4) Hallituksen esitys laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon
ja varallisuuden verottamisesta annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta
ja salassapidosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä on nyt todettava,
että meidän hallitus on erittäin empaattinen
ja kuuntelee tarkalla korvalla ja toteuttaa myös joidenkin
kansalaisten toiveita. Tämä vaan on aika valikoitu
ryhmä ihmisiä, joita hallitus nyt kuuntelee erittäin
empaattisesti ja yrittää tulla heitä vastaan.
Me olemme juuri äsken täällä puhuneet
omaisuusverosta. Se otetaan pois, koska se on liian hankala niille,
jotka omistavat. Nyt seuraavana ovat pörssiyhtiöt
ja niiden omistajat, joita myös tullaan vastaan, kun heillä on
vähän vaikeaa nyt tehdä niin kuin laki tällä hetkellä vaatii.
Elikkä meillä on semmoinen kummallinen tilanne
tässä edessämme, että meillä on
voimassa ollut laki, jota monen monta vuotta ei vain ole noudatettu.
Verohallitus on aika kiltisti katsonut sivusta, kun ei kerta kaikkiaan
ole vaan maksettu veroja, joita olisi kuulunut maksaa. Tällainen
empaattisuus ja ymmärtäväisyys on aika
harvinaista muuten, jos ajatellaan, miten kohdellaan pienyrittäjiä,
ylipäätään ihmisiä,
jotka jostain syystä eivät halua, eivät
pysty eivätkä ehkä ole muistaneet hoitaa
verojaan oikealla tavalla. Silloin yleensä pidetään
huoli, että varmasti tulee maksettua ja kunnolla eikä kiltisti
katsota sivusta, että no, se onkin vähän
hankala tämä asia.
Puhumme siis asiasta, jossa tämä vuonna 95 voimaan
tullut hallintorekisteri, jonka avulla toteutetaan osakkeenomistajan
nimettömyys, on erittäin tärkeä osa.
Tämä, että voi omistaa osakkeita ilman,
että tarvitsee julkisesti minnekään kertoa,
että omistaa niitä, on helpottanut myös harmaan
talouden pyörimistä ja ylipäätään
kansainvälistä veropakoa. Tällä hetkellä Suomessa meidän
pörssiyhtiöidemme markkina-arvosta jo puolet on
ulkomailla. Se tietää sitä, että luultavasti
täällä on myös suomalaisia,
jotka omistavat ulkomaan kautta osakkeita. Elikkä tämä systeemi
ruokkii tavallaan sellaista toimintaa, joka vie pois rahaa meidän
valtioltamme nyt.
Julkisuudessa ja myös viranomaisten taholta on esitetty
arvioita, että osingonsaajat ovat ilmeisesti käyttäneet
nykyistä puutteellista hallintorekisterin valvontaa verojen
kiertämiseen. Osingonsaajat ovat voineet ilmoittautua matalan
veron maan asukkaaksi, vaikka todellisuudessa asianomainen olisikin
toisen maan kansalainen. Lain mukaan 28 prosentin lähdevero
on perittävä aina, jollei osingonsaaja lähetä pörssiyhtiölle lähdeverokorttia
tai tarkkoja henkilö- ja yhteystietojaan ennen osingon
maksua. Käytännössä näin
ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan se on riittänyt, että ulkomaalainen
pankki on vain ilmoittanut, missä päin tämä ihminen
luultavasti asustelee, ja niin ovat rahat tulleet hänelle
sitten ilman veron maksamista.
Esimerkiksi Britanniassa on nollavero näille osingoille,
ja jostain syystä erittäin suuri osa rahasta on
mennyt Britanniaan. Vuonna 2003 pörssiyhtiöt maksoivat
Britanniaan 500 miljoonaa euroa, elikkä ei ole ihan pienistä rahoista
kysymys. Elikkä me olemme tällä tavalla
houkutelleet ihmisiä muuttamaan omistajuuttaan nimettömäksi
ja viemään ulkomaille, ja näin he pääsevät pois
verosta kokonaan. Tämä kyllä antaa aikamoisen
huonon kuvan ihmisille siitä, kannattaako noudattaa lakia.
Tämä antaa vähän sellaisen kuvan,
että jos olet tarpeeksi arvovaltainen ja rikas tai sinulla
on oikeat kontaktit, niin jos vain kieltäydyt maksamasta
veroja, sanot, että tämä ei vaan onnistu,
valitan, niin jonkun ajan kuluttua vero otetaan pois kokonaan, ettei
tämä huoli enää tämän
jälkeen jatkuisi. Elikkä soveltamiskäytäntö on
ollut lainvastainen ja kuitenkin laki muutetaan sen soveltamiskäytännön
mukaan, elikkä näin on tällä hetkellä tapahtunut
käytännössä.
Mielenkiintoista on, että kun tässä sanotaan tätä lainmuutosta
perusteltaessa, että on niin vaikea pystyä tietämään,
kuka on se oikea omistaja ja se on niin mahdotonta, ettei edes vuosi-ilmoituksessa
voida ilmoittaa, niin mitenköhän ne rahat päätyvät
oikeille tileille ja oikeille ihmisille. Kyllä vähän
huolestuttaa koko tämä meidän systeemimme,
jos on näin vaikea löytää oikeita
ihmisiä, missä he oikeasti asuvat, päätyvätkö rahat oikeasti
näille oikeille ihmisille, jos tämä on
syy, miksi täytyy tämä asia muuttaa.
Kun tämähän on nyt monta vuotta kestänyt tämä tilanne,
niin jos nyt taannehtivasti katsotaan kaikki ne eurot, entiset markat,
jotka ovat jääneet keräämättä,
kai ne vielä kerätään, vai onko
se unohdettu tällä ja tästä eteenpäin
nollalla ja se, mitä tähän asti on jätetty
maksamatta, unohdetaan? Tämäkin on aika erilaista,
jos ajatellaan, miten Suomessa yleensä toimitaan, kun jää hoitamatta
jotain velkoja.
Tästä asiasta on myös Attac-järjestö tehnyt kantelun
eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, että Verohallitus
ei ole hoitanut tehtäviään, että verotarkastajat
eivät ole loppuun asti vaatineet pörssiyhtiöitä todistamaan
sitä, ketkä nämä ihmiset ovat,
joille he ovat maksaneet näitä nollavero-osinkoja,
vaan ovat katsoneet sivusta ja sitten vaan antaneet sen olla. Tämä asia
pitää viedä loppuun asti ja tutkia, ja
mielestäni myös ottaa nämä rahat
Suomen valtiolle, mitkä kuuluvat Suomen valtiolle.
Meillä on yhteinen vastalause vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien
kanssa, ja tulemme kannattamaan sitä vasemmistoliiton esitystä.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Todellakin, niin kuin ed. Andersson totesi,
kun verohallinto ei ole pystynyt suoriutumaan tehtävästään ja
on vallinnut sellainen tilanne, jossa paljon veronmenetyksiä on
tullut, niin sen jälkeen muutetaan lainsäädäntöä niin,
että lainsäädännöllä sitten
tästä epäterveestä ja veronsaajan
ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan kannalta heikosta tilanteesta
tehdään lainsäädännöllä pysyvä.
