6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta
annetun lain liitteen muuttamisesta
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Alkoholiveroa ollaan siis nostamassa ensi
vuoden alusta jo viidennen kerran vuoden 2008 jälkeen. Jokainen
veronkorotus lisää yksityistä maahantuontia.
Matkustajatuonnin takia Viroon jää arvioiden mukaan
jo nyt vuosittain yli 300 miljoonaa euroa mahdollisia verotuottoja,
mutta kaikki alkoholin aiheuttamat haitat kuitenkin hoidetaan täällä kotimaassa.
Elokuussa hallitukselle selvisi, että viime vuoden
aikana suomalaiset ovat tuoneet maahan lähes 12 prosenttia
enemmän alkoholia verrattuna vastaavaan jaksoon vuotta
aiemmin. Runsaasti kasvaneen maahantuonnin ja pienentyneen veropohjan
vuoksi hallitus onkin nyt päättänyt puolittaa
alkoholiveroon alun perin suunnitellun korotuksen. Perinteisesti
hallituksen linja on ollut tiukkoina aikoina korottaa alkoholiveroa
niin paljon kuin mahdollista ilman, että maahantuonti merkittävästi
kasvaa. Tämä raja on kuitenkin ylitetty jo aikaa
sitten. Veronkorotus alkoholin osalta ei yksinkertaisesti enää toimi
Suomen tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Puuttumalla nimenomaan alkoholin ongelmakäyttöön
tehokkaasti saadaan myös valtiontaloudellisia säästöjä.
Alkoholinkulutus jakautuu väestössämme
hyvin epätasaisesti. Viimeisimmän juomatapatutkimuksen
mukaan eniten juova 10 prosenttia juo 50 prosenttia kaikesta alkoholista.
Suurkäyttäjät ovat ikääntyneiden
ikäluokkien joukossa. Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on
sen sijaan vähentynyt jo 15 vuoden ajan. Tämä on
erittäin hieno ja tärkeä kehityskulku,
jota tuskin on saavutettu luomalla yhä uusia rajoituksia
alkoholinkäyttöön.
Suomessa nautitaan keskimäärin saman verran
alkoholia vuodessa kuin Länsi-Euroopassakin. Tutkimusten
mukaan suomalainen juomatapa on kuitenkin humalahakuisempaa ja vähemmän
ruokasidonnaista. Matkustajatuonti johtaa hallitsemattomaan alkoholin
hamstraukseen, eikä se koskaan voi olla alkoholinkulutuksen kannalta
hillitsevä tekijä. Suomalaisen juomakulttuurin
kehittyminen entistä fiksumman nuoren sukupolven mukana
vaarantuu kuluttajien hamstratessa alkoholia kohtuuttomia määriä niin sanottuun
omaan käyttöön. Alkoholin demonisoinnin
sijaan tulisikin pyrkiä kohti eurooppalaisia juomatapoja
vaikuttamalla ensisijaisesti alkoholikulttuuriin.
Alaikäisten alkoholinkulutusta hillitään
valistuksen lisäksi tehokkaasti myös valvotulla
ikärajoituksella. Päivittäistavarakauppa
on tämän vuoden alusta aloittanut vastuullisen
ja kannatettavan kampanjan tarkastamalla kaikkien alle 30-vuotiaalta
näyttävien asiakkaiden henkilöllisyyspaperit.
Valitettavasti samaan aikaan matkustajatuonti rehottaa ja alaikäisten
on yhä helpompi päästä käsiksi
trokarien eteenpäin välittämään
alkoholiin, trokarit kun eivät henkkareita kysele.
Arvoisa puhemies! Suomalainen alkoholipolitiikka on ottanut
aimo harppauksia kieltolain jälkeen, mutta valitettavasti
rajoitusten runsas määrä on edelleen
alkoholipolitiikallemme tunnusomaista. Meillä on monopolisoitu
alkoholin myynti kaikkein miedoimpia juomia lukuun ottamatta, ja
meillä on huomattava määrä lisäkustannuksia
aiheuttavia rasitteita ravintoloilla sekä muun muassa EU-maiden
korkein olutvero. Alkoholipolitiikkaa verotus sen merkittävänä osana
olisi käsiteltävä kokonaisuutena.
