Täysistunnon pöytäkirja 12/2014 vp

PTK 12/2014 vp

12. TORSTAINA 20. HELMIKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Työllisyyden edistäminen

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuulemme jatkuvasti huonoja uutisia työllisyystilanteeseen liittyen. Viimeksi STX:n Turun telakka menetti kaksi laivatilausta Saksaan. Teolliset työpaikat ovat katoamassa, ja uusien syntyminen takkuilee, ja näin työttömyys kasvaa. Uutisoinnin mukaan Nokian rippeetkin ovat siirtymässä ulkomaille.

Työpaikat ovat vähentyneet myös valtio-omisteisissa yhtiöissä. Ajoittain valtionyhtiöt ovat jopa yksityisiä häikäilemättömämpiä työllistämispolitiikassaan. Ikävää on se, että valtionyhtiö palkkaa ulkomaista työvoimaa suomalaisten sijaan ja huonommin työehdoin. Kysyn: onko perustuslakiimme kirjattu sanamuoto "julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön" hallitukselle tärkeä asia, vai sivuutetaanko perustuslakimme tältä kohdin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kaikkia kansalaisia on kohdeltava samalla lailla. Kysyjä on siinä oikeassa, että työllisyystilanne tällä hetkellä Suomessa on vaikea. Me tarvitsemme Suomeen uutta työtä. Me tiedämme, että tämänkaltainen hyvinvointivaltio kuin Suomi on ollut, pystytään ylläpitämään vain sillä, että meillä on korkea työllisyysaste. Tästä syystä, että me olemme keskellä hyvin mittavaa teollisuuden rakennemuutosta, jonka johdosta Suomesta on kadonnut yli 100 000 teollista työpaikkaa viimeisten 10 vuoden aikana, meidän täytyy tehdä hartiavoimin töitä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