Verohallinto ihan äskettäin on antanut muun muassa
yleishyödyllisten yhdistysten verotusmenettelystä erittäin
tiukat ohjeet, mitkä ovat säikäyttäneet
niin kansanterveystyötä tekevät, sosiaalista
työtä tekevät, liikuntatyötä tekevät,
kulttuurityötä tekevät, kaikkea muuta
työtä tekevät kansalaisjärjestöt
ympäri maata. Tällaiseen riittää verohallinnolla
aktiivisuutta, mutta sitten tällaiseen kiertomahdollisuuden
sulkemiseen muuta kuin tekemällä siitä sallittua
ei riitä paukkuja.
Täällä on puhuttu monta kertaa harmaasta
taloudesta, talousrikollisuudesta ja veronkierrosta. Tämän
hallintarekisteröinnin avulla toteutettu osakkeenomistuksen
nimettömyys on eräs harmaan talouden ja kansainvälisen
veropaon keskeinen väline. Tässä lienee
kysymys noin vajaasta miljardista eurosta. Se on iso raha, ja tässäkin salissa
tämänkin syksyn budjettikeskustelussa ja varmaan
myöskin äänestyksissä joulun
alla on monta sellaista kipukohtaa, jotka jäävät
ilman rahaa ja joihin vajaa miljardi euroa olisi kyllä hyvinkin
tarpeeseen. Tämähän tulee nyt sitten
olemaan jatkuva menettely tämän jälkeen
sen lisäksi, että lopullisesti tunnustetaan menetetyksi
sitten se, mitä on jo aiemmin tämän kautta
luisunut ohi verottajan.
Aina, kun harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta, arvoisa
puhemies, tältä paikalta puhun, niin aina muistutan
niistä kolmesta asiasta. Elikkä kysymys on taloudellisista
menetyksistä, menetyksistä hyvinvointiyhteiskunnan
rahoituspohjan turvaamiseksi, kysymys on kilpailun vääristymisestä ja
kysymys on yhteiskuntamoraalin heikentymisestä, jos harmaaseen
talouteen ja talousrikollisuuteen ja veronkiertoon ei nykyistä pontevammin
puututa. Tästä asiasta yksityiskohtaisemmin varmaan
tulee puheenvuoron käyttämään
vasemmistoliiton valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen
ed. Polvi. Nämä olivat tällaisia yleisiä huomioita.
On ilman muuta selvää, että kun tällainen
asia valiokuntaan ja eduskuntaan tulee, niin siitä vastalause
syntyy. Olen tyytyväinen, että vasemmistoliiton
vastalauseeseen on yhtynyt niin vihreä valtiovarainvaliokuntaryhmä kuin
kristillisdemokraattienkin valiokuntaryhmä.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa herra puhemies! Usein palautekeskustelun yhteydessä valiokuntien
puheenjohtajat esittelevät valiokunnan mietintöä varsinkin,
jos on merkittävistä asioista kysymys. Minusta
tässä esityksessä, mikä nyt
on käsittelyssä, on kohtalaisen (Ed. Pulliainen:
Eihän se ole kuin miljardi vuodessa!) mittava ja merkittävä asia.
Siitä huolimatta valiokunnan mietintöä ei
ole tarkemmin esitelty. Tosin ed. Andersson aivan oikein luetteli
niitä ongelmia, mitä tähän asiaan
liittyy, ja niitä heikkouksia, mitä nykyinen järjestelmä ja
tavallaan sen vahvistaminen jatkuvaksi käytännöksi
merkitsee.
Omituista sinänsä on se, että kun
voimassa olevaa lainsäädäntöä ei
ole siinä muodossa noudatettu, niin muutetaan laki vastaamaan
sitä lainvastaista käytäntöä.
Minusta se on yksi suurin ongelma koko asiassa, että lain
noudattamattomuus merkitsee sitä, että voidaan
korjata laki vastaamaan sitä käytäntöä,
mikä on lainvastainen, ja siitä tässä hallituksen
esityksessä on hyvin pitkälle kysymys.
Hallituksen esitys on valmisteltu Verohallituksen ja valtiovarainministeriön
yhteistyössä, mikä ilmenee tuosta esityksestä,
ja siitä on kuultu elinkeinoelämän järjestöjä.
Palkansaajajärjestöt sen sijaan ovat olleet kuulemismenettelyn
ulkopuolella kokonaan. On melko selvääkin, että elinkeinoelämän
järjestöt ovat valmiit nämä muutokset
hyväksymään. Sitä en pidä mitenkään ihmeteltävänä enkä poikkeuksellisena.
Sen sijaan se, että Verohallituksen verotarkastusyksikkö aikaisemmin
on kiinnittänyt huomiota siihen, että voimassa
olevaa lakia ei noudateta, ihmetyttää edelleen,
mihin täällä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa
sinänsä viitattu.
Lakiesitys on erityisesti harmaan talouden torjunnan kannalta
ongelmallinen. Se tarjoaa mahdollisuuden toisaalta tietenkin osinkoverojen kiertämiseen
tai osinkojen saamiseen halvemmalla verolla kuin voimassa oleva
lainsäädäntö sinänsä edellyttäisi.
Toisaalta se mahdollistaa myyntivoittojen verotuksen kiertämisen
useissa tapauksissa.
Osakkeidenhallintarekisterin avulla toteutettu osakkeenomistuksen
nimettömyys on eräs keskeinen harmaan talouden
ja kansainvälisen veropaon elementti. Sen takia se on järjestelmä,
joka ansaitsee arvostelua. Hallintarekisterijärjestelmä tarjoaa
myös suomalaiselle mahdollisuuden suhteellisen helposti,
ulkomaisia sijoituspalvelun tarjoajia tai väliyhtiöitä käyttäen,
esiintyä ulkomaalaisena osakkeenomistajana ja sitä kautta saada
perusteetonta hyötyä verotuksessa. Voimassa oleva
laki edellyttää ulkomaalaiselle osingonsaajalle
maksetusta osingosta perittäväksi lähdeveroa
28 prosenttia, ja siitä voidaan poiketa vain, mikäli
osingonsaaja esittää maksajalle selvityksen kotipaikastaan
ja muista pienempään veroprosenttiin oikeutetun
verosopimuksen edellytyksistä. Näin ei ole tähän
mennessä tapahtunut, vaan osingonmaksaja on perinyt verosopimukseen
perustuen pienemmän lähdeveron tai jättänyt
sen perimättä pelkästään
hallintarekisteröidyn arvo-osuustilin ulkomaalaisen tilinhoitajan
ilmoittaman veromaatiedon perusteella. Selvityksiä siitä,
onko siitä aiheutunut ja missä määrin
todellista lopullista verotulon menetystä, ei ole saatavissa,
eikä myöskään hallituksen esityksen
perusteluissa ole sitä arvioitu eikä arvioida myöskään
niiden esitettyjen muutosten vaikutusta verotulokertymään.
