Täysistunnon pöytäkirja 120/2010 vp

PTK 120/2010 vp

120. TORSTAINA 25. MARRASKUUTA 2010 kello 16.03

Tarkistettu versio 2.0

Irlannin tukipakettia koskevat neuvottelut

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Myrsky Irlannin ympärillä jatkuu ja epävarmuus Euroopan taloudessa lisääntyy. Eilisten Irlannin hallituksen antamien tietojen mukaan näyttää siltä, että Irlannissa säästötoimien kohteeksi ja maksumiehiksi joutuvat tavalliset ihmiset ja myöskin yhteiskunnan kaikista heikompiosaisimmat, kun leikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvaan ja minimipalkkaan. Tällä hetkellä EU käy neuvotteluja Irlannin kanssa tukipaketin yksityiskohdista, ja kysyisinkin teiltä pääministeri Kiviniemi:

Voisitteko kertoa eduskunnalle, miten nämä neuvottelut Irlannin kanssa ovat etenemässä?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Nyt neuvotteluja todellakin käydään Euroopan unionin komission, Ekp:n, Imf:n ja Irlannin kesken siltä pohjalta, miten Euroopan unionissakin Ecofinissa on päätetty. Toivottavaa on, että näissä neuvotteluissa päästään mahdollisimman nopeasti hyvään yhteisymmärrykseen ja lopputulokseen. Se on tämän markkinoiden rauhoittumisenkin näkökulmasta erittäin toivottavaa, mutta yksityiskohdista ei ole mitään tiedotettavaa julkisuuteen.

Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen presidentin Mevlüt Cavusoglun vierailu

Puhemies:

Arvoisat kansanedustajat! Ennen kuin käymme lisäkysymyksiin tästä aiheesta, haluaisin todeta arvoisille kansanedustajille, että Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti Mevlüt Cavusoglu seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Haluan eduskunnan puolesta lausua vieraat sydämellisesti tervetulleiksi. (Suosionosoituksia)

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä on vielä hyvä tässä yhteydessä todeta, että tämä käynnissä oleva finanssikriisi ei johdu Euroopan unionista, se ei johdu eurosta, vaan se johtuu siitä, että meillä on rahoitusmarkkinajärjestelmä, jossa ei ole ollut riittävästi sääntelyä ja valvontaa. Sen takia on tärkeää uudistaa koko nämä pelisäännöt, jotta me voimme ennalta ehkäistä tämän kaltaiset kriisit tulevaisuudessa.

Me kävimme viime viikolla eduskunnassa kyselytunnilla pitkän keskustelun ehdoista, joita Suomi aikoo tälle tukipaketille asettaa. Silloin oli keskustelussa esillä vakuudet, ja kävimme myös keskustelua Irlannin alhaisesta yhteisöverosta, jota yritykset maksavat ja joka on alle puolet Suomen yhteisöverotasosta. Olisinkin kysynyt teiltä, pääministeri Kiviniemi: Oletteko te tehnyt nyt selväksi muille euromaille, mikä on Suomen positio ja mistä ehdoista me tulemme pitämään kiinni tätä tukipakettia neuvoteltaessa?

Toinen kysymys, johon toivoisin teiltä vas-tausta, liittyy siihen, missä ministeri Katainen on tällä hetkellä, kun salissa käydään keskustelua Irlannin näinkin merkittävästä asiasta.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän sääntelyyn ja valvontaan rahoitusmarkkinoiden osalta, niin se on totta, että viime vuosina se ei ole ollut oikealla tasolla siitä huolimatta, että Suomikin on määrätietoisesti tehnyt viime vuosina työtä sen eteen, että näin olisi. Onneksi nyt viimeisen vuoden kahden aikana on saatu paljon aikaan, on menty eteenpäin, on luotu eurooppalaista valvontajärjestelmää ja sääntelyjärjestelmää, ja nyt sitten myöskin talouspolitiikan koordinaation osalta on tehty päätöksiä ja ne saadaan lainsäädäntötasolle ensi vuoden aikana.

