Täysistunnon pöytäkirja 12/2013 vp

PTK 12/2013 vp

12. TORSTAINA 21. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Trafin palveluiden tuottaminen Espanjassa

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Valtion Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on kilpailuttanut vaihde- ja neuvontapalvelunsa viime keväänä. Kyseisen kilpailutuksen voitti suomalainen yritys, joka kuitenkin teettää nämä työt Espanjassa. Tämän kilpailutuksen hävisi sodankyläläinen yritys, jonka tarjoamiin palveluihin Trafi oli oman arvionsa mukaan ollut tyytyväinen viiden vuoden ajan. Nyt tämän kilpailun tuloksena hinnaltaan halvempi tarjous voitti ja aiemmin tehtäviä hoitanut yritys ajautui irtisanomaan noin puolet henkilökunnastaan. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: Miten on mahdollista, että valtion virasto hyväksyy vaihtoehdon, jossa Trafin toimintoja siirretään Espanjaan suomalaisten työntekijöiden joutuessa työttömiksi? Tiesikö Trafi tilausta tehdessään, mihin tämä tarjous käytännössä johtaa?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Saarinen nosti erittäin tärkeän asian keskusteluun. Tämä on ollut meillä ministeriössä työn alla monta kertaa, ja juridisesti tässä ei ole toimittu väärin, hankintalakia on noudatettu. Ne perustelut aikaisemmin ovat tässä toimineet — on käytetty suomen kieltä pohjana, elikkä sitä kautta ulkomaisia tarjoajia ei ole tullut — mutta kuten sanotaan, ihminen on viisas ja kekseliäs, ja tässäkin tapauksessa suomalainen yritys tarjoaa työtä, mutta se toteutetaan Espanjassa. Sen voi hankintalain mukaan näin tehdä. (Mauri Pekkarinen: Mutta pitääkö näin tehdä?) Valitettavasti me emme olleet liikenne- ja viestintäministeriössä mutta ei myöskään Trafissa oltu hereillä siinä suhteessa, että olisi osattu varautua hankintakysymyksessä tällaiseen ratkaisumalliin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tämä herättää tietysti paljon kysymyksiä, ja ministeri vastasi siihen ihan inhimillisellä ja ymmärrettävällä tavalla.

Tässä Trafin tilanteessa on painotettu ennen kaikkea hintaa, laatupuolen tarkkailu on jäänyt vähemmälle. Tässä on kyseessä kuitenkin ihmisten oikeusturva- ja neuvontapalvelut ja verokysymykset. Tämä on aika tärkeätä toimintaa, niin että tällaisen ulkoistaminen Espanjaan tuntuu kovin oudolta ihan jo ajatellen tätä laatu- ja oikeusturvapuoltakin. Eihän hankintalaki velvoita ulkoistamaan työtehtäviä ulkomaille; se antaa juridisen suojan, jos niin tehdään.

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kilpailuosaaminen tulee nykyistä paremmaksi ja jotta esitetyn kaltaisilta tilanteilta jatkossa vältytään? Vai onko peräti niin, että kysymyksessä on ennakkopäätös, minkä mukaan valtiolla on tarkoitus jatkossakin ryhtyä entistä laajemmin siirtämään palvelujaan ulkomaille?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Ei todellakaan ole tarkoitus lähteä siirtämään työtä ulkomaille. Totuus on se, että laki kansallisista, julkisista hankinnoista määrittää asiat niin, että me emme voi kansallisuuden perusteella syrjiä ketään, joka sen tarjouksen tekee. Toki meillä on tekemistä siinä, että me kilpailutamme muillakin pelisäännöillä kuin vain sillä hinnalla.

Ne elementit ovat tietysti tähän asti pelanneet, kieli on ollut yksi ratkaiseva tekijä. Kun me olemme asettaneet ehdoksi sen, että palvelua annetaan suomen kielellä, hankintaesitykset tehdään suomeksi, niin ne rajaavat sitä palvelun tarjontaa. Mutta kuten sanoin, mikään ei ole niin viisas kuin ihminen, tällä kertaa suomalainen yritys tarjosi halvemmalla ja teettää työn Espanjassa. Lainsäädäntö kyllä edellyttää meiltä sitä, että kun näillä ehdoilla on kilpailutettu, niin näillä ehdoilla se on myös hyväksyttävä. Tästä meidän on otettava opiksemme, ettei uudestaan tämmöistä tilannetta pääse syntymään.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten on kuultu, työt Lapin Sodankylästä siirtyivät Espanjan Fuengirolaan 30 prosenttia edullisempien palkka- ja muiden kustannusten takia.

