3) Hallituksen esitys talletuspankkien ja kiinnitysluottopankkien
varainhankinnalle annettavista valtiontakauksista
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämän vuoden lokakuussa
Ecofin eli EU:n valtiovarainministerit hyväksyivät
ajatuksen Euroopan systeemiriskiä koskevan neuvottelukunnan Esrb:n
perustamisesta. Esrb on vastuullinen rahoitusjärjestelmän
makrotason vakavaraisuutta valvova EU:n elin, joka toimii Euroopan
keskuspankin yhteydessä. Tarkoituksena on estää tai lieventää systeemiriskejä,
välttää laajakantoisia rahoitusongelmia
sekä edistää EU:n sisäisten markkinoiden
häiriötöntä toimintaa.
Joulukuun alussa Ecofin hyväksyi hankkeen, jonka tarkoituksena
on perustaa Euroopan finanssivalvontajärjestelmä,
joka koostuu Euroopan pankkivalvontavirastosta, Euroopan vakuutus-
ja eläkevalvontavirastosta sekä Euroopan arvopaperi-
ja markkinavirastosta. Viimeksi mainittu sijoitetaan Pariisiin,
pankkivalvontavirasto Lontooseen ja vakuutus- ja eläkevalvontavirasto Frankfurtiin.
Olennainen kysymys on, miten nämä virastot toimivat
yhteistyössä, koska ne on siroteltu kolmeen eri
maahan.
Arvoisa puhemies! Euroopan finanssijärjestelmän
tarkoituksena on taata, että kansalliset finanssivalvontaelimet
noudattavat yhteisiä sääntöjä ja
yhteensopivia valvontakäytäntöjä ja
yhteistä finanssivalvonnan kulttuuria. Järjestelmän tarkoituksena
on kerätä informaatiota finanssijärjestelmien
vakavaraisuudesta. Kansalliset valvontaelimet, kuten Suomen Finanssivalvonta
ja Suomen Pankki, toimisivat yhteistyössä Euroopan
finanssijärjestelmän eri osapuolten kanssa. Tavoitteena
on kehittää EU-maiden finanssivalvonnan laatua
ja yhteensopivuutta sekä luoda säännöskirja,
jota kaikkien EU-maiden rahoitusvalvonnassa noudatetaan.
Onkin syytä kysyä, olisiko järkevämpää,
että unionin finanssivalvonta olisi yhdessä jäsenmaista,
organisaatio, joka vastaisi niin arvopapereista, markkinoista, vakuutuksista
kuin pankeista. Organisaatiot eivät sinänsä ratkaise
finanssikriisien hallintaa. Siksi tarvitaankin kaikkia jäsenmaita
velvoittava finanssivalvonnan lainsäädäntö sekä yhteisesti
sovitut ja noudatetut toimintasäännöt.
Suomen Pankissa ja Finanssivalvonnassa on kehitetty kriisejä ehkäisemään
pyrkiviä keinoja. Makrovalvonnan tarkoituksena on ennakoida
ja ehkäistä systeemiriskiä. Kysymys on
pankkien keskinäisistä sidoksista, jatkuvien riskien
analysoinnista, ennakoinnista ja ehkäisemisestä.
Vakavaraisuusvaatimuksella edellytetään pankilta pääomia,
jotka riittävät otettuihin riskeihin nähden.
Suomen Pankin tehtävänä on varmistaa,
että riskit hallitaan ja pankkijärjestelmän
toiminta täyttää kansainväliset
suositukset.
Arvoisa puhemies! Pankkiennustemallin avulla Suomen Pankki laatii
ennusteen pankkisektorin kannattavuudesta ja vakavaraisuudesta tulevan
kahden vuoden aikana. Näitä stressitestejä tehdään
yhteistyössä Finanssivalvonnan kanssa. Näin
saadaan kuva koko finanssisektorin stressinsietokyvystä ja
riskienhallinnasta.
Voidaan kuitenkin kysyä, onko hallitus toiminut riittävän
aktiivisesti pankkien ja rahoitusyritysten ulkoisen ja sisäisen
sääntelyn valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä.
Uudenlaista sääntelyä ja valvontaa tarvitaan
jatkuvasti, koska rahoitusmarkkinat ovat erittäin dynaamisia.
Uudenlaisia rahoitus- ja sijoitusinstrumentteja tulee markkinoille
jatkuvasti, ja niiden seuranta ja valvonta on erittäin
tärkeää. Huomio pitäisikin nyt kohdistaa
takauksista kohti pankkien, rahoituslaitosten ja rahoitusjärjestelmien
nykyistä tiukempaa valvontaa.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Halusin vain muistuttaa edustajakollegoja
siitä, että noin vuosi sitten tämä oli
eduskunnan kuumimpia keskustelunaiheita tämä kyseinen
lakiesitys. Tällä kertaa se näyttää menevän
aika lailla heittämällä läpi.
Viime vuonnahan me teimme vastaavan lakiesityksen. Silloin summana
oli 50 miljardia. Käytiin erittäin voimakas keskustelu
siitä, onko tämä sijoittajien suosimista
ja turvaamista. Lopputulema oli se, että yksikään
suomalainen pankki ei käyttänyt tätä valtion
takausta, eikä ole tällä hetkellä näköpiirissäkään,
että tätäkään tultaisiin käyttämään.