Tämä nyt esitetty muutos, minkä valiokunnan enemmistö on
hyväksynyt, parantaa sinänsä tilannetta
siltä osin kuin on kysymys 15 prosentin suuruisen lähdeveron
perimisestä. Sitä vastoin veron alentaminen 15
prosenttiin hyväksyttäisiin nyt virallisestikin
vaatimatta selvityksiä tosiasiallisesta osingonsaajasta.
Se tietenkin arveluttaa ja heikentää käytännössä sitä tilannetta
nykyiseen verrattuna. Joissakin yhteyksissä on kerrottu
sitä, että tämä muutos on välttämätön
sen takia, että muussa tapauksessa sijoitukset pakenevat.
Kuitenkin hallituksen esityksestäkin ilmenee se, että tämän
kaltainen menettely, joka Suomessa on käytäntönä nytkin
ja joka tavallaan vahvistetaan hivenen parannettuna tuossa esityksessä,
on poikkeuksellinen. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan,
että Suomen sääntely, jonka mukaan osingon
maksajalla on oikeus soveltaa suoraan verosopimuksesta ilmenevää alempaa
verokantaa, on kansainvälisessä vertailussa jossain
määrin poikkeuksellinen.
Tavanomaisesti ulkomaille maksettaviin osinkoihin sovelletaan
eri maissa sisäistä verokantaa, jota voidaan alentaa
verosopimuksen edellyttämälle tasolle hakemusteitse
jälkikäteen. Tämän
kaltaista palautusmenettelyä pääasiallisena
menetelmänä soveltavat esimerkiksi Norja, Tanska,
Saksa, Itävalta, Espanja, Alankomaat ja Luxemburg. Eli
tämä Suomen menettely on poikkeuksellinen ja harvinaislaatuinen,
ja sen osalta voidaan olettaa menetettävän merkittävästi
verotuloja. Sen vuoksi vasemmistoliiton ryhmä ei ole voinut
hyväksyä esitystä siinä muodossa,
mitä valiokunta esittää, tai valiokuntahan
yhtyy hallituksen esitykseen kokonaisuudessaan.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puolesta esitän,
että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen
sisältyvä pohja, koska siinä yksityiskohtaisesti
esitetään ne periaatteet, millä osinkoja voidaan
maksaa soveltaen suoraan verosopimuksen mukaista lähdeveroa
ja mitä selvityksiä vaaditaan, jotta pääsee
halvemman veron piiriin kuin meidän voimassa oleva lähdeverolakimme
edellyttää.
Rosa Meriläinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kuten laulussa sanotaan, laki se löytää nappivarkaat,
mutta suuret rosvot kiertää. Veronkierrossa on
kysymys varastamisesta, ja ilmeisesti varastaa saa, jos varastaa
riittävästi ja on isorikas.
Tässä hallituksen esityksessä on
kysymys veroparatiisitoiminnan, harmaan talouden, veronkierron,
varastamisen hyväksymisestä tiettyyn pisteeseen
asti. Ja tosiaan, kuten ed. Polvi totesi, eipä näy
hallituksen edustajia täällä puolustamassa
esitystä, ei näy demareita, ei kepulaisia, ei Rkp:läisiä,
ei salissa eikä käyttämässä puheenvuoroja;
puhemiestä ei lasketa. Toivottavasti edes demarit ymmärtävät
edes hävetä.
Tyhjä on myös lehdistölehteri, ei
näy paikalla myöskään lehdistöä.
Jos verrataan vaikkapa Fortum-jupakkaan, niin tässä nyt
on kysymys aika paljon isommasta hukkaputkesta. Fortum-optioista
sentään maksetaan verot. Vuosien 2002 ja 2003
osalta tähän hukkaputkeen on huvennut 980 miljoonaa
euroa. (Ed. Kallis: Puhuja vähän liioittelee!) — Siis
saamatta jäänyt vero, se mikä on siis
yhteiskunnalta varastettu, on ollut 980 miljoonaa euroa. Näin
lukee vastalauseessa.
Joka tapauksessa kysymys on todella isoista summista, todella
isosta asiasta, mutta ilmeisesti kun edunsaajien naamoja ja nimiä ei
voida lehteen laittaa, silloin myöskään
asia ei riittävän seksikäs ole.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Polven tekemää pohjaa
koskevaa ehdotusta, jos ei sitä tässä ole
tullut ed. Meriläinen äsken kannattaneeksi. Tästä asiasta
vähän yleisellä tasolla muutamia näkökohtia.
Nykyinen järjestelmä on nyt tietysti juuri
niin kuin täällä on aikaisemmin jo tullut
kuvatuksi. Elikkä on olemassa aika tavalla selvä lainsäädäntö,
mutta sitä nyt ei vaan noudateta, ja verohallinto on jopa
antanut lain tekstin ja hengen vastaisia menettelytapaohjeita niin,
että se on vielä korostanut sitä, että skoijata
saa, kun vapaus on annettu.
Olen yrittänyt miettiä, missä tämä nykyinen järjestelmä olisi
kaikkein kärjistyneimmillään, ja se on
semmoinen tapaus, että meillä on pörssiyhtiö,
jolla on optiojärjestelmä, ja se on lauennut,
ja tämä toimiva operatiivinen johto in corpore
on saanut näitä osakkeita haltuunsa sen optiomenettelyn
yhteydessä, vaikkei olisi muuten niitä hankkinutkaan,
mutta tämän takia on saanut niitä haltuunsa,
eikö niin, ja haluaa sitten tietysti osingot nostaa.
Joukossa on talousjohtaja, joka pitää sitten huolen
siitä, että osingot maksetaan niihin oikeutetuille,
ja kun itse on mukana tässä, niin ottaa yhteyttä merkittäviin
pankkilaitoksiin täällä Suomessa, joilla
on Luxemburgissa omat konttorinsa, ja siellä on sitten
asiamiehet, jotka pitävät huolen siitä,
että hän maksaa itselleen osingot sen Luxemburgin
kautta. Muun muassa Nordea mainostaa tätä palvelutehtävää aivan
avoimesti. Myöskin Clearstreamissa Nordealla on palvelutili
tätä toimintaa varten. Sitten siinä vaiheessa anonymisoituu
tämä talousjohtaja, ja hän saa sieltä muutaman
mutkan kautta sitten Suomeen pankkitililleen nämä osingot
niin, että niistä ei ole tarvinnut millään
tavalla veroja maksaa, ei muodossa eikä toisessa eikä missään
muussakaan. Ja nyt kun osingot ovat verolla, se on sitä selvempi
asia. Elikkä siis toisin sanoen näin tämä järjestelmä toimii.
Sitten meillä on verosopimuksia muun muassa Britannian
kanssa, mutta kun siellä osinkojen verotus on kai nolla
suurin piirtein, niin sillä tavalla ovat tietysti kaikki
hakeutuneet siinä viimekätisessä operaatiossa
britannialaisiksi, vaikka olisivatkin tuolta Espoosta kotoisin taikka
vaikka Oulustakin — mitenkäs nyt sitten kaikkia
espoolaisia syyttämään tässä jnp.