Hallitus ei voi merkittävissä määrin itse uusia työpaikkoja synnyttää, mutta hallitus voi luoda edellytyksiä yrityksille, jotta yritykset voisivat työllistää. Olemme laskeneet, että hallituksen toimesta suomalaista teollisuutta on tuettu yli 1,5 miljardilla eurolla erilaisia toimenpiteitä, joilla teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa on parannettu ja sitä kautta pyritty myöskin auttamaan teollisuutta (Puhemies koputtaa) yli tämän vaikean rakennemuutoksen.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, viime eduskuntavaalien edellä te SDP:n puheenjohtajana lupasitte mainoksissa tehdä työsopimuksen äänestäjien kanssa lupauksena 100 000 uutta työpaikkaa. Tämä näyttävästi mainoksissa esitetty lupaus ei vain valitettavasti ole toteutunut, vaan maastamme on hävinnyt lähes saman verran työpaikkoja. Erityisesti nuoriso elää näköalattomuuden ja toivottomuuden keskellä. Nuorisotakuuseen asetetut toiveet ja tavoitteet eivät ole toteutuneet, päinvastoin viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan nuorisotyöttömyys kasvaa. Hallituksen tulisi tehdä tilanteesta johtopäätökset. Kysyn valtioneuvoston jäseniltä, onko hallitus varautunut yhteiskuntarauhan järkkymiseen työttömyyslukujen kasvaessa, toimeentulon vaikeutuessa ja näköalattomuuden lisääntyessä, sillä työ ei ole pelkästään toimeentulokysymys vaan koskettaa myös ihmisarvoa. Työttömyyttä pahempaa on vain sota.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että Suomen taloustilanne on paljon vaikeampi kuin arvioimme sen olevan vielä 2011 keväällä tai kesällä, jolloin tämän hallituksen hallitusohjelmakin kirjoitettiin. Itse asiassa meidän bkt on tällä hetkellä noin vuoden 2006 syksyn tasolla. Se tarkoittaa sitä, että jos meillä olisi ollut viime vuosina normaaleja talouskasvun vuosia, niin meidän bkt olisi tällä hetkellä yli 30 miljardia euroa suurempi. Meillä olisi yli 12 miljardia euroa myöskin verotuloja enemmän käytettäväksi hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Mutta toisin on käynyt. (Mauri Pekkarinen: Niin!) Se johtuu osaltaan meidän talouden rakenteesta, elektroniikkateollisuuden romahduksesta, metsäteollisuuden murroksesta, mutta totta kai se osaltaan johtuu myöskin eurokriisistä, pitkittyneestä, vaikeasta kansainvälisestä tilanteesta ja sitä kautta heijastuneista suhdanneongelmista. Mutta me olemme tehneet töitä sen eteen, että Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja. Yksi konkreettinen keino on yhteisöveron merkittävä lasku, jolla me pyrimme myöskin tukemaan yrityksiä investoimaan Suomeen sekä synnyttämään sitä kautta uusia työpaikkoja.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olemassa olevien, siis jo olemassa olevien, työpaikkojen säilyttäminen on kaikista tärkeintä ja kaikista helpointa. Tätä taustaa vasten kysyn teiltä, etenkin ministerit Ihalainen ja Urpilainen, onko teillä mitään uutta toivoa antaa telakkateollisuuden suhteen. Ministeri Vapaavuoren sanat ja teot me tunnemme, mutta onko teillä jotain uutta? Sillä jos valtio ei sitoudu, niin kuka silloin sitoutuu? Mikä on tässä mahdollista: venäläinen omistus, erinäköiset konsortiumit