nuorisotyöttömyysongelma. Meillä on vaikeuksia koulutuksen suuntaamisessa ja siinä, etteivät työ ja työvoima kohtaa. Nämä ovat osittain paikallisia ja alakohtaisia ongelmia, eikä tällaisten työttömyyslukujen varjossa pitäisi mielestäni kevein perustein huudella työvoimapulaa.

Työttömissä on erittäin korkeasti koulutettuja ihmisiä. Työttömissä on paljon maahanmuuttajataustaisia. Joillakin heistä on kotimaassa saatua korkeakoulutusta ja osaamista, jotka menevät aivan hukkaan, kortistossa istumiseen tai osaamista vastaamattomia töitä tehdessä. Heillä on ihan yhtäläinen mahdollisuus kansainvälistää ja panostaa suomalaiseen työelämään kuin tällä ulkomailta halutulla työvoimalla. Nämä resurssit, suomalaiset ja täällä jo asuvat ulkomaalaiset, on yksinkertaisesti saatava käyttöön. Tällä hetkellä heidät ikään kuin heitetään aivan hukkaan.

Sitten vielä täältä vasemman laidan puolelta kuullusta huolesta, että kokoomus repii hallitusohjelmaa, kun niin moni kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsenistä kannattaa lukukausimaksualoitetta: minä kyllä mieluummin tervehdin ilolla rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta tarttua pyhää lehmää sarvista.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiehdotus on — riippuen vähän siitä, mistä sitä katsoo — näkökulmakysymys, ja tuntuu, että tässä tämänkin illan keskustelussa tämä on saanut aika suuretkin mittasuhteet siinä, että tässä nähdään suuria uhkia. Itse näen tässä paljon mahdollisuuksia, paljon mahdollisuuksia siinä, mitä tämä kokeilu on jo tähän mennessä tuonut tuloksia. Kokeiluraporteista voi lukea myös uhista ja niistä negatiivisista näkemyksistä mutta myös näistä mahdollisuuksista, sillä kokeiluun mukaan lähteneet korkeakoulut ovat nähneet tämän kokeilun keinona kehittää kansainvälisen koulutuksen laatua sekä vahvistaa osaamistaan koulutusliiketoiminnassa.

Kansainvälisen kehityksen pohjalta monet korkeakoulut olettavat, että tämä maksu on tulossa yleisesti käyttöön EU:n ulkopuolisille opiskelijoille, ja se on aivan oikeanlainen olettamus. Siihenhän tämä lakiehdotuskin osaltaan perustuu ja vauhdittaa tätä asiaa.

Kokeiluun osallistuminen on nähty oppimisprosessina, jonka aikana on onnistuttu ja opittu tunnistamaan, mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat yleisesti ottaen lukukausimaksullisten ohjelmien suunnitteluun, hallinnointiin, markkinointiin, läpäisyyn ja kansainvälisiin yhteistyömuotoihin. Erityisesti on nähty koulutuksen laatuun kohdistuvien odotusten kasvavan tulevaisuudessa ja kansainvälistymisen auttavan kehittämään omaa koulutuksen laatua. Kokeilu on myös tarjonnut korkeakouluille kansainvälisen markkinointiaseman määrittelyaseman. Osallistumisen koetaan jo nyt aktivoineen markkinointia, pakottaneen pohtimaan tutkinnon arvoa ja kilpailukykyä suhteessa muihin ohjelmiin ja lisänneen hallinnollisia valmiuksia. Erään korkeakoulun mukaan se on myös lisännyt alueellisten sidosryhmien kiinnostusta koulutusohjelmia kohtaan. Siinä mielessä, mitä tulee tähän, mitä suomalainen koulutus tänä päivänä on, se on ehdottoman laadukasta ja se on myös kilpailukykyistä, kunhan vain uskomme siihen, ja siihen tämä aloite pohjautuukin.

Olemme hallitusohjelmassakin puolivälissä, aika kulkee kovaa vauhtia, ja valmistelu on monesti kuitenkin aika hidasta, ja korkeakoulujenkin kannalta on hyvin tärkeä kysymys, milloin tehdään päätös siitä, mitä kokeilun jälkeen tapahtuu. Siitä näkökulmasta itsekin olen kannattamassa tämän aloitteen eteenpäin viemistä.