Joka tapauksessa tämä nykyinen järjestelmä on
mahdollistanut tässä kaiken mahdollisen suhmuroinnin,
mitä olla voi, ja kaikki tämä tiedetään,
ja aivan niin kuin ed. Andersson puheenvuorossaan totesi, aivan
erikoisen hyvin nämä asiat tiedetään
jokaisessa pörssiyhtiössä, jossa tiedetään,
mihin ne rahat lähtevät.
Silloin, kun aikoinaan hallintarekisteriä luotiin,
nykyinen Suomen Pankin johtaja Matti Louekoski oli elävästi
mukana siinä toiminnassa, operaatiossa, ja silloin tulin
hänen kanssaan keskustelleeksi ihan noin vaan käytäväkeskusteluna
asiasta ja totesin, että tässä ollaan
nyt luomassa sellaista järjestelmää,
että kylläpä jää paljon
verotuloja Suomelta saamatta. Siihen Matti Louekoski totesi niin,
että ihmiset ovat rehellisiä ja kaikki ovat rehellisiä ja
ei mitään tämmöistä ole
olemassa. Olennaista on se, että saadaan Suomeen sijoituksia
ulkomailta ja nämä sijoittajat voivat toimia hallintarekisterin
kautta anonyymisti niin, että tämä homma
hoituu. Mutta sitä mahdollisuutta hän ei hyväksynyt
edes ajatuksellisesti, että tässä kävisi
juuri niin kuin nyt on käynyt.
No nyt sitten tämä hallituksen ohjelman mukainen
tavoite siitä, että harmaata taloutta laitetaan
jollakin lailla kuriin, eräältä osin
on toteutumassa siten, että kun varallisuusvero ei nyt
oikein aina kaikilta osiltaan onnistunut, sen kantaminen, niin annettiin
mennä koko varallisuusverosysteemin nollille. Ja nyt sitten,
kun hallintarekisterin kautta kikkailu on ollut niin yleistä kuin on
ollut, yksi ainut välittäjä, systeemi,
on tehnyt vuosi-ilmoitukset, siis yksi ainut varsin monesta on hoitanut
tehtävänsä niin kuin voimassa oleva laki
sanoo, niin nyt sitten tässä annetaan periksi ja
tehdään tästä laillista.
Minä odotan vain tässä seuraavana
sitä, että hallitus tulee sopivalla tavalla esiin
esimerkiksi nyt budjetin palautekeskustelun yhteydessä ja
ilmoittaa, että me olemme panneet harmaan talouden kuriin
ja nyt on lainmukainen tilanne: taas miljardi meni siitä 2,5
miljardista pois ja 140 miljoonaa euroa meni varallisuusveropuolella,
ja siinähän varmaan toinen puoli on ollut pimeällä puolella
jne. jne. Ainoastaan ministeri Rajamäen osalta talousrikospuolella
tapahtuu jotakin sellaista, mitä pitäisi tapahtua.
Siellä kertymät ovat moninkertaistuneet ja siitä kunnia
jälleen kerran ministeri Rajamäelle.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Vaikka olen tämän
vastalauseen allekirjoittanut, en näe tätä tilannetta
kuitenkaan niin synkkänä kuin aikaisemmin on eräissä puheenvuoroissa
todettu. Ei ole ollut suomalaisilla fyysisillä henkilöillä eikä yrityksilläkään
mitään intressiä piiloutua tähän
saakka (Ed. Pulliainen: On, on!) — Odottakaa nyt, ed. Pulliainen! — piiloutua
hallintarekisteriin. Sanon, että ei ole ollut mitään syytä piiloutua
hallintarekisteriin, koska osinkovero Suomessa on ollut nolla. Mutta
tietenkin ne, joilla on ollut pimeitä tuloja, joista on
syntynyt varallisuutta, jota ei haluta näyttää verotuksessa, ovat
saattaneet sinne mennä. Mutta tavallisella yhtiöllä,
tavallisella kansalaisella ei ole ollut mitään
syytä piiloutua sinne, koska Suomessa osinkojen veroprosentti
oli nolla.
Välihuudossani jo totesin ed. Meriläiselle
siitä 980 miljoonasta eurosta, jotka — hän
antoi ymmärtää — on jätetty
perimättä ja on varastettu rahaa. Tämäkin
on tämmöinen teoreettinen luku. Se on laskettu
siitä 4,3 miljardista eurosta, mitä on maksettu
osinkona ulkomaille, 28 prosenttia siitä. Mutta meidän
täytyy muistaa, että valtaosassa näistä maista
lähdeveroprosentti on 15, Ruotsissa, USA:ssa, monissa monissa
maissa lähdevero on 15 prosenttia, Englannissa nolla, Irlannissa
nolla, Venäjällä nolla, eli kyllä se
summa on selvästi pienempi kuin 980 miljoonaa euroa. Mutta
se on varmasti suurempi kuin se, mitä on peritty, kun on
saatu tästä 4,3 miljardista eurosta oliko jotain
vähän päälle 6 prosenttia, niin että todennäköisyys
on kyllä, että valtio on verotuloja menettänyt.
Voidaanko tähän puuttua? Tietenkin voidaan puuttua.
Kun me olemme verojaostossa asiantuntijoita kuulleet,
13:a veroasiantuntijaa, niin tulos oli 12—1. Henkilö,
joka halusi muutosta tähän hallituksen esitykseen,
oli projektipäällikkö Markku Hirvonen,
joka minun mielestäni on kyllä alan parhaita asiantuntijoita.
Mutta en halua vähätellä myöskään
kahdentoista muun asiantuntijan ammattitaitoa. Kyllä he
esittivät myöskin syitä, minkä takia
hallituksen esitys tulisi hyväksyä siinä muodossa
kuin hallitus sen esittää.
Mutta nämä Markku Hirvosen toteamukset olivat
kuitenkin mielestäni sen verran painavia, että siitä ei
olisi mitään haittaa, vaikka laki kirjoitettaisiin
siihen muotoon kuin projektipäällikkö Markku
Hirvonen esitti. Jos niin menetellään, kyllä se
tietenkin jonkin verran byrokratiaa lisää. Mutta
täytyy kuitenkin lähteä siitä,
että silloin, kun nämä Nokian, UPM:n
ym. pörssiyhtiöiden osakkeet ovat ulkomaalaisten
omistuksessa, ne ovat pääasiallisesti suurten
eläkevakuutusyhtiöitten omistuksessa, ja niillä ei
ole mitään intressiä harjoittaa verovilppiä.
Ne eivät sitä uskalla tehdä, ne eivät
halua sitä tehdä, ja sen takia nämä,
sanoisinko, puliveivaajat saataisiin kyllä kuriin näillä Markku
Hirvosen esittämillä muutosesityksillä.
Juuri siitä syystä olen vastalauseen allekirjoittanut
ja olen sitä mieltä, että tulisi menetellä,
niin kuin hän on esittänyt.
Sitä ei voi kieltää, etteikö tämä laki
toisi jotakin parannusta nykytilaan. Aivan niin kuin ed. Andersson
totesi, tänä päivänä pidätetään
vero sen mukaan, mitä tilinhoitaja on ilmoittanut veroprosentiksi.
