Täysistunnon pöytäkirja 12/2013 vp

PTK 12/2013 vp

12. TORSTAINA 21. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Rakennusvalvonta

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Kiuru, rakennukset sortuvat, vaikka kaiken piti olla kunnossa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan yksiselitteisesti, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Ennen vanhaan vastuussa rakentamisesta olivat valvontaviranomaiset, suunnittelijat sekä vastaava työnjohtaja. Nykyisen lain perusteella vastuu on pääasiassa rakennushankkeeseen ryhtyvällä, oli sitten kokemusta tällä henkilöllä taikka ei. Ennen vanhaan käytettiin myös sanontaa "pukit kaalimaan vartijana". Se kuvaa valitettavan hyvin myös tämän päivän rakennusvalvontaa. Nykyään grynderi saa monesti ihan itse valvoa ja ohjata hankkeen etenemistä aina suunnittelusta lähtien. Raha toimii konsulttina, ja heikko laatu on johdonmukainen seuraus valvonnan puuttumisesta. Kysynkin asianosaiselta ministeriltä: mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy palauttaakseen vastuun rakennuksen laadunvalvonnasta oikealle taholle?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Sallinette, että sekä valtioneuvoston että koko eduskunnan puolesta ensinnäkin lausun surunvalittelun siitä, mitä meillä viime viikolla tapahtui Laukaalla. Niin kuin muistatte, me olemme menettäneet ensimmäisen kerran pitkän sarjan läheltä piti -tilanteita jälkeen myöskin ihmishengen ja sen lisäksi useita loukkaantui. Minusta se on erittäin surullista ja valitettavaa, ja osanotto on ehdottomasti paikallaan.

Mitä tulee edustajan esittämään kysymykseen, on erittäin tärkeätä, että me kaivamme nyt koko ketjun esille ja katsomme, mitä me voimme tehdä paremmin. On varmasti syytä arvioida myöskin rakennusvalvontaa, niin kuin edustaja kysyykin, ja varmasti nyt tämän keskustelun ja kysymyksen vastausten aikana voidaan mennä sitten yksityiskohtaisempaan tietoon. Mutta on tärkeätä, että katsotaan jokaista ketjun osaa, myös rakennusvalvontaa.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Rakennusten kosteus- ja homevaurioista on puhuttu jo pitkään. Tähän valitettavaan kestoaiheeseen liittyy vahvasti myös kansanterveydellinen näkökulma, sillä kosteus- ja homeongelmat sekä niihin liittyvät muut lieveilmiöt aiheuttavat monia vakaviakin sairauksia. Eri tutkimuksissa on todettu, että rakennusten homeongelmilla on yhteys muun muassa keuhkoputkentulehdukseen ja astman syntyyn. Monet koululaiset, työntekijät ja asukkaat altistuvat tahtomattaan homeelle ja pahimmassa tapauksessa menettävät terveytensä. Huonosta rakentamisesta syntyy iso lasku yhteiskunnalle. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mihin käytännön toimiin hallitus ryhtyy tämän kansansairauden, eri rakennusten sisäilmaongelmien, korjaamiseksi?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä siitä, että huono sisäilma aiheuttaa meille useita ongelmia, ja erityisesti on todettava, että eduskuntahan on tehnyt hyvin laajan selvityksen tarkastusvaliokunnan toimesta, jossa on puututtu hyviin moniin asioihin. Me olemme myöskin ottaneet nämä ehdotukset kehysriihen osaksi, ja sitä kautta haetaan myöskin taloudellista pohjaa toteuttaa paremmin sisätilaongelmien ratkaisuja tässä yhteiskunnassa.

Mutta niin kuin totesin, koko siinä rakentamisen kaaressa isoin asia on se, että meidän pitäisi pystyä tekemään priimaa heti alusta asti, ja jostakin syystä pakkaa tulemaan jotain muuta. Tämä ei ole tietenkään yleinen suunta, että kaikesta tulee huonoa, vaan on hyvä pitää mielessä, että suomalaisten rakennusten laatu kuitenkin kansainvälisesti arvioiden kestää vertailun. Mutta samalla jokainen meistä varmasti miettii, miten Suomessa voi tulla esimerkiksi tällaisena lumikuormien kertymän aikana kattoja alas. Se kertoo siitä, että me joudumme hyvin tarkkaan miettimään, onko meillä tämän ketjun kaikki osat kunnossa. (Puhemies koputtaa) Ja sisätilaongelmien suhteen meillä on vielä paljon tehtävää.

