5) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan
lainsäädännön muuttamiseksi
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Esittelen nyt lyhyesti valtiovarainvaliokunnan mietintöön
sisältyvän keskustan vastalauseen numero 2.
Suomi on siirtymässä kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa.
Suomi iskee korville kotimaista työtä ja omavaraista
energiaa. Puun ja turpeen vero- ja tukikohtelu on täysin
nurinkurinen ja väärä. Kivihiilen kulutus
on kasvanut vuoden 2013 aikana hurjat 47 prosenttia.
Keskusta pitää välttämättömänä,
että vuoden 2013 alusta voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut
ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen
ehdot palautetaan lainmuutosta edeltäneelle tasolle. Muutos vähentäisi
valtion verotulokertymää noin 50 miljoonaa euroa.
Keskusta rahoittaisi turpeen veron kevennyksen ja puun syöttötariffin
korottamisen osin kiristämällä puolestaan
kivihiilen veroa. Parantamalla kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä ja
heikentämällä samanaikaisesti maailmalta tuotavan
kivihiilen kilpailukykyä voidaan saavuttaa toivottu lopputulos,
jossa kotimainen energiantuotanto ohittaa kilpailukyvyltään
kivihiilen. Näin toimimalla parannetaan sekä vaihtotasetta
että kotimaista työllisyyttä.
Kivihiilen verotaso on parhaillaan 132 euroa 71 senttiä per
tonni sisältäen huoltovarmuusmaksun. Tilastokeskuksen
energiatilastojen mukaan kivihiilen kulutus vuonna 2012 oli 3 554 000 tonnia.
Mikäli kivihiilen kulutus olisi vuonna 2014 samalla tasolla
kuin se oli vuonna 2012, saavutettaisiin noin 25 miljoonan euron
lisäverokertymä, kun kivihiilen vero nostettaisiin
tasolle 139,7 euroa tonnia kohden. Tällä kivihiilen
veronkiristyksellä voitaisiin rahoittaa noin puolet äsken
esitetystä muutoksesta turpeen verotukseen ja puun syöttötariffiin.
Teen lakiehdotukseen 2 muutosehdotuksen, joka sisältää hallituksen
esityksestä poikkeavat verotaulukon 1 ja verotaulukon 2.
Arvoisa puhemies! Keskusta ei pidä hyväksyttävänä hallituksen
esitystä rajoittaa maatalouden polttoaineiden valmisteveron
palautusta energiasisältöveroon. Toteutuessaan
tämä esitys tulisi lisäämään
maatalouden verorasitusta arviolta 3 miljoonalla eurolla. Kataisen
hallitus on politiikallaan muutoinkin ajanut maa- ja metsätalouden
ahdinkoon. Tämä olisi jälleen yksi konkreettinen
toimenpide, jolla Kataisen hallitus on toimikautensa aikana heikentänyt
maatalouden harjoittajan asemaa Suomessa.
Teen lakiehdotukseen 3 pykälämuutoksen, joka
sisältyy vastalauseeseen, 4 §. Se tarkoittaa sitä,
että kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn, biopolttoöljyn,
kaikkien näiden maatalouden energiatuotteiden valmisteveron
palautus pidettäisiin nykyisellään.
Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös
korottaa nestemäisten polttoaineiden verotusta dieselöljyn
osalta 2,71 senttiä litralta tulee tarkoittamaan kuorma-autoa
kohden laskettuna noin 1 000 euron vuotuista lisäkustannusta
100 000 kilometrin ajosuoritteella. Kokonaisuudessaan hallituksen
esitys lisää maanteiden tavaraliikenteen kustannuksia
lähes 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksen on syytä ryhtyä toimenpiteisiin
tilanteen korjaamiseksi, suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn
parantamiseksi ja aloittaa polttoaineveron palautusjärjestelmän
valmistelu. Polttoaineveron palautusjärjestelmä tulee saattaa
pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi.
EU-säädösten estämättä olisi
Suomella mahdollisuus ottaa käyttöön
palautusjärjestelmä, joka olisi suuruudeltaan
noin 5 senttiä litralta. Polttoaineveron palautusjärjestelmän
avulla olisi näin ollen mahdollisuus alentaa suomalaisten
yritysten kuljetuskustannuksia kokonaisuudessaan noin 50 miljoonalla
eurolla.
Teen lakiehdotukseen 3 liittyvän lausumaehdotuksen:
"Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa
raskaan liikenteen polttoaineveron palautusjärjestelmän
valmistelun ja tuo sen viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi."
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Huoli kivihiilen suosion kasvusta on yhteinen
ainakin Suomen Keskustalle ja vihreille, todennäköisesti
koko tässä salissa. Kannattaa toki muistaa, että siellä taustalla
on monta tekijää, joista eivät aivan
vähäisimpänä kivihiilen markkinahinnan
lasku ja päästöoikeuden hinnan lasku
EU:n päästökaupassa.
Vihreät julkisti hiljattain kymmenen kohdan toimenpidepaketin,
jolla hiilen nousu pystytään taltuttamaan ja kotimaisen
metsäenergian kilpailukykyä kasvattamaan. On muitakin
vaihtoehtoja kuin edustaja Kivirannan esittämä ajatus
turpeen verotuen perumisesta ja metsähakkeen tuen kasvattamisesta.
Tässä paketissa me esitimme, että valmisteverotuksen
hiilidioksidipainotusta kasvatetaan, jotta saadaan suosittua vähäpäästöisiä polttoaineita,
tehdään pieniä muita tarkistuksia ja
metsähakkeen tuen porrastusta jatketaan alhaisempiin päästöoikeuksien
hintoihin. Tällä pystyttäisiin vastaamaan
tähän edustaja Kivirannan esittämään
huoleen kivihiilen nousun kasvusta ja lisäämään
kotimaisen energian kilpailukykyä.
Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):
Kunnioitettu puhemies! On yleisesti tunnettu tosiasia se, mitä edustaja
Tynkkynen tuossa sanoi, eli tämä USA:n liuskekaasubuumi
on edelleen vähentänyt USA:n kivihiilen kysyntää ja
laskenut kivihiilen hintaa ja kivihiilestä on tullut huomattavan
kilpailukykyinen polttoaine.
Esittelen tässä kuitenkin lyhyesti nämä meidän
tekemämme vastalauseet, joita on näihin kaikkiin
kolmeen lakiehdotukseen. Tähän ensimmäiseen
lakiehdotukseen teemme sellaisen esityksen, että muuten
tämä taulukko on nykyisen mukainen, voimassa oleva,
mutta lisättynä hallituksen esityksestä löytyvät
etanolidieselkohdat, joita on kolme kappaletta. Toiseen taulukkoon
teemme sähkön osalta pieniä muutoksia sekä kolmanteen
lakiehdotukseen 4 §:ään teemme
tähän sähkön palautukseen muutoksen
myöskin.
Eipä minulla muuta. Kaikki ovat pykäläkohtaisia
muutosesityksiä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Huomautan, että perinne on ollut se, että jos
on varsinaisia ehdotuksia tehtävänä,
tehdään ne sitten virallisen puheenvuoron kautta,
ja vastauspuheenvuoro on debattia aiheesta.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuli tässä mieleeni, kun
edustaja Kiviranta piti puheenvuoroa ja puhui tästä maatalouden
tuposta eli energiaveron palautuksesta, joka oli viimeinen niin
sanottu maatalouden tuporatkaisu, joka tehtiin, ja nyt sitten sitä ratkaisua
ollaan valitettavasti romuttamassa, että tämä 3
miljoonaa euroa, jolla maatalouden verorasitus tätä kautta
kovenee, on oiva esimerkki siitä, miten montaa eri kautta
viljelijäväestöä tämä hallitus
tällä hetkellä rasittaa. 141-ratkaisusopimuksen
myötä, joka viime viikolla tehtiin, 2015 meillä on
40 miljoonaa euroa vähemmän tukia käytössä,
tämäkin lisättynä tähän 3
miljoonaan.