Sodankylään kaivattaisiin nyt kuitenkin uutta työtä. Olemme lähestyneet oikeusministeriä, jotta ryhtyisitte toimenpiteisiin testamenttien rekisteröintimahdollisuuden toteuttamiseksi. Tänä päivänä moni testamentti jää piironginlaatikkoon ja löytymättä, vaikka tieto testamenteista olisi yksinkertaista rekisteröidä väestötietojärjestelmään. Tämä voisi tapahtua Sodankylästä käsin. Kysynkin ministeri Henrikssonilta: onko teillä tarkoitus edistää virallisen järjestelmän syntymistä, jotta testamentti olisi löydettävissä edullisesti ja ilman kustannuksia?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin yksityiskohtainen kysymys, joka tuli aika yllättäen. Toivon, että me voimme tehdä niin, että asiaa selvitetään ja saan enemmän tietoa siitä, mikä kirje on mennyt oikeusministeriöön jne. Lupaan, että annan teille sitten vastauksen, kun tätä on selvitetty.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämmöinen aika outoa on, että täällä hallituspuolueet tukevat espanjalaisia pankkeja EU-lainsäädännön vastaisesti ja nyt EU-lainsäädännön mukaisesti ilmeisesti siirretään suomalaista työtä ja työpaikkoja Espanjaan. Kyllä tämä on aivan käsittämätöntä. (Ben Zyskowicz: Ensin rahat, sitten työt!)

Arvoisa puhemies! Kun hallitus tai julkinen valta tekee kilpailutusta, niin silloin pitää siihen tarjouspyyntöön kiinnittää paljon huomiota. Mitä te, ministeri ja hallitus, aiotte tehdä, jotta tarjouspyynnöt laaditaan siten, että suomalainen työ ei Suomesta pakene?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Viime viikon kyselytunnilla tulin kertoneeksi täällä esitettyyn kysymykseen, että hankintadirektiivi Euroopassa on nyt yva-valmistelun kohteena, ja siihen tulee paljon muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan myönteisesti myöskin siihen, että meidän kansallista hankintalainsäädäntöämme sen pohjalta sitten tämän vuoden puolivälin jälkeen toivon mukaan päästään kehittämään.

Toisaalta se on totta, että meillä tämä hankintaosaaminen kunnissa ja muutenkin on kyllä liian heikkoa vielä. Meidän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että hankintalakihan on menettelytapalaki mutta siinä voidaan kuitenkin asettaa hinnan lisäksi laadullisia kriteereitä, sosiaalisia kriteereitä ja kiinnittää enempi huomiota siihen hankinnan laatuun ja tavallaan ei vain hintaan, ja tässä meillä on paljon opettelemista Suomessa ja paljon kouluttautumista ja tarvetta. Kun me tätä kansallista hankintalainsäädäntöä lähdemme uudistamaan, niin kyllä meidän täytyy tähän puoleen kiinnittää paljon enempi huomiota, että osataan tehdä hankintoja, ja itse asiassa aina se tilaaja on siinä tärkeässä roolissa eikä tavallaan voi mennä sen hankintalain taakse myöskään siinä, että se ei toimi. Kyllä kysyjät ovat tässä oikeassa, että paljon tarvittaisiin, (Puhemies koputtaa) että työ säilyy Suomessa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Oli vain ajasta kiinni, milloin tämä ensimmäinen tapaus meille tulee vastaan. Yrityksissä tämä on arkipäivää: henkilöstöpäällikkö löytyy Filippiineiltä, palkanlaskenta Virosta, atk-tuki Irlannista, ja sitten koodaukset tulevat Intiasta. Tämä on normaalielämää yrityksissä, ja tässä me olemme paikassa, jossa meillä valtion puolella tulevat vastaavat eteen johtuen siitä, että meillä on myös edessä uudistunut, globaali maailma. Siltä osin onkin pohdittava, minkälainen on meidän palveluntarjoajiemme kilpailukyky, kun on kyseessä esimerkiksi eurooppalaiset vastaavat palveluntarjoajat. Kysynkin ministeri Urpilaiselta: miten me vahvistamme suomalaisten palveluntarjoajien kilpailukykyä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Siihen ei varmastikaan ole yhtä ainoaa lääkettä, millä palveluntarjoajien kilpailukykyä voidaan vahvistaa, koska tietenkin myöskin näiden tarjoajien kulurakenne vaihtelee hyvin paljon eri yrityksissä, mutta yksi keskeinen kuluerä on totta kai myöskin henkilöstömenot. Tässä mielessä uskon, että me kaikki olemme varmasti samaa mieltä siitä, että mikäli me pystyisimme tämän kevään aikana solmimaan jonkinlaisen maltillisen palkkaratkaisun ja tuomaan sitä kautta ennakoitavuutta ja vakautta myöskin suomalaiseen yhteiskuntaan, niin se varmasti toimisi sekä palveluyritysten että kauttaaltaan koko meidän yhteiskuntamme kilpailukyvyn ja edun mukaisesti.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin tarkastusvaliokuntaan, ja tarkastusvaliokunta viime kaudella kiinnitti huomiota valtion tuottavuusohjelmaan ja siihen, että valtion tuottavuusohjelman tavoitteita henkilöstömäärän vähentämiseksi toteutetaan hinnalla millä hyvänsä, vaikka se kokonaistuottavuuden kannalta on kielteistä. Tämä koskee tietysti valtion omistamia yrityksiäkin. Hallitusohjelmassa todettiin, että tämä vanha tuottavuusohjelma korvataan uudella, todellisella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla ja siellä ei tehdä minkäänlaisia henkilöstöratkaisuja, jolleivät ne samalla palvele laajasti ottaen kokonaistuottavuutta. Elikkä hölmöilyjen piti kerta kaikkiaan loppua. Kysyisin: missä mallissa tämän aidon tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman toteuttaminen koko hallituksella nyt on, ja pystytäänkö todellakin arvioimaan tällaisen lyhytnäköisen yhtiö- tai yksikkökohtaisen taloudellisen perustelun rinnalla aitoa kokonaistuottavuutta ja kokonaista talousvaikuttavuutta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä kysymyksestä, aihe on erittäin tärkeä. Itse asiassa tänään sain juuri raportin virkamiehiltä siitä, miten valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma on menossa eteenpäin, ja se on juuri niin kuin edustaja totesi, että me olemme muuttaneet sitä vanhaan tuottavuusohjelmaan verrattuna niin, että nyt euro on se konsultti, ei henkilötyövuosi. Eli me emme aseta konkreettisia htv-tavoitteita, vaan yksiköt ja virastot voivat katsoa hieman vapaammin, miten eurolla pystytään parhaiten tuo tulos tuottamaan.

