Täysistunnon pöytäkirja 12/2014 vp

PTK 12/2014 vp

12. TORSTAINA 20. HELMIKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Metsähallituksen yhtiöittäminen

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion metsät ja vesivarallisuus ovat Suomen kansantaloudelle merkittäviä. Metsähallitus on alueellisesti merkittävä työllistäjä. Hallitus ilmoittaa tuovansa Metsähallitusta koskevan lakiuudistuksen keväällä eduskuntaan.

Julkisuudessa olleitten ulostulojen perusteella näyttää siltä, että hallituksen rivit ovat varsin sekaisin maa- ja metsätalousministeriön ylijohtajan esittelemän mallin suhteen, joka tähtää Metsähallituksen pilkkomiseen. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Haavisto on julkisuudessa ilmoittanut, että hän ei kannata osakeyhtiömallia. Samantapaisia ulostuloja on ollut myös SDP:n riveissä. (Mauri Pekkarinen: Tuemme Haavistoa!) Kysynkin ministeri Koskiselta: onko nykyistä toimivaa liikelaitosmallia tarkoitus uudistaa osakeyhtiömuotoon, jolloin päätösvalta siirtyy osakeyhtiölain mukaan uuden hallituksen päätöksentekoon?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Jos lähdetään nyt vähän kauempaa liikkeelle: Viime vaalikaudella liikelaitoslaki kumottiin liittyen tiettyihin Destia-päätöksiin, eli Metsähallitus toimii tällä hetkellä ilman voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tämä kumoaminen tapahtui muistaakseni vuonna 2010, jolloin tietysti olisi ollut toivottavaa, että edellinen hallitus olisi hoitanut tämän asian jo kuntoon, niin että olisi olemassa voimassa oleva laki, jonka mukaan Metsähallitus toimisi.

No, ei se mitään, me haluamme hoitaa tämän asian nyt kuntoon, ja sen takia on linjattukin hallinnon kehittämisen ministerityöryhmässä, että Metsähallitus säilyy kokonaisena, niin kuin on tavoitteena ollut koko ajan ja hallitusohjelmaan on kirjattu, ja että Metsähallituksesta tehdään erityisliikelaitos. Tätä valmistelua tehdään. Siihen kuuluu myös se, että edellisen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti kaikki kilpailuilla markkinoilla tapahtuva toiminta yhtiöitetään, jotta on kilpailuneutraliteetti olemassa, joten silloin myös Metsätalous Oy:kin muodostaa Metsähallituksen — eli kokonaisuutena Metsähallitus ja kaikki se, mikä toimii kilpailuilla markkinoilla omina tytäryhtiöinään, jotka Metsähallitus sataprosenttisesti omistaa. Tämä on aika selkeä linjaus.

Puhemies Eero Heinäluoma:

 (koputtaa)

Huomautan, että ei ole tapana kyselytunnin aikana liikkua salissa eikä pitää palavereita.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mikään EU-taho ei ole vaatimassa, että nykyistä liikelaitosmallia muutettaisiin. Pieniä täsmennyksiä sinne voidaan tehdä, mutta mikään taho ei ole sitä muutosta vaatimassa. Metsähallituksen tuloutusvaatimusta on hallituksen toimesta nostettu voimakkaasti, 120 miljoonaan euroon vuodessa. Samanaikaisesti suojeluvaatimukset valtion metsiä kohtaan ovat kasvaneet ennen kaikkea vihreitten taholta. Pääjohtaja Kankaan eron myötä nousee kysymys, ollaanko toimivalta johdolta viemässä järkevän toiminnan edellytykset. Keskusta tukee nykyistä liikelaitospohjaista mallia pienin muutoksin.

Arvoisa puhemies! Johtajuutta ei toimintakykyisessä organisaatiossa voi hajottaa. Kysyn ministeri Niinistöltä: tukeeko ympäristöministeri omistajaohjauksesta vastaavan ministerin linjausta, joka torjuisi kansallisvarallisuutemme kauppaamisen ulkomaiseen omistukseen?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Tämä Metsähallituksen uudistustyö käynnistyi tosiaan viime hallituskaudella, ja tällä hallituskaudella kaksi Metsähallitusta ohjaavaa ministeriötä ja muu hallitus ovat yhdessä valmistelleet tätä työtä. Siinä on laaja yhteisnäkemys, että Metsähallitus säilyy yhtenäisenä organisaationa erityisliikelaitosmallin pohjalta ja kaikki valtion maaomaisuus säilyy tämän emokonsernin hallussa ja vahvasti valtion, eduskunnan ja hallituksen ohjauksessa.