Itse olisin peräänkuuluttanut sitä — tiedän, että tuottajajärjestö on
vaatinut, että heillekin tehdään tulopoliittinen
ratkaisu, mutta käsittääkseni toistaiseksi
ei ole tehty mitään — että tässä olisi
ollut oiva keino tämä 3 miljoonaa euroa jättää perimättä ja
tulla silläkin tavalla tuottajia vastaan. Tämä on
perua sieltä vuosilta 2008—2009, ja tähän
on hankittu jopa valtiontukisäännösten mukainen
EU-komission hyväksyntä. On sääli, että se
nyt romutetaan.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on tietty näkemysero
vihreitten kanssa tästä suhtautumisesta turpeeseen.
Keskusta näkee, että turve on tärkeä kansallinen
kotimainen polttoaine, jota tarvitaan myöskin puun polttamisessa
seospolttoaineena, ja sen takia ne ratkaisut, mitä hallitus
on tehnyt turpeen aseman heikentämiseksi, ovat olleet Suomen
kansantalouden kannalta vahingollisia päätöksiä.
Tässä mielessä tämä keskustan
esitys, jossa peruttaisiin se verotuksen kiristäminen, mikä turpeelle
on tehty, on oikea myöskin tässä markkinatilanteessa.
Haluan huomauttaa, että turvetta käytetään hyvin
laajasti Suomessa, eri puolilla Suomea, ja noin miljoona suomalaista
saa lämpönsä turpeen kautta joko kokonaan
tai osittain. Eli kyse on paitsi maakuntien kannalta tärkeästä polttoaineesta
myöskin koko Suomen kannalta tärkeästä polttoaineesta,
ja vaihtotasekysymyksenkin osalta olisi aivan välttämätöntä parantaa
turpeen asemaa suhteessa kivihiileen paljon nykyistä paremmin.
Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat tässä asiassa
keskustan kanssa samoilla linjoilla. Nimenomaan puolustamme turpeen
käyttöä tehokkaana kotimaisena polttoaineena.
On syytä muistaa se, että turve on puun polttamisen
täydentävä muoto ja näin myös
osana huoltovarmuutta.
Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vaikka en itse turvealueelta olekaan, niin
haluan kyllä hivenen sitä minäkin olla
puolustamassa. Myös maan vaihtotaseen kannalta on tärkeää,
että suositaan kotimaisia energiamuotoja. Tällä hetkellä meidän
taloutemme on kuralla, ja jos käyttäisimme enemmän
kotimaisia energiamuotoja, niin tilanne tasapainottuisi tässä suhteessa
terveempään suuntaan.
Nykyaikainen turvetuotanto ja sen energiakäyttö on
verrattomasti mainettaan parempaa, ei toki ongelmatonta, mutta selvästi
mainettaan parempaa ja joka tapauksessa kivihiiltä parempaa. Juuri
tähän kivihiilen käytön voimakkaaseen nousuun,
mikä on tapahtunut tässä lyhyessä ajassa
maailmanmarkkinatilanteen johdosta, nyt tarvittaisiin voimakas ja
nopea puuttuminen siihen tapaan kuin edustaja Kiviranta puheenvuorossaan
esitti, ja näitä esityksiä haluan olla
tukemassa.
Myös puun energiakäyttö sisältää edelleen mainioita
mahdollisuuksia koko kansantaloudelle. Puu on uusiutuva, työllistävä,
ympäristön kannalta kestävä,
vahvasti kotimainen energiamuoto, tuotantomuoto, ja sitä ei
pidä unohtaa eikä sivuuttaa.
Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämä Kaikkosen tuoma kansantalouden
näkökulma on tässä tilanteessa
hyvin ratkaiseva, kun hallitus koko ajan joutuu ottamaan uutta velkaa
elinmenojen kustantamiseen. Se, että käytettäisiin
turvetta, tuo työtä. Myöskin valtion
vaihtotasetta parantaa kotimainen energia, ei aiheuta ulkomaan velkaa.
Siinä mielessä perussuomalaiset ovat keskustan
kanssa turpeen puolesta.
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin on todettava, että turve
on kivihiileen verrattuna erittäin hyvä ja työllistävä,
ennen kaikkea Suomessa työllistävä. Meillä on
myös turpeennostokoneita valmistavia yrityksiä Suomessa,
ja sekin luo uutta työllisyyttä, että kyllä tämä turpeen
kohta on nyt mennyt pikkuiseen huonolle mallille, ja toivoisin,
että tässä nyt käännetään
otetta. Muistaakseni myös ministeri Niinistö on
jossakin yhteydessä todennut, että turpeennostoa
ei estetä, ja toivon, että hän toimii
(Eduskunnasta: Mitä tekee hallitus?) tämän
turpeennoston hyväksi.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Oliko edustaja Pirttilahdella puheenvuoropyyntö? — Olkaa
hyvä.
Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puheenjohtaja! Tämä kotimaisuusaste on
tällä hetkellä kokonaisenergiasta vain
30 prosenttia, ja EU:ssa se on tällä hetkellä 50
prosentin luokkaa, niin että tässä on
erittäin tärkeää, että me
nostamme oman kotimaisen niin turpeen kuin puuenergiankin osuutta
välittömillä toimenpiteillä.
Tämä hallituksen suunta lähteä turvetta
kovemmin verottamaan tässä vaiheessa on ihan väärä.
Yhtä lailla näen, että turpeen saatavuutta on
haitannut myös luvitus. Tämäkin on yhtä lailla
hallituksen asia, millä tavalla luvitusta lisätään,
millä tavalla turvetta saadaan enemmän liikkeelle.
Turpeen hinta on noussut suurin piirtein 37 prosenttia, ja kivihiiltä tuodaan
lisää 47 prosenttia. Eli hyvin kivihiilenmustaa
politiikkaa.
Oikeastaan edustaja Tynkkyselle vielä, että jos
me nyt vain jäämme odottelemaan, että päästöhinta
nousisi, niin kyllähän tässä kurki
kuolee ennen kuin suo sulaa.
Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ymmärrän täysin
sen, että hallituspuolueiden edustajia, etenkin vihreitä,
on alkanut tympimään hallituksen kivihiilenmusta
politiikka, jolla kivihiilen kilpailukykyä on koko ajan
verotuksen kautta hyödytetty ja parannettu. Meillä on
metsissä puuta, soilla turvetta, jota pystymme hyödyntämään.
Se työllistää, se parantaa meidän
huoltovarmuutta ja vaihtotasetta. Tällä hetkellä hyödynnämme
alle prosentin turpeesta, jota voisimme ottaa tuolta soilta. Niihin
ajatuksiin nähden kotimainen, parempi polttoaine turve
olisi parempaa politiikkaa turvata kuin se, että rahtaamme
kivihiiltä kaukaa ulkomailta.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahdelle: Emme esitä,
että jäädään odottelemaan,
vaan päinvastoin olemme esittäneet kymmenen kohdan
toimenpidepaketin, jolla voidaan välittömästi
puuttua kivihiilen suosion huolestuttavaan kasvuun, ja toivomme
sille tietysti tukea myös Suomen keskustan suunnalta.
