Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän vuoden lokakuussa Ecofin eli EU:n valtiovarainministerit hyväksyivät ajatuksen Euroopan systeemiriskiä koskevan neuvottelukunnan Esrb:n perustamisesta. Esrb on vastuullinen rahoitusjärjestelmän makrotason vakavaraisuutta valvova EU:n elin, joka toimii Euroopan keskuspankin yhteydessä. Tarkoituksena on estää tai lieventää systeemiriskejä, välttää laajakantoisia rahoitusongelmia sekä edistää EU:n sisäisten markkinoiden häiriötöntä toimintaa.

Joulukuun alussa Ecofin hyväksyi hankkeen, jonka tarkoituksena on perustaa Euroopan finanssivalvontajärjestelmä, joka koostuu Euroopan pankkivalvontavirastosta, Euroopan vakuutus- ja eläkevalvontavirastosta sekä Euroopan arvopaperi- ja markkinavirastosta. Viimeksi mainittu sijoitetaan Pariisiin, pankkivalvontavirasto Lontooseen ja vakuutus- ja eläkevalvontavirasto Frankfurtiin. Olennainen kysymys on, miten nämä virastot toimivat yhteistyössä, koska ne on siroteltu kolmeen eri maahan.

Arvoisa puhemies! Euroopan finanssijärjestelmän tarkoituksena on taata, että kansalliset finanssivalvontaelimet noudattavat yhteisiä sääntöjä ja yhteensopivia valvontakäytäntöjä ja yhteistä finanssivalvonnan kulttuuria. Järjestelmän tarkoituksena on kerätä informaatiota finanssijärjestelmien vakavaraisuudesta. Kansalliset valvontaelimet, kuten Suomen Finanssivalvonta ja Suomen Pankki, toimisivat yhteistyössä Euroopan finanssijärjestelmän eri osapuolten kanssa. Tavoitteena on kehittää EU-maiden finanssivalvonnan laatua ja yhteensopivuutta sekä luoda säännöskirja, jota kaikkien EU-maiden rahoitusvalvonnassa noudatetaan.

Onkin syytä kysyä, olisiko järkevämpää, että unionin finanssivalvonta olisi yhdessä jäsenmaista, organisaatio, joka vastaisi niin arvopapereista, markkinoista, vakuutuksista kuin pankeista. Organisaatiot eivät sinänsä ratkaise finanssikriisien hallintaa. Siksi tarvitaankin kaikkia jäsenmaita velvoittava finanssivalvonnan lainsäädäntö sekä yhteisesti sovitut ja noudatetut toimintasäännöt.

Suomen Pankissa ja Finanssivalvonnassa on kehitetty kriisejä ehkäisemään pyrkiviä keinoja. Makrovalvonnan tarkoituksena on ennakoida ja ehkäistä systeemiriskiä. Kysymys on pankkien keskinäisistä sidoksista, jatkuvien riskien analysoinnista, ennakoinnista ja ehkäisemisestä. Vakavaraisuusvaatimuksella edellytetään pankilta pääomia, jotka riittävät otettuihin riskeihin nähden. Suomen Pankin tehtävänä on varmistaa, että riskit hallitaan ja pankkijärjestelmän toiminta täyttää kansainväliset suositukset.

Arvoisa puhemies! Pankkiennustemallin avulla Suomen Pankki laatii ennusteen pankkisektorin kannattavuudesta ja vakavaraisuudesta tulevan kahden vuoden aikana. Näitä stressitestejä tehdään yhteistyössä Finanssivalvonnan kanssa. Näin saadaan kuva koko finanssisektorin stressinsietokyvystä ja riskienhallinnasta.

Voidaan kuitenkin kysyä, onko hallitus toiminut riittävän aktiivisesti pankkien ja rahoitusyritysten ulkoisen ja sisäisen sääntelyn valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä. Uudenlaista sääntelyä ja valvontaa tarvitaan jatkuvasti, koska rahoitusmarkkinat ovat erittäin dynaamisia. Uudenlaisia rahoitus- ja sijoitusinstrumentteja tulee markkinoille jatkuvasti, ja niiden seuranta ja valvonta on erittäin tärkeää. Huomio pitäisikin nyt kohdistaa takauksista kohti pankkien, rahoituslaitosten ja rahoitusjärjestelmien nykyistä tiukempaa valvontaa.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Halusin vain muistuttaa edustajakollegoja siitä, että noin vuosi sitten tämä oli eduskunnan kuumimpia keskustelunaiheita tämä kyseinen lakiesitys. Tällä kertaa se näyttää menevän aika lailla heittämällä läpi.