Julkisten hallintotehtävien eli luontopalvelujen — joita ympäristöministeriö ohjaa — tehtävä laissa tulee jopa täsmällisemmin määriteltyä kuin tähän mennessä lainsäädännössä. Olemme tyytyväisiä siinä, että keskeiset julkiset hallintotehtävät ovat tässä etenemässä siihen suuntaan, että hyvät käytännöt Metsähallituksessa hyvästä vuoropuhelusta talousmetsien käytössä, luonnonsuojelun edistämisessä ja luontomatkailun edistämisessä tulevat säilymään ja emokonsernin tiivis suhde valtioneuvostoon, eduskuntaan ja ohjaaviin ministereihin säilyy.

Vain tämä osakeyhtiöosa talousmetsien taloudellisesta hyödyntämisestä on tarkoitus tehdä (Puhemies koputtaa) osakeyhtiöpohjaiseksi. Siinä voidaan varmistaa, että sielläkin noudatetaan hyviä olemassa olevia käytäntöjä, mutta osakeyhtiö tietyssä mielessä tekee läpinäkyvämmäksi sen liiketoiminnan (Puhemies koputtaa) ja sen tuloksellisuuden, mitä siellä harjoitetaan.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä nyt näyttää siltä, että metsät pistetään rahoiksi ja päätösvalta menee etelään. Paikallisilla ihmisillä on pelko siitä, miten käy metsäkoneyrittäjien toimeentulon. Paikallisilla ihmisillä on pelko siitä, pääsevätkö he jatkossakin pitkospuita pitkin vaeltamaan, riittävätkö rahat siihen vai nyljetäänkö viimeisetkin eurot sieltä metsistä. Kysynkin, ministeri Koskinen: miten voitte taata sen, että asianmukainen metsänhoito yhdistyy asianmukaiseen luonnon huomioonottamiseen jatkossakin, jos yhtiö saa itse päättää omista asioistaan ja omistajaohjaus ei siihen pääse kunnolla puuttumaan?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Vähän edustaja Kalmarin kysymykseen ja vähän osittain siihen, mitä edustaja Reijosellakin oli äsken, on syytä todeta muutama asia. Valtion maa- ja vesiomaisuus säilyy valtiolla tämän uudenkin järjestelyn myötä samalla tavalla kuin tällä hetkellä. Niitä ei ole kukaan mihinkään viemässä eikä kukaan mihinkään myymässä. Siinä mielessä on hyvä, että tämäkin kyselytunti televisioidaan, että tällainenkin väärä tieto, mitä liikkuu tuolla pitkin maita ja mantuja, tulee kumottua. Eli edelleenkin maa- ja vesiomaisuus säilyy valtiolla samalla tavalla kuin tähän mennessä aiemminkin.

Sitten kun kyselytunti on ohi, niin minulla on tapaaminen keskustan eduskuntaryhmän kanssa myös tästä aiheesta. Kuulen mielelläni siellä edustaja Reijoselta, mitä ovat ne pienet muutokset, mitä keskusta aikoo esittää tähän nykyiseen malliin, millä Metsähallitus toimii. Se on erittäin hyvä kuulla siellä varsinkin, kun tietää, että ei ole olemassa tätä liikelaitoslakia, minkä pohjalta aikanaan Metsähallitus toimi.