Raumalla, Turussa, Helsingissä? Mitä uutta teillä on antaa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Positiivinen asiahan oli se, että Helsingin telakka sai jäänmurtajarakennustyön, joka työllistää aika paljon ihmisiä, kiitos siitä Liikenneviraston ja ministeriön ponnistelujen. Mitä taas tulee Turun telakan tilanteeseen, niin on tietysti aina valitettavaa, että autolauttatilaukset menivät ohi yksinkertaisesti siitä syystä, että se kokonaisrahoitus ei ollut kunnossa, ei rakennusaikainen rahoitus, ei yhtiöllä eikä ulkopuolisten rahoittajien toimesta. Tämä oli tässä mielessä ikävä mutta jossain määrin odotettu asia.

Hallitushan on tehnyt tässä suhteessa erittäin paljon niitten lainsäädännön puitteitten valossa, joita meillä on käytettävissä sen eteen, että Turussa sentään nyt rakennetaan TUI ykköstä ja kakkosta, ja kaikki tuet on pantu tappiin tässä suhteessa, ostettu maapohjaa Raumalta. Rauman kaupunki on ollut erittäin aktiivinen, hankkinut maapohjaa, hankkinut niitä tiloja, ja siitäkin tuli rahoitusta myös (Puhemies koputtaa) kyseiselle telakalle, joten siis yhteiskunta on kuitenkin ylläpitänyt niillä välineillä, joita meillä on, myöskin sitä, että telakkateollisuutta voidaan harrastaa. Minä uskon siihen, että meillä on (Puhemies: Jaaha, nyt aika on täynnä, ministeri!) tulevaisuutta telakkateollisuudessa.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Onhan se surullinen tarina tämä euron tarina, muttei se selitä sitä, että Suomen kaikki keskeiset työllisyyden ja talouden mittarit menevät huonompaan suuntaan kuin juuri missään toisessa euromaassa. Toimintaympäristö on muuttunut, siihen pitäisi reagoida, mutta teidän reaktiot eivät riitä siihen tarpeeseen, mikä tarve on, tarve, joka tulee siitä, että vuoden aikaan TEMin tilastojen mukaan työttömien määrä on lisääntynyt 50 000 ihmisellä, alle 25-vuotiaitten työttömien määrä on lisääntynyt 10 000 nuorella — nuorisotakuun voimassa ollessa. Nyt kysymys kuuluu, mihin toimenpiteisiin, arvoisa valtiovarainministeri ja työministeri, hallitus ryhtyy. Yksi esimerkki: yritysten rahoituksen pullonkaulat estävät järjellistenkin hankkeitten liikkeelle saamisen ja työllistymismahdollisuudet. Milloin te ryhdytte tämän tapaisiin toimiin? Ne eivät tarvitse lisää velkaa. Vähän suurempi riski valtiolle tuottaa paljon työpaikkoja, kun ryhdytte toimiin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen varmaan rehellisenä miehenä pystyy myöskin sanomaan, että hallitus on tehnyt toimia. (Mauri Pekkarinen: Ei riitä!) Hallitus on tehnyt toimia. Hallitus on tehnyt kaksi konkreettista työllisyyslisäbudjettia. Sitä kautta on vauhditettu homekoulujen ja päiväkotien korjaamista, asuntorakentamista, on laitettu liikkeelle infrahankkeita, sitä kautta pystytty parantamaan logistiikkapalveluita Suomessa, ja me kaikki tiedämme, että liikenneverkosto on talouden verisuonisto. Eivät Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan yritykset investoi, jos ei myöskin liikenneverkosto ole kunnossa. Sen lisäksi on parannettu myöskin yritysten rahoitusmahdollisuuksia rahastojen kautta, olemme parantaneet sitä myöskin Finnveran kautta.