Lopuksi on pakko todeta: Lappeenrannan yliopistolla, jonka rehtori tänään on moneen kertaan täällä jo mainittu, on vahva usko siihen, omiin kokemuksiin pohjautuen, että he pystyvät lyhyessäkin ajassa rakentamaan suomalaisesta koulutuksesta laadukasta ja houkuttelevaa ja saamaan siitä vientituotteen, kunhan vain mahdollistamme tämän aloitteen eteenpäinmenemisen.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käymme keskustelua EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja koskevasta lakialoitteesta.

Tiedetään, että kansainväliset opiskelijat opiskelevat Suomessa keskimäärin vain kaksi vuotta, joten rasite Suomen taloudelle rajoittuu vain opiskeluaikaan. On äärettömän tärkeää, että valtaosa haluaa opiskelujen päätyttyä jäädä Suomeen työskentelemään, jolloin he maksavat myös veronsa Suomeen. Vuoden 2007 tilaston mukaan Suomessa valmistuneista opiskelijoista peräti 49 prosenttia on vuotta myöhemmin työllistynyt Suomeen.

Tällä hetkellä opiskelun edullisuus ja opintojen korkea laatu ovat olleet keskeisiä kilpailutekijöitä ja antaneet monelle opiskelijalle syyn saapua Suomeen. Lisäksi, kun otamme huomioon Suomen väestön ikääntymisen, on näillä opiskelijoilla merkittävä vaikutus Suomen huoltosuhteeseen.

En kannata lukukausimaksujen käyttöönottoa, koska on todettu, että maksuilla on ollut opiskelijoiden suhteen selvä karkottava vaikutus. Lukukausimaksuista ei ole ollut taloudellista hyötyä korkeakouluille eikä myöskään kansantaloudelle. Lähinnä ne ovat tuottaneet hallinnollisia lisäkustannuksia, ja on todettu, että opiskelumaksuista saadut tulot eivät riitä kattamaan järjestelmästä aiheutuvia kuluja.

Tanskassa ja Ruotsissa lukukausimaksujen käyttöönotto on johtanut siihen, että opiskelijamäärät ovat pudonneet ja järjestelmän myötä lisätyötä on ollut enemmän kuin lisätuloja. Esimerkiksi Ruotsissa otettiin maksut käyttöön vuonna 2011 ja Tanskassa jo vuonna 2006. Muutoksen jälkeen opiskelijamäärät ovat selvästi romahtaneet kummassakin näistä maista. Myös Suomessa Aalto-yliopiston toteuttamassa maksukokeilussa, jossa opiskelijan pitäisi maksaa itse lukukausimaksuja, on todettu, että valtaosa opiskelijoista jättää saapumatta opiskelupaikkaan.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomi on aina ollut maksuttoman koulutuksen mallimaa, jossa tehdään oppimisen saralla huippulaatua. Meille opiskelemaan tuleminen houkuttaa, koska olemme kuuluisia opetuksen hyvästä laadusta. Opetuksemme perustuu myös yhdenvertaisuuteen. Se on arvo, joka on kirjattu korkealle myös hallitusohjelmaamme. Ketään ei saa syrjiä tai laittaa eriarvoiseen asemaan muun muassa kansalaisuuden takia. Siinä mielessä tämä aloite saa hiukan ihmettelemään tämän tarkoitusta kaiken kaikkiaan.

No, mitä lukukausimaksuilla voidaan sitten saavuttaa? Tässä esitetään niitä EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Tuoko se meille lisää ulkomaalaisia opiskelijoita? Minun mielestäni ei. Nyt on jo näillä kokeiluilla havaittu, että se ei sinänsä kasvata ulkomaalaisten opiskelijoiden kiinnostusta meidän yliopistoihimme. Eli kiinnostavuus Suomessa opiskeluun ei lisäänny tätä kautta. Lisääkö se koulutuksen laatua? Ei se lisää koulutuksen laatua. Koulutuksen laatua lisäävät erinäiset toimenpiteet, joita voidaan pedagogisesti kehittää. Pelkkä maksullisuus ei lisää koulutuksen laatua. Saako se jäämään Suomeen veronmaksajaksi? Sitäkään me emme voi taata tällä aloitteella tai tämän asian läpiviemisellä. Lisääkö se Suomen mainetta koulutusmaana? Ei mielestäni. Suomen maine maksutonta tutkimukseen johtavaa koulutusta antavana maana on korkea. Sallimalla maksuttoman koulutuksen jatkumisen mahdollistamme myös kiinnostavuuden lisäämisen.