Sitten mitä tulee normaaliin metsätalouden harjoittamiseen, sitä tullaan harjoittamaan tulevaisuudessa ihan samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä. Metsähallituksen metsiä on hoidettu hyvin, niitä käytetään säästeliäästi ja metsäsuunnitelmien mukaisesti, ja Metsähallitus on erittäin tärkeä puun markkinoille tuoja. Viime vuonna (Puhemies koputtaa) vissiin taisi taas 6 miljoonaa kuutiota tulla siellä puuta markkinoille.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Sanoitte, että nykytila ei ole lainvoimainen, mutta tähän on esitetty myöskin vaihtoehtoisia malleja. Jos puhutaan Metsähallituksen talousmetsistä, siellä on myös merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviä. Esimerkiksi hakkuuoikeuksista neuvotellaan paikallisten kanssa, mitä edustaja Kalmari toi tässä esille. Esimerkiksi Lapissa, missä valtion metsiä on todella paljon, täytyy neuvotella saamelaiskäräjien kanssa, matkailijoitten kanssa, porotalouden kanssa, ja sen lisäksi on kuntia, joissa pinta-alasta huomattava osa on valtion metsää. Kuka neuvottelee silloin näissä kunnissa, kuka käyttää sitä äänivaltaa? Haluaisin myöskin sitten kuulla, mikä on Suomen metsien tasearvo tällä hetkellä. Toivottavasti ne villit huhut leikataan todellakin pois, että tätä tasetta ei laiteta käyttöön.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Metsähallituksen tase, joka taitaa varmaan aika suurelta osin koostua metsistä, on noin 2,7 miljardia euroa. Sieltä tulee myös se tuloutusvaatimus sitten valtiolle, elikkä talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti sieltä pitäisi laskea noin 5 prosentin tuotto. Eli se 2,7 miljardia 5 prosentilla tekisi sitten suunnilleen 135 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt tuloutusvaatimus Metsähallituksella on 120 miljoonaa euroa, voi olla vähän alle sen 5 prosentin. Minun mielestäni se on ihan kohtuullinen tuotto, ja Metsähallitus kyllä siihen pystyy ihan hyvin, koska metsiä on hoidettu hyvin.

Mitkä ovat sitten nämä yhteiskunnalliset velvoitteet, mitä tällä hetkellä Metsähallituksella on — vastaavan tyyppiset velvoitteet tulevat myös aikanaan tälle tytäryhtiölle: Metsähallitus antaa käyttöoikeussopimuksella maaomaisuuteen tälle tytäryhtiölle mahdollisuuden toimia, ja sinne tulee samantyyppiset velvoitteet kuin nytkin, elikkä siinäkään mielessä nykytila ei millään tavalla muutu. Vastaavalla tavalla se myös neuvottelee paikallisten kanssa erilaisista asioista varsinkin Lapissa, ja siihen tulee myös todennäköisesti erillinen pykälä, missä käsitellään sitä, (Puhemies koputtaa) millä tavalla asioita hoidetaan saamelaisalueella, että saamelaisten ja muitten paikallisten asiat tulevat myös huomioonotetuiksi.

Markus Mustajärvi /vr:

Puhemies! Eilen täällä salissa käsiteltiin metsäpoliittista selontekoa ja siinä Metsähallitus ja sen asema sivuutettiin täysin, vaikka esimerkiksi metsämaan pinta-alasta 26 prosenttia on valtion maita. En tiedä oliko asia sitten niin kiusallinen, että sitä ei selontekoon voitu laittaa. Nimittäin samaan aikain Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas ilmoitti eroavansa tehtävästään, ja Kangas on johdonmukaisesti koko muun henkilöstön kanssa vastustanut yhtiöittämistä. Nostan hattua näin suoraselkäiselle johtajalle. Kysymys kuuluu: Miksi te, ministeri Koskinen, niin jääräpäisesti ajatte yhtiöittämistä? Mikä on se asiaperuste, kun juridista pakkoa ei ole? Nimittäin Euroopan komissio, viitaten nimenomaan Destia-päätökseen, on todennut, että Destia-päätöksestä ei voi mihinkään valtion organisaatioihin vetää yleistä yhtiöittämisvelvoitetta, ja kuitenkin te pakolla yritätte runnoa sen voimaan.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin totesin alussa: vaihtoehtoiset mallit, millä tavalla asia hoidetaan nyt, kun ei ole olemassa liikelaitoslakia, minkä pohjalta Metsähallitus toimisi, on käyty läpi kaikki. Kaikki vaihtoehdot on käyty läpi, ja jäljelle jäi ainoastaan tämä erityisliikelaitos, jonka pohjalle sitten tulee tämä tytäryhtiö, jossa kaikki kilpailevilla markkinoilla oleva toiminta yhtiöitetään. Tälläkin hetkellä Metsähallituksella on tytäryhtiöitä, muun muassa taimituotanto, siementuotanto ja kiviliiketoiminta ovat vastaavalla tavalla tytäryhtiöissä. Elikkä nyt menee myös tämä metsäpuoli sinne.

