Täysistunnon pöytäkirja 121/2004 vp

PTK 121/2004 vp

121. TIISTAINA 16. MARRASKUUTA 2004 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Kyse on vuosilomalain uudistamisesta, joka on ollut hyvin laaja työ, koska kyse on lain kokonaisuudistuksesta. Sitä on valmistellut komitea, joka ei päätynyt aivan yksimieliseen esitykseen, mutta joka valtaosilta löysi yhteisymmärryksen pääasioista, joita tähän lakiin liittyy. Voisi sanoa, että tämän lain pääasiallinen sisältö on parantaa määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien ihmisten vuosilomaetuuksia. Sen lisäksi tulee hieman väljyyttä ja uusia toimintatapoja siihen, miten lomaa voidaan pitää.

Tätä uutta vuosilomalakia sovelletaan kaikissa työsuhteissa ja virkasuhteissa. Lakiesityksen mukaan vuosiloman pituus määräytyisi yhä edelleen samojen periaatteiden mukaan kuin voimassa olevassa vuosilomalaissa elikkä lomaa ansaittaisiin niin kuin tähänkin asti työsuhteen kestosta riippuen joko 2 päivää tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaa ansaittaisiin kahdella tavalla: joko siten, että kuulutaan niin sanottuun 14 päivän piiriin, tai sitten 35 tunnin säännön mukaan riippuen siitä, kuinka paljon työtä kuukauden aikana tehdään. Jos työpäiviä on vähintään 14 kuukaudessa koko vuosiloman määräytymisen ajalta, silloin lasketaan vuosiloma tämän 14 päivän mukaisesti. Jos taas tehdään vähäisemmin töitä, elikkä tullaan tämän 35 tunnin mukaan, silloin on hieman erilainen laskentakaava.

Osa-aikaisten työntekijöiden lomaetuudet paranevat siten, että he tulevat siis tämän 35 tunnin säännön piirissä oleviin. Aikaisemmin tietyissä tilanteissa esimerkiksi sairauspoissaoloa tai lomautustilannetta ei laskettu lomanmääräytymisaikana ikään kuin työn vertaiseksi työssäoloajaksi. Nyt jatkossa lasketaan, joten sitä kautta lomankertymisaika pitenee näillä työntekijöillä.

Toisaalta meillä on sellaisia ihmisiä, jotka tällä hetkellä jäävät ilman lomaa, ja heidän tilannettaan ehdotetaan parannettavaksi siten, että heillä olisi oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen ja tuolta vapaan ajalta saisi lomakorvauksen. Tämä koskisi esimerkiksi kotona työtä tekeviä ihmisiä tai työnantajan perheenjäseniä, mikäli työnantajan palveluksessa ei ole muita työntekijöitä.

Määräaikaisten tilanteeseen tulee parannusta paitsi laskentajärjestelmän kautta myös sitä kautta, että kun aika usein määräaikaisessa työsuhteessa työtä tekevä ihminen on tilanteessa, jossa määräaikaisten työsuhteiden väliin jää kyllä vapaata, mutta se saattaa olla hyvin pätkittäistä ja hyvin lyhytaikaista, esimerkiksi päivän tai kahden mittaista, niin jatkossa työnantaja ja työntekijä voisivat neuvotella loman siten, että jos kyse on saman työnantajan palveluksessa tehtävästä työstä, niin seuraavan määräaikaisen työsuhteen sisään voitaisiinkin rakentaa selkeä lomajakso ja aina lomakorvausta ei maksettaisi pelkästään rahassa, niin kuin tällä hetkellä on.

Sen lisäksi lomanmääräytymisaikaan tulee väljyyttä elikkä yhä edelleen vuosilomasta 24 päivää olisi sijoitettava lomakaudelle, mutta sen ylittävän osan käyttöön tulisi väljyyttä siten, että se osa olisi annettava seuraavan lomakauden alkuun mennessä tai sitten olisi mahdollista sopia loman sijoittamisesta jotenkin toisin siten, että se yltäisi vielä seuraavaankin lomakauteen asti. Työntekijällä olisi edelleen mahdollisuus säästää lomapäiviä ja käyttää niitä sitten myöhemmin.

Uutena pienenä elementtinä tässä laissa on se, että lomaa voisi pitää myös osa-aikaisesti, mutta tämä osa-aikaisuus lähtisi aina työntekijän aloitteesta. Työnantaja siis ei saisi pyytää työntekijää pitämään lomaansa osa-aikaisena. Tämä on sellainen väline, en usko, että sitä tullaan käyttämään paljon, mutta joissakin tilanteissa, esimerkiksi pienten koululaisten kohdalla, se toisi sellaista aikaa perheelle lisää, että jos isä ja äiti osan lomasta pitäisivät osa-aikaisena, niin perheessä olisi pidempi jakso, jolloin toinen vanhemmista voi olla lasten kanssa kotona. Esimerkiksi vanhempainvapaajärjestelmäänhän tällainen osa-aikainen järjestelmä on haluttu tuoda mukaan.