Hallituksen toimet toisaalta kokonaisuudistukseen liittyvien
esitysten osalta ja toisaalta veronkorotusten painotusten osalta
ovat ristiriidassa keskenään. Lisärajoitukset
kohdennetaan mietoihin alkoholijuomiin, ja veronkiristykset suosivat
puolestaan väkeviä juomia. Syksyn mittaan esillä olleet
ideat, kuten kauppojen aukioloaikojen muuttaminen, yökerhotuntien
vähentäminen tai oluen laimentaminen, ovat toisarvoisia
esityksiä matkustajatuontiongelman rinnalla. Maltillisella
tasolla olevalla alkoholiverotuksella ja -sääntelyllä on,
totta kai, paikkansa, mutta niiden rinnalla tavoitteeksi tulisi
asettaa vastuullisten juomatapojen omaksuminen. Jos ongelmat olisivat
rajoituksilla hoidettavissa, niin alkoholihaitatkin olisivat varmasti
Suomessa minimissään. Ainoa pysyvä ratkaisu
on mielestäni alkoholiveron asteittainen alentaminen riittävän
kilpailukykyiselle tasolle.
Arvoisa puhemies! Viinaralli on vaikuttanut suoraan erityisesti
ravintoloidemme kannattavuuteen. Suomen alkoholijuomien ravintolakulutus
on tällä hetkellä ennätysalhainen.
Kiristyvä veropolitiikka nostaa entisestään
kuluttajahintoja ravintoloissa ja johtaa matkustajatuonnin kautta
lisääntyneeseen kotikulutukseen. Julkiset paikat
muuttuvat yksityisiksi anniskelualueiksi, ja tämä on
alkoholipoliittisesti vastuutonta kehitystä, jonka korjaaminen
lisärajoituksilla ei ole kestävä ratkaisu.
Lisärajoitusten sijaan pitäisi ottaa käyttöön
ne keinot, joilla voidaan nopeasti parantaa ravintoloiden asemaa.
Kysyntä ohjaa: ellei asiakkaita ole, ei ravintolan aukiolo
myöskään kannata. Tärkeimpänä ja
ensisijaisena keinona asiakaskatoon tulisi käyttää ravintoloissa
nautitun alkoholin arvonlisäveron laskua ruuan arvonlisäveron
tasolle, ja tästä ja tähän liittyen
olen tehnyt lakialoitteen.
Haluamme tai emme, alkoholi on osa arkitodellisuutta eikä sen
poistaminen kulttuuristamme ole mahdollista. Vastuullista alkoholipolitiikkaa
olisi ohjata kulutusta valvomattomista paikoista ravintoloihin.
Aino-Kaisa Pekonen /vas:
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia siten, että alkoholijuomien
veroa korotettaisiin. Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että matkustajatuontia
ja muuta tilastoimattoman kulutuksen kasvua pidetään
isompana ongelma kuin viralliset seurantatiedot antavat ymmärtää. Tuonti
on alalla toimivien kotimaisten yritysten mukaan niin suurta, että se
uhkaa koko alan työllisyyttä.
Olen kiinnittänyt asiaan jo aiemminkin huomiota ja
tuonut esiin Viron viinaralliin kohdistuvia ongelmia ja näkökulmia.
Suomelle aiheutuu jo nyt voin 300 miljoonan euron menetykset vuosittain
ulkomailta haetuista alkoholijuomista. Samalla kun veroeurot katoavat
lahden taakse, liiallisen alkoholinjuonnin aiheuttamat haitat kaatuvat
suomalaisille veronmaksajille ja kotimainen alkoholin myynti laskee
entisestään ja aiheuttaa myös työpaikkojen
menetyksiä.
Me kaikki tiedämme, että osa muualta haetuista
juomista myydään tuttaville, ja varmasti osa menee
jälleenmyyntiinkin. Määriä ei
tiedetä, ja niitä on todella vaikea arvioida.