Juha Väätäinen /ps:

Herra puhemies! On tonttipula, kaava ei toimi, rakennusvalvonnassa vain kierretään vastuuta, kansallisvarallisuus rapistuu, asunnot ränsistyvät. Mitä tekee hallitus? Ei mitään. Perussuomalaiset ja minä asuntojaoston puheenjohtajana haastamme hallituksen. Teillä on väärä asenne, te antaudutte. Jo 40 vuotta sitten minun asenteeni oli näin: se on voittaja-asenne, tämä asia pitää voittaa.

Heikko hallitus nurin ilman näyttöjä! Ei enää tyhjiä puheita. Tv:n katsojat, liittykää kansanliikkeeseen: asumisen hinta alas. Perussuomalaiset tuovat oman rakennus- ja asunto-ohjelman, kun teidän ohjelmanne ei toimi. Vai toimiiko, arvon ministeri? Neliöhinta 5 000—8 000 euroa Helsingissä. Vuokra-asunnon anojia 25 000. Pitäisi rakentaa 300 000 (Puhemies koputtaa) ihmiselle asunto. Toimiiko?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Vastaukseni on kaksivaiheinen niin kuin edustajan kysymyskin.

Ensimmäinen osa koski rakennusvalvontaa. Niin kuin totesin jo, rakennusvalvonnan kanssa me joudumme myöskin linjaamaan sitä, miten Suomessa voitaisiin tehdä asioita paremmin. Meillä on hyvin monitaitoisia rakennusvalvojia tällä hetkellä, mutta ongelma on myöskin se, että resurssit ovat hyvin pienet pienissä kunnissa, suurissa kunnissa taas osaamista on pystytty jakamaan eri henkilöille ja sitten menemään syvemmälle. Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti lähtökohta on se, että me pystyisimme kokoamaan rakennusvalvontaa isompien kokonaisuuksien alle, jotta myös osaamista olisi enemmän. Tämä on keskeinen kysymys, kun me katsomme, mitä tänä talvena esimerkiksi kattojen suhteen on tapahtunut. Tähän asiaan varmasti palataan vielä tällä kyselytunnilla.

Toinen osa koski asumisen hintaa. Minä olen aivan samaa mieltä edustajan kanssa siitä, että meillä on vain yksi iso asuntopoliittinen taistelu edessä, ja se on se, että meidän pitää pystyä sekä näihin rakentamisen ketjun kustannuksiin puuttumaan että siihen, että omakustannusperiaate toimii silloin, kun veronmaksaja subventoi sitä hintaa. Eli lähtökohdan pitää olla se, että me pystymme pitämään ne kohtuuhintaiset asunnot kohtuuhintaisina. Ja viimeiseksi: tätä volyymia (Puhemies koputtaa) pitää nostaa, ja minä tarvitsen siihen koko hallituksen tukea, ja kehysriihessä linjataan uusia toimia.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Jo pitempään käytössä ollut maneesi, koko lailla uusi paviljonki ja kymmeniä vuosia vanha vesitorni — nämä kaikki ovat meiltä Keski-Suomesta ihan muutaman vuoden sisällä romahtaneet. Siis eri aikoina valmistettuja isoja rakennuksia on romahtanut, näine valitettavine seuraamuksineen, mitkä tässä jo äsken tulivat esille. Palaan siihen kysymykseen, mitä ministeri ajattelee, ovatko nämä suunnittelu-, rakentamis- ja valvontamääräykset kaikin osin ajan tasalla. Nämä eivät ole, arvoisa ministeri, teidän syytänne. Nämä ovat vuosien ja vuosikymmenten aikaan syntyneet menettelyt, mitkä meillä ovat olleet käytettävissä, mutta hallitus, joka kulloinkin istuu, vastaa tietysti siitä, että niiltä osin, jos asiat eivät ole kunnossa, ne pannaan kuntoon, siis suunnittelu-, rakentamis- ja valvontamääräykset. Mitä ihan konkreettisesti aiotte näissä asioissa tehdä?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä kiitän edustajaa lämpimistä sanoista. Koska tiedämme kaikki poliitikkoina, että yleensä me olemme kaikesta vastuussa, niin se hiukan tuntuu itselläkin sydänalassa hellittävän, kun tietää, että parhaamme jokaisen meidän pitää yrittää, ja sitä itsekin yritän tässä tehdä.