Tässä lyhyesti tämän lain sisältö. Laki on ollut hyvin pitkään voimassa, ja nämä uudet määräykset tulevat oikeastaan sitä kautta, että meillä työelämä on muuttunut ja meille on tullut uudenlaisia työsuhteita, jotka ovat aikaisemmin olleet heikomman lomakertymän ja -korvauksen piirissä. Tämä parantaa nyt tällaisessa tilanteessa olevien oikeuksia.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa puhemies! Vuosilomalain kokonaisuudistus on saatu vihdoin eduskunnan käsiteltäväksi. Onkohan suurin osa kansanedustajista ottanut ommoo lommoo, kun tämä sali näyttää niin tyhjältä?

Vuosilomalain kokonaisuudistusta yritettiin jo 1990-luvun alkupuolella; silloin ei päästy asiassa yhteisymmärrykseen. Vuosina 2001—2004 valmistelutyö on ollut haastavaa ja jopa raastavaa. Osa työnantajapuolesta on suhtautunut edelleenkin lopputulokseen kriittisesti. Mielestäni sosialidemokraattisen työministerin Tarja Filatovin antama vuosilomalakiesitys on kohtuullisen tasapainoinen kompromissi. Mitään järisyttävän suuria muutoksia vuosilomaoikeuksiin ei lain myötä tule, mutta pientä tarpeellista uudistusta kuitenkin. Mielestäni on perusteltua saada vihdoin vuoden 1973 vuosilomalaki uudistettua. Kiivasta vastusta aiheuttanut viidennen lomaviikon vaihtaminen rahaksi ei sisälly esitykseen. Käytyjen neuvottelujen tuloksena alustavista virkamiesesityksistä ministeri Filatov on sen poistanut. Tämä on hyvä asia. Sen sijaan lakiin on otettu mahdollisuus sopia viidennen lomaviikon pitämisestä osa-aikaisesti, mikäli työntekijä tekee asiasta aloitteen ja asiasta sovitaan kirjallisesti, kuten ministeri edellä kertoi. Tämä voi käytännössä helpottaa esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, jos vanhemmat pitävät lomaa osa-aikaisesti ja pitävät sitä vuorotellen. Näin lomaa riittää pidemmälle aikavälille ja esimerkiksi juuri koululaisten syys-, joulu- ja hiihtolomien aikana toinen vanhemmista voi olla lasten kanssa kotona.

Arvoisa puhemies! Nykyinen voimassa oleva vuosilomalaki on melko vaikeaselkoinen. Uusi hallituksen esitys selkeyttää lain rakennetta. Myös EU-säännökset edellyttävät vuosilomalain uudistamista. Perustuslain kannalta on tärkeää, että virkamiesten vuosilomaoikeudet saadaan säädettyä lain tasolla. Vuosilomalain soveltamisala on yleinen paitsi opettajien osalta. Laki koskee sekä työsuhteisia että virkasuhteisia. Valtion virkamiesten pitemmissä virkasuhteissa käyttöön tulevat paremmat vuosilomaetuudet säilyvät uudistuksessa.

Arvoisa puhemies! Työntekijöiden yhdenvertaisuus edellyttää määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien lomaoikeuksien parantamista. Lakiesitys on myös sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta myönteinen, koska määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet koskevat useimmin naisia. Loman ansainta paranee sitä kautta, että osa-aikatyöntekijöille katsotaan työssäolon veroisiksi päiviksi samat poissaolot kuin kokoaikatyöntekijöilläkin. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi osa-aikaisten sairauslomat ja lomautukset ovat pääsääntöisesti lyhentäneet vuosilomaa. Osa-aikaisten lomapalkkapohjaan lisätään esityksen mukaan jatkossa perhevapailta saamatta jäänyt laskennallinen palkka, mikä korottaa lomapalkkaa. Myös sairauslomilta ja kuntoutuspoissaolon ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka otetaan laskennallisesti lomapalkkalaskennassa huomioon.

Kaikki työntekijät, myös ne, joilla on vähän työtunteja, saavat oikeuden lomaa vastaavaan vapaaseen, jolta maksetaan lomakorvaus. Tämä parantaa muun muassa toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa olevien kotityöntekijöiden ja työnantajan yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten asemaa. Määräaikainen työntekijä voi sopia pitävänsä kertyneen vuosiloman sovitun uuden työsuhteen aikana. Eli jatkossa ei ole pakko maksaa kertynyttä lomaa aina lomakorvauksena pätkätyön katkoskohdasta. Tämä on hyvä parannus. Myöskin laki mahdollistaa työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen nykyistä laajemmin loman sijoittumisesta.