On tietysti valitettavaa, että pääjohtaja Kangas erosi, koska hänen kanssaan yhteistyö toimi hyvin ja hän hoitanut Metsähallitusta seitsemän vuotta erinomaisesti. Hänellä oli vähän erilainen näkemys siitä, mitkä nämä vaihtoehtoiset mallit voivat olla tulevaisuudessa. Mutta kaikki se asiantuntemus, mikä meillä on ollut käytössä, totesi sitten, että muita malleja ei jäänyt jäljelle kuin tämä malli, mikä tällä hetkellä on valmistelussa, ja se tulee osittain suoraan siitä EU-päätöksenteosta ja tulee myös Suomen kilpailulainsäädännön kautta.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä varmasti on vaikea asia, ja siihen varmaan suhtaudutaan niin realistisesti kuin myös poliittisestikin. Näin se tämäntapaisissa asioissa monesti menee. Kyllähän meillä tämä lähihistoria ja vähän kaukaisempikin historia osoittaa erittäin huonoja kokemuksia näistä yhtiöittämispäätöksistä luettelematta nyt erikseen, mitä siellä on. Mutta yksi olennainen osahan siinä on se, että se päätösvalta kaikkoaa silloin meiltä demokraattisesti valituilta päättäjiltä, kun osakeyhtiöitetään. Näin se on käynyt kaikissa.

Me olemme puhuneet omistajaohjauksesta ja omistajaohjauksen vaikuttavuudesta ja todenneet, että ei se hyvin väkevää ole ollut. Tämä riski liittyy nyt tähän, ja se on se pelon aihe, joka tässä on olennainen, ja jos näitä erilaisia vaihtoehtoja on, niin soisin mielelläni, että se toisenlainen vaihtoehto haetaan. Ja kun tämä on mitä merkittävimmässä määrin poliittinen asia, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä suhtautuu tähän erittäin kriittisesti. Meidän on vaikea yrittää ymmärtää tätä. Siksi kysyn valtiovarainministeri Urpilaiselta: Mikä sosialidemokraattisen puolueen kanta tähän on? (Välihuutoja)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä taisi olla semmoinen vanha perinne, jonka varsinkin entiset ministerit muistavat, että on hallituksen kyselytunti ja sitten puolueiden kyselytunnit ovat erikseen, mutta ministeri Urpilainen on löytänyt tähän vastauksen. — Olkaa hyvä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Itse asiassa puhemies taisi viedä sanat suustani, eli hallituksella on tietenkin vain yksi linja, ja sitä linjaa koko hallitus noudattaa. (Välihuutoja)

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Metsähallituksen liiketoiminnan tuloksesta käytettiin vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan 54,3 miljoonaa euroa panostuksena yleisiin yhteiskunnallisiin velvoitteisiin. Tätä rahoitusta on käytetty muun muassa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, luonnon virkistyskäytön ja porotalouden edellytysten huomioimiseen, saamelaiskulttuurin tukemiseen ja työllisyyden hoitoon. Metsähallitus on tulouttanut, kuten täällä on todettu, yli 100 miljoonaa euroa vuosittain. Miten, arvoisa ministeri Koskinen, jatkossa hoidetaan nämä edellä kertomani yhteiskunnalliset velvoitteet arvoltaan 54,3 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa te yhtiöitätte Metsähallituksen liiketoiminnan? Miten te hoidatte tämän 110 miljoonaa, koska osakeyhtiö ei käsittääkseni pysty maksamaan tällaisia summia metsätalouden tuloksesta tilanteessa, jossa yhtiö joutuu maksamaan metsien käyttöoikeudesta merkittävät euromäärät? Mitä sillä yhtiöllä on siis taseessaan? Kertokaa, ministeri, se. Ei, ministeri, riitä, että perustatte metsätalouden osakeyhtiön varmistamatta, onko sillä edellytyksiä (Puhemies koputtaa) sellaiseen kannattavaan toimintaan, joka Metsähallitukselle on asetettu.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Varmaan voidaan paljon epäillä, minkälainen tuo ammattitaito tuolla maa- ja metsätalousministeriössä on, mutta jos tämä nyt menee sillä tavalla kuin on tarkoitus, tulee erityisliikelaitos, jolla on tytäryhtiö, niin emme me nyt kai sellaista tytäryhtiötä perusta, joka välittömästi menisi konkurssiin, joka ei olisi riittävästi varmistettu sillä tavalla, että se pystyisi toimimaan kilpailluilla markkinoilla sillä tavalla kuin muutkin pystyvät toimimaan. Tähän ratkaisumalli aivan varmasti löytyy, ja sitä on tietysti hahmoteltu, ja eduskunta pääsee arvioimaan tätä siinä vaiheessa, kun tämä lakiesitys tänne tulee, koska samassa yhteydessä paitsi että tulee tästä erityisliikelaitoksesta laki, joka koskee Metsähallitusta, tulee myös se laki, mikä määrittelee, millä tavalla tämä niin sanottu metsätalousyhtiö, tämä tytäryhtiö, toimii.