Viime vuonnahan me teimme vastaavan lakiesityksen. Silloin summana oli 50 miljardia. Käytiin erittäin voimakas keskustelu siitä, onko tämä sijoittajien suosimista ja turvaamista. Lopputulema oli se, että yksikään suomalainen pankki ei käyttänyt tätä valtion takausta, eikä ole tällä hetkellä näköpiirissäkään, että tätäkään tultaisiin käyttämään. Tämä on vaan valtion puolelta tehtävä lupaus siitä takauksesta, että me rauhoitamme omaa pankkisektoriamme. Se on toiminut erittäin hyvin. Voidaan sanoa näin jälkeenpäin, että viime vuonna tehty ratkaisu oli ehdottomasti oikea ratkaisu siinä erittäin vaikeassa finanssipoliittisessa tilanteessa. Silloin nopea reagointi siihen auttoi, ja tämä on jatkumoa siihen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Suomessa halutaan turvata kotimaisten talletuspankkien talletukset. Kansalaisten kannalta on välttämätöntä, että on jotain semmoista taloudellista perustaa, johonka voi luottaa, ja silloin suomalaiset pankit on haluttu kokea tämmöisinä.

Aiemmin minulla on täällä ollut lakialoite, jossa olen esittänyt, että pankkitalletusten korkotulot olisivat lähdeverosta vapaita. Tämä myös kehottaisi pankkisäästämiseen ja olisi kansalaisille tuommoinen vakaa ja luotettava kaiken kovin epävarman taloudellisen elämän keskellä. Tämän vuoksi toivon, että kansalaiset tajuavat myöskin sen, että Suomessa valtio on taannut pankkien talletukset tällä tavalla kuin hallitus esittää.

Kun viime syksynä asia oli esillä, siinä oli eräs ulkolainen pankki, jonka talletuksia tehdessään tallettajat saattoivat aavistaa, että kysymys on tietystä riskisijoittamisesta. Tämän myös valtio korvasi niille, jotka olivat talletuksia tehneet, vieläpä niin, että myös nämä ylikorkeat korotkin valtio maksoi tilien omistajille. Monet pankki-ihmiset ovat sanoneet, että pääoman korvaaminen olisi tällaisessa yhteydessä ollut ihan riittävä. Mutta on aivan oikein, että hallitus haluaa turvata kansalaisten pankkitoiminnan.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Ed. Lintilälle on todettava, että sosialidemokraattien vuosi sitten esittämät näkökohdat ja vaatimukset eivät ole kyllä minnekään hävinneet. Kyllä ne ovat edelleen voimissaan, ja me kiinnitämme huomiota edelleen siihen, että finanssivalvonnan voimavaroja määrällisesti ja laadullisesti on vahvistettava. Tästä valtiovarainvaliokunnan sinänsä yksimielisestä huolesta ei ole kuitenkaan riittävästi johdettu toimenpiteitä valtiovarainministeriön puolella, niin että finanssivalvonnalla olisi niitä riittävästi. Ei sellaista keskustelua julkisuudessa käytäisi Nordean rahastoista tai muista, jos meillä toimisi tämä asia. Me olemme kovasti opettamassa Euroopan unionia ja Ecofiniä, mutta meillä on oma takapiha, pieni piha, vielä kyllä myöskin ehkä viimeistelyä vaille tältä puolelta.

Toinen on se, että vuosi sitten me vaadimme rajat ylittävien turvamekanismien varmistamista, etteivät suomalaiset veronmaksajat ja Suomen talous joudu takuumieheksi ja ettei avointa piikkiä esimerkiksi Baltiassa tai muualla synny meidän pankkitoimintamme kautta. Tällöin kerrottiin, että valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki selvittelevät näitä rajat ylittäviä turvamekanismeja. Eivätpä tainneet selvittää. Keväällä, kun tätä perättiin, sanottiinkin, ettei tämmöistä pohjoismaista selvittelyä tarvitakaan, totesi valtiovarainministeri Katainen, vaan nyt Euroopan unionin kautta näitä selvitellään. Eli, kyllä tässä edelleen on muutamia kysymyksiä, jotka syytä on varmasti aukaista paremmin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaikki se, mitä ed. Lintilä sanoi äsken, on tietysti ihan tismalleen totta. Hän olisi kuitenkin voinut ehkä jatkaa tätä vuotta koskevaa kertomustaan sillä, että juuri koimme Dubai-syndrooman. Elikkä toisin sanoen näitä tämmöisiä Lehman Brothers -ilmiöitä saattaa olla nyt maapallolla vaikka kuinka paljon, joilla on heijastusvaikutuksensa myöskin tänne kotimaahan, ja silloin nämä takaukset eivät ole pilipaliasia ollenkaan.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Lintilä hyvin kuvasi tätä valtion pankkitakausjärjestelmää, että se on todella näin, että se on hyvin tarkoin säännelty ja siinä on tiukat säännöt, joilla näitä valtiontakauksia voidaan antaa. On koko ajan muistettava, että näitä takauksia ei voida antaa esimerkiksi sellaiselle pankille, joka on jo valmiiksi konkurssitilassa, että se tausta tarkastetaan aina, jos annetaan tällaisia takauksia ja nimenomaan sellaiselle pankille, jolla on taseet ja systeemit kunnossa, mutta joka on joutunut tämän kansainvälisen rahoituskriisin kautta vaikeuksiin ilman omaa syytään. Tämä on syytä muistaa, ettei sitten levitellä disinformaatiota julkisuuteen, mikä aiheuttaa sitten turhia pelkoja.