Nyt valmisteilla on opiskelijavalintalaki, joka on erittäin tärkeä sillä tavalla, että voidaan helpottaa opiskelijoiden pääsyä opintoihin. Jos ajatellaan Suomen tilannetta muutoin opiskelijan kannalta, olipa hän suomalainen tai muusta maasta tänne tullut opiskelemaan, Suomessa jo elinkustannukset ovat niin korkeat, että lukukausimaksujen tulo siihen lisäksi ei houkuta opiskeluelämään Suomessa kovinkaan vahvasti.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa myös työvoimaa omien rajojen ulkopuolelta, ja paras tapa sitoa ihmisiä tänne meidän työelämäämme on houkuttaa heitä koulutuksen kautta. Varmistamme näin myös ammattitaidon saamisen ja hyvän työvoiman saamisen. Eli maksuton koulutus on kilpailuetu Suomelle.

Mutta meillähän on yksi toinen väylä. Täällä on paljon puhuttu koulutusviennistä, joka on erittäin tärkeä asia, ja sitä myös itse kannatan suuresti. Eli meillä on erittäin laadukas, hyvä tuote, jota on pystyttävä myös myymään. Siitä on ollut selkeitä hyviä esimerkkejä, ja tarvetta sille muissa maissa on, että me pystymme tätä koulutusta viemään.

Mikä mahdollistaa sitten tämän koulutusviennin? Tämä, että me lisäämme maksullisuutta yliopistoihin, ei suinkaan ole se väylä, jolla me helpotamme koulutusvientiä. Siellä on koulutusvientiä ajatellen ongelmakohtia, joita pystytään lainsäädännöllisesti muuttamaan. Sen takia olisi nyt erittäin hyvä käydä läpi tämä meidän tilauskoulutusosiomme. Meillähän on hyväksytty viime hallituskaudella tilauskoulutus, joka on sallittu yrityksille tai yhteisöille ja vähintään kahden hengen hyväksi. Eli tämä koulutus on laitettu alkuun. Mutta nyt kuitenkin Cimo on arvioinut tätä tilauskoulutusta, ja 29 korkeakoulua on vastannut tuohon kyselyyn, joka tuon Cimon toimesta toimitettiin. On todettu, että tilauskoulutuksen tilanne tällä hetkellä on hyvin hajanainen eli vastuu organisoinnista vaihtelee eri yliopistoissa, kehittämisvastuuta ei ole selkeästi määritelty sillä puolella, hankkeita ei ole paljon vireillä, tilauskoulutus kilpailee kotimaisen maksuttoman tarjonnan kanssa, markkinointikoneisto ei ole tehokas — se on oikeastaan olematon — ja kysyntää olisi enemmän kandidaattitason tutkinnoille kuin maisteritason tutkinnoille.

Eli tarvitsemme tätä tilauskoulutuksen kehittämistä ja myös muuttamista siihen suuntaan, että se voisi olla mahdollinen myös yksittäisille opiskelijoille, ei pelkästään yrityksille. Tässä on eräs väylä, houkutin siihen, että me voisimme myös saada näitä maksuja sitä kautta näiltä tilauskoulutukseen tulevilta. Täällä myös jo edustaja Vahasalo tästä samasta asiasta puhui, ja näkisin, että siinä meillä on asia, joka täytyy tutkia ja käydä läpi, jotta pääsemme tässä asiassa eteenpäin.