Niin kuin totesin, tämä on todella surullinen juttu, että meillä Suomessa kerta kaikkiaan katot tulevat alas, ja sitä ei voi ymmärtää kyllä, miten se ylipäänsä on mahdollista. Näissäkin tapauksissa kysymys on useimmiten hyvin haastavista rakennuksista. Se on myönnettävä, että nämä koskevat useimmiten hyvin pitkien jännevälien rakennuksia, joissa näitä ongelmia on. Ja kun useimmat ovat kuitenkin sellaisessa toiminnassa, jossa on selkeästi onnettomuusuhkaa myöskin suuremmille kansanjoukoille, niin tämä on suomalaisen kuluttajan kannalta iso kysymys.

Me olemme nyt linjanneet erilaisia nopeita toimenpiteitä, ja voisin ne kiteyttää niin, että meidän täytyy saada myöskin tämä ala sitoutumaan siihen, että nämä asiat pannaan nyt kuntoon, ja sen me teimme eilen. Me saimme vuosien jälkeen — vuonna 2008 Onnettomuustutkintakeskus on ensimmäistä kertaa pyytänyt, että tällaisia talojen katselmuksia teetettäisiin — nyt sitten eilen lopulta tuen myös sille, että lainsäädäntöprosessi otetaan tosissaan, kun siihen lähdetään, eli tulee isorunkoisten, laajarunkoisten rakennusten katselmukset. Me tarvitsemme toimintaryhmän, joka tähän hetkeen nyt nopeasti katsoo, mitä kaikkia toimenpiteitä me joudumme tekemään hyvin nopealla aikavälillä. (Puhemies koputtaa) Minusta se on tärkeää. Ja sen lisäksi tarvitaan kansallinen rekisteri siitä, missä nämä isot, laajarakenteiset rakennukset sijaitsevat.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Asuminen on ruuan ohella se toinen iso kuluerä tavallisen ihmisen elämässä, ja kumpaakin tarvitaan joka päivä. Ja tämä asumisen hintahan on sellainen asia, johon voidaan vaikuttaa oikeastaan monen eri reitin kautta.

Toinen reitti on maapohjan hinta, jossa valtiolla ja kunnilla on todella merkittävä rooli. Siinä eivät ole nyt ohjaus- eivätkä muut toimenpiteet kohdillaan. Maan hinta on noussut liian kovaksi asumisessa, etenkin pääkaupunkiseudulla mutta myös muissa suurissa kaupungeissa.

Toinen on tämä tekninen rakentaminen: paljonko se rakennus tulee maksamaan itse asiassa silloin, kun se rakennetaan. Siihen vaikuttaminen on jo huomattavan paljon vaikeampaa. Kysyisin ministeriltä: Mitä on hallitus ajatellut, tai aikooko se tehdä jotakin konkreettista, millä me sitä rakentamisen hintaa pystymme mittaamaan aivan oikeasti, jotta me saamme realistisia hintoja tähän yhteiskuntaan? Nyt markkinat säätelevät sen hinnan, ja markkinahinta on kaksin—kolminkertainen rakentamisen hintaan nähden. Millä me toteutamme reaalihintaista rakentamista?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Tämän rakentamisen ketjussa tietenkin merkkaa se, mitä maksaa jo suunnittelu, mitä maksaa toteutus, mitä maksavat rakennusmateriaalit ja minkälaisia hintoja siihen täytyy vyöryttää, jotta tässä ketjussa sitten ikään kuin jokainen saa osansa. Se liittyy myös siihen, minkälaisia korjaustoimenpiteitä meidän pitää tehdä, että meidän suomalaiset katot pysyvät pystyssä, mutta se liittyy myöskin tähän asumisen ketjuun. Jos me haluamme laskea asumisen hintaa, niin me joudumme tarkastelemaan kaikkia tämän ketjun osia.