Kyllä me olemme tehneet hyvin merkittävässä määrin toimia. Sen lisäksi, niin kuin sanoin, olemme tehneet myöskin ison verouudistuksen, jonka kautta yritysten toimintaedellytyksiä on parannettu, kun yhteisöveroa on laskettu. Me olemme tehneet toimia, mutta on selvä, että tämä talouden rakennemuutos ennen kaikkea teollisuudessa on niin mittava, että se näkyy valitettavasti tällä hetkellä myöskin työttömyyden kasvussa. (Mauri Pekkarinen: 50 000 lisää työtöntä!)

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä teollinen rakennemuutos tuottaa myös senkaltaisia ilmiöitä, että monet suhteellisen hyväpalkkaiset ihmiset joutuvat työttömiksi. Kun se uusi työ, mitä he mahdollisesti saisivat, on selvästi heikommin palkattua, niin kysynkin, ministeri Urpilainen: olisiko mahdollista tällaisessa poikkeustilanteessa, jossa uusia työpaikkoja syntyy erittäin vähän, näitä ihmisiä tukea niin, että he saisivat sen palkan, mutta voisivat saada myöskin työttömyyskorvauksen? Tällä tavalla he voisivat ottaa vastaan ehkä vaatimattomampaa työtä ja päästä kiinni taas uuteen elämään.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Meillä on itse asiassa käytössä erilaisia malleja jo tällä hetkellä. Yksi konkreettinen malli, joka itse asiassa edellisen hallituksen aikana otettiin jo käyttöön, mutta tämä hallitus on sitä jatkanut, koskee sitä mahdollisuutta, että ihminen voi myöskin opiskella itsellensä ammatin työttömyyskorvauksella. Ja tämän kaltainen järjestelmä tietenkin kannustaa myöskin siihen, että jos ihminen menettää työpaikan eikä hänen osaamisellensa ole käyttöä työmarkkinoilla, niin hän voi myöskin opiskella itsellensä uuden ammatin ja sitä kautta työllistyä. Eli tämän kaltaisilla järkevillä, joustavilla ratkaisuilla niitä työttömiä ihmisiä, jotka haluavat löytää uusia työpaikkoja, myöskin pystytään tukemaan.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Voisin palata vielä tähän Turun telakan tilanteeseen. Siellä on todellakin suuri huoli siitä, miten telakan toiminta pystytään turvaamaan. Suurin syy näihin ongelmiin on telakan nykyisessä omistajassa ja sen auttamattoman surkeassa tilanteessa. Tämä ei ole pelkästään STX Finlandin ongelma, vaan myöskin emoyhtiön ongelmat Koreassa kumuloituvat aina tänne asti, jolloin tämä rahoituspohja ei ole sellaisissa kantimissa, että tilauksia voitaisiin hakea ja niihin voitaisiin rakentaa sellaiset rahoituspaketit, että ne olisivat kunnossa. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että tämä omistajuuskysymys saataisiin ratkeamaan, ja mielestäni ministeri Vapaavuori on ottanut siinä järkevän linjan, että valtio ei voi olla se päätoimija, mutta jos markkinoilta löytyy se toimija, joka voi kantaa päävastuun, niin valtio voisi lähteä mukaan. Miten, ministeri Ihalainen, teidän mielestänne näissä neuvotteluissa ja pyrinnöissä tällä hetkellä on päästy eteenpäin, onko toivoa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni ei pidä ajatella niin, etteikö Turun telakalla tulevaisuudessakin laivoja tehdä. Se on totta, että tämä vaatii semmoisen terveen, uuden yrityspohjan, johon te viittaatte, ja totta kai siitä seuraa, että pitäisi löytää yksityisen puolen uskottava ankkuriomistajuus, (Mauri Pekkarinen: Valtiota tarvitaan mukaan!) joko Suomesta — edustaja Pekkarinen, odotatteko, kun minä lausun loppuun — tarvitaan joko Suomesta tai muualta tällainen ankkuriomistajuus. Ministeri Vapaavuori on siinä oikeassa, että jos tällainen mahdollisuus avautuu, valtio ei ole äänetön yhtiömies. Valtio voi lähteä ei enemmistö- mutta vähemmistöosakkaana ainakin joksikin aikaa mukaan, jotta tämä hanke onnistuu. Tämän enempää en voi enkä pysty (Puhemies koputtaa) sanomaan, muuta kuin että tätä toivoa emme ole vielä menettäneet.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen vientiteollisuus on todellakin ahtaalla, ja katselemmekin Keski-Eurooppaan kateellisina. Kummastelemme, miksi Suomessa paperitehtaan valot sammutetaan tuotannon edelleen jatkuessa Saksassa. Telakkateollisuus toimii Itämeren tuolla puolen. Viimeisenä uutisena olemme kuulleet, että Ranskan valtio on yhdessä kiinalaisten kanssa tehnyt pelastuspaketin autonvalmistaja Peugeotille. Näin tappiota tekevä, perinteinen autonvalmistaja saadaan pelastettua ja sen mukana lukuisat työpaikat. Ranskan hallituksen mukaan se on ollut strateginen sijoitus ja ratkaisu. Tällä ratkaisulla Ranskassa turvataan teolliset työpaikat. Meillä näitä tukitoimia aina silloin tällöin perustellaan esimerkiksi joko EU-lainsäädännön vastaisiksi tai annattamattoman telakkateollisuuden tukemiseksi. Kysynkin valtiovarainministeri Urpilaiselta: miksi Ranskassa voidaan tehdä nämä samanlaiset toimenpiteet, vaikka olemme EU-maita molemmat?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta on selvä asia, että lainsäädäntöä pitää noudattaa jokaisessa EU-jäsenmaassa. Se on se lähtökohta meillä kansallisesti. Tämä sali säätää Suomen lait, ja me myös lähdemme siitä, että ne lait on tehty noudatettaviksi. Sama koskee tietenkin myöskin EU-lainsäädäntöä. En tunne tätä kyseistä Ranskan tapausta, mutta oletan, että myöskin Ranskan valtio lähtee siitä, että myöskin Ranskassa noudatetaan EU-lainsäädäntöä, tai uskon, että ainakin siitä sitten johtaa tietyt seuraukset, mikäli näin ei tehdä.

Mutta olen kyllä kysyjän kanssa siitä eri mieltä, etteikö tämän hallituksen toimesta olisi teollisuutta tuettu. Täällä ministeri Ihalainen juuri äsken kuvasi, miten hallitus on merkittävässä määrin ollut myöskin toimimassa sen puolesta, että TUI ykkösen ja TUI kakkosen rahoitus Turun telakalle ollaan pystytty järjestämään ja sitä kautta myöskin teollisuuden ja telakan toiminta tulevaisuudessa turvaamaan.