Tämä on nyt tehty myöskin uudella tavalla niin, että alhaalta ylöspäin henkilöstöltä on kysytty eri hallinnonaloilla ja virastoissa konkreettisia esityksiä, joilla tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voitaisiin heidän toiminnoissaan parantaa. Nyt nämä esitykset on koottu yhteen. Meidän on tarkoitus vielä ennen kehysriihtä hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa käydä läpi nämä konkreettiset esitykset ja sen jälkeen sitten myöskin katsoa, miten tätä ohjelmaa konkreettisesti viedään eteenpäin. Mutta hyvässä vauhdissa ohjelman eteneminen on.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä Trafin päätös otettiin synnyinkunnassani Sodankylässä vastaan todella järkyttyneinä. Siellä oli saatu todella hyvin toimimaan tämmöinen alueellistaminen, että joku 30 työpaikkaa voidaan sijoittaa tuonne muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Mutta nyt sitten tämä kehittyvä kaivoskunta — miten sille kävikään? Menetettiin niitä tärkeitä puolisoitten työpaikkoja.

Nyt sitten meillä on kuitenkin tästä alueellistamisesta muitakin hyviä esimerkkejä Suomessa. Muun muassa Trafilla on hyvä esimerkki Rovaniemeltä, miten siellä hommat hoituvat ja toimivat. Kelalla olisi Lapista tällä hetkellä hyviä esimerkkejä, millä tavalla hajautetusti voitaisiin näitä asioita hoitaa. Sen takia kysynkin nytten ministeriltä: Onko hallitusohjelman mukaan mahdollisuus hoitaa enää mitään alueellistamisasioita? Onko teillä työn alla mitään, millä me saisimme Trafin kaltaisia toimintoja takaisin syrjäisimmille seuduille?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Alueellistamisen osalta aikaisempi lainsäädäntö on edelleen voimassa, eli siihenhän ei ole tehty muutoksia. Eli silloin kun valtion toiminnoissa tehdään uudelleenorganisointeja, sen yhteydessä aina arvioidaan myös alueellisia sijoittumisnäkökohtia. Tämän pohjalta hallitus on edelleenkin toiminut siten, että aina kun kokonaisuuden kannalta on perusteltua, silloin arvioidaan näitä niin sanottuja hajasijoittamisen vaihtoehtoja, mutta siinä otetaan aina kokonaistaloudelliset näkökohdat huomioon. Kuten edustajat hyvin tietävät, valtiolla ei kovinkaan paljon ole ollut uusia toimintoja, joita olisi perustettu, täysin uusia virastoja, enemmänkin suunta on ehkä ollut toiseen suuntaan. Mutta näitä uudelleenjärjestelyjähän tehdään säännöllisesti toimipisteverkon osalta, ja silloin aina arvioidaan parhaat sijoituspaikat näille.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

Kyselytunti on päättynyt.