Tärkeää tässä on myöskin kuntien maapolitiikka, koska näitä rakennuksia ei pystytä rakentamaan muuta kuin sellaisille tonteille, jotka ovat sitten kohtuuhintaisia. Jos me kohtuuhintaista aiomme edistää, niin silloin tarvitaan myöskin kohtuuhintainen maapohja. Tätä kautta siinä on isosta kaaresta kysymys.

Kaikkein tärkeintä on myöskin pohtia, miksi meillä yleishyödyllisten toimijoiden kohdalla esimerkiksi tänä päivänä 8 prosentin tuloutus ei enää riitä sille oman pääoman sijoitukselle, ja se tietysti kertoo siitä, että tämän rakentamisen ketjun koko kuvio pitää tarkastaa. Ja meidän pitää pohtia myös sitä jatkossa, miten me voimme miettiä, kuinka paljon me (Puhemies koputtaa) yhteiskuntana käytämme asuntopolitiikkaa ja miten se raha parhaiten tuottaisi tulosta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan sekä lapset että aikuiset viettävät 90 prosenttia vuorokaudesta sisätiloissa. Yksi vakavimmista rakennusten kosteus- ja homeongelmista sijaitsee juuri kouluissa ja päiväkotirakennuksissa. Sivistysvaliokunta on ottanut kantaa tarkastusvaliokunnan teettämään tutkimukseen rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Asiakirjan mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on kouluissa ja päiväkodeissa 12—18 prosenttia kerrosalasta. Nämä vauriot koskettavat päivittäin 172 000—259 000:ta lasta ja aikuista. Asiakirjassa viitataan myös OAJ:n raporttiin siitä, että sisäilmaongelmia esiintyy kahdessa kolmesta koulusta. Olisin kysynyt asianomaiselta ministeriltä: onko olemassa lyhyen tai pitkän aikavälin suunnitelmaa siitä, miten lasten ja nuorten terveyttä suojellaan homevaurioiden aiheuttamilta sairauksilta koulu- ja päiväkotirakennuksissa, ja miksei myös lastensairaalassa, joka on ajankohtainen?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Meillä on tässä vähän opetusministerin kanssa työnjakoa myöskin, mutta lähden nyt siitä liikkeelle, että se yleinen linjahan on se, että meillä on Suomessa rakennuksissa sisätilaongelmia, se on myönnettävä. Meillä on valtavan isot tutkimukset siitä nyt tehty, ja me voimme todistaa sen myöskin tieteellisesti, että näin on.

Todellisuudessa meidän on vain jatkettava sitä käytäntöä, että kosteus- ja hometalkoot jatkuvat tässä yhteiskunnassa, ja meillä pitää olla nollatoleranssi siihen, että tätä ei voi sallia. Opetusministeriön puolella sitten on omat työkalut niihin konkreettisiin toimiin, joihin ryhdytään silloin, kun epäilyksiä on, sen suhteen, miten nämä rakennukset saadaan takaisin kuntoon.

Mutta lähtökohta on kuitenkin se, että viranomaisten tehtävä ei ole yksistään se, että kunhan saatetaan toimijat sinne, missä tukea ja apua on saatavilla, vaan kyllä kysymys on laajasti myöskin siitä, että me tiedotamme, kuinka suuri ongelma tänä päivänä sisätilaongelmat on. Siihen meidän täytyy saada enemmän tietoisuutta, että suomalaiset asuntojen omistajat ymmärtävät, mistä oikeasti kiikastaa, kun kiikastaa. Minä uskon, että se on myös yksi sellainen valistustyö, (Puhemies koputtaa) joka meillä on jäänyt vähän vähemmälle

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tosi suuren luokan kansallisesta kysymyksestä silloin, kun keskustelemme päiväkodeista, kouluista.

Tässähän tietysti peruslähtökohta on se, että kunnilla on se päävastuu huolehtia siitä, että lapsilla on turvallinen ja terve oppimisympäristö. Nyt me tiedämme, että eri syistä ei ole sitten ollut riittävää valvontaa, henkilöstöä ja muuta, huolehtimaan kouluissa esimerkiksi näistä perusasioista, jotka liittyvät esimerkiksi ilmanvaihtokysymyksiin.