Onko se nolla, onko se 15, onko se 12; yhtiö pidättää sen
veroprosentin ja tilittää loput. Nyt kun lakiin
tulee tämän 15 prosentin, sanoisinko, sääntö,
että jos tilinhoitaja, yhtiö, ilmoittaa 15 prosenttia
tai suuremman prosentin, silloin pidätetään
se summa, mutta jos esittää pienempää veroprosenttia,
silloin tulisi esittää lähdeverokortti,
joka osoittaa, että osingonsaaja on oikeutettu saamaan
osingon alhaisempaa pidätysprosenttia vastaan.
Tämä, että noin 10 prosenttia osingoista
menee Englantiin, missä veroprosentti on nolla, lienee
kyllä riittävä todistus siitä,
että systeemiä on käytetty väärin.
Mutta luulen, että ne sopimukset, joita edellisen hallituskauden
aikana EU:ssa tehtiin ja jotka koskevat viranomaisen velvollisuutta
antaa verotietoja unionin toisen jäsenmaan veroviranomaiselle,
ovat myöskin toimenpide, jolla tätä verovilppiä ja
harmaata taloutta ainakin osittain voidaan estää.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tietysti roolini ei ole puolustaa täällä hallituksen
tekemää esitystä, mutta ehkä näin
verojaoston puheenjohtajana on syytä kuitenkin muutama
asia todeta täältä puhujakorokkeeltakin.
Ensinnäkin jos aloitetaan tästä 980
miljoonasta eurosta, mihinkä ed. Kalliskin viittasi, niin
sehän on täysin väärä tieto.
Kukaan ei pysty osoittamaan, että näin olisi ollut.
Suomen valtio ei näin paljon rahaa ole menettänyt,
ei sinnepäinkään. Siinä on todennäköisesti
pilkkuvirhe, ja se pilkkuvirhe ei ole ainoastaan yhden nollan osalta vaan
enemminkin kahden nollan osalta. Jos puhutaan muutamasta miljoonasta
... (Välihuuto) — Niin, ed. Pulliainen, tästä voisimme
keskustella vuoden, eikä kukaan pysty kertomaan, mikä on
oikea luku, koska sen selvittäminen on käytännössä mahdotonta.
Mitä tulee sitten hallintarekistereihin, niin ne ovat
täysin kansainvälinen käytäntö.
Joka puolella maailmassa on olemassa hallintarekisteri, mihinkä ulkomaalaiset
voivat ilmoittautua tai rekisteröityä, jotta voidaan
maksaa osinkoja kaikille. Enkä nyt kuvittele, että ed.
Andersson tai joku muu haluaa esittää, että Suomessa
ei olisi hallintarekisteriä, ulkomaiset omistajat eivät
voisi rekisteröityä omistajiksi Suomeen. Halutaanko
tästä luopua ja lopettaa ulkomaalainen omistus
Suomessa vai? Olisiko siihen joku hyvä vaihtoehto? Ei varmastikaan
ole.
Ed. Kallis kysyi täällä aivan oikein,
miksi suomalainen omistaja piiloutuisi hallintarekisteriin, kun
kerran aiemmin meillä oli voimassa yhtiöveron
hyvitysjärjestelmä, joka takasi sen, että osingoista
yritys oli maksanut verot jo osakkeenomistajan puolesta. Ja taas
toisaalta, niin kuin siellä mietinnössä,
jos sen luette, todetaan ihan selkeästi, suomalaisen omistajan
on kiellettyä ilmoittautua hallintarekisteriin. Eli se
on laitonta puuhaa. Jos siitä jää kiinni,
siitä tulee rangaistus, niin kuin ihan oikein onkin.
Miten tämä sitten tapahtuu käytännössä?
Aina kun joku menee jonnekin pankkiin, pankkiiriliikkeeseen, omaisuudenhoitaja
tai mikä tahansa, missäpäin maailmassa
meneekään, niin aina siellä sen, joka
sopimuksen tekee, pitää tarkistaa sen ihmisen
henkilöllisyys tai sen yrityksen kotipaikka. Siinä vaiheessa
todetaan, että te olette sieltä ja sieltä maasta,
jolloin teitä verotetaan tällä ja tällä tavalla,
ja kun se sopimus siirtyy seuraavaan portaaseen, koska nämä ovat
usein moniportaisia ketjuja, niin aina pitää tarkistaa
se ja luottaa siihen alkulähteeseen, että se on
siinä vaiheessa tarkistettu elikkä ettei minkään
tyyppistä veronkiertoa ei voida tehdä.
Ja tiedetään käytännöstä,
että näinhän sen pitää ollakin.
Jos ajattelee vaikka nyt Nokiaa tai UPM-Kymmeneä tai ihan
mitä tahansa suomalaista kansainvälistä yritystä,
osakkeilla käydään kauppaa joka päivä,
vaihtoja tapahtuu miljoonia kappaleita, ja kauppaa käydään
myös osingonmaksua edeltävänä päivänä,
ja sitten kun osinko lähtee seuraavana päivänä maksuun,
niin siinä vaiheessa kaiken asian pitää olla
kunnossa eikä siinä vaiheessa voi paljon ruveta
yksittäisesti tarkistelemaan, kuka nyt mistäkin
päin on.
Eli pitää luottaa siihen, että nämä järjestelmät ovat
olleet kunnossa jo siitä lähtien, kun niitä on muokattu.
Kun tätä asiaa kysyttiin eräältä taholta,
joka näitä käytännössä hoitaa,
tämä sanoi, että heillä on ollut
tarkistuksia ja ei ole ollut kuin muutama yksittäinen kohta,
joissa on löydetty jotain moitteen sijaa, ja tämä yhtiö kuitenkin
pyörittää huomattavan määrän
osinkojen maksatusjärjestelmiä. Eli se väite,
että kaikkialla menee väärin tai ettei
toimita lain mukaan, ei kyllä pidä paikkaansa.
Me olemme allekirjoittaneet, Suomen valtiokin, kansainvälisiä verosopimuksia,
jotka määrittelevät tiettyjä asioita,
minkä mukaan verotetaan. Nämä sopimukset
ovat tietysti erilaisia eri maitten kanssa. Se, minkä takia
tässä hallituksen esityksessä puhutaan
15 prosentista, 15 prosentin veron perimisestä osingoista,
johtuu siitä, että valtaosalla näistä maista,
joiden kanssa Suomi on tehnyt verosopimuksen, nimenomaan veroprosentti
on 15. Se koskettaa nimenomaan portfolio-osinkoja.