Mutta ensin meidän täytyy kyllä saada selville meidän oman lukukausimaksukokeilumme — joka hyväksyttiin yliopistolain yhteydessä viime kaudella — tulokset, niin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu: mitä se kertoo meille tämänhetkisestä tilanteesta, kannattaako tuota kokeilua jatkaa tai vakinaistaa. Elikkä tässä on semmoinen kysymys, joka on syytä ensin selvittää, kun teemme liikkeitä suuntaan tai toiseen.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Onko Suomella varaa laittaa lukukausimaksuja? On harmillista, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu lause, että arvioimme lukukausimaksujen vaikutuksen, nyt jollain lailla on vaarassa vesittyä tämän lakialoitteen myötä. Olisi tärkeää nähdä ensin tämä arviointi ennen kuin teemme mitään päätöksiä asian suhteen.

Asiaan liittyy monia näkökulmia, ja kun kysyn, onko Suomella varaa laittaa lukukausimaksut, tarkoitan sitä, että jos laitamme lukukausimaksut, niin sen sijaan, että ne houkuttelisivat Suomeen opiskelijoita, ne saattavat antaa signaalin, että on parempi mennä jonnekin muualle opiskelemaan kuin Suomeen. Vai mitä itse ajattelette? Jos valittavana on Suomi ja joku toinen maa, jossa on ehkä miellyttävämpi ilmastokin, kansainvälisempi ilmapiiri, niin moni varmaan miettii näitten vaihtoehtojen välillä.

Miksi Suomeen tullaan, siihen on varmasti monia syitä. Moni tulee tänne ihan perheenkin vuoksi tai sitten sen vuoksi, että täällä on rauhallista, hyvät opiskeluolosuhteet. Ne opiskelijat, jotka ovat tulleet EU-maiden ulkopuolelta Aalto-yliopistoon, ovat tulleet tänne nimenomaan sen takia, että täällä on koulutuksen laatu korkea, opetuksen laatu korkea. Kolmas syy on se, että täällä on ilmainen koulutus. Mutta on harhaa kuitenkin puhua ilmaisesta koulutuksesta. Moni täällä opiskeleva ulkomainen opiskelija on todellisessa taloudellisessa ahdingossa. Eivät he ole täällä meidän hyvää hyvyyttämme, vaan yhtä lailla he vuokraavat asunnon, maksavat ruuastaan, päivittäisestä elämästään täällä.

Mitä tulee korkeakouluihin pääsyyn, kukaan ei tänne pääse ilman pääsykokeita. Seula on erittäin tiukka, ja ne, jotka ovat päätyneet Suomeen opiskelemaan, ovat käyneet tämän seulan läpi. Haluaisinkin kysyä, kuinka voimme tukea paremmin täällä jo olevia opiskelijoita. On tärkeää, että pidämme täällä olevista opiskelijoista huolen, koska he eivät suinkaan ole mikään kuluerä, niin kuin valitettavasti joistakin puheenvuoroista voi päätellä, vaan kun he tekevät tutkinnon, maisterin tutkinnon tai tohtorin tutkinnon, niin he tuovat mukanaan yliopistolle ison summan rahaa. Lisäksi, niin kuin täällä on todettu, vuoden päästä valmistumisesta 49 prosenttia heistä on jäänyt Suomeen töihin.

Tällä hetkellä meidän korkeakoulumme huutavat kansainvälisyyttä. Kansainvälisyys on myös korkeakoulurahoituksen ehto. Miksi vaikeuttaisimme tänne tulevien tutkijoiden ja opiskelijoitten elämää vielä pyytämällä heiltä maksua siitä kaikesta hyvästä, mitä he mukanaan tänne tuovat? Pitäisikin katsoa, kuinka paljon rahaa EU:n ulkopuoliset opiskelijat ovat jo tuoneet tällä hetkellä suomalaiselle korkeakoululle ja yhteiskunnallemme.