Se, että yksityisten matkustajien tuomia määriä ei
seurata, on ongelmallista, sillä yksi ja sama henkilö voi
vähän väliä hakea suuria määriä juotavaa.
Onkin hyvä, että hallituksen on tarkoitus
keväällä antaa valmisteverotusta koskeva
esitys, joka sisältää myös ohjeelliset
tasot verovapaalle matkustajatuonnille. Sen myötä,
jos tuontimäärä ylittäisi ohjetason,
tulisi ylittävältä osin maahantuojalle
näyttövelvollisuus omasta käytöstä.
Jäin kuitenkin miettimään, onko tässä olemassa
jo jotain tarkempaa ajatusta, millainen tuo ohjetaso sitten olisi,
ja vaikuttaako tämä nyt sitten kuitenkaan matkustajatuonnin
hillitsemiseen, jos kuitenkin yksi ja sama ihminen voi hakea ohjeellisen
tason verran vaikka joka päivä. Tullin resurssit
onkin turvattava tai niitä on jatkossa vielä mielestäni
lisättävä, jotta tuontimääriä voidaan todella
valvoa.
Arvoisa puhemies! Matkustajatuonnin lisäksi kasvava
ongelma, jonka kanssa on pitänyt olla hereillä,
on viinan tilaaminen netistä. Tuoreen selvityksen mukaan
vuonna 2010 esimerkiksi olutta tilattiin netistä noin 0,4
miljoonaa litraa, mutta viime vuonna määrä oli
jo 3,2 miljoonaa litraa. Kahdessa vuodessa pelkästään
oluen nettitilaaminen on siis kahdeksankertaistunut. Myös muiden
juomien tuonti on moninkertaistunut, ja nettiostoksien kokonaismäärä vastaa
nyt noin kymmenestä matkustajatuonnista.
Nämäkään eivät
ole tarkkoja lukuja, ja on hyvin todennäköistä,
että todelliset luvut ovat suuremmat, sillä EU:n
sisältä meille tulevat paketit virtaavat muun
kansainvälisen postin joukossa ilman tiukkaa valvontaa.
Valvira ei valvo nettikauppaa, koska liikkeet ovat ulkomailla. Valvira on
kyllä ohjeistanut, että sen, joka tilaa alkoholia verkosta,
tulee itse hoitaa valmiste- ja juomapakkausverojen maksaminen. Valvonta
on puutteellista, joten tällä hetkellä on
täysin mahdotonta sanoa, kuinka moni nettitilaaja jättää nämä lakisääteiset
maksut maksamatta.
Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkonen on jättämässä lakialoitetta
siitä, että ravintolassa myytävän
alkoholin veroa laskettaisiin ruuan tasolle. Tämä olisi
hyvä, sillä tällä hetkellä ravintolajuomien
hinnat ohjaavat kulutusta koteihin. Valtaosa suomalaisista ottaa
niin sanotusti pohjat kotona ja siirtyy ravintolaan vasta myöhemmin,
jotta rahaa ei ravintolassa kulu niin paljon. Olisi hyvä kuulla,
onko arvioita siitä, miten ravintoloiden alkoholianniskelun
arvonlisäverotuksen laskeminen ruuan kanssa samalle tasolle
vaikuttaisi alkoholin ravintolakulutukseen ja sitä kautta muun
muassa työllisyyteen ravintola-alalla.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä sinänsä hallituksella
varmaan on veronkorotuksessa hyvät tavoitteet, kansanterveys
ja kansantalous, mutta pelkään kyllä,
että ei tämä veronkorotus kumpaakaan
tule edistämään. Ehkä hallituksessa
se huomattiinkin jo joitakin viikkoja sitten, kun puolitettiin tuo
suunniteltu korotus, mutta itse asiassa se joutaisi jäädä tekemättä kokonaan.
Pelkään, että veronkorotus johtaa käytännössä vain
siihen, että alkoholin maahantuonti lisääntyy.