Mutta mitä tulee sitten tämän Irlannin tukemisen yksityiskohtiin, mahdollisiin vakuuksiin, kyllä niitä tarkastellaan tämän neuvottelun aikana, niin kuin Suomi on edellyttänyt, katsotaan sitä, onko mahdollista tähän ratkaisuun vakuuksia sisällyttää. Samoin sitten yhteisöveron osalta — Suomihan ei ole ainoa, joka on kyseenalaistanut tämän Irlannin yhteisöveron tason — kun näitä neuvotteluja käydään, siinäkin katsotaan nimenomaan sitä kokonaisuutta. Toisaalta on tärkeää, että Irlanti pystyy luomaan sellaisen uskottavan tien ulos tästä taantumasta, että se myöskin jatkossa velvoitteistaan selviytyy. Siinä tietenkin talouskasvulla on iso merkitys.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Todellakin puhutaan kyllä erittäin suuresta ja merkittävästä asiasta meidän kaikkien ja kaik-kien suomalaisten kannalta. Näyttää, että tämä rahoituskriisi jatkuu. Ei suinkaan ole tullut mitään vakautta sen jälkeen, kun tämä viimeisin tukipäätös tehtiin, vaan valtiolainojen korot näillä ongelmamailla, kuten Irlannilla, ovat edelleen nousussa, ja näyttää siltä, että tämä tauti leviää myös Portugaliin ja Espanjaan. Nyt ratkaisevaa on saada aikaan rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen muutos niin, että tämä ei tule jatkumaan tällä tavalla, että laskua tuodaan aina veronmaksajille. Nyt olisi aika olennaista kuulla hallituksen kanta, joka jäi kyllä pahasti hämäräksi pääministerin vastauksessa, siitä, mitä hallitus on viestittänyt Euroopan unionille tässä yritysveroasiassa ja tässä pankkien vastuun kantamisessa. Onko meiltä sanottu selvät ehdot?

Sitten pettymyksekseni joudun toteamaan, että jälleen ministeri Katainen on poissa. Minulla on tässä vastaus, missä hän on. Hän on kokoomuksen järjestämällä bussikiertueella parhaillaan, Luumaalta Parikkalan kautta Taipalsaarelle, niin että jos haluaa kuulla hänen kantojaan eduskunnassa, pitää mennä K-market Niivan pihalle. (Ed. Rajamäki: Vastuullista esiintymistä!) Onko tämä teistä, pääministeri, oikea ratkaisu asian käsittelyyn?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olen täällä vastaamassa nyt opposition ja eduskunnan kysymyksiin, ja oikeastaan tähän ed. Heinäluoman kysymykseen hyvin pitkälle vastasin.

Kyllä on hyvin tiedossa Suomen kanta näiden vakuuksien osalta. Verotuksesta pitää huomioida se, että me olemme määrätietoisesti viimeisen parin vuoden aikana halunneet EU:ssa keskustella verokoordinaatiosta, jossa nimenomaan voitaisiin EU-tasolla pohtia yleisemminkin sitä, miten estettäisiin sellainen haitallinen verokilpailu, joka on tulevina vuosina erittäinkin haitallista, kun kaikkien EU-maiden pitää omia budjettejaan tasapainottaa.