Oma puheenvuoroni tähtäsi lähinnä siihen, että kun
edustaja Kiviranta esitti yhden mallin puuttua kivihiilen käytön
kasvuun, niin on myös muita malleja, ja näistä eri
malleista täällä olisi varmaankin hyvä keskustella.
On myös tapoja puuttua kivihiilen suosion kasvuun ilman,
että heikennetään meidän veropohjaa
ja kasvatetaan valtion menoja siinä määrin
kuin mitä tämä edustaja Kivirannan ehdotus
merkitsisi.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Juuri tuon täytyy olla tavoite, että kivihiilestä päästään
eroon ja mahdollisimman paljon uusiutuviin polttoaineisiin. Uusiutuvaa
on tässä erityisesti puu, mutta koska puuta yleensä energiantuotannossa
käytetään yhdessä turpeen kanssa — jonkunlainen
turveseos siihen rinnalle tarvitaan — niin juuri sen takia hallituksen
toimet ovat kotimaisen energian kustannuksia lisänneet
ja puolestaan helpottaneet kivihiilen tuloa Suomen markkinoille.
Tynkkysen kanssa olemme varmasti samaa mieltä siitä,
että niitä keinoja täytyy löytyä.
Me olemme esittäneet keinoja, te olette esittäneet
joitain muita keinoja, mutta valitettavasti hallitus ei käytä edes
teidän keinojanne. Hallitus seisoo keinottomana, ja hiilenpoltto
vain lisääntyy. Voisimme yhdessä miettiä keinot,
mitä myös pantaisiin täytäntöön,
jotta tuo suuntaus saadaan poikki.
Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä aikoihin on eletty, että kotimaista
energiaa suistetaan sillä lailla, että vasemmisto,
tai itseään vasemmistoksi kutsuva linja, on hallituksessa.
Hiilenmustaa politiikkaa, koksia kattilaan, tuontienergiaa sen sijasta,
että kotimaista turvetta ja puuta.
Pelkästään puuta ei saada niin paljon,
että se korvaa turvetta. Sitä ei yksinkertaisesti
saada niin paljon. Sen takia tarvitaan sekä turvetta että puuta
puolustamaan suomalaista työtä ja yrittämistä, turveyrittäjiä,
turvetyöntekijöitä, metsätyöntekijöitä.
Tämä on aivan järjenvastaista, että hiilenmustaa
politiikkaa harrastetaan Suomessa. Kauppatase menee epätasapainoon,
ja tuontikoksi palaa kattilassa. Eihän tähän
pysty mikään muu kuin nykyinen hallitus.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, on varmaankin aika laajalti
tässä salissa jaettu näkemys, että kotimaista
uusiutuvaa energiaa pitää edistää.
Ihan on ehkä kuitenkin hyvä muistuttaa siitä,
että Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan uusiutuvan
energian osuus Suomen energian loppukulutuksesta on noussut 37 prosenttiin eli
olemme vain prosenttiyksikön päässä vuodelle
2020 asetetusta tavoitteesta. Sinänsä ongelma ei
ole niinkään se, että uusiutuvaa energiaa
tässä maassa käytettäisiin vähän
vaan että siinä rinnalla kivihiilen osuus on kasvanut
niin huolestuttavalla tavalla.
Pidin myös erittäin rohkaisevana edustaja
Soinin puheenvuoroa siltä osin kuin hän puolusti painokkaasti
kotimaista energiaa. Minäkään en halua,
että Suomessa energiantarvetta tyydytetään
esimerkiksi venäläisellä ydinvoimalla
tai venäläisellä uraanilla. Kyllä meidän
pitää satsata nimenomaan kotimaiseen uusiutuvaan
energiaan.
Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa täällä on
monta realiteettia otettava huomioon, ja yksi on turpeen korvaaminen
jollain muulla, ja silloin kun se ei onnistu muulla kuin kivihiilellä,
niin se on hallitusohjelmassa jo linjattu, että näin
ei pidä käydä. Sen takia hallituksella
on vielä yksi tärkeä neuvottelupaikka,
joka koskee ympäristönsuojelulain määritelmää,
miten turvetta voidaan sen jälkeen käyttää.
Itse pidän tärkeinä molempia kirjauksia,
että me pystymme ilmastopolitiikan mukaan vähentämään päästöjä mutta
myös niin, ettei turvetta korvata kivihiilellä,
ja sen takia tämä neuvottelu täytyy hallituksessa
myös tarkasti tuolta osin käydä. Meillä on
pohjana kuitenkin turvesoiden luokittelu, jossa jo ollaan löydetty
yhteisymmärrystä, miltä soilta turvetta
kannattaa ottaa niin, että ympäristövaikutukset
ovat vähäisimpiä.
Tiedän: moni kunnallinen laitos tällä hetkellä potee
kallista saatavuutta, ja hallituskaan ei valitettavasti voi vaikuttaa
kesien sateisuuteen, joka myös on osaltaan hankaloittanut
turpeen käyttöä siellä, missä sitä on
pakko puun rinnalla käyttää.
Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Nähdäkseni meillä on kolme
ongelmaa: meillä on luvitukseen liittyvät ongelmat,
tukipolitiikkaan liittyvät ongelmat sekä tähän
kivihiilen yleiseen hintaan liittyvät ongelmat. Tälle viimeiselle
ongelmalle me emme voi kyllä yhtään mitään,
mutta jos me palauttaisimme tuet edes vuoden 2012 tasolle, me saisimme
850 henkilötyövuotta lisää,
vaihtotaseeseen saataisiin 50 miljoonaa plussaa sekä hiilidioksidipäästöt
tipahtaisivat 1,5 miljoonaa tonnia. Tämä on konsulttiyhtiön
laskelmaa.
Sitten tämä luvitusongelma: mehän
emme saa tuotantoon sopivia uusia suoalueita käyttöön, koska
se estetään hankaloittamalla tätä luvitusta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Myönnän vielä vastauspuheenvuorot
edustajille Eestilä, Tiilikainen ja Rossi, ja sen jälkeen
mennään puhujalistaan.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Kumpula-Natri toi täällä hyvin
esille, että meillä on pari huonoa kesää ollut
turpeen saatavuuden suhteen, ja se on se suurin ongelma, että kun
sitä ei ole ollut saatavilla, niin jollakin tavalla tämä lämmöntuotanto
ja sähköntuotanto yhteispainelaitoksissa on pitänyt
turvata, ja yksi ainoa ratkaisu siihen on tilapäisesti
ollut kivihiilen tuonti. Totta kai nämä energiayhtiöt
sitten miettivät myös kaukolämmön
hintaa ja sähkön hintaa, ja sen takia kun kivihiilen
hinta on laskenut alas, alle 60 euroa per tonni, niin se on ollut
kilpailukykyinen, mutta se voidaan kyllä kiertää ja
suosia kotimaista turvetta. Nyt kun meillä on valtakunnalliset
tavoitteet 2020:een mennessä, että me nostamme
metsähakkeen käytön 13,5 miljoonaan kuutioon,
niin se sisältää tietynnäköisen
uhkan, onko tämä realistinen lähtökohta
korvata turvetta. Minun mielestäni monet suuret kaupungit
ovat investoineet kalliilla ja investointisuoja pitää heilläkin
olla, ja se on 20—30 vuotta, joten turvetta ei mitenkään voida
taklata suomalaisesta energiapolitiikasta pois.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen viittasi siihen, että tuo
uusiutuvan energian tavoite, 38 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta, lähenee.