Se on nyt jo korkealla tasolla, taitaa olla viidenneksen luokkaa
kaikesta alkoholin kulutuksesta se tuotu alkoholi. Sen näkee
tuolla satamassa: viinakärryä menee, eikä ihan
pieniä kärryjä menekään,
vaan pakettiautokaupalla useita kertoja vuodessa monet hakevat alkoholia,
jonka pitäisi tulla omaan käyttöön,
mutta on selvää, että ei se kaikki omaan
käyttöön päädy, vaan
sitä trokataan eteenpäin.
Tämä tuonti on kaikki pois kotimaisesta veronmaksusta.
Kaikki on pois kotimaisesta työllisyydestä myöskin.
Alan toimijat kertovat, että tämä veronkorotus
uhkaa jo kotimaista työllisyyttäkin. Esimerkiksi
panimoteollisuus koko raaka-aineketjuineen on merkittävä työllistäjä Suomessa,
ja tämä heikentää tuon alan
teollisuutta.
Eli, arvoisa puhemies, halusin tuoda tässä esille,
että suhtaudun nihkeästi tähän
veronkorotukseen ja pidän tätä huonona
ratkaisuna, mutta ilmeisesti on niin, ettei ole mielekästä viedä tätä äänestykseen,
kun salin selvä enemmistö taitaa kuitenkin tätä hanketta
tukea. Mutta halusin nyt kuitenkin tuoda mielipiteeni esiin, ja
oletan, että kun tämän veronkorotuksen
seurauksia ehkäpä ensi vuonna katsotaan, niin
todetaan, että ei tämä niin hyvä idea
sitten tainnut ollakaan. Se ei edistä kansanterveyttä eikä paranna
kansantaloutta, vaan johtaa yhä kiihtyvään
viinaralliin, valitettavasti.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tavoitteena
on lisätä valtion verotuloja. Panimoteollisuus
kerryttää valtion kassaan tuloja vuosittain 1,3
miljardia, josta 300 miljoonaa tulee työpaikkojen kautta.
Panimoteollisuus työllistää suoraan 2 300
henkeä ja välillisesti noin 30 000 henkilöä.
Alkoholiveroa on korotettu vuoden 2008 jälkeen neljästi,
ja tämä korotus olisi viides. Jokainen veronkorotus
on lisännyt matkustajatuontia. Kattavaa arviota matkustajatuonnin
laajuudesta tai sen vaikutuksista ei ole käytettävissä,
mutta Tullin näkemyksen mukaan matkustajatuonti on selvästi
kasvanut keväästä 2013 lähtien.
TNS Gallupin tutkimuksen mukaan alkoholin matkustajatuonti lisääntyi
vuoden seurannassa 11,5 prosenttia. Lisäys näytti
tulleen suurista lasteista erityisesti kesäkuussa. Tutkijan
mukaan matkustajien vuosittainen alkoholin tuonti on ollut massiivista,
sillä se vastaa noin 150 Alkon myymälän vuosimyyntiä.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan se tunnettu asia,
että monet alkoholihaitat näyttävät
keskittyneen suurkuluttajien ryhmään. Näin on
myös kohtuukäyttäjien parissa runsaasti
esiintyviä alkoholihaittoja. Viroon jää alkoholiverona
ja LVN-tuottoina noin 300 miljoonaa euroa, mutta haitat hoidetaan
tällä puolen lahtea.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Luen tässä aluksi pienen
otteen viime kesänä kirjoittamastani kolumnista.
"30-luvulla Suomessa oli lama ja valtion kassa tyhjä.
Kieltolaki kumottiin 1932 yksinkertaisesti siitä syystä,
että valtio tarvitsi rahaa. Kiel-tolain aikana annettiin
alioikeuksissa lähes 240 000 tuomiota kieltolakirikkomuksista.
Kieltolaista ei siis ollut raittiuden edistäjäksi. Sen
sijaan rikollisuus ja piilojuopottelu lisääntyivät
merkittävästi ja alkoholinkäyttöön
liittyi kielloista johtuvaa jännitystä. Siitä lähtien
alkoholin juomisessa on ollut kielletyn hedelmän maukas maku.