Vähitellen olemme tälle verokoordinaatiokeskustelulle tukea saaneet, mutta kuitenkin Euroopan unionissa verotus kuuluu jokaiselle jäsenmaalle. Se ei kuulu yhdessä päätettäviin asioihin myöskään tämän yhteisöveron tason osalta. Eli siinä mielessä unionin tasolla ei sitä oikeutta tästä veroprosentista ole päättää, mutta kyllä viestit ovat olleet myös selvät siitä, mikä Suomenkin kanta tässä asiassa on.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Jotenkin tässä tulee väistämättä mieleen kesäkuinen päätös Kreikan osalta, silloin oli toinen pääministeri, mutta kuitenkin esitettiin samalla tavalla, että Suomi esittää sitä ja vaatii tätä, mutta lopputulema on se, että mikään näistä ehdoista ei mene läpi. Ei mene läpi se, että saataisiin vakuuksia, ei mene läpi se, että Irlannissa nostettaisiin verokantaa, eivät mene läpi vaatimukset finanssiverosta, pankkien pörssiverosta. Mikä on johtopäätös? Onko johtopäätös sitten se, että Suomi ei anna näitä takuita, että koska Suomen ehtoja ei hyväksytä, niin sitten Suomen eduskunnalle ei tuoda sellaista esitystä, että suomalaiset veronmaksajat taas menevät takaamaan Irlannin lainoja samalla tavalla kuin viimeksi Kreikan lainoja, jolloin Suomi joutui ottamaan lainaa antaakseen sen Kreikalle? Ette kai te aio tällaista taas esittää?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Viime keväänä Suomi sai läpi sen, että Imf tulee mukaan siihen Kreikka-ratkaisuun. Sitähän alun perin EU-tasolla vastustettiin. Eli on täysin mahdollista myös pienen maan saada järkeviä esityksiä eteenpäin. Mutta silloin kun niitä päätöksiä tehdään, niin totta kai siinä pitää katsoa myöskin sitä kokonaisuutta.

Mitä tulee sitten näihin finanssiveroihin tai pankkiveroihin, niin niidenkin osalta ollaan etenemässä. Viime viikolla lähetimme suureen valiokuntaan e-kirjelmän, jossa käsitellään näitä Euroopan unionin tasolla valmisteltavia veroja, joista toinen on transaktio-vero ja kutsutaan toista nyt vaikka pankkiveroksi, ja siinä käy selvästi ilmi myös Suomen kanta, että suhtaudumme näihin veroihin lähtökohtaisesti myönteisesti.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Harvoin pieni maa on niin vahvoilla kuin tässä tapauksessa. Minä olen ymmärtänyt, että EU-tukipäätös edellyttää yksimielisyyttä, ja silloin ilman Suomea päätöstä ei synny. Kun asemamme on näin vahva, niin mielestäni ei riitä tällainen selittely, että katsotaan sitä, katsotaan tätä ja katsotaan sitten, minkälainen on se kokonaispaketti. Minusta Suomen hallituksen ja neuvottelijoiden pitäisi selkeästi esittää, mikä on meidän kynnyskysymyksemme. Ja jos se on meistä kiinni, jos noin suuri asia on meistä kiinni, niin en minä pelkää, ettemmekö me saisi tahtoamme läpi. Tässä olemme kuulleet paljon, mitä pidämme erittäin tärkeänä. Kysyn pääministeriltä:

Aiotteko te tästä asiasta nostaa mitään kynnyskysymystä?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Siinä Ecofinin päätöksessä viime sunnuntaina ja pari viikkoa sitten todettiin juuri tämä Suomen vaatimus vakuuksista, ja näitä vakuusasioita viime sunnuntaisen päätöksen pohjalta myöskin tarkastellaan osana sitä Irlannin tukipakettia. Mutta haluan kiinnittää huomiota myöskin siihen, että Ruotsi, Iso-Britannia ja myöskin Tanska ovat nähneet tämän asian samalla tavalla kuin Suomi, että ei Eurooppa, eikä myöskään Suomi, tule selviytymään tästä kuivin jaloin, ellei nyt valita sitä vaihtoehtoa, että Irlantia tällä tavalla ollaan tukemassa. Eli tämä analyysi on kaikissa Euroopan maissa hyvin samanlainen, ja on poikkeuksellista ja kertoo tilanteen vakavuudesta, että myöskin Ruotsi, Tanska, Iso-Britannia, jotka eivät ole euromaita, ovat mukana.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! En minä kysynyt, mitä Tanska ja Ruotsi aikovat tehdä. Minä kysyin, aikooko Suomen hallitus asettaa kynnyskysymystä, kun te itse sanotte, että on niin paljon tärkeitä kysymyksiä. No ei teidän tarvitse edes vastata, mikä se kynnyskysymys olisi, kunhan te kerrotte, aiotaanko asettaa kynnyskysymys.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tässä ratkaisussa on nimenomaan yksi kynnyskysymys Suomelle, ja se on se, miten Suomi pärjää, miten Suomi selviää, miten me voimme parhaalla mahdollisella tavalla huolehtia siitä, että talouskasvu jatkuu. Myös sen Kreikka-päätöksen jälkeen talous lähti voimallisesti kasvuun. Miten pystyimme pysäyttämään työttömyyden kasvamisen? Työttömyys on laskenut viime kuukausina selvästi. Eli tässä mielessä ne ratkaisut sekä Suomen kannalta että myöskin Euroopan kannalta onnistuivat. Ja sitä samaa me tässä tavoittelemme ja haluamme, sitä mikä on Suomen ja suomalaisten kannalta parasta.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä asia on erittäin vakava ja raskas, ja kun lähestytään päätöksentekotilannetta, meille monille se tuottaa hyvin paljon tuskaa ja vaikeutta. Kynnyskysymyksistä: Me asetimme vuonna 1998 keväällä huhtikuussa tämän asian kynnyskysymykseksi, mutta demokratiassa me hävisimme. Sen jälkeen me olemme joutuneet ottamaan tätä hoitovastuuta ja toivoisimme teiltä nyt asiallisuutta. Te olitte viemässä meidät euroon. Nyt meidän pitää löytää yhdessä resepti, jolla suomalaisten edut mahdollisimman hyvin turvataan. Me menetimme pari vuotta sitten siinä edellisessä lamassa kansantuotteesta 13 miljardia, verotuloja 6 miljardia, kuka meistä haluaa tällaista samanlaista tilannetta uudelleen. Kysynkin pääministeriltä:

Mikä on se uhkakuva, jos nyt Suomi torjuu tämän?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Kalli on siinä aivan oikeassa, että virheitä on viime vuosina tehty. Ja kun katsotaan sinne aina euron perustamiseen saakka, Kreikka hyväksyttiin mukaan huonoilla ehdoilla, ikään kuin katsottiin asioita läpi sormien. Samaan tapaan katsottiin läpi sormien sitä, että Saksa ja Ranska rikkoivat näitä emu-kriteereitä. Olisi pitänyt luoda jo aikaisemmin selkeät säännöt tämän talouspolitiikan koordinaation osalta, ja siinä mielessä tähän tilanteeseen on jouduttu.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt on selkeästi kyseessä pankkikriisi. Toisessa tilanteessa oli kyseessä ihan toisenlainen kriisi. Nyt pankkikriisin toimintoja ja pankkikriisiä hoidetaan pankkikriisin toimintakeinoin. Suomi on lähtenyt aivan oikein siihen, että pankkikriisiin liittyvät myös vakuudet ja takuut.

Ovatko muut maat nimenomaan käsittelemässä tätä pankkikriisinä vai avunantona?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Se on juuri näin, miksi Irlanti tähän tilanteeseen on nyt joutunut, se on nimenomaan juuri pankkikriisilähtöinen. Ja tietyllä tavalla olisi hyvä, jos pystyttäisiin tämä pankkikriisiksi pelkästään ikään kuin eristämään. Mutta se, että ylipäänsä on lähdetty hakemaan ratkaisua myöskin tästä Euroopan vakuusvälineestä, jota voi siis käyttää vain euromaiden avustamiseen, ei pankkien avustamiseen, kertoo siitä, että tämä on vähän tällainen sekä—että-ratkaisu.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Erityisen tärkeää tässä Irlannin tapauksessa on se, että se on ensimmäinen tätä eurooppalaista vakautusvälinettä hyväksi käyttäen järjestetty pelastuspaketti ja se antaisi sitten tietää, minkälaisia ne paketit tulevaisuudessa olisivat. Kun katsotaan tätä pelastuspaketin rakennetta, siinä on Imf:n antamaa rahaa, joka annetaan etusijaisena, että se saa ensiksi saatavansa, jos joutuu tätä aikanaan perimään. Toiseksi on Euroopan keskuspankki jo nyt antanut Irlannille ja sen liikepankeille ison erän, toista sataa miljardia ilmeisesti luototusta, ja se on pääsääntöisesti vakuudellista. Nyt tätä kolmasosaa, valtioiden takaamaa osuutta siitä vakausvälineestä, ollaan antamassa ilman tätä etusijaa ja ilman vakuuksia. Tämä olisi pääministeritason kysymys Eurooppa-neuvostossa käsiteltäväksi.