Se on hyvä, että se lähenee. Valitettavasti
se ei ole lähentynyt sen takia, että uusiutuvan
käyttö olisi niin voimakkaasti nopeutunut, vaan
pikemminkin sen takia, että tuo kokonaisenergiankulutus
on taittunut. Jos energian kokonaiskulutuksen kasvu on pysyvästi
taittunut, niin oikea liike silloin on korottaa tavoitteita. Keskusta
onkin esittänyt, että vuodelle 2030 meidän
ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita pitää tiukentaa
siten, että päästöjä alennettaisiin
50 prosentilla, uusiutuvan osuus nostettaisiin 50 prosenttiin ja
samalla myös energian kotimaisuusaste paranisi 50 prosenttiin.
Perusteena on vahvasti ilmastopolitiikka ja kotimainen työ ja
talous.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Näyttää olevan
niin, että aina keskustan ollessa mukana hallituksessa panostetaan
nimenomaan kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin.
Herra puhemies! Kuten ryhmämme johtaja edustaja Tiilikainen
tuossa juuri totesi, nuo tavoitteet, joita hän luetteli,
ovat koko kansakunnan kannalta tärkeitä. Korvaamme
tuontia, pystymme saamaan päästöjä vähemmälle
ja ennen kaikkea luomme myös kotimaista työtä.
Hallituksen synniksi en laske sitä, että on ollut
sateiden johdosta muutamia huonoja turvekesiä, jotka ovat
vaikeuttaneet ilman muuta turpeennostoa, mutta kyllä hallituksen
synniksi on laskettava ne luvitusongelmat, joita on olemassa turvesoiden
kohdalla, sekä myös sitten tietystikin veroratkaisut.
Kyllä, herra puhemies, täytyy sanoa, että on ikävä katsella
Kuopiossakin suuria hiilikasoja, jotka on Keski-Venäjältä rahdattu
sinne paikan päälle. Ei se voi olla oikein. Se
kertoo kyllä silloin siitä hallituksen hiilenmustasta
politiikasta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Vielä edustaja Kivelä — jaa, edustaja
Kivelä taisi ehtiä lähteä jo.
Sitten mennään puhujalistaan.
Ville Vähämäki /ps:
Kunnioitettu puhemies! Teen nämä vastalauseen
1 mukaiset pykälämuutosesitykset. Eipä muuta.
Maria Lohela /ps:
Herra puhemies! Kannatan edustaja Vähämäen
tekemää esitystä.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivirannan esityksiä, jotka
perustuvat keskustan vastalauseeseen. Tuossa esittelyssä edustaja
Kiviranta esitteli ne hyvin perusteellisesti, ja toivon, että nämä esitykset
johtaisivat myönteisiin tuloksiin.
Ensinnäkin turpeen osalta pitää vielä sanoa
se, että meillä tällä hetkellä poistuu
turvesoita enemmän käytöstä vuosittain
kuin mitä uusia otetaan käyttöön.
Tämä kertoo juuri siitä lupaprosessin hitaudesta
ja mutkista, joita on tulossa. Sopii toivoa, että edustaja
Kumpula-Natrin esitys siitä, että hallituksessa
vielä ympäristönsuojelulain yhteydessä katsottaisiin
tätä lakiesitystä niin, että se
ei entisestään toisi estettä uusien turvesoitten käyttöönottoon.
Tämä on tärkeä asia, ja me tulemme
keskustassa seuraamaan sitä.
Puun aseman parantaminen on myöskin tärkeää.
Sitten kolmas esitys koski maatalouden energiaverotusta ja hallituksen
kaavailuja sen kiristämiseksi. Se on kyllä täysin
päinvastainen toimenpide kuin mitä tässä kannattavuustilanteessa
tarvitaan. Se on myöskin vastoin niitä aikanaan
valtion ja tuottajajärjestöjen kanssa sovittuja
pelisääntöjä ja periaatteita.
Erinomaisen hyvä on myös neljäs esitys,
jossa kiinnitetään huomiota raskaan liikenteen
polttoaineverotukseen ja tavallaan siihen kustannustekijään,
joka heikentää myös suomalaisen teollisuudenkin
kilpailukykyä. Nythän kaikki ne toimenpiteet,
joilla meidän oman teollisuutemme kilpailukykyä heikennetään,
pitäisi jättää toteuttamatta.
Päinvastoin pitäisi löytää aina
vain uusia keinoja, millä suomalainen teollisuus pärjäisi paremmin,
saisimme vientiä lisää ja sitä kautta parempaa
työllisyyttä ja verotuloja, mikä ylläpitäisi
sitten tätä hyvinvointiyhteiskunnan tärkeää perustaa,
joka on riippuvainen siitä, miten kansantaloudella menee
ja miten me pärjäämme markkinoilla.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin tosiaan huomiota vielä näihin
muihinkin tapoihin, joilla on käytännössä jarrutettu turpeen
käyttöä viime vuosina. Edustaja Rantakangas
viitasi myös niihin. Esimerkiksi lupaprosessit ovat kohtuuttoman
hitaita, ja tuntuu siltä, että luvittajia on ohjeistettukin
toimimaan siihen suuntaan, että uusia alueita ei käytännössä saada käyttöön.
Tämä lienee poliittinen linjaus taus- talla.
Tosiaan sen mukaan, mitä huhuja on kuulunut tuosta
uudesta ympäristönsuojelulaista myöskin, niin
sekin sisältänee elementtejä, jotka entisestään
vaikeuttavat turpeen energiakäyttöä.
Katsotaan, kun saadaan se talon käsittelyyn, onko näin. Kenties
hallituspuolueet voisivat vielä kertaalleen katsoa, onko
mielekästä tuoda sellainen esitys sitten eduskuntaan.
Turve kärsii vanhasta maineestaan, ja varmasti turvetta
on väärinkin käytetty ja järviä pilattu turpeella
historiassa, en sitä halua ollenkaan vähätellä,
mutta nykyaikainen, ympäristökriteerit täyttävä tuotanto
on aivan kelvollista. Meillä on noin 800 miljardin euron
kansallisomaisuus käytännössä tuossa
turpeessa kiinni, elikkä aivan pieni omaisuus meillä ei
siinä kansakuntanakaan ole. Voimme valita, käytämmekö me
siitä jonkun verran vai jätämmekö maahan.
Itse kukin voi pohtia, mikä tässä on
kansantalouden kannalta järkevä vaihtoehto.
Ympäristö- ja ilmapäästöjä siinä on,
se on myönnettävä, mutta kun verrataan
kivihiileen, mitä kovasti käytetään,
niin turve kestää kyllä vertailun. Nimenomaan
kivihiilen käyttöä pitäisi nyt
välittömästi ajaa alas, ja perään
kyllä hallitukselta välittömiä toimenpiteitä sen
asian suhteen. Suomi voisi juuri tässä kivihiilen
käytön vähentämisessä olla
myös kansainvälisellä tasolla edistyksellinen.
Valitettavasti tuolla Varsovan YK-kokouksessa viime viikolla
ei juurikaan edistytty tällä saralla. Maailma
tupruttelee kivihiiltä ja Suomi siinä joukossa
valitettavasti mukana.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomi on harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maa.
Elinkeinoa ja yrittäjyyttä pitäisi pystyä harjoittamaan
ympäri Suomen. Liikenne ja logistiikka parhaimmillaan,
kun se on hyvin hoidettu ja hyvässä kunnossa,
tuo kilpailukykyä ja osaamista ympäri Suomen.
Nyt kun hallitus on esittänyt, että polttoaineen
verotusta dieselöljyn osalta korotetaan 2,71 sentillä litralta,
se tekee sen, että maanteiden tavaraliikenteen kustannukset
lähtevät nousuun. On arvioitu näitten
kustannuksien olevan 30 miljoonaa euroa vuodessa, siis lisäkustannuksia.