Haluan tässä yhteydessä kiittää edustaja Esko Kivirantaa siitä, että hän oli perehtynyt siihen, mitä on olla ulkomaalainen opiskelija Suomessa. Toivon, että meistäkin jokainen katsoo tätä asiaa laajasta näkökulmasta ja myös täällä olevien, täällä opiskelevien, näkökulmasta ja ennemminkin olisimme huolissamme siitä, kuinka saamme pidettyä nämä tänne tulleet ihmiset täällä meidän kanssamme ja meidän suomalaisten opiskelijoitten seurana ja opiskelukaverina. Ja jos joku täältä sitten opintojensa jälkeen lähtee kotimaahansa, sekin on Suomelle hyvä asia, koska he ovat niitä kulttuurivälittäjiä, jotka toimivat yritysmaailmassa, jotka tuntevat Suomea, ja heidän kauttaan Suomi myös voi kansainvälistyä ja saada hyödyn tänne tulleista ja opiskelleista opiskelijoista.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva lakialoite, joka antaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille mahdollisuuden lukukausimaksun perimiseen EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, on tervetullut. Edustaja Satosen täällä kuvailemat perustelut ja muista maista saadut rohkaisevat kokemukset vastaavista järjestelyistä puoltavat tällaisen laskutusmahdollisuuden myöntämistä. Asiaan liittyy tietysti monia epäilyksiä ja pelkoja, kuten uusiin aloitteisiin aina, mutta mielestäni tässä tapauksessa lakialoitteen muotoilu ja muualta saadut kokemukset tehokkaasti hälventävät näitä pelkoja ja epäilyksiä.

Kuten täällä on todettu, maksun kerääminen edesauttaa parhaimmillaan suomalaisen korkeakoulutuksen laadun kehittymistä. Olemme käytännössä nähneet, että Suomen korkeakouluihin on maailmalla runsaasti potentiaalisia tulijoita. Suomalainen koulutus on hyvässä maineessa.

On tässä vuosien varrella havaittu, että erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijarekrytointi ulkomailta on ollut osittain epäterveellä pohjalla, kun oppilaitokselle on ollut opiskelijamääriin perustuvan rahoitusjärjestelmän takia edullista tuottaa opiskelijoita ulkomailta. Myynti oli tavallaan helppoa, kun on voitu tarjota laadukasta koulutusta täysin ilmaiseksi. Mutta kuten ei ilmaisia lounaita, ei ilmaista koulutustakaan ole olemassa. Joku aina maksaa viulut. Näen mieluummin, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden koulutuksen maksajaksi ei aina välttämättä pakoteta suomalaista veronmaksajaa vaan niin haluttaessa ja sopivassa määrin koulutuksen kustantaja voisi olla myös sen saaja.

Haluan kiinnittää huomiota myös siihen, ettei tämä lakialoite tee EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille opiskelusta käytännössä välttämättä maksullista. Lakialoitteen perusteluissahan todetaan, että muun muassa stipendijärjestelyillä opiskelu voidaan tehdä niin haluttaessa opiskelijalle maksuttomaksi. Tosin en pidä kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen varojen suuntaamista tähän tarkoitukseen ensisijaisena vaihtoehtona. Joka tapauksessa mielestäni jonkinlaisen järjestelyn kautta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tulee varata mahdollisuus niin halutessaan palauttaa kerätyt maksut osittain tai kokonaan opiskelijoille.

On totta kai itsestään selvää, ettei EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta kerättävien lukukausimaksujen myötä kotimaisten opiskelijoiden opiskelu liiku piiruakaan kohti maksullisuutta. Keskustelussa on heitetty ilmaan tällainen epäilys, mutta se ei mielestäni todellakaan ole relevantti. Jos jossain muualla opintojen maksullisuutta on laajennettu, se on tapahtunut erikseen tehtyjen päätösten kautta, ei itsestään.

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme vientiä, ja me tarvitsemme osaajia. Tämä lakialoite voi auttaa sekä koulutusviennin kehittymistä että uusien, ulkomailla syntyneiden nuorten osaajien saamista suomalaisen elinkeinoelämän palvelukseen. On erinomaista, että aloitteen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, mikä eduskunnan vakiintuneiden käytäntöjen mukaan mahdollistaa sen, että lakialoite otetaan valiokuntakäsittelyyn. Toivon, että tämän käsittelyn yhteydessä vielä huolellisesti tutkitaan ja harkitaan toteutuksen yksityiskohtia, esimerkiksi lakiin kirjattavia lukukausimaksun ylä- ja alarajoja, jotta lukukausimaksujen keruun hyödyt tulevat varmistetuiksi ja siihen mahdollisesti sisältyvät riskit minimoiduiksi.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jotkut meistä saivat kirjeen Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorilta. Siinä maksullisuutta perustellaan niin hyvin, että luen siitä tekstiä sellaisenaan. Rehtori Ilkka Pöyhönen kirjoittaa näin:

"Lappeenrannan teknillinen yliopisto kannattaa lukukausimaksujen asettamista EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ja maksullisuuden laajentamista koskemaan kaikkia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koulutus ei ole tälläkään hetkellä maksutonta, vaan se katetaan verovaroista. Mielestämme on erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa suomalaisen yhteiskunnan etu, että verovarojen käyttöä kohdennetaan kansalaisillemme ja samalla mahdollistamme kansainvälisen käytännön mukaisesti EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten lahjakkaiden henkilöiden opiskelun kohtuullista lukukausimaksua vastaan.

Uskon kokemuksiimme pohjaten, että pystymme lyhyessäkin ajassa rakentamaan suomalaisesta koulutuksesta niin laadukkaan ja houkuttelevan, että saamme siitä vientituotteen. Tämä edellyttää, että markkinoilla ei ole kilpailua vääristäviä ilmaisia koulutusohjelmia, kuten nyt on tilanne Suomessa. Ilmainen korkeakoulutus on maailmalla erittäin poikkeuksellista. Pahimmillaan ilmaisuus tulkitaan merkiksi huonosta laadusta. Tätä kertovat suomalaisten korkeakoulujen kansainväliset hakijaluvut, jotka ovat hyvin alhaiset koulutuksemme tutkittuun laatuun nähden. Maksullisuuden myötä yliopistojen on helpompi aloittaa koulutusyhteistyö eurooppalaisten ja amerikkalaisten huippuyliopistojen kanssa.

LUT on toiminut suomalaisessa yliopistokentässä kansainvälisten koulutusohjelmien lukukausimaksujen edelläkävijänä vuodesta 2011. Kahdeksalle ohjelmalle yhdeksästä on laitettu 7 000—8 000 euron suuruinen vuotuinen hintalappu. Tiedeyhteisössämme opiskelee tästä huolimatta 68 eri kansallisuutta. Todettakoon, että kansainvälisten ohjelmien hakijamäärä on laskenut noin 40 prosenttia. Lasku on kuitenkin ollut merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa koulutuksen muututtua maksulliseksi. Hakijamäärät ovat edelleen täysin riittäviä selektiivisten valintojen tekemiseen.

Ensimmäisenä kokeiluvuotena lukukausimaksun maksaneiden opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden keskiarvo oli noin 70 opintopistettä per opiskelija. Se on merkittävästi korkeampi kuin muilla opiskelijoilla. Maksullisuus on vaikuttanut myös yliopiston motivaatioon kehittää opetuksen laatua.

Yliopistolle on aina ensisijaista saada paras mahdollinen opiskelija-aines. Tämän vuoksi meillä suomalaisilla yliopistoilla tulee olla apurahajärjestelmiä, jotka takaavat parhaille EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille mahdollisuuden opiskella Suomessa varallisuudesta riippumatta. Samalla korostamme, että korkeakoulutuksen maksuttomuus suomalaisopiskelijoille on mahdollisuuksien tasa-arvoon perustuva lähtökohta, josta on pidettävä kiinni."

Lopuksi tässä kirjeessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori osoittaa sanansa meille näin: "Teillä on käsissänne erittäin merkittävä päätös suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen uskottavuuden ja laadun kehittämisen näkökulmasta."