Jos alkoholin verotusta nostetaan budjettisyistä jatkuvasti,
niin seurauksena on lisääntynyt tuonti halvan
verotuksen maista, kotipoltto sekä rikollisuuden lisääntyminen.
Juuri näin on valitettavasti tapahtunut, eli historia toistaa
tietyllä tavalla itseään.
On myös todennäköistä, että viranomaiset
arvioivat esimerkiksi Virosta tuotavan alkoholimäärän
alakanttiin, sillä niin systemaattista ja massiivista se
on. Tätä kehitystä ei kannata enää vauhdittaa
kotimaisilla alkoholiveron korotuksilla, vaikka alkoholista johtuvat
haitat ovat kiistattomia. Onneksi nuorten alkoholinkulutus on laskussa
ja asenteet muuttumassa."
Arvoisa puhemies! Suomessa alkoholista aiheutuu erittäin
merkittävä määrä terveydenhuollon
menoja erityisesti erikoissairaanhoitoon, ja ylivoimaisesti suurin
osa tehdyistä rikoksista ja annetuista tuomioista on jollain
tavalla yhteydessä alkoholiin.
Me äsken pidimme edustaja Suutarin kanssa tuossa pienen
alkoholiveropoliittisen paneelin ja totesimme, että Suomessa
pitäisi alkoholiverotusta muuttaa. Esittelen tässä edustaja
Suutarin kanssa valmistelemamme uuden veroehdotuksen: kun tällä hetkellä Suomessa
alkoholituotannosta maksetaan valmisteveroa, joka on erittäin paljon
suurempi kuin esimerkiksi Virossa, niin jos se olisi mahdollista,
että Suomessa tämä vero lasketaan Viron
tasolle mutta se palikka, mikä tästä verosta
ja valtion budjettituloista lähtee pois, korvattaisiin
terveydenhuoltomaksulla, koska kiistattomasti alkoholi aiheuttaa
terveydenhuollolle kustannuksia, silloin tämä valmistevero
sinänsä pysyisi ennallaan, mutta se suurempi palikka
olisi terveydenhuoltomaksu, ja kaikesta siitä alkoholista,
mitä Suomeen tuodaan, pitäisi periä terveydenhuoltomaksu.
Suomen valtiovarainministeriöllä on aika paljon
kokemusta autoverosta ja niistä kiemuroista, mitä siihen
liittyy. Tässä olisi uusi pähkinä purtavaksi,
ja tällä tavalla me saisimme tämän
systemaattisen ja massiivisen tuonnin loppumaan ja saisimme saman
verotuoton tavallaan erilaisella tavalla, joka kuitenkaan ei olisi
vero ja sitä kautta EU-direktiivien vastainen.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Uskon, että alkoholiveron
korotus ei ratkaise sen enempää valtiontaloutta
kuin alkoholihaittojen pienenemistä. Sen sijaan kannatan
edustaja Eestilän esittämää innovaatiota.
Se olisi ratkaisu molempiin tarpeisiimme. Tietenkin EU saattaa kritisoida
mahdollista päätöstämme, mutta
se taistelu kannattaisi, koska sille on kestävät
perusteet.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa puhemies! Oli erittäin mielenkiintoinen tämä edustaja
Eestilän esitys. En ihan tarkkaan päässyt
kiinni siihen, mikä oli tämä terveydenhoitomaksu,
mikä ulkomailta tulevalle alkoholille sitten mahdollisesti
olisi. Täytyisi selvittää, onko tämmöinen
EU:ssa mahdollinen, ja jos on, niin tämä on erittäin
kannatettava idea.
Mutta tosiaan tämä hallitus on nostanut monenlaisia
veroja, muun muassa kotiin tilattavien lehtien arvonlisäveroa,
autoveroja, monia muitakin veroja, ja nyt on sitten jälleen
kerran vuorossa alkoholi. Tuo mainitsemani lehtien ja autojen verottaminen
ei ole tuonut valtion kassaan sitä, mitä valtiovarainministeriö oli
alkuun laskenut, kun kävi niin, että lehtien tilaukset
laskivat ja autokauppa tyrehtyi. Suomalainen työ ja yrittäjyys kärsivät.