Haluammeko me edelleenkin, että liikenteestä ja
logistiikasta emme saisi sitä kilpailuvalttia, joka meille
kuuluu? Keskusta on esittänyt, että raskas liikenne
tarvitsee nyt tähän aikaan polttoaineveron palautusjärjestelmän.
Euroopan unioni ja komissiokaan eivät sitä estä, lainsäädännöllisesti
me voimme sen toteuttaa. Suuruudeltaan se voisi olla 5 senttiä litralta.
Raskaan liikenteen tienkäyttömaksujen käyttöön
ottamista pitäisi myöskin harkita. Me tarvitsemme
tietysti uusia tuloja ja tulonlähteitä, ja kitkeäksemme
myöskin harmaata taloutta tuo tienkäyttömaksujen
käyttöönotto olisi paikallaan. Olemme
puhuneet näistä vinjet-järjestelmistä, joissa
suomalaisille, kotimaisille kuljettajille emme tietenkään
taas raskauttavia kuluja haluaisi laittaa, vaan ne voitaisiin korvata
polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla — myöskin
tämä tienkäyttömaksujen käyttöönotto — muiden
kuin suomalaisten osalta.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana olevat lakiehdotukset
lyövät päähän talouskasvua
ja vaikeuttavat suomalaisen työn edellytyksiä.
Nämä kaikki esitykset vaikuttavat siihen suuntaan.
Ensin haluan todeta tästä dieselpolttoaineen veron
kiristymisestä. Se vaikeuttaa suomalaisen kuljetusyrittäjän
kilpailutilannetta suhteessa muualta tulevien kuljetusalan yrittäjien
kilpailutilanteeseen. Tilanteessa, jossa meidän pitäisi tehdä ihan
päinvastaisia ratkaisuja, joilla yrittäisimme
löytää tasavertaisempaa asemaa suomalaiselle
kuljetuslogistiikalle, tänne tulee muualta halvemman polttoaineen
omaavaa kalustoa, ja kun me tässä tilanteessa
nyt nostamme veroa, niin tämän seurauksena me
edelleen vaikeutamme tilannetta.
Täällä puhuttiin hyvin lämpimästi
metsähakkeesta ja puusta. Myös tämä kevyen
polttoöljyn hinnankorotus vaikuttaa siihen, että puun
keruussa ja korjuussa kustannukset nousevat ja siellä viimeisessä käyttöpaikassa,
lämpölaitoksessa, nämä kustannukset
kertaantuvat moneen kertaan, ja edelleen puun käyttö lämmöntuotannossa
ja sähköntuotannossa vaikeutuu. Tällä tulee olemaan
hyvin merkittävä kerrannaisvaikutus.
Kun Euroopan unionissa syntyi tämä maatalousratkaisu,
niin meidän olisi pitänyt löytää tietynlaisia
kompensaatiomahdollisuuksia, joilla olisimme voineet mahdollistaa
suomalaisen elintarviketalouden kilpailukykyä suhteessa
muihin sisämarkkinamaihin. Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti
tupon syntymisen jälkeen hallitukselle 7 miljoonan euron
lisäystä kansalliseen tukeen kompensaationa, että maatalousyrittäjät
olisivat olleet samassa asemassa kuin muut työntekijät.
Hallitus kuitenkaan tähän ei suostunut. Nyt olemme
lisäämässä näitä kustannuksia
tällä 3 miljoonalla eurolla.
Tuntuu aika vaikealta tilanteelta, kun meidän pitäisi
puolustaa suomalaista työtä, suomalaista tuotantoa,
mutta jatkuvasti täällä tässä salissa joudumme
tekemään päinvastaisia esityksiä. Siksi
kannatan edustaja Kivirannan tekemiä ehdotuksia.
Pentti Kettunen /ps:
Herra puhemies! Totean aluksi, että vihreän
puolueen eli vihreiden sekä energiapolitiikka että petopolitiikka
on ajautunut tiensä päähän.
Ei tällä tavalla, mitä vihreät
ajavat energiapolitiikkaa, Suomi nouse.
Meillä tuolla Itä- ja Pohjois-Suomessa on
sekä turvevaroja että energiapuuvaroja yltäkyllin,
ja hallituksen tehtävä ja jopa velvollisuus on
hoitaa asioita niin, että sekä turvetta että energiapuuta saadaan
riittävästi käyttöön.
Se myöskin työllistää siellä ihmisiä.
Siellä tarvitaan työtä ja leipää. Tässä on
eräs sektori, tämä energiasektori, josta tätä työtä ja
leipää muun muassa Kainuun työttömille
ihmisille saadaan. Siellä halutaan tehdä töitä,
mutta kun ei ole työtilaisuuksia. Tässä olisi erinomaisen
hyvä: kotimainen energia, saasteeton energia. Siis kainuulaisille
työtä ja leipää.
Eero Lehti /kok:
Arvoisa herra puhemies! Asia kiinnostaa minuakin sen takia,
että toimin Keravan Energian hallituksen puheenjohtajana
ja käytämme oikeastaan kaikkia täällä esiin
tulleita polttoaineita siinä suhteessa kuin yhtiön
kannalta on järkevää ja mahdollista.
Pitkään olen ihmetellyt, että edelleen
se klassinen lause "alussa oli suo, Jussi ja kuokka" noin kuvaannollisesti
vallitsee tässä tuotantoprosessissa. Se, että suota
voidaan ottaa talteen kesäisin, johtuu siitä,
että teknologia lähtee tietyn paksuisen siivun
irrottamisesta suon pinnasta ja auringon ja tuulen yhteisvoimalla
kesän aikana sitten joku määrä pystytään
kuivattamaan, ja riippuen siitä, kuinka sateinen ja tuulinen
kesä onkaan, niin tulos on vähän sen
mukainen.
Jos tätä prosessia pohtii teollisesta tuotannon näkökulmasta,
niin olen ihmetellyt, miksi eivät suomalaiset insinöörit,
jotka osaavat tehdä melkeinpä mitä vain
metallista, raudasta ja vähän muustakin, ole rakentaneet
integraattia, joka rouhii ei 15:tä senttiä vaan
kerralla 1,5 metriä, ajaa sen rouheen telan läpi,
joka kuivattaa pääosan nesteestä, voi
suodattaakin poistuvan nesteen ennen kuin se pääsee
vesistöön, pakkaa sen esimerkiksi sentyyppiseen
säiliöön, jota käytetään
jauheiden kuljetuksessa, alipaineistuttaa tämän
säiliön, jolloin hukkatila vähenee aivan
olennaisesti ja nollaraja, mistä energiayhtiön
kannattaa hankkia tällainen raakajalostettu turve, johonka
voitaisiin tietyssä tilanteessa vielä yhdistää puuhake,
etääntyisi merkittävästi.
Ei luulisi, että asia olisi kovin monimutkainen. Tekisi
mieli sanoa, että se olisi pitänyt jo tehdä,
koska Suomen kannalta turpeen käyttöönotto
ja puuraaka-aineen, -hakkeen tai muun jätepuun yhdistäminen
turpeeseen tekee myös tuotteesta komposiitin, jonka kohdalla
voitaisiin käyttää myös eri
verotusta. Tällä tavoin turpeen saatavuus voitaisiin
myös vakioida, koska satokausi, joka nyt on ehkä pari
kolme neljä kuukautta riippuen kesästä,
voitaisiin periaatteessa jatkaa ympärivuotiseksi ja yhden
turvesuon avoimenaoloaika, joka nyt on useita vuosia, pahimmillaan
ehkä kymmenen vuotta, voitaisiin lyhentää murto-osaan,
jolloin maisemallinen hoitotoimenpide ja kaikki tämäntapaiset
voitaisiin käynnistää melkeinpä välittömästi
ja yhteiskunnan kannalta näkymä, maisema, saataisiin
myös vastaavasti aikaisemmin palautettua siihen tilaan,
mitä ihmiset yleensä ottaen toivovat.