On sitten näissä samoissa sopimuksissa myös mainintoja
siitä, että jos ovat kysymyksessä niin sanotut
suorasijoitusosakkeet, se tarkoittaa sitä, että joku
yritys omistaa jostakin toisesta yrityksestä tietyn osuuden
ja silloin se perittävä vero näistä osingoista
on eri tasolla. Käytännön esimerkiksi
otetaan vaikka nyt naapurimaa Norja. Suomen ja Norjan välisessä verosopimuksessa on
15 prosentin vero nimenomaan portfolio-osingoista, mutta jos suomalainen
yritys omistaa vaikka norjalaisesta yrityksestä 10 prosenttia
tai päinvastoin norjalainen yritys omistaa suomalaisesta
yrityksestä vähintään 10 prosenttia
ja saa siltä suomalaiselta yhtiöltä osinkoja,
niin niistä ei peritä yhtään
ainoaa euroa tai kruunua veroa. Eli 10 prosentin omistusosuudella
olet suorasijoittaja, jolloin kaikki osingot ovat verosta vapaita. Näin
on monissa muissakin maissa eli siten, että selkeästi
on haluttu suosia suorasijoittajia ja näillä on
alemmat verokannat kuin on, voi sanoa, tavallisella osakesäästäjällä tai
osakesijoittajalla, jolla on joku muu vastaava järjestely.
Minkä takia Englanti on erityisessä suosiossa?
Se johtuu varmasti siitä, että Lontoo on melkoinen
kauppapaikka ylipäätään osakemarkkinoilla,
ja varmasti sen takia monet ... (Ed. Pulliainen: Siis veroparatiisi!) — Niin,
sen takia monet yritykset haluavat toimia nimenomaan Lontoossa,
että siellä pyörii kansainvälinen
kauppa. Rahamarkkinoilla siellä varmasti kannattaa olla, jos
näitten asioitten kanssa on tekemisissä, paitsi verotuksellisesti
myös toiminnallisista syistä lähtien.
Kannattaisiko Suomen sitten muuttaa järjestelmiä?
Minun mielestäni ei kannata. Jos Suomessa osakemarkkinat
eivät toimi, se johtaisi siihen, että yritykset
liputtautuisivat ulos, lähtisivät pois Suomen
pörssistä, hakisivat jostain muualta sen kauppapaikan.
Se ei varmasti olisi Suomen etu. Kyllä siis Suomen kansantaloudellekin
ja suomalaiselle yrityselämälle on äärettömän
tärkeätä, että meillä on
olemassa aidot ja toimivat osakemarkkinat.
Jos ulkomaalainen omistus Suomessa vähenisi — se
on täysin mahdollista, se voi vähetä mikä hetki
hyvänsä, se joko kasvaa tai vähenee riippuen
siitä, miltä markkinat näyttävät — se
johtaisi todennäköisesti siihen, että suomalaisten
osakkeiden arvot pörssissä laskisivat, jolloin
suomalaisia yhtiöitä pörssin kautta olisi
helpompi ostaa. Ja taas toisaalta monet suomalaiset yritykset, kun
ne kansainvälistyvät, käyttävät
omia osakkeitaan osana kauppahintaa, ja jos osakkeitten arvo on
parempi, niin silloin on myös helpompi ostaa kansainvälisiä yrityksiä tuolta
maailmalta. Sekin on Suomen kansantalouden etu kyllä mitä suurimmassa
määrin, että suomalaiset yritykset kansainvälistyvät
ja hakevat sieltä markkinoita ja löytävät
uutta omistusta ja löytävät uusia omistajia
ja löytävät uusia sijoituskohteita. Kannattaa tässä asiassa
aika tarkkaan miettiä, miltä se maailma näyttäisi
Suomessakin, jos suomalaisten yhtiöitten osakkeet eivät
kiinnostaisi ketään kansainvälistä sijoittajaa.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Koskiselle haluan sanoa, että hyvä vaihtoehto
mielestäni on noudattaa lakia, kun hän kysyi, mikä on
hyvä vaihtoehto. Olisin mielelläni kuullut, onko
ed. Koskinen sitä mieltä, että ei ole
mitään veroja jäänyt maksamatta
ja kaikki on toiminut moitteettomasti, elikkä tässä ei
ole mitään ongelmaa. Elikkä ei ole mitään,
mitä olisi pitänyt valvoa tarkemmin, ja Verohallitus
on toiminut moitteettomasti teidän mielestänne.
Mikä on mielenkiintoista tai oikeastaan aika loogistakin,
on se, että tämä on juuri asia, jota puolustaa
kokoomuspuolueen edustaja, jonka sydän on ehkä aika
lähellä pörssiyhtiöitä ja
niiden omistajia. Mutta se, mikä mielestäni on
epämiellyttävää, on se, että ne
puolueet, jotka tämän asian ovat tuoneet meille
hallituksesta, loistavat poissaolollaan. Tämä nyt
menee luultavasti aika vaivihkaa ja hiljaa läpi niin, että aika
moni edustaja täällä ei tiedä,
minkä puolesta hän äänestää, kun
hän painaa vihreää nappia. Jos täällä nyt
voisi käydä kunnon debattia ja jos kuultaisi hallitukselta
argumentti, minkä takia tämä asia tehdään, onko
se juuri niin kuin ed. Jari Koskinen perusteli, niin se olisi erittäin
paljon demokraattisempi tapa. Nyt tämä menee hiljalleen
näin, ettei tarvitse tuntea tuskaa sydämessään,
kun ei tiedä, mistä päättää.
Yleensä niillä, jotka nämä asiat
oikein osaavat ja hallitsevat, on myös oma intressi näissä asioissa.
Ne, jotka osaavat oikein hyvin nämä osakemarkkinat,
niin ne usein myös itse niillä pelaavat ja ovat
niissä ammattitaitoisia, mutta ne, jotka ovat amatöörejä ja
niiden ulkopuolella ja ehkä tavallisia kansalaisia,
eivät niinkään niitä ymmärrä.
Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Selvyyden vuoksi ed. Anderssonille: Kokoomus
on ollut aina laillisuuspuolue. Me kannatamme sitä, että lakia
noudatetaan sillä tavalla kuin se on.
Nyt on käytäntö osoittanut sen, että laki,
mikä aikanaan on tehty, ei toimi käytännössä.
Ei ole ollut mahdollista tarkistaa näitä tietoja,
ja on selvä, niin kuin sanoinkin, että on todennäköistä, että jonkin
verran Suomen valtio on menettänyt verotuloja sen takia,
että ei ole pystytty pidättämään
sitä veroa, mikä olisi kuulunut. Mutta jos väitetään,
että on menetetty 980 miljoonaa euroa, niin se ei pidä alkuunkaan
paikkaansa. Eli voidaan sanoa, että lähempänä minun
mielestäni on ehkä 9,8 miljoonaa euroa, joka sekin
luku voi olla aivan täysin väärä.
Joka tapauksessa ( Ed. Pulliainen: Höpö höpö,
ette kai te itsekään usko sitä!) nyt
on syytä, että tämä asia korjataan
ja palataan siihen. Korostan sitä, että on oikein,
että verotetaan, ja sitten yhteiskunta päättää,
mikä on se vero, ja sen mukaan menetellään.
Mutta kun tehdään verolakia, niin pitää myös
miettiä, millä tavalla meidän kansantaloutemme
pitää pyöriä, ja siinä mielessä se
on elintärkeätä kaikille.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Todellakaan salissa ei ole arvoisaa puhemiestä lukuun
ottamatta yhtään hallituspuolueiden kansanedustajaa.
Tosin ministeri Pekkarisen nopsa hahmo pilkisti äsken tuosta
ovelta, mutta hän ei tullut kuitenkaan sisään.