Onko ajateltu lainkaan, mikä tämän hyväksyttävyys on veronmaksajien ja valtioiden kannalta, jos näin menetellään?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Nämä ed. Johannes Koskisen kysymykset ovat erittäin oikeaan osuvia ja olennaisia, kun katsotaan tämän koko tukipaketin kokonaisuutta ja myöskin niitä yksityiskohtia, ja näiden osalta nyt niitä neuvotteluja käydään ja, totta kai, lähdetään siitä, että se sopimus, joka saadaan, on tasapainoinen.

Erkki Tuomioja /sd:

Herra puhemies! Huono taloudenpito ja holtiton velkaantuminen vaatii kaksi osapuolta: sen huonon taloudenpitäjän mutta myöskin ne, jotka tietoisesti antavat riskiluottoja.

Nyt tässä järjestelmässä tämähän ei olisi ongelma, jos pidettäisiin kiinni tästä perussopimusten ehdottomasta no bail out -kiellosta, joka kieltää muita tulemasta vastaamaan veloista. Mutta kun näin ei ole, niin nyt ollaan tilanteessa, jossa vain veronmaksajien rahaa käytetään. Ja kysyn:

Kun Kreikan tapaus jo opetti, että tämä ei tule siihen päätymään, miksi välittömästi sen jälkeen ei lähdetty luomaan mekanismia, jolla myöskin riskiluottoja antaneet osaltaan kantaisivat vastuun tämän tilanteen ratkaisemiseksi? Mikä on nyt kaavailluissa ratkaisuissa se elementti, joka tuo myöskin rahoittajat ja lainanantajat kantamaan vastuuta?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Pidän myös erittäin tärkeänä, ja se on Suomen omassa esityksessä selkeästi sisäänkirjoitettu, että kun lähdetään muodostamaan — ja senhän muodostaminen on jo aloitettu ja pohdinta komission taholta — sitä taloudellista kriisinhallintajärjestelmää, joka sitten vuoden 2013 puolenvälin jälkeen astuu voimaan, niin siinä on yhtenä keskeisenä kohtana juuri se, että myös velkoja antaneet joutuvat tästä vastuuseen.

Mutta tähän nykymalliin sitä on käytännössä mahdoton sovittaa. Se on nähty myös näissä markkinareaktioissa. Tämä markkinareaktio Irlantia kohtaan lähti käytännössä juuri siitä tilanteesta, että kun pohdittiin sitä vuoden 2013 mallia, jossa yksityinen sektori on mukana, sekoitettiin nämä kaksi asiaa. Sen vuoksi ollaan tässä epävarmassa tilanteessa, että markkinoilla luultiin, että tämä koskee jo nykypäivää.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Pankit ja sijoittajat pelastetaan, kansa maksaa. Tämä on Kiviniemen ja Kataisen paketin viesti. Ministeri Katainen oli kovanaamana vielä kaksi viikkoa sitten, puhui siitä, että yritysveron korottaminen, sääntely, vakuudet ovat ehtoja, että tämä takauspaketti hyväksytään. Mitään näistä ei Katainen eikä Kiviniemi ole tuomassa tänne eduskuntaan. Ainoa, mitä te olette tuomassa, on se, että me hyväksyisimme jälleen kerran pank-kien maksamien bonuksien ja optioiden jälkeen pankkiherrojen pelastamisen.