Toivoisin innovaatioita, kun edustajien joukossa on henkilöitä,
jotka tuntevat ja tietävät tätä alaa
paljon paremmin kuin minä. Edustan tässä paremminkin
käyttäjää. Tässä olisi
joitain mahdollisuuksia minun mielestäni panna turve kilpailukykyiseksi
pelkästään tuotantoprosessia uusimalla,
eikä tarvitsisi puuttua niin paljon tähän verotukseen,
joka aina siirtyy lämmön ja sähkön hintana
asiakkaiden maksettavaksi ja viime kädessä haittaa
meidän vientiteollisuutta.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan pitäisi olla pitkäjänteistä aina, koska
investoinnit lasketaan sadoissa miljoonissa eikä ole mitään
mieltä tehdä valtavia investointeja, jos politiikka
muuttuu muutaman vuoden välein.
Ihan sen verran vain, jos katsomme tulevaisuuteen, mistä asioita
pitäisi puhua, niin tärkein energiapoliittinen
tekijä on se, että me noudatamme valtioneuvoston
periaatepäätöstä, ja se näkyy luvituksessa
nopeasti, että me annamme lupia nollan, ykkösen,
kakkosen ja ehkä kolmosen luokituksen soille, koska sieltä se
ratkaisu tulee, että meillä on sitten turvetuotantoa
tulevaisuudessa.
Ympäristöjärjestöjen kanssakin
pitäisi tehdä yhteistyötä. Nimittäin
nyt on tällä hetkellä käsittelyssä eduskunnassa
metsälaki, ja siinä sanotaan, mikäli
se hyväksytään siinä muodossa
kuin se nyt on tulossa tänne saliin, että kun
on vähätuottoisia ojitettuja soita,
niin on mahdollista hallitustenvälisen ilmastopaneelin
laskelmissa ikään kuin laskea hyväksi
se, kun näitä soita ennallistetaan hiilidioksidinäkökulmasta,
jolloin se aiheuttaa sen, että me periaatteessa voimme
nollataseella ottaa käyttöön uusia turvesoita.
Tällä tavalla tätä yhteistyötä pitäisi
myös ympäristöjärjestöjen
kanssa tehdä eikä aina väittää vastaan.
Sitä minä en tiedä, jos keskusta
esittää, että tämä hakkeen
tuki nostetaan 18 euroon megawattitunti ja turpeen veroa lasketaan
4,1 eurosta megawattitunti, mitä se todellisuudessa aiheuttaa.
Tämä on erittäin mielenkiintoinen keskustelu,
ja toivoisin, että seuraavan kerran kun turpeen ja hakkeen
käytöstä täällä keskustellaan, niin
te tuotte tähän saliin keskusteluun myös
realiteetteja, mitä se todellisuudessa aiheuttaa näissä voimalaitoksissa
vai onko se kuitenkin toimenpide, joka sinänsä on
hyvä mutta ei välttämättä vielä muuta
tätä kivihiili—turve—hake-tasapainoa,
koska hakkeella tuotetun lauhdetuotannon lisääminen
ei ole mikään helppo juttu oikeasti, oikeassa
elämässä. Tässä salissa
se puheen tasolla tapahtuu helposti, mutta kun mennään
tuonne pannun juurelle, niin se on huomattavan paljon vaikeampaa.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Verotuspäätöksiä pitäisi
aina miettiä kotimaisen työn ja kilpailukyvyn
näkökulmasta ja siitä näkökulmasta,
mitä ne tulevat vaikuttamaan. En tiedä, onko näitä energiaveroajatuksia
ja -asioita peilattu esimerkiksi siihen, mikä tällä hetkellä Euroopassa
on tilanne.
Saksa tukee vahvasti bioenergiaa, niin aurinko- kuin tuulienergiaa,
mutta yhtä aikaa Saksan valtio tukee ainakin vuoteen 2018
asti kivihiilen tuotantoa lähes 2 miljardilla eurolla vuosittain, eli
se on hyvin kaksinaista. Iso-Britannia tukee voimakkaasti ydinvoiman
rakentamista tällä hetkellä. Taisi olla
niin, että noin 109 euroa megawattitunnille annetaan kiinteä hinta
ja 35 vuotta tästä eteenpäin.
Eli Saksan bioenergiatuen vaikutukset vaikuttavat esimerkiksi
meidän sahateollisuuteen ja yhtä lailla meidän
elintarviketeollisuuteen, kiertäen. Eli kun saadaan purusta
sähköä, niin sitä kautta voidaan
alentaa sitten myös puutuotteiden hintoja. Yhtä lailla
maataloudessa: kun tuotetaan sianlannasta kaasua, voidaan alentaa
sitä kautta tuotantokustannuksia itse sianlihassa. Tämä vaikuttaa
meidän, Suomen, markkinoihin.
Sitten otetaan vielä tämä kuljetustukinäkymä. Ruotsi
tukee hyvin voimakkaasti kuljetustuella koko pitkää maata,
niin että pohjoisessa on myös mahdollista teollisuuden
toimia.
Mitä sitten Suomi tekee? Suomi lähtee nostamaan
omia verotuksiaan omassa energiassaan ja on sitä kautta
sahaamassa omaa oksaansa kyllä vahvasti tässä tilanteessa
poikki.
Edustaja Lehti piti erittäin hyvän puheenvuoron
tästä, että olisi jo pitänyt
tehdä määrättyjä toimenpiteitä,
ja olen aivan samaa mieltä. Hallituksen olisi pitänyt
jo heti alussa ymmärtää tämä kotimainen
kilpailukyky.
Toinen asia, mitä Lehti toi esille, on tämä turpeen
märkänosto, mikä on ideana ollutkin.
Tätä on testattu Kihniön turvesoilla,
ja se on itse asiassa toimiva järjestelmä. Tietenkin
hinta ratkaisee tällä hetkellä. On halvempaa
levittää se suo auki ja siitä nostaa
kuin sitten ottaa märkänostona ja kuivattaa se
erikseen. Mutta mielestäni juuri tämä muoto,
kun saadaan kuivatuskustannuksia alennettua, että otetaan
märkänostona ja riittävän syvältä kerralla
eikä oteta koko suota auki, on todennäköisesti
järkevä turpeen nostotapa.
Keskustan tavoitteena, kuten esille on tullut, on 50—50—50
vuoteen 2030, eli 50 prosenttia kotimaista energiaa olisi silloin
meillä käytössä, 50 prosenttia
olisi uusiutuvaa energiaa, ja tästä johdannaisena
on tavoitteena, että 2030 meidän päästöt
vähenisivät 50 prosenttiin. Näen tämän ihan
mahdollisena, mutta tämä vaatii meiltä tässä salissa
hyviä tukia, veropäätöksiä.
Täällä muun muassa Eestilä ja
moni muukin otti esille sen, minkä takia sitten hallituksen
politiikka on energiapolitiikassa näin ailahtelevaa. Kuitenkin
tehdään tällä hetkellä 50—60
vuoden päähän energiainvestointeja. Paikalliset
lämpölaitokset niin Jyväskylässä,
Seinäjoella kuin muuallakin tekevät tällä hetkellä kivihiili-investointeja,
koska kivihiili on nyt edullisempaa. Miksemme me voisi antaa sitä viestiä myös
tästä salista sinne, että me luotamme
ja uskomme kotimaiseen energiaan? Ja antaisimme markkinoille ja
lämpölaitosten rakentajille sen viestin, että kotimainen
energia on ykkösasia niin puuenergian osalta kuin myös
turpeen osalta.