Herra puhemies! Yli 30 vuoden jälkeen vuosilomalaki uudistuu. Kyse on yhdestä merkittävästä työelämän peruslaista. Määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien vuosilomaetuudet paranevat, kun eduskunta hyväksyy lain ja se tulee voimaan 1.4.2005.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Samoin kuin ed. Peltomo itsekin haluan kiittää työministeri Filatovia siitä, että hän on täällä esittelemässä tätä hallituksen esitystä, sekä siitä työstä, mikä tehtiin sen asian suhteen, joka oli julkisuudessa voimakkaimmin esillä, eli että viides lomaviikko ei ole muutettavissa rahaksi. Sen vaihtaminen rahaksi olisi ollut monien työntekijäryhmien näkökulmasta heikennys, ja näin ollen tämä asia on nyt hoidettu ennen esityksen tuontia eduskuntaan. Tämä on toki hyvä asia. Ja muutenkin ne positiiviset asiat, jotka liittyvät vuosilomalakiin, tähän uuteen esitykseen, on toki huomioitava. Ed. Peltomo niistä pitkään ja perusteellisesti puhui. Uskon, että myös ed. Kuoppa, joka on enemmän asiantuntija oltuaan pitkään pääluottamusmiehenä, jatkaa vasemmistoliiton näkökulmasta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! On hyvä, että lyhyitä työsuhteita tekevät työntekijät tulevat myöskin vuosilomalain piiriin ja tulevat saamaan tulevaisuudessa vuosilomaa, se on varsin tarpeellista. Siinä mielessä myöskin tämä lakiesitys on myönteinen, että viidettä lomaviikkoa, josta käytiin kiistelyä, ei rahalla korvata. Kun on puhuttu nimenomaan perheen ja työn yhteensovittamisesta, niin tämä olisi ollut selvä taka-askel näissä pyrkimyksissä.

Mutta kun työministeri on paikalla, niin pari kysymystä itse asiassa. Täällä 20 §:n viimeisessä momentissa todetaan: "Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana." Tässä vaan herää se kysymys, merkitseekö tämä sitä, että kausiluonteisia töitä tekevät henkilöt joutuvat aina pitämään vuosilomansa kesälomakauden ulkopuolella. Otan tässä elintarviketeollisuuden esimerkiksi. Elintarviketeollisuudessa usein on kausiluonteisuutta satokaudesta johtuen; työ tapahtuu pääasiassa kaikki kesäaikana jonnekin tuonne jouluun asti, keväästä jouluun. Merkitseekö tämä sitä, että heidän vuosilomansa on aina sitten talvella elikkä periaatteessa tämän tyyppiset työntekijät eivät saa koskaan vuosilomaa kesäaikana?

Sitten tästä 27 §:stä: Periaatteessa pidän hyvänä, että vuosilomaa voi myöskin säästää erinäisiin tarpeisiin, ja jos oikein ymmärsin, tässä vaaditaan kirjallinen sopimus, että tämmöistä voidaan siirtää, niin että työnantaja ei voi yksipuolisesti pakottaa työntekijää säästämään tätä vuosilomaa tulevaisuuteen. Mielestäni tässä pitäisi olla ehdottomasti niin, että se on vain työntekijän päätettävissä, jos haluaa siirtää vuosilomakausien ulkopuolelle osan vuosilomastaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on mielestäni hyvä lakiesitys, ja sitä tulen kannattamaan, muun muassa pätkätyöläisten osalta. Nyt parhaillaan käyvät linja-autonkuljettajat pätkätöistä taistelua, tulevatko ne lisääntymään Suomessa vai ei. Ne ovat eri aloilla, varsinkin kunnallisella ja valtion puolella, lisääntyneet voimakkaasti, ja niistä pitäisi päästä. Muun muassa kokoomushan ennen kunnallisvaaleja kertoi, että he ovat huolissaan pätkätöistä, että pitäisi niitä päästä vähentämään. Toivottavasti äänestävät tämän puolesta.

Tämä on hyvä lakiesitys, ja tästä vaan pitää näitä asioita parantaa.

Työministeri   Tarja  Filatov

Herra puhemies! Ihan lyhyesti vaan olisin vastannut tähän ed. Kuopan kysymykseen, että pelkästään se, että työ on kausiluonteista, ei mahdollista sitä, että lomaa voitaisiin siirtää pois lomakaudesta, vaan lain perusteluosasta löytyy niitä edellytyksiä, joita pitää käyttää, jolloin kyse on esimerkiksi siitä, että ammattitaitoista työvoimaa ei ole mahdollista saada, että työ on luonteeltaan sellaista, tai että sitä ei ole mahdollista muutoin järjestää. Peruslähtökohta on se, että kesäloma annetaan aina kesälomakauden aikana tai se 24 vuorokautta siitä, mutta sitten muuta osiota voidaan siirrellä vapaammin.

Keskustelu päättyy.