Tässä todetaan, että on tehty työtä,
projektipäällikkö Hirvonen, iskuja pizzerioihin
on tehty, mutta silloin kun on iso veron maksamatta jättäminen
kyseessä, niin silloin ei lähdetä liikkeelle, muutetaan
lakia sen suuntaiseksi, ettei lakia rikota. Tapahtunut lain rikkominen,
laillisuusnäkökohta, jää siten
sivuun. Ja kun kunnissa kysytään, miksi ei ole
rahaa terveydenhoitoon, sairaanhoitoon, miksi valtion budjettituet
sosiaali- ja terveyspuolelle ovat edelleen riittämättömät, niin
vastaus on, että kun ei ole rahaa, ei ole mistä ottaa.
Valtiontalouden kehykset ovat ministeriökohtaisesti erittäin
tiukat ja tiukkenevat vielä entisestään,
ei ole taloudellisia edellytyksiä — näin meille
vastataan — löysätä näitä kehyksiä.
Samalla kuitenkin jätetään verottamatta
ja muutetaan lakia: kun ei ole kyetty toteuttamaan veronkiertoon
puuttumista, niin muutetaan lakia siten, ettei veronkiertoa tapahdu,
ei ole terve linjaus tämä "laillisuuslinja". Näin
ollen pitää kannustaa ennemminkin asialliseen
veronkantoon.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Jari Koskisen äskeinen puheenvuoro
oli semmoinen, että se vaatii pönttöön
nousun.
Se, mitä hän äsken esitti, se on
erittäin helposti testattavissa järjestelmänä,
joka ei ole maailman pörssimarkkinoilla eikä veromaailmassa
ollenkaan vieras. Se tapahtuu sillä tavalla, niin kuin eräässä valtiossa
se menettely on jo käytössä ollut iät
ja ajat, että kaikista osingoista pidätetään tietty
lähdevero, joka ikisestä maksatuksesta peritään
lähdevero, ja joka on maksanut, niin hän hakee
sen palautuksen osoittamalla ensinnäkin verosopimuksen,
johonka hän vetoaa, ja toisekseen oman henkilöllisyytensä.
Asia on näin yksinkertainen, ja siinä paljastuu,
kuinka suuri on ollut tämä bluffi, joka nyt on
ollut käytössä jo pitkän aikaa.
Näissä puheenvuoroissa, erityisesti ed. Jari Koskisen
puheenvuorossa, ei äsken ollenkaan käynyt ilmi
se asia, joka on tunnettu jo vuodesta 78 lähtien, nimittäin
se, että suomalaisessa yhteiskunnassa on valtavan suuri
harmaan talouden pääoma. Muistan äärimmäisen
hyvin, että silloin kun olin työmarkkinoilla yksi
luottamushenkilöjohtajista, meille tuotiin neuvottelupöytään
16 miljardin markan pimeä pääoma ja pankkiherrat
sanoivat, että mitä ihmettä tällä tehdään, koska
tämä haittaa näköaloja monessa
mielessä. Siis toisin sanoen siinä oli pankille
vaikeus selviytyä siitä potista, joka oli siis
täysin mustaa rahaa. Tässähän
on juuri kysymys siitä, että yhteiskunnassa on
tämä pääoma kasvanut valtavan suureksi.
Eihän sitä paljasteta, vaan se pyörii
nimenomaan tuolla hallintarekisterin ja maailman pörssikeskusten
kautta. Huikeaa on se, että selvitysyksikkö Clearstreamia
myöten on näitä pimeitä tilejä ja
anonyymitilejä ja niitä pidetään
erityisessä suojeluksessa. Siis tällä tavalla
tämmöinen inttäminen on ihan turhaa.
Järjestetään se koe, jonka äsken
mainitsin, niin silloin selviää, kuka puhui totta
ja kuka muisti väärin.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Minä haluan vielä puuttua
tuohon 980 miljoonaan euroon, josta kyllä puhujakorokkeelta
puhuin, ja vielä kerran todeta, että kyllä se
on kaukana totuudesta, eikä tekstistäkään
käy ilmi, ei siinä suoraan sanota, että tämä olisi
se, mitä vuosittain valtio menettäisi. Se on se
summa, mitä olisi kuulunut pidättää,
mutta kyllä siitä suurin osa olisi palautettu
takaisin ottaen juuri huomioon, että niissä maissa,
mihin osingot menevät, lähdevero on paljon paljon
alhaisempi. Se on 15 prosenttia useimmissa maissa.
Haluan myöskin todeta, että sivistysvaltioissa,
jos sellaista termiä käytetään,
kyllä tänä päivänä on
samanlainen lainsäädäntö suurin
piirtein kuin Suomessa. Eli kaikki tiedot rahalaitoksesta menevät
automaattisesti veroviranomaiselle. Näin on Ruotsissa.
Jos perustaisin yhtiön Ruotsiin ja sijoittaisin sitten
suomalaisiin osakkeisiin, niin totta kai verosopimuksen mukaan pidätettäisiin
se, mitä pidätetään, mutta kyllä se
tieto menisi Ruotsin veroviranomaiselle, että yhtiö A
on saanut osinkoa näin ja näin paljon, ja joutuisin
maksamaan lisää veroa Ruotsin valtiolle. Vähän
samanlainen järjestelmä on kaikissa EU-maissa.
Mutta ongelma on ollut, ja ongelma pienenee jonkin verran nyt,
ja jos hyväksyttäisiin se, mitä Markku
Hirvonen on esittänyt ja mitä on vastalauseessa,
niin sekin olisi pikkaisen parempi kuin hallituksen esitys. Mutta
en minä usko, että sitä, mitä me
esitämme vastalauseessa, käytännössä pystyttäisiin
kovinkaan paljon paremmin noudattamaan, kuin on tänä päivänä lakia
noudatettu.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Kaiketi voidaan todeta se, että mitään
luotettavaa arviota siitä ei ole, paljonko valtiolta on
jäänyt saamatta verotuloja. Tässä on
nyt sitten teoreettinen laskelma, joka ei kyllä varmasti
pidä yhtä millään tavalla totuuden
kanssa.
Ed. Kallis täällä aika hyvin kuvasi
sen, mitä tulee suomalaisiin veronmaksajiin. Silloin kun meillä oli
yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, ei missään
tapauksessa kannattanut kiertää osinkoja ulkomaitten
kautta, kun ne sai Suomessa ilman veroa kuittaamalla yhtiöverohyvityksen
verona käteensä. Mitään tämmöistä intressiä ei
ole ollut tässä suhteessa tähän
asti. Nyt tietysti osinkoja verotetaan kahteen kertaan, joten tilanne
on muuttunut, mutta aikaisemmin ei ollut tämmöistä intressiä kenelläkään
suomalaisella veronmaksajalla.
Mitä tulee sitten tähän verotulon
saamiseen jatkossa, niin kannattaisi katsoa, mihinkä suuntaan
kansainvälinen kehitys on menossa. Entistä enemmän
pyritään siihen, että verottaja saa tiedot
tuloista eri maista ja lähdeveroista ollaan luopumassa.