Arvoisa puhemies! Näen, että näillä veropäätöksillä meidän
täytyisi tehdä paljon pitkäjänteisempää politiikkaa.
Edustaja Kivirannan esitykset olivat aivan hyviä, ja kannatan
näitä esityksiä.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Minunkin mielestäni on järjetöntä,
että meille kärrätään
kivihiiltä tuolta rajojen takaa, kun meillä on mahdollisuus
omasta maasta ottaa energiaa ja käyttää ja
sillä tavalla hyödyntää näitä alueita.
Se on tärkeää aluepolitiikan kannalta,
että suot ja metsistä hukkapuu otetaan energiakäyttöön.
Sitten haluaisin sanoa tästä polttoaineveron palautusjärjestelmästä raskaalle
liikenteelle — ja siinä suhteessa edustaja Kivirannan
tekemä esitys on erittäin hyvä — että niin
kuin täällä käy ilmi, kun yhdistelmällä ajetaan
100 000 kilometriä vuoteen, niin lisäkustannukset
ovat hallituksen esityksen pohjalta, joka on korottamassa dieselöljyn
hintaa 2,71 sentillä litralta, noin 1 000 euroa.
Kun ajatellaan, että kuljetus on hyvin merkittävä osa
meidän viennissämmekin, niin tämä on
vaikeuttamassa ja rapauttamassa meidän kilpailukykyämme.
Siitä syystä tämä Kivirannan tekemä esitys
on erittäin oikea, kun täällä on
esitetty, että tehtäisiin 5 sentin palautus tälle
asialle, mikä olisi helpottamassa noin 50 miljoonalla eurolla
kokonaisuutenaan meidän kilpailukykyasioitamme. Toivotaan,
että hallitus ottaa tästä opikseen ja
lähtee pikaisesti näitä asioita korjaamaan.
Ilkka Kanerva /kok:
Herra puheenjohtaja! Vähän kallella kypärin
Suomen Turussa, joka on tänään taas joutunut
kokemaan kovia Scandlinesin laivatilausten osalta, joka on vakava
paikka, koetetaan kuitenkin katsoa eteenpäin, ja eräs
niistä asioista on energiapolitiikka. Olemme tekemässä vajaan
300 miljoonan euron investointia monipolttoainelaitoksen rakentamiseksi
Turkuun, jossa on todella laaja paletti erilaisia energiaperusvaihtoehtoja
hyödynnettäväksi juuri sen suhdannetilanteen
mukaan, joka kulloinkin markkinoilla vallitsee.
Herra puhemies! Edustaja Lehti käytti puheenvuoron,
jota koetin seurata huolella ymmärtämättä tekniikasta
tuon taivaallista luonnollisestikaan. Se kuulosti järkevältä,
ja onkin oikeastaan kysyttävä sitä edustaja
Lehdeltä, että kun tämän kaltaisen
ajatusmallin esitätte, niin miten voi olla mahdollista,
että tämän kaltaista ajatusta ei ole
Suomessa innovoitu niin, että se olisi käyttökelpoinen.
Ymmärrän hyvin sen, että on pieniä toimijoita,
kapea markkina, mutta meillä on olemassa esimerkiksi valtionyhtiö,
jonka kaiken järjen mukaan pitäisi investoida
tämän kaltaisen innovaation käytännön
sovellutusten hyväksi niin, että se olisi laajasti
hyödynnettävissä meidän turpeentuotannon
energiamarkkinoilla.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kanerva teki hyvän
kysymyksen. Yritän parhaani mukaan arvioida, miksi tämä teknologia,
joka tällä hetkellä on johtava, on säilyttänyt
asemansa.
Toimintatavan olennainen muutos, jota kuvasin, vaatii yleensä pioneerihenkisen
ihmisen, joka ilman rahaa ja muuta — joskus kyllä rahaa tarvitaan,
mutta enemmän ehkä vaivaa — rakentaa
proton. Tekisi mieli sanoa tässä tapauksessa, että toivoisin,
että Einari Vidgrén edelleen eläisi. Hänen
elämäntarinansa, hitsaamalla Valmetin traktorista
metsäharvesteri pikkuhiljaa, on hyvä esimerkki
siitä, kuinka evoluutiot ja innovaatiot edistyvät
lopulliseen kaupalliseen menestykseen.
Minun mielestäni nämä komponentit
ovat olemassa. Täällä on maatalouden
harjoittajia, jotka tietävät, minkälainen
on laite, joka nostaa maata, jonka rakoon työnnetään
salaojaputkea. Kaikki nämä ovat valmiina, ja toivoisin
vain, että Vapo, jolla nyt ehkä tässä valtionyhtiönä olisi
enemmän muskeleita, ottaisi tämän asian
hoitaakseen. Omalta osaltani toivoisin, että myös
Tekes, jonka johtokunnan pitkäaikaisin jäsen taidan
tällä hetkellä olla, antaisi sitten tälle
klusterille kantovoimaa niin, että toimijat, jotka liittyvät
tähän, voisivat yhdessä tuottaa tämän
lopputuloksen.
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Lehden esittämä ajatus
on varsin mielenkiintoinen ja kehittämiskelpoinen. Itse
kuitenkin uskon, että ensimmäinen asia, joka meidän
pitäisi päättää, olisi
se, että hyväksyisimme, että turve on
hitaasti uudistuva luonnonvara ja että sitä pitkässä juoksussa,
kymmeniä vuosia eteenpäin, tullaan hyödyntämään. Silloin
syntyy innovaatioita, silloin syntyy yrityksiä. Yrittäjien
pitää kokea, että se liiketoiminta on
riittävän laaja, se on kattava, siihen kannattaa
lähteä. Mutta kun me käymme täällä jatkuvasti
keskustelua siitä, että tämä on
auringonlaskun energia, niin kukaan ei uskalla investoida. Eli kannatan
ideaa, mutta toivon, että me hyväksymme myöskin
turpeen käytön polttoaineena.
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Yhdyn edustaja Kallin näkemykseen,
että Suomesta on tullut investointien osalta maa, jossa
poliittinen riski on alkanut esiintyä yhtenä komponenttina,
kun lasketaan investointeja. Verotus muuttuu yllättäen,
ja sen johdosta pitkävaikutteiset investoinnit tulevat
epävarmemmiksi, ja silloin ei oteta riskiä, toimitaan niin
kauan "vanhoilla vehkeillä" kuin niissä vähänkin
henki pihisee. Turpeen nostaminen Suomen energiatarpeeseen on mahdollista
arvioni mukaan ehkä 200 vuotta. Sinä aikana varmaan keksitään
jotain uutta, jolloin turvetta ei enää siinä määrin
tarvita. Minun mielestäni Vapo vain asialle ja Tekes rahoittamaan
ja johtamaan projektia, niin hyvä tulee.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sitten siirrytään puhujalistaan.