Lisäksi totean, että myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijajärjestö on kannattanut maksullisuutta, ja esitänpä vielä sellaisenkin toiveen, että rehtori Ilkka Pöyhönen kutsuttaisiin valiokunnan kuultavaksi asiantuntijana.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa keskustelua haluan omalta osaltani kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita, ja olen luonnollisesti tyytyväinen siihen, että valtaosa puheenvuoron käyttäjistä on suhtautunut myönteisesti tähän aloitteeseen niin kuin eduskunnan enemmistökin, 117 allekirjoittajaa. Haluan myöskin erikseen kiittää tässä yhteydessä edustaja Tossavaista, edustaja Torniaista ja edustaja Kärnää, jotka olivat yhdessä minun kanssani tänne aloitteeseen keräämässä nimiä. Toki on niin, että kun asioita muutetaan, niin eihän niille koskaan ensimmäisellä kertaa jakamatonta kannatusta saa, mutta tässä on kuitenkin hyvä pohja viedä tätä asiaa eteenpäin. Uskon ja toivon, että sivistysvaliokunta ottaa tämän asian vakavasti ja myöskin kiirehtii tämän järjestelmän käyttöönottoa.

Kuten alkupuheenvuorossani totesin, niin vuonna 2000 potentiaalisia asiakkaita maailmassa oli 2,1 miljoonaa, vuonna 2009 oli 3,7 miljoonaa, ja kun Aasian maat, Venäjä ja Ivy-maat vaurastuvat, niin todennäköisesti tämä kasvuvauhti tulee jatkumaan samana. Toivon, että me emme ole vuonna 2020 siinä tilanteessa, että maailmassa on 8 miljoonaa asiakasta ja Suomi ei vieläkään myy kenellekään koulutustaan — eli todella toivon.

Varmaan näitä yksityiskohtia tulee hioa, ja tämä on tietysti keskustelun avaus mutta selvä tahdonilmaisu kuitenkin sen puolesta, että koulutusviennistä tehdään meille uusi vahvuusalue, jolla myöskin osittain rahoitetaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkoa.

Sanni  Grahn-Laasonen /kok:

Arvoisa puhemies! Joskus ja osin tätäkin keskustelua kuunnellessa tuntuu siltä, että suomalainen maksuton koulutus koetaan aika itsestään selvänä, vaikka tosiasiassa se on kansainvälisestikin ottaen harvinaisuus ja todellista luksusta, hyvinvointivaltion palvelu parhaimmillaan.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa keskustelun loppupuolella, että suomalaisetkin maksavat koulutuksestaan, meillä lukukausimaksuja tosin kutsutaan veroiksi. Niin kaunis kuin ajatus olisikin, emme voi 5 miljoonan väestöpohjalla korkeakouluttaa kaikkia halukkaita, emme täällä kotimaassa emmekä varsinkaan rajojemme ulkopuolella. Jo nyt joudumme valikoimaan, keitä koulutamme. Stipendijärjestelmä ja verovähennysoikeus, jotka tähän lakialoitteeseen sisältyvät, takaisivat sen, että kenenkään, myöskään EU- ja Eta-alueen ulkopuolisen opiskelijan, koulutus ei jäisi kiinni siitä, että tulee vähävaraisista oloista, ja näin ollen ajatus mahdollisuuksien tasa-arvosta mielestäni hyvin toteutuu tässäkin lakialoitteessa.

Sen lisäksi vielä nostaisin yhden asian, yhden huomion Lappeenrannan teknillisen yliopiston kokemuksista, joita on siteerattu tässä salissa illan aikana paljon. Lappeenrannan teknillisen yliopiston havainto oli, että opiskelijoiden motivaatio kasvaa, kun siitä koulutuksesta vähän maksaa. Meillähän on kansallinen ongelma pitkät opintoajat, venyvät opinnot, kun taas sitten kansainvälisten opiskelijoiden osalta tässä kokeilussa, missä tosiaan olivat lukukausimaksut käytössä, ensimmäisenä kokeiluvuonna lukukausimaksun maksaneiden opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden keskiarvo oli 69,75 opintopistettä per opiskelija, joka on merkittävästi korkeampi kuin muilla opiskelijoilla eli merkittävästi korkeampi kuin meidän suomalaisilla opiskelijoilla, jotka näitä maksuja eivät maksa. Tämä maksullisuus on vaikuttanut paitsi niiden opiskelijoiden motivaatioon myöskin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kokemusten mukaan yliopiston motivaatioon kehittää opetuksensa laatua. Nämä ovat sellaiset tulokset, joita ei kyllä voi sivuuttaa myöskään tässä työurakeskustelussa.

Keskustelu päättyi.