Talletusten korkojen osalta on nyt käymässä tällä tavalla,
ja hyvin nopeasti on mahdollista se, että se lähdevero,
mitä nyt ollaan sitten tämänkin lain
kautta saamassa, kun järjestelmät EU:ssa kehittyvät,
jää meiltä kaiken kaikkiaan saamatta.
Tietysti oikeudenmukaista onkin se, että verovelvollinen
maksaa veronsa siihen maahan, missä hän asuu,
eikä muualle.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että Suomella on
selkeä intressi siinä, että me saamme
ulkomaisia sijoituksia Suomeen. Otetaan joku Nokia, 90 prosenttia
Nokian omistajista on ulkomaalaisia, ja sen tietysti selittää se,
että meillä on toimiva järjestelmä,
kansainvälisillä pelisäännöillä toimiva
järjestelmä niille sijoittajille, jotka sijoittavat Nokiaan.
Tässä suhteessa me joudumme toimimaan niillä ehdoilla,
niillä markkinoilla, mitkä ovat kansainväliset
markkinat, ja niitten sääntöjen mukaisesti.
Ei voida lähteä siitä, että maailman
pitää muuttua, jotta Suomen verojärjestelmä toimii
oikein, vaan Suomen verojärjestelmä täytyy
sopeuttaa kansainväliseen kehitykseen, ja sitä tässä suhteessa
ollaan tekemässä. Mutta sanottuani tämän,
on täysin selvää, että jos meillä on
joku laki voimassa, sitä lakia tietysti ilman muuta voi
noudattaa ja siitä ei voi mitään erivapauksia
kaiken kaikkiaan antaa.
Mitä tulee tähän vastalauseeseen,
niin se, että haettaisiin veroja takaisin, täytyy
sanoa, on kyllä äärimmäisen
byrokraattinen järjestelmä. Se on kallis, huonosti
toimiva, haittaa sijoituksia Suomeen. Täytyy sanoa, että tänä päivänä tämän tyyppisiin
järjestelmiin ei pitäisi mennä.
Olavi Ala-Nissilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on täällä käyttänyt
usein erittäin tärkeitä puheenvuoroja
harmaan talouden ehkäisemiseksi. Kuitenkin nyt kannattaa
ed. Pulliaisen lukea tämä mietintö, jossa
tämä kysymys on aika hyvin käsitelty.
Tätä voidaan pitää tietysti
kompromissina asiaan liittyvien hyötyjen ja haittojen valossa,
ja tämä esitys turvaa järkevällä tavalla
myös veronsaajan intressit, kun hallintarekisteriin merkityille
osakkeille maksettavista osingoista peritään jatkossa
aina vähintään 15 prosenttia. Sen sijaan
tämä vastalause mielestäni ei toimi tai
(Ed. Kallis: Toimii yhtä hyvin kuin tämän
päivän järjestelmä!) on tarpeeton.
Valiokuntapohdintaan on vaikuttanut myös osaltaan se, että osinkojen
lähdeverokäytäntöön
ollaan etsimässä myös yhteiseurooppalaista
ratkaisua. Osa on Euroopan yhteisön komission asettaman
niin sanotun Fisco-asiantuntijatyöryhmän työtä.
Mitä tulee kansainväliseen verokäytäntöön yleensä,
niin valitettavasti se on menossa monimutkaiseen suuntaan lähes
kautta linjan, niin että Ronald Reagania meillä tässä alkaa
olla kaikkien ikävä.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa herra puhemies! Omassa puheenvuorossani totesin sen,
että hallituksen esityksessä ei ole arvioita siitä,
paljonko on menetetty verotuloja lopullisesti ja paljonko se todellinen
menetys on. Tuossa vastalauseessa on kuvattu se vaihteluväli,
mikä syntyy siitä, noudatetaanko voimassa olevaa
lainsäädäntöä, kun
lähdevero peritään, vai ei. Se testi,
mitä ed. Pulliainen kaipasi, olisi tullut toteutettua,
jos olisi noudatettu voimassa olevaa lainsäädäntöä. Mutta
kysymyshän on siitä, että sitä ei
ole noudatettu ja sen takia tietoja ei ole käytettävissä eikä saatavissa.
Sen takia ei voi mitään täsmällistä lukua
tietenkään esittääkään.
Mutta se vaihteluväli, missä liikutaan, on tietenkin
tuo.
Kun väitetään, että jos
vaaditaan yksilöintitiedot osingonsaajista, se johtaa pääomien
pakoon ulkomaille, niin sillä voi olla osittain vaikutusta, mutta
kyllä minulle tulee mieleen ensin sellainen vanha hokema,
että Nasse-setä on hirveän vihainen,
hirveän vihainen. Sama ajatus tuohon kätkeytyy.
Ei mitenkään voida osoittaa sitä, varsinkin
jos esimerkiksi Norja, Tanska, Saksa, Itävalta, Espanja,
Alankomaat, Luxemburg soveltavat sitä järjestelmää,
jossa vaaditaan tiedot ja mahdolliset palautukset tulevat jälkikäteen.
Eihän se ole poikkeuksellinen, vaan tämä Suomen
järjestelmä on poikkeuksellinen, ja sen takia
sitä ei tulisi hyväksyä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä tuonne kokoomuksen
suuntaan näistä testimahdollisuuksista, mitä on
olemassa. Otan kansainvälisestä käytännöstä kaksi esimerkkiä,
mitenkä on testattu, millä tavalla nämä pääomavirrat
ja rahat ovat menneet.
Ensiksi oli Italia ja Berlusconin hallituskaudeltakin vielä tämä tapaus.
Elikkä kun todella pako oli valtava, mikään
ei siis enää pelannut valtion verosaannon osalta,
niin luotiin sakkomaksujärjestelmä, jossa pestään
nämä laittomat harmaat rahat Italiassa puhtaaksi
rahaksi, pääomaksi, sillä, että maksetaan,
kun tuodaan maahan ne takaisin, kaksi prosenttia sakkomaksua valtion
kassaan. (Ed. Kallis: Paljonko rahaa tuli?) — 50 miljardia
euroa tuli muutamassa viikossa.
Tätä mallia ryhtyi Saksan liittotasavalta
kopioimaan viime vuonna, vai oliko se tänä vuonna vai
viime vuonna, joko tai. (Välihuuto eduskunnasta) — Viime
vuonna. — Nyt kävi vaan niin kurjasti, että tulikin
vain 1,5 miljardia, elikkä pettymys oli aivan valtava,
koska Italian mallin mukaisesti oli merkitty Saksan liittotasavallan budjettiin
sinne katepuolelle, että näitä rahoja
tulee ihan Italian mallin mukaan. Syy oli se, että Itävalta
kaappasi nämä rahat, koska se on todellinen veroparatiisi.
Se on saanut Euroopan unionilta aivan erityisen oikeuden pitää ne
tilit salaisina, edelleen täysin tiukan pankkisalaisuuden,
ja yhtäkkiä monta kymmentä miljardia
euroa menikin Itävaltaan ja Wieniin eikä Saksaan.
Seurauksethan olemme nähneet, mitä siitä sitten
seurasi.
Yleiskeskustelu päättyy.