Näitä alkoholihaittoja ei saada pois korottamalla
veroja. Tämän EU:n ansiosta Viron puolelta saa
tuoda vaikka kuinka paljon viinaa. Suomalaisista tuli — Eestilä taisi
olla, joka totesi senkin — tämmöinen
juoppo kansakunta aikanaan 1919—1932, kun oli kieltolaki,
ja silloin ei Suomessa saanut laillisesti ostaa viinaa yhtään
mistään, mutta kävikö näin?
Meillä Kotkankin seudulla tämmöinen liikennöitsijä Onni
Vilkas jopa koko myöhemmän imperiuminsa perusti
sille, että oli tullut pirtua sinne meidän saaristoon
ja se sillä tienasi. Nyt sen voi ehkä jo kertoa
näin.
Mutta tätä alkoholin käyttöä,
kuten tässä monet puhujat aikaisemminkin ovat
sanoneet, pitäisi enemmän ohjata tukemaan suomalaista
työtä ja yrittäjyyttä eli ohjata
tätä kulutusta enemmän ravintoloihin — nyt
tehdään just päinvastoin — ja
omiin kauppoihimme. Moni kauppa maaseudulla käytännössä elää sillä ja
pysyy pystyssä sillä, että siellä myydään
olutta kesämökkiasukkaille ja monille muillekin,
ja sitten se palvelee myöskin muita, näitä mummoja,
jotka ostavat sieltä mahdollisesti joitain muitakin tuotteita kuin
olutta. Jos tätä oluenmyyntiä hankaloitetaan,
niin sitten loppuu se kauppa mahdollisesti muuten kokonaankin. Sitten
myös tätä omaa panimoteollisuutta ja
sen mahdollisuuksia, mitä olisi kasvuyrityksenä,
pitäisi myöskin enemmän tukea kuin kurittaa,
niin kuin nyt tehdään.
Nuorten juominen Suomessa, niin kuin totesi edustaja Pelkonen,
joka ensimmäisen puheen piti, on vähentynyt viimeiset
15 vuotta, eli koko tämän vuosituhannen on nuorten
juopottelu vähentynyt. Suurempi ongelma ovatkin tosiaan
nämä suuret ikäluokat eli kosteat ikäluokat.
10 prosenttia suomalaisista juo puolet siitä alkoholista,
mitä täällä juodaan, ja tämä veronkorotus,
mitä nyt suunnitellaan, ei tätä porukkaa
kyllä millään lailla kuivata, vaan tämä rankaisee
enemmänkin tämmöistä satunnaista
olutharrastajaa ja kohtuukäyttäjää sekä suomalaista
yrittäjää ja työllisyyttä.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tätä alkoholin maahantuontiahan
seurataan tämmöisillä kyselytutkimuksilla
eli kysytään, paljonko toitte viinaksia. Sen verran
minäkin kansalaisia tunnen, semmoinen tuntuma on kansalaisiin,
että aivan kaikki eivät välttämättä ihan
sitä aitoa määrää kerro,
vaikka nimettömänä vastattaisiinkin,
vaan kyllä se helposti on alakanttiin, varsinkin jos sitä alkoholia
tuodaan peräkärrykaupalla useita kertoja vuodessa
tai pakettiautokaupalla useita kertoja vuodessa, niin kuin osa kuitenkin
tekee. Eivät nämä tule esille näissä kyselytutkimuksissa.
Kyllä se, mitä tuolta satamasta kuulee ihmisiltä,
jotka ovat töissä siellä, on, että ne
ovat aika huikeita määriä, mitä sieltä koko ajan
virtaa varsinkin Virosta Suomeen.