Me emme ole poissulkeneet sitä mahdollisuutta, että me olemme valtiona myöskin mukana omistamassa mahdollisesti tulevaisuudessa telakkaa, mikäli löytyy sellainen teollinen ankkuri, omistaja, joka yrityksen toimintaan ja tulevaisuuteen haluaa sitoutua, ja tätä pohdintaa ja etsiskelyä me parhaillaan myöskin teemme.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen antanut itselleni kertoa, että hallitukselta olisi tulossa teollisuuspoliittinen ohjelma kevään aikana, ja toivottavasti se ohjelma pitää sisällään edustaja Soinin esille nostaman olemassa olevien työpaikkojen puolustamisen sekä toki uusien työpaikkojen luomisen keinoja.

Toinen aivan keskeinen asia työllisyyden hoidossa on täälläkin moneen kertaan keskusteltu omistajaohjauspolitiikka ja sen uudistaminen. Kysyisin ministeri Haavistolta tähän liittyen: Missä vaiheessa tämä uudistus mahtaa olla? Onko siellä tulossa muun muassa pohdintoja uuden strategisen omistamisen suhteen?

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Omistajaohjaus on tietysti koko ajan tarkkailun alla, ja katsotaan, mitkä siinä ovat sellaisia toimenpiteitä, joita myöskin sitten eduskuntaan ja tänne keskusteluun voi tuoda. Nythän meillä on malli, jossa omistajaohjaus on keskitetty valtioneuvoston kansliaan, ja sitten on tämä Solidium-yhtiö, joka omistaa näitä yrityksiä, joissa valtiolla on vähemmistöosuuksia.

Mutta tähän kokonaiskeskusteluun täytyy kyllä sanoa, että meillä yhtenä tärkeänä periaatteena siinä, miten yhtiöitä kehitetään, on se, miten ne työllistävät ja miten ne työllistävät Suomessa ja miten ne hyödyttävät meitä suomalaisia, meitä suomalaisia veronmaksajia. Valtion pääoma on pääoma, jolla on isänmaa. Se on tarkoitettu suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, ja sitä koko ajan katsomme, kun katsomme miten toimivat ne yritykset, jotka valtio omistaa tai joissa valtiolla on osuus, ja pyrimme myöskin pitämään huolta suomalaisista työpaikoista. Kaikissa olosuhteissa se ei ole mahdollista, niin kuin on nähty. On yrityksiä, jotka eivät pärjää kilpailussa, mutta tämä työpaikkakriteeri on koko ajan valtio-omistajalle tärkeä asia.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Kysymys lähti liikkeelle siitä, miten eri alojen työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti. Minulle kaikki työ on yhtä arvokasta, tehtiinpä se sitten millä sektorilla tahansa. Siksi ihmettelenkin, että eilen perussuomalaisten ajatushautomo Perusta julkaisi raportin, jossa esitetään suoria palkanalennuksia kuntien työntekijöille ja toisaalta myös sitä, että yleiskorotuksia ei tulisi kuntien työntekijöille. Siis esimerkiksi vanhusten kotihoidossa pienellä palkalla raskasta työtä tekevältä ensiksi leikattaisiin palkkaa ja sen lisäksi hän ei saisi niitä yleiskorotuksia, mitkä tulevat muille työntekijöille. Tätä en voi hyväksyä. Minusta kaikki työ on yhtä arvokasta. Suomi elää viime kädessä viennistä, mutta julkinen sektori tukee suomalaista vientisektoria. Jotta Metson venttiilitehtaalle voi mennä tuottavaan työhön, lapset on voitava viedä päivähoitoon.