Eli siinä mielessä minä en ymmärrä sitä kritiikkiä, mitenkä ihmeen vaikeaa on ymmärtää sitä, että joku asia voi olla yhtiömuodossa, koska tälle yhtiölle voidaan asettaa samalla tavalla nämä yhteiskunnalliset velvoitteet lainsäädännön kautta kuin tällä hetkellä on Metsähallituksella. Vastaavasti sille siirtyy käyttösopimuksella tiettyjä asioita, joita se hoitaa, ja se voi hoitaa valtakirjalla tiettyjä asioita samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä, mutta pyritään varmistamaan nimenomaan, (Puhemies koputtaa) että nykytilanne säilyy.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että ministerit Koskinen ja Niinistö vakuuttavat, että Metsähallituksen toiminta on tarkoitus turvata eheänä kokonaisuutena, ja kuten Koskinen juuri äsken vastasi, nykytilanne mahdollisimman pitkälle säilyy, mutta siksi on tietysti paikallaan esittää vielä tarkentava kysymys siitä, että onhan tarkoitus turvata metsätalous ja muu luonnonvarojen käyttö nimenomaan niin, että nämä jo useassa puheenvuorossa edellä mainitut tehtävät luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta virkistyskäytön, porotalouden ja työllisyyden edistämisen asettamista näkökulmista nimenomaan kirjataan lailla tämän uuden yhtiön tehtäviksi. On kansanvallan näkökulmasta tärkeää, että nimenomaan eduskunta pääsee tähän vaikuttamaan. Onhan niin, että nämä käyttöoikeudet säädetään tämän uuden yhtiön toiminnan osalta myöskin pysyviksi? Eduskunnan näkökulmasta pelkkä käyttösopimus (Puhemies koputtaa) ei ole ehkä riittävä ratkaisu.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Jos oikein muistan, niin tällä hetkellä siinä luonnoksessa lukee se, että tämä käyttöoikeussopimus säädetään toistaiseksi voimassa olevaksi, koska pysyvä käyttöoikeus myös voi olla vähän vaikea määritellä, miten voi olla pysyvä käyttöoikeus. Se on toistaiseksi voimassa oleva, ja sitten niitä ehtoja voidaan tarkistella erikseen sillä tavalla, mitä sitten aikanaan siihen lainsäädäntöön kirjataan. Niin kuin sanoin, kyllä eduskunta pääsee tämän kokonaisuuden kanssa erittäin hyvin sinuiksi sitten, kun se tänne asti saadaan. Toivottavasti tässä kevään korvalla se kuitenkin tänne tulee, jotta teillä olisi riittävästi aikaa tätä käsitellä.