Markku Rossi /kesk:
Herra puheenjohtaja! Liittyen tuohon edelliseen keskusteluun:
Korvissa kuuluu vieläkin se hyrinä, joka kuului
EU-parlamentin suunnalta, kun muun muassa europarlamentaarikko Hassi
hyrisi tyytyväisenä ympäristöjärjestöjen
kanssa siitä, että turvetta ei voitu luokitella
edes hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Tämähän
tässä on juuri taustalla silloin: jos maailmanlaajuisesti
todetaan ja Euroopassa ja eduskunnassakin osittain, että turve
on ikään kuin pannassa, kiellettyjen polttoaineiden,
listalla, niin voi vain kysyä, kukas siihen lähtee
todellakaan investoimaan, innovoimaan, hakemaan niitä ratkaisuja,
joihinka edustaja Lehti aiemmin puheenvuorossaan viittasi, siihen,
kuinka märkänostoa turpeen osalta pystyttäisiin
toteuttamaan. Kyllä tämä kulkee juuri
politiikan jatkeena.
On syytä havaita vielä, että Suomessa
tuota suoalaa on tuollaiset 9 miljoonaa hehtaaria, siitä suojeltua
on liki 1 miljoona hehtaaria, turvealaa on reilut miljoona hehtaaria
ja siitä turveteollisuuden käytössä on
vain 1 prosentti. Eli ei Suomessa hävitetä soita,
niitä käytetään. Mutta nyt se on
vain hankalampaa, ja näiden uusien innovaatioiden syntyminen
on todella vaikeaa, kun politiikka juuri johdattaa siihen suuntaan.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Polttoaineverot ja energiaverot yleensäkin
ovat tasaveroja Suomen kaltaisessa maassa, missä on pitkät etäisyydet
ja talvella pakkasta, pakko lämmittää koteja,
ja ne osuvat kaikkien meidän kontolle ja syövät
kaikkien meidän ostovoimaa. Ne vaikuttavat myös
siihen, millaista täällä on yrittää ja yrittää tehdä tuotteita,
jotka kasvattavat vientiä. Eli tämmöisellä veronkorotuskierteellä,
mitä hallitus nyt taaskin on tekemässä,
ammumme vain itseämme jalkaan, ja tämä ei
ole mitenkään järkevää.
Puun eri muodoissaan ja erityisesti turpeen verotuksen keventäminen
on ensiarvoisen tärkeää ihan jo omavaraisuusasteen
kasvattamiseksi ja energiantuonnin vähentämiseksi.
Kokonaisuudessaan, kun katsoo taas näitä vastalauseita,
on vain todettava, että perussuomalaisilla on jälleen
kerran hallitusta parempi vaihtoehto.
Reijo Hongisto /ps:
Arvoisa herra puhemies! Debatissa oli puhetta sateisten kesien
vaikutuksesta turpeennostoon. On totta, että kyky nostaa
turvetta on suoraan riippuvainen säästä. Kuivana
kesänä on mahdollista nostaa riittävästi turvetta,
mutta sateisina kesinä nostotavoitteita ei saavuteta. Mikäli
turvetuotantoalueita olisi nykyistä enemmän, voitaisiin
operoida laajemmilla alueilla, ja näin toimien säiden
vaikutus vähenisi. Ongelmana on vain se, että ympäristöviranomaiset
eivät aina riittävästi lupia uusien turvetuotantoalueiden
avaamiseksi.
Hallitus ei voi sen enempää kuin oppositiokaan
vaikuttaa säihin ja sateisiin, mutta hallitus voi, toisin
kuin oppositio, vaikuttaa turvetuotantoalueiden määrään
helpottamalla lupapolitiikkaa. Tässä mielessä hallitus
on osavastuussa turvetta korvaavan kivihiilen käytön
lisääntymisestä.
Hallituspuolueiden edustajat, myös vihreät, puhuvat
auliisti ja kauniisti kotimaisen energian puolesta, mutta jostain
syystä puheet eivät vain kanna tekojen tasolle,
sillä mustaa, uusiutumatonta kivihiiltä tuodaan
maahamme yhä enemmän ja enemmän.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Vielä tästä suomalaisesta
energiapolitiikasta ja sen pitkäjänteisyyden tarpeellisuudesta.
Kun edustaja Kalli hyvin toi esille tämän uusiutuvan ja
turpeen uusiutumiskyvyn, niin kyllähän näin on,
että turvesuo, joka on poistettu käytöstä,
kasvaa biomassaa 2,5—5 tonnia hehtaarilta vuodessa, ja
jos tuhkalannoitusta käytetään, niin
tulokset ovat vielä huomattavan paljon parempia ja sitä kautta
sieltä päästään jo
energiapuuta ottamaan kenties 30—40 vuoden kuluttua. Se
määrittely, että kyseessä olisi
täysin fossiilinen polttoaine, on kyllä jonkunmoinen
poliittinen sopimus, joka ei edusta realismia eikä totuutta.
Ihan sen verran vain tästä suomalaisesta energiapolitiikasta,
kun täällä turvetta pidetään
mustana polttoaineena ja ilmastoa saastuttavana, että ilmasto-ongelmat
ovat globaaleja. Jos me vertaamme suomalaisen turvetuotannon hiilidioksidipäästöjä
vuodessa,
niin ne ovat noin 8,5 miljoonaa tonnia. Norjan kaasun- ja öljyntuotannon hiilidioksidipäästöt
ovat 450 miljoonaa tonnia vuodessa. Norjassa minun käsittääkseni
pidetään kansallisrikkautena tätä öljyä ja
kaasua ja sen tuotantoa. Siellä ei kukaan puhu, että se
pitäisi lakkauttaa, mutta meillä on sitten turvevarat, jotka
ovat volyymiltaan ikään kuin samankaltaiset, ja
meillä niitä pidetään ympäristöä saastuttavana
ja kielteisenä asiana, joten minä toivoisin, että suomalainen
energiapolitiikka saa turpeen osalta hieman sallivamman sävyn,
kun vielä siihen lisätään se,
että kun maailmassa myydään kivihiiltä,
niin jos haluaisi kyyninen olla, niin voisi jopa ajatella, että se
kaikki kivihiili, mitä on kohtuullisesti ja kohtuullisin
hinnoin louhittavissa, tullaan kyllä jossain päin
maailmaa polttamaan. Kun nämä hiilidioksidi- ja
päästöongelmat ja ilmasto-ongelmat ovat
globaaleja, niin niitä ei pitäisi liian paljon
ajatella pistemäisesti eli Suomesta käsin.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Turve todellakin uusiutuu. Edustaja
Rossi oli oikeassa siinä, että meidän
täytyy muuttaa politiikkaa siihen suuntaan, että energian
tuotantomuotojen polttoainenimet eivät olisi oleellisia
vero- ja tukiasioissa vaan luonnon kuormittaminen ja sen kehityksen
seuraaminen olisi oleellinen ja määräävä tekijä. Näin turve saisi kehittyä ja
sen
olisi pakko kehittyä ympäristöystävälliseen suuntaan.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa puhemies! Todellakin tätä energiaomavaraisuutta
on lisättävä, ja minun näkemykseni
mukaan se onnistuu parhaimmin tätä turvetuotantoa
lisäämällä. Jos kivihiiltä ja
turvetta verrataan keskenään, niin kyllä tämä turve
on kovasti "turvellinen" vaihtoehto jo ihan terveydenkin kannalta.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vain 1 prosentti
suunnilleen Suomen turvepinta-alasta on turvetuotannon käytössä nykyisin
eli varaa on siis kovasti nostaa tätä energiaomavaraisuutta.
Samalla näiden säiden vaikutusta voitaisiin sitten
lieventää, eli lupapolitiikkaa on siis runsaasti
helpotettava. Siis Suomen nimi, jos olen oikein ymmärtänyt,
tulee alun perin siitä, sen etymologia on siinä,
että Suomi on suomaa, eli on pakko turvata omaan ja kotoperäiseen
energiatuotantoon.
Yleiskeskustelu päättyi.