Mutta, pääministeri Kiviniemi, kun te tässä olette moneen kertaan viitanneet Isoon-Britanniaan ja Ruotsiin, niin uskotteko te ihan rehellisesti itsekään, että ne hyvää hyvyyttään nyt Irlantia tukevat, kun ne eivät Kreikka-paketissa olleet mukana? Vai mahtaako johtua siitä, että sekä Ruotsilla että Britannialla on kymmenkertaiset sijoitukset Irlannissa verrattuna Kreikkaan? Eiköhän siellä rehellisesti olla ihan omia sijoituksia pelastamassa, ei yhteistä hyvää hoitamassa.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kyllä Suomi tekee nämä ratkaisut nimenomaan siksi, että me haluamme, että suomalaiset selviävät, että Suomessa ei olla siinä tilanteessa, jossa me olimme vuoden 2008 lopussa, että Eurooppa, koko maailma ajautui taantumaan ja meillä kansantuote putosi kahdeksan prosenttia, vaikka meillä eivät Suomen pankit olleet tehneet mitään virheitä. Huolimatta meistä jouduttiin siihen tilanteeseen, ja tästä on tälläkin kertaa kysymys. Juuri siksi myös Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia ovat mukana. En usko, että näilläkään mailla on todellakaan kysymys siitä, että halutaan omia pankkeja pelastaa. Itse asiassa ei tässä olla pankkien pelastamisen vuoksi liikkeellä, vaan nimenomaan siksi, että siitä aiheutuvat seuraukset ovat talouden kasvulle ja työllisyydelle erittäin dramaattiset ja Eurooppa näiden maiden myötä joutuisi kyllä sitä kautta vähintään samanlaiseen tilanteeseen, todennäköisesti sellaiseen tilanteeseen, jossa me olimme 1990-luvun laman kourissa.

Puhemies:

Totean, että tästä kysymyksestä varmasti vielä keskustellaan.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta kyllä teidän vastauksenne, pääministeri, kuulostaa varsin sinisilmäiseltä, jos te ajattelette, että Ruotsi tai Iso-Britannia eivät olisi omia pankkejaan pelastamassa. Totta kai ne toimivat myöskin tässä itsekkäästi.

Mutta jokainen teidän vastauksenne alkaa lähes sillä, että te toteatte, että edustajan esiin nostama asia on tärkeä ja sitä Suomi pitää näissä neuvotteluissa esillä. Minusta olisi nyt kyllä erittäin hyvä asia kuulla, mitkä ovat ne tiukat ehdot, joita Suomi tulee asettamaan näissä neuvotteluissa Irlannin tukipaketille. Ovatko ne pankkien vastuut, yhteisöveron korottaminen, vakuudet — mitkä ovat ne asiat, joista Suomi tulee pitämään kiinni?

Kuten täällä aikaisemmin jo todettiin, euroryhmässä tämä päätös edellyttää yksimielisyyttä, ja nyt Suomella on mahdollisuus ajaa määrätietoisesti eteenpäin niitä itse tärkeäksi kokemiaan ehtoja. Minusta olisi reilua, että te vastaisitte, pääministeri, meille, mitkä ovat ne asiat, joista Suomi tulee ehdottomasti pitämään kiinni.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän pankkien pelastamiseen, sanoin nimenomaan sillä tavalla, ettei yksikään maa ole pelastamassa pankkeja sen takia, että halutaan nyt vaan pankkeja pelastaa, vaan siksi, että jos pankit kaatuisivat, niin siinä tulisi kansantalouteen niin isoja vaurioita, että se kyllä näkyisi jokaisen kansalaisen elämässä: yrityksiä kaatuisi, moni menettäisi asuntonsa ja elämäntyönsä, ja talouskasvu olisi pahimmassa tapauksessa useita vuosia miinusmerkkinen.

Mitä tulee näihin ehtoihin, joita Irlannille pitää asettaa, niin sanoin sen jo tuossa kertaalleen. Kyse on siitä, miten Eurooppa selviää, miten Suomi selviää, ja ennen kaikkea, millä ehdoilla myöskin Irlanti selviää, koska sitä kautta me huolehdimme siitä, että Suomessa on jatkossakin ihmisillä mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.