Tämä on vaan valtion puolelta tehtävä lupaus
siitä takauksesta, että me rauhoitamme omaa pankkisektoriamme.
Se on toiminut erittäin hyvin. Voidaan sanoa näin
jälkeenpäin, että viime vuonna tehty
ratkaisu oli ehdottomasti oikea ratkaisu siinä erittäin
vaikeassa finanssipoliittisessa tilanteessa. Silloin nopea reagointi
siihen auttoi, ja tämä on jatkumoa siihen.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että Suomessa halutaan
turvata kotimaisten talletuspankkien talletukset. Kansalaisten kannalta
on välttämätöntä, että on
jotain semmoista taloudellista perustaa, johonka voi luottaa, ja
silloin suomalaiset pankit on haluttu kokea tämmöisinä.
Aiemmin minulla on täällä ollut lakialoite, jossa
olen esittänyt, että pankkitalletusten korkotulot
olisivat lähdeverosta vapaita. Tämä myös kehottaisi
pankkisäästämiseen ja olisi kansalaisille
tuommoinen vakaa ja luotettava kaiken kovin epävarman taloudellisen
elämän keskellä. Tämän
vuoksi toivon, että kansalaiset tajuavat myöskin
sen, että Suomessa valtio on taannut pankkien talletukset
tällä tavalla kuin hallitus esittää.
Kun viime syksynä asia oli esillä, siinä oli
eräs ulkolainen pankki, jonka talletuksia tehdessään tallettajat
saattoivat aavistaa, että kysymys on tietystä riskisijoittamisesta.
Tämän myös valtio korvasi niille, jotka
olivat talletuksia tehneet, vieläpä niin, että myös
nämä ylikorkeat korotkin valtio maksoi tilien
omistajille. Monet pankki-ihmiset ovat sanoneet, että pääoman
korvaaminen olisi tällaisessa yhteydessä ollut
ihan riittävä. Mutta on aivan oikein, että hallitus
haluaa turvata kansalaisten pankkitoiminnan.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Ed. Lintilälle on todettava, että sosialidemokraattien vuosi
sitten esittämät näkökohdat
ja vaatimukset eivät ole kyllä minnekään
hävinneet. Kyllä ne ovat edelleen voimissaan,
ja me kiinnitämme huomiota edelleen siihen, että finanssivalvonnan voimavaroja
määrällisesti ja laadullisesti on vahvistettava.
Tästä valtiovarainvaliokunnan sinänsä yksimielisestä huolesta
ei ole kuitenkaan riittävästi johdettu toimenpiteitä valtiovarainministeriön
puolella, niin että finanssivalvonnalla olisi niitä riittävästi.
Ei sellaista keskustelua julkisuudessa käytäisi
Nordean rahastoista tai muista, jos meillä toimisi tämä asia.
Me olemme kovasti opettamassa Euroopan unionia ja Ecofiniä,
mutta meillä on oma takapiha, pieni piha, vielä kyllä myöskin
ehkä viimeistelyä vaille tältä puolelta.
Toinen on se, että vuosi sitten me vaadimme rajat ylittävien
turvamekanismien varmistamista, etteivät suomalaiset veronmaksajat
ja Suomen talous joudu takuumieheksi ja ettei avointa piikkiä esimerkiksi
Baltiassa tai muualla synny meidän pankkitoimintamme kautta.
Tällöin kerrottiin, että valtiovarainministeriö ja
Suomen Pankki selvittelevät näitä rajat
ylittäviä turvamekanismeja. Eivätpä tainneet
selvittää. Keväällä, kun
tätä perättiin, sanottiinkin, ettei tämmöistä pohjoismaista
selvittelyä tarvitakaan, totesi valtiovarainministeri Katainen,
vaan nyt Euroopan unionin kautta näitä selvitellään.
Eli, kyllä tässä edelleen on muutamia
kysymyksiä, jotka syytä on varmasti aukaista paremmin.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kaikki se, mitä ed. Lintilä sanoi äsken,
on tietysti ihan tismalleen totta. Hän olisi kuitenkin
voinut ehkä jatkaa tätä vuotta koskevaa
kertomustaan sillä, että juuri koimme Dubai-syndrooman. Elikkä toisin
sanoen näitä tämmöisiä Lehman Brothers
-ilmiöitä saattaa olla nyt maapallolla vaikka
kuinka paljon, joilla on heijastusvaikutuksensa myöskin
tänne kotimaahan, ja silloin nämä takaukset
eivät ole pilipaliasia ollenkaan.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Lintilä hyvin kuvasi
tätä valtion pankkitakausjärjestelmää,
että se on todella näin, että se on hyvin
tarkoin säännelty ja siinä on tiukat
säännöt, joilla näitä valtiontakauksia
voidaan antaa. On koko ajan muistettava, että näitä takauksia
ei voida antaa esimerkiksi sellaiselle pankille, joka on jo valmiiksi
konkurssitilassa, että se tausta tarkastetaan aina, jos
annetaan tällaisia takauksia ja nimenomaan sellaiselle
pankille, jolla on taseet ja systeemit kunnossa, mutta joka on joutunut
tämän kansainvälisen rahoituskriisin kautta
vaikeuksiin ilman omaa syytään. Tämä on syytä muistaa,
ettei sitten levitellä disinformaatiota julkisuuteen, mikä aiheuttaa
sitten turhia pelkoja.
Keskustelu päättyi.