Tämä alkoholi on tietysti vaikea aihe keskustella,
koska se herättää aina intohimoja suuntaan ja
toiseen, mutta yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa puhuttiin alkoholikulttuurista
ja sen kehittämisestä. Siinä meillä varmaan
on työtä vielä, eikä se tietenkään
aivan helppoa ole. Mutta totta kai paitsi raittiuteen, meidän
pitää kannustaa alkoholin kohtuukäyttöön,
ja ei tämä nykyinen politiikka, joka itse asiassa
juurikin kannustaa siihen, että tuodaan isoja lasteja ulkomailta,
ainakaan kohtuukäyttöön kannusta, vaan
tuodaan iso satsi ja kun ruvetaan kiskomaan, niin kiskotaan sitten
myös kunnolla. Näinhän se valitettavan usein
menee.
Mutta ei tälle nähtävästi
nyt tässä kohtaa mitään voi.
Tähän aiheeseen varmaan palataan sitten jossain
kohtaa. Tätä alkoholiveroahan on venkslattu edestakaisin
tässä viimeiset kymmenen vuotta ja etsitty sitä oikeaa
tasoa, ja nähtävästi se oikean tason
hakeminen jatkuu.
Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Kaikkonen tässä hyvin
nosti esiin nämä kyselytutkimukset, joilla siis tilastoimatonta
kulutusta arvioidaan. Totuushan on se, että tilastoimattoman
kulutuksen määrää ei kukaan
tarkalleen pysty arvioimaan, ja epärelevanttien lukujen
varaan ei koskaan saisi perustaa päätöksentekoa.
Olisikin tarpeellista kyseenalaistaa koko tilastoinnin järkevyys.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Tuen edustaja Kaikkosen näkemystä siitä,
että Tullin tarkkailua ja kontrollointia näiden
alkoholimäärien osalta on syytä nykyisestä tehostaa,
ja tämän veron osalta varmasti on syytä tarkkailla,
mihin suuntaan tämä ulkomailta tuonti tässä elää.
Mutta samalla, kun puhutaan tästä kotimaisesta
alkoholin myynnistä ja myös mahdollisesti kotimaisesta
valmistustoiminnasta, haluaisin tuoda esiin tässä yhteydessä myös
tämän suomalaisen, kotimaisen, tilaviinien ja
liköörien valmistuksen. Toivon, että tässä suhteessa
suomalainen matkailu, turismi ja mahdollisesti tämmöinen
tilamyynti huomioidaan jatkossa paremmin ja myös voitaisiin
meidän lainsäädäntöä kehittää alkoholin
tuotannon suhteen. Kun Suomessa on hienot marjat ja puhdas luonto,
niin meillä on varmasti aineksia siihen, että meillä voidaan
hyviä tuotteita myös kotimaisesti tehdä,
ja sen myynnin edistämiseksi olisi hyvä, että myyntiaikoja
muun muassa katsottaisiin jatkossa vähän sallivammiksi.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä nosti tärkeän
asian esille, juuri nämä tilaviinit ja myynnin
tiloilta. Se on sitä elinkeinovapautta, ja tällä tavalla
juuri täytyy laatuun kannustaa ihmisiä, että he
tekevät mielenkiintoisia tuotteita, joita kuluttajat haluavat.
Mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta, että ainakaan
itselleni ei ole vielä auennut lainsäädäntö sen
takia, että miksi sitten kielletään pienpanimoilta,
että he eivät voi tuottaa olutta tietyllä promillemäärällä ja
myydä samaan tapaan kuin tilaviinejä myydään
sitten näiltä tiloilta, koska kyseessä on
aivan vastaavanlainen toiminta. Minusta tätä pitäisi
lainsäädännöllä viedä eteenpäin,
ja toivon, että joku tekee lakialoitteen, niin että saadaan
asia edes lähetekeskusteluun tänne. Ja mikä siinä on
toinen puoli: jotenkin tuntuu, että jos alkoholiliikkeen
monopolia perustellaan sillä, että ei voi antaa
pikkusormea näille pienpanimoille, kun nythän
se on jo annettu tilaviineille, niin se ei ole pitävä peruste.
Yleiskeskustelu päättyi.