No, hallitus on tuntenut vastuuta siltä osin, että mehän olemme kohdentaneet tällaisia kohdeavustuksia, mutta valitettavasti ne määrärahat ovat olleet riittämättömiä täyttämään sitä valtavaa tarvetta, joka esimerkiksi homekoulujen korjausten suhteen on, (Puhemies koputtaa) mutta uskon, että siihen nyt jatkossakin vielä paneudutaan.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunta, johon täällä on viitattu, on todellakin teettänyt asiasta selvityksen ja huhtikuussa saa asiasta myös mietintönsä tähän koko saliin. Tänään olen allekirjoittanut poikkeuksellisesti kirjeen koko valiokunnan tuella koko valtioneuvostolle siitä, että tarkastuksissa tähän asti tulleet rahoitustarpeet koskien kehysriihtä ovat valiokunnan jo nyt esittämän arvion mukaan yksimielisesti sen suuntaisia kuin mitä ministeri Gustafsson ja ministeri Guzenina-Richardson ovat omalta osaltaan ilmoittaneet tai mitä Kuntaliitto on omalta osaltaan ilmaissut luvulla, että vuosittainen lisärahoitustarve on noin 200 miljoonaa vuodessa, että tässä suhdannetilanteessa saadaan järkyttävimmät, kaikista pahimmat tilanteet hoidettua. Kysyisinkin valtiovarainministeriltä: näkyykö tämmöisenä kasvua luovana elementtinä mahdollisuutta, että saataisiin sekä lapsille turvalliset koulut että juuri nyt, kun rakentaminen on aika halpaa ja työttömyysuhka kasvaa, kehysriihessä tämä aspekti käsiteltyä, niin kuin ministeri Kiuru äsken esitti?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Gustafsson täällä totesi, viime kehysriihen yhteydessähän hallitus päätti itse asiassa osoittaa lisärahoitusta muun muassa homekoulujen korjaamiseen. Arvostan suuresti sitä työtä, jota tarkastusvaliokunta tekee, koska uskon, että tämänkaltaiselle mittavalle selvitykselle on todella tarvetta, ei varmaan pelkästään valtion puolella vaan myöskin kunnissa, jotta me tiedämme oikeasti, mikä se kiinteistökanta on ja myöskin tarve.

Hallitus varautuu kehysriiheen hyvin määrätietoisella työllä. Ensi viikolla käydään kahdenväliset keskustelut valtiovarainministeriön ja sektoriministeriöiden kanssa. Varmasti silloin näihin ministeriöiden tekemiin tarkempiin esityksiin pystytään paneutumaan. On selvää, että me etsimme panostuksia, joilla me voimme luoda edellytyksiä talouskasvulle. Mutta mitkä nuo panostukset tulevat olemaan, käytetäänkö siihen menojen uudelleenkohdennuksia, veroelementtejä, se kaikki jää sitten päätettäväksi kehysriihessä.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Herää kysymys, miksi meillä toimitaan vähän kaikissa asioissa vasta sitten, kun on kriisi, eli nyt on ihmishenkiä menetetty. Määräysten on oltava ajan tasalla, laadunvalvonnan on oltava riittävää, ja määräaikaistarkastuksia on tehtävä. Mutta me tiedämme myöskin sen, että materiaalit väsyvät ja niillä materiaaleilla on omat elinkaarensa. Tästä esimerkkinä meillä konkreettisesti on esimerkiksi putkiremontit, täytyy tehdä aika ajoin. Niissähän on ihan selkeästi, milloin ne on syytä tehdä. Parempien rakennustekniikoiden ja -materiaalien kehittämiseksi ei ole viime aikoina kovinkaan paljon tehty mitään. Rakennusliitto on myöntänyt sen, että t&k-panostukset ovat olleet viime vuosina aika vähäisiä. Mitä voidaan tehdä siinä, että saadaan tämä kansantalous nousuun ja pidettyä myöskin meidän kansallisomaisuudesta huolta siinä, että satsataan myös t&k:hon, jolloin ei tule näitä homekoulukysymyksiä ja sisäilmaongelmia?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä, että tulee myös tämä puoli keskusteluun mukaan, koska tosiasiassa meidän iso haasteemme tässä ajassa on se, että EU-tasolla on päätetty kuitenkin varsin kunnianhimoisista energiatehokkuuslinjauksista, joita myöskin Suomessa on viety käytäntöön, niin kuin tietenkin EU-jäsenvaltiona me viemme. Silloin meidän keskeinen kysymyksemme tietenkin on kysyä itseltämme, onko meillä kaikki tarpeellinen tieto, olemmeko me pystyneet sellaisilla panoksilla etsimään parhaan mahdollisen lainsäädännöllisen tien toteuttaa näitä linjauksia. Ja omalta osaltani olen halunnut pitää huolta siitä, että tällä hallituskaudellakin meillä on, kiitos nyt eduskunnan, selkeä tuki myöskin sille, että me yritämme tehdä tässä ajassa parhaita ratkaisuja ja toivomme, että se tietopohja, jolla me teemme nämä ratkaisut, riittäisi. Tämä on minusta tärkeä signaali, ja myöskin nyt sitä kautta eduskunta on siinä ollut mukana hyvin laajasti.