Mutta tästä nuorisotakuusta on sanottava edustaja Pekkariselle, että Uudellamaalla olisi työttömänä 4 000 nuorta enemmän, jos nuorisotakuuta ei olisi. (Puhemies koputtaa) Mutta pk-yritysten mukaan suurin työllistämisen este on osaamisen puute. Mitä tälle aiotaan tehdä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ajatuksena oli vastata kysymykseen, joka liittyy siihen, valmisteleeko hallitus elinkeino- ja uusteollistamisohjelmaa. Kyllä valmistelee. Toisaalta hallitus valmistelee myös yritystukien uudenlaista kohdentamista tai osan karsimista niin, että ne paremmin tukisivat kasvuhakuisen yritystoiminnan liikkeelle lähtemistä ja olisivat tehokkaampia. Tämä työ on nyt kesken, mutta tulee kehysriiheen. Tämän lisäksi meillä on nyt tehty päätöksiä rahastoista, joiden tarkoituksena olisi luoda edellytyksiä elinkeinoelämän pärjäämiselle tässä kansainvälisessä arvoketjussa. Se, mikä Suomesta puuttuu, ovat kasvuhakuiset keskisuuret yritykset, jotka pystyvät lähtemään kansainväliseen arvoketjuun, olemaan siellä vahvoja, ja näitä meidän pitää saada tähän maahan lisää — kasvuhakuisia, vientiin suuntautuvia, globaalimarkkinoille suuntautuvia yrityksiä — ja niiden toimintaa tukea.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit ovat repivän linjaristiriidan ja puheenjohtajapelin (Mia-Petra Kumpula Natri: Mihin tuo liittyy? — Jukka Gustafsson: Miten tuo tähän liittyy?) kohteena, ja jälleen hermostuneisuus on suurta. Minun sympatiani tässä kyllä tiedetään. Vastuullisena puolueen puheenjohtajana olen aina tottunut saamaan omieni tuen, ja olen siitä hyvin ylpeä.

Mutta mitä tulee edustaja Lindtmanin kysymykseen — hän kysyi perussuomalaisilta — emme me vielä ole hallituksessa, tämä on hallituksen kyselytunti. Mutta haluan kysyä, kun viittasitte kunta-asioihin, kuntaministeri Henna Virkkuselta: mikä hallituksen linja on kuntatyöpaikkojen turvaamisessa?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Alkuperäinen kysymys taisi koskea työllisyysasioita. Ministeri Virkkunen, olkaa hyvä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kuntasektori on erittäin iso työnantaja Suomessa. Meillähän on kaikkiaan noin 460 000 ihmistä töissä kuntasektorilla, ja siellä on erittäin iso eläköityminen parhaillaan meneillään, eli jopa joka kolmas kuntatyöntekijä on jäämässä eläkkeelle tämän vuosikymmenen aikana. Se tarjoaa mahdollisuuden mutta myös pakottaa kunnat tarkastelemaan uudella tavalla omia toimintatapojaan. Eli on aivan selvää, että kun meillä jatkossa on työikäistä työvoimaa yhä vähemmän käytettävissä, myös kunnissa pitäisi pystyä organisoimaan asioita uudella tavalla ja pystyä tekemään asioita fiksummin niin, että voitaisiin pienemmällä väellä tehdä monia nykyisiä tehtäviä, jotta riittäisi sitten resursseja niihin tehtäviin, joissa jatkossakin tarvitaan käsipareja.

Nyt ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että kuntien työntekijämäärä on jonkin verran vähentynyt muutaman viimeisen vuoden aikana. Erityisesti siellä näkyy rakennemuutosta juuri siten, että entistä enemmän voimavaroja on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin ja muista tehtävistä on pyritty vapauttamaan voimavaroja. Totta kai tässä näkyy myös kuntien erittäin kovat talouspaineet. (Puhemies koputtaa) Tiedämme, että kuntatalous on erittäin kireässä tilanteessa, ja jokainen kunta joutuu tästä näkökulmasta myös miettimään, miten asioita voisi tehdä uudella tavalla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.