Metsähallitus on järjestänyt maa- ja metsätalousministeriön kanssa yhdessä useita sidosryhmätilaisuuksia — onkohan niitä viisi kaikkiaan ollut eri puolilla Suomea — joissa on kerrottu tästä valmistelusta. Siellä on ollut myös jaossa pykälätkin, vaikka ne eivät ole ihan vielä lopullisessa versiossa olleet. Muitakin vastaavia tilaisuuksia kyllä aivan varmasti järjestetään, jotta mahdollisimman paljon näitä epäluuloja voidaan poistaa, koska niin kuin näyttää, niin täällä salissa kuin lehdistössä ja muuallakin liikkuu asioitten tolasta erittäin paljon villejä huhuja, jotka eivät ollenkaan pidä paikkaansa.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! EU ei ainakaan vaadi mitään muutoksia tämänhetkiseen tilaan, koska Virossa on aivan samanlainen malli olemassa kuin meillä on tällä hetkellä. Ennen kaikkea viittaukset, mitä tulee, liittyvät kansalliseen lainsäädäntöön, ja siinä on rakenteiden poistaminen elikkä konkurssisuoja ja sitten nämä veroedut. Mikä on tämä perustelu sitten tälle kaikelle, kun viittaan vielä hallitusohjelmaan? Hallitusohjelmassa todetaan, että Metsähallitusta ei pilkota, ja tässä kumminkin tehdään nyt tytäryhtiö metsäosastosta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Siis Metsähallitusta ei pilkota. Sinne tulee vain metsätalouden osalta samanlainen tytäryhtiö kuin tietyissä toiminnoissa on jo tällä hetkellä.

Virosta: Minulle on näin sanottu, että Virossa on liikelaitosmalli elikkä Virossa on niin sanottu virastomainen liikelaitos, ei vastaavantyyppinen, yksi yhteen, liikelaitos kuin Suomessa. (Kari Rajamäki: Niin, tämä oli Itävallassa!) — Itävallassa on oma mallinsa, ja Saksassa on oma mallinsa, ja joka maassa on vähän oma mallinsa, ja Suomessa on oma mallinsa, ja ehkä meidän kannattaisi suomalaisina katsoa myös, mikä malli on toimivin Suomessa. — Suomessa Metsähallitus myy puuta (Hälinää — Puhemies koputtaa) sen 6 miljoonaa tekemällä sopimuksia erilaisten käyttäjien kanssa ja kilpailluilla markkinoilla toimii tarjoamalla sitten puuta sinne ja tietysti pyrkii samaan siitä mahdollisimman hyvän hinnan, koska se on valtion edun mukaista, että Metsähallitus saisi mahdollisimman paljon rahaa siitä puusta irti. Ja samalla tavalla on tarkoitus toimia tulevaisuudessakin.

Mutta olennaista tässä on se, että kun siellä markkinoilla on muitakin toimijoita, jotka toimittavat puuta niin sahoille kuin teollisuuteen kuin lämpölaitoksillekin, niin kilpailu toimisi neutraalisti elikkä myös nämä yksittäiset toimijat olisivat samalla viivalla kuin Metsähallitus. Sen takia Metsähallitukselle tehdään tämä tytäryhtiö.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Hallitus on kyllä uskollinen omille toimintatavoilleen, mikä on tässäkin keskustelussa tullut esille. Elikkä mielipiteitä menee ja sinkoilee kaikkiin suuntiin. Erimielisyyksiä on selkeästi hallituspuolueiden välillä, ja tämä sekoittaa käytännön toimintaa, josta tässä esimerkkinä on pääjohtaja Kankaan ero.

Kysyn nyt uudelleen saman kysymyksen ja muotoilen uudelleen sen, mitä edustaja Martti Korhonen kysyi: Pääministerin sijainen, ministeri Urpilainen, mikä on hallituksen kanta? Mikä on hallituksen linja asiassa, ja oletteko te muistanut kertoa sen omille kansanedustajillenne, mikä se on? Nyt haluaisimme ensin kuulla, mikä se tässä Metsähallitus-asiassa on.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän, että politiikkaan kuuluu hämmentäminen, mutta ehkä nyt kuitenkin kansalaisia kohtaan olisi reilua ja rehtiä se, että jos täällä ministeri Koskinen on monta kertaa todennut, mitä hallitus tulee tekemään, ja täällä on vahvistettu se useiden muiden ministerien toimesta, niin uskottaisiin se, mitä täällä puhutaan, eikä yritettäisi kyseenalaistaa ministereiden sanomisia. (Välihuutoja)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.