Mitä muutoin tulee tähän kysymyksen osaan, niin tarvitaan määräaikaistarkistuksia, se on selvä. Se on käynyt nyt jo erityisen selväksi laajarunkoisten rakennusten tarkistamisessa. (Puhemies koputtaa) Me tarvitsemme myöskin siihen ketjuun, suunnitteluun ja myöskin käytännön toteuttamiseen, miten siellä hallissa ollaan ja eletään, vielä lisää ohjeita.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hiljattain uutisoitiin ongelmista eräässä uudessa kerrostalokohteessa. Siinä rakentajien huolimattomuus pienen yksityiskohdan toteuttamisessa eli vesiputken liitoskohdan kiristämisessä aiheutti merkittävät vauriot asunnolle neljän kuukauden asumisen jälkeen. Asukas kuvaili, kuinka yhtenä iltana vettä alkoi suihkuta kovalla paineella keittiön lattialle, parketille ja kylpyhuoneen kattoon. Nykyinen kiireinen rakennustapa aiheuttaa sen, että jopa uusista rakennuksista tulee hometaloja. Kiire on ongelma numero yksi, mutta myös rakennusprojektiin osallistuvien suunnittelijoiden, toteuttajien ja valvojien asenteissa on hyvin paljon parantamisen varaa. Hällä väliä -asenne rakennustyömailla tulee hyvin kalliiksi niin yksityishenkilöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Arvoisa ministeri, mitä te aiotte tehdä sen suhteen, että rakennusaikoja saataisiin pidennettyä siten, että myös rakentamisen laatu paranisi, ja aiotteko tehdä jotakin sen eteen, että rakennusten kahden vuoden (Puhemies koputtaa) takuuaikoja pidennettäisiin viideksi vuodeksi ja kosteusasioitten kohdalla kymmeneksi vuodeksi?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Tämä on haasteellinen kysymys juuri siksi, että me toivomme kaikki tietenkin, että asumisen hintaan voidaan vaikuttaa alentavasti, mutta samaan aikaan meillä on kuitenkin vaikeuksia tämän ketjun osissa ja me joudumme ehkä vyöryttämään myöskin lisäkustannuksia, jotta tämä ketju toimisi paremmin.

Jos lähdetään vielä sieltä suunnittelusta liikkeelle, niin varmasti tämän ajan suuri haaste on siinä, että meillä on Suomessa hyvin osaavat suunnittelijat mutta alalle pääsee kuitenkin myöskin aika helposti. Sanotaan näin, että kokemusta tänä päivänä ei kuitenkaan mitata siinä, millä tasolla ruvetaan suunnittelemaan, ja sitä kautta kuluttajan on hyvin vaikea arvioida, onko se oma toimisto aina tehtävien tasalla. Kyllä tämä on yksi iso haaste, mikä meillä tässä ketjussa on.

Toinen haaste liittyy siihen, mistä edustajakin puhui. Eli käytännössä, kun toteutetaan rakennusurakkaa, meillä on ketjuuntunut se työ aika pitkälti alas asti ja aliurakointi ja se vastuunkanto siinä ketjun osassa ovat yhä ammattimaisempaa puuhaa, ja silloin sillä, joka tästä työmaasta vastaa, on kyllä erittäin suuri vastuu. Kaikissa tapauksissa valitettavasti se vastuu ei sitten käytännössä ole kuitenkaan realisoitunut siinä, että olisi saatu priimaa valmiiksi. (Puhemies koputtaa) Näin ollen on paljon yksittäisiä asioita, jotka tässä ketjussa on laitettava kuntoon.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.