4) Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Kyse on vuosilomalain uudistamisesta, joka
on ollut hyvin laaja työ, koska kyse on lain kokonaisuudistuksesta.
Sitä on valmistellut komitea, joka ei päätynyt
aivan yksimieliseen esitykseen, mutta joka valtaosilta löysi
yhteisymmärryksen pääasioista, joita
tähän lakiin liittyy. Voisi sanoa, että tämän
lain pääasiallinen sisältö on
parantaa määräaikaisissa ja osa-aikaisissa
työsuhteissa työskentelevien ihmisten vuosilomaetuuksia.
Sen lisäksi tulee hieman väljyyttä ja
uusia toimintatapoja siihen, miten lomaa voidaan pitää.
Tätä uutta vuosilomalakia sovelletaan kaikissa
työsuhteissa ja virkasuhteissa. Lakiesityksen mukaan vuosiloman
pituus määräytyisi yhä edelleen
samojen periaatteiden mukaan kuin voimassa olevassa vuosilomalaissa
elikkä lomaa ansaittaisiin niin kuin tähänkin
asti työsuhteen kestosta riippuen joko 2 päivää tai
2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Lomaa ansaittaisiin kahdella tavalla: joko siten, että kuulutaan
niin sanottuun 14 päivän piiriin, tai sitten 35
tunnin säännön mukaan riippuen siitä,
kuinka paljon työtä kuukauden aikana tehdään.
Jos työpäiviä on vähintään
14 kuukaudessa koko vuosiloman määräytymisen
ajalta, silloin lasketaan vuosiloma tämän 14 päivän
mukaisesti. Jos taas tehdään vähäisemmin
töitä, elikkä tullaan tämän 35
tunnin mukaan, silloin on hieman erilainen laskentakaava.
Osa-aikaisten työntekijöiden lomaetuudet paranevat
siten, että he tulevat siis tämän 35
tunnin säännön piirissä oleviin.
Aikaisemmin tietyissä tilanteissa esimerkiksi sairauspoissaoloa
tai lomautustilannetta ei laskettu lomanmääräytymisaikana
ikään kuin työn vertaiseksi työssäoloajaksi.
Nyt jatkossa lasketaan, joten sitä kautta lomankertymisaika
pitenee näillä työntekijöillä.
Toisaalta meillä on sellaisia ihmisiä, jotka
tällä hetkellä jäävät
ilman lomaa, ja heidän tilannettaan ehdotetaan parannettavaksi
siten, että heillä olisi oikeus lomaa vastaavaan
vapaaseen ja tuolta vapaan ajalta saisi lomakorvauksen. Tämä koskisi
esimerkiksi kotona työtä tekeviä ihmisiä tai
työnantajan perheenjäseniä, mikäli
työnantajan palveluksessa ei ole muita työntekijöitä.
Määräaikaisten tilanteeseen tulee
parannusta paitsi laskentajärjestelmän kautta
myös sitä kautta, että kun aika usein
määräaikaisessa työsuhteessa
työtä tekevä ihminen on tilanteessa,
jossa määräaikaisten työsuhteiden
väliin jää kyllä vapaata, mutta
se saattaa olla hyvin pätkittäistä ja hyvin
lyhytaikaista, esimerkiksi päivän tai kahden mittaista,
niin jatkossa työnantaja ja työntekijä voisivat
neuvotella loman siten, että jos kyse on saman työnantajan
palveluksessa tehtävästä työstä,
niin seuraavan määräaikaisen työsuhteen sisään
voitaisiinkin rakentaa selkeä lomajakso ja aina lomakorvausta
ei maksettaisi pelkästään rahassa, niin
kuin tällä hetkellä on.
Sen lisäksi lomanmääräytymisaikaan
tulee väljyyttä elikkä yhä edelleen
vuosilomasta 24 päivää olisi sijoitettava
lomakaudelle, mutta sen ylittävän osan käyttöön
tulisi väljyyttä siten, että se osa olisi
annettava seuraavan lomakauden alkuun mennessä tai sitten
olisi mahdollista sopia loman sijoittamisesta jotenkin toisin siten,
että se yltäisi vielä seuraavaankin lomakauteen
asti. Työntekijällä olisi edelleen mahdollisuus
säästää lomapäiviä ja
käyttää niitä sitten myöhemmin.
Uutena pienenä elementtinä tässä laissa
on se, että lomaa voisi pitää myös
osa-aikaisesti, mutta tämä osa-aikaisuus lähtisi
aina työntekijän aloitteesta. Työnantaja
siis ei saisi pyytää työntekijää pitämään
lomaansa osa-aikaisena. Tämä on sellainen väline,
en usko, että sitä tullaan käyttämään
paljon, mutta joissakin tilanteissa, esimerkiksi pienten koululaisten
kohdalla, se toisi sellaista aikaa perheelle lisää,
että jos isä ja äiti osan lomasta pitäisivät
osa-aikaisena, niin perheessä olisi pidempi jakso, jolloin
toinen vanhemmista voi olla lasten kanssa kotona. Esimerkiksi vanhempainvapaajärjestelmäänhän
tällainen osa-aikainen järjestelmä on
haluttu tuoda mukaan.
Tässä lyhyesti tämän lain
sisältö. Laki on ollut hyvin pitkään
voimassa, ja nämä uudet määräykset
tulevat oikeastaan sitä kautta, että meillä työelämä on
muuttunut ja meille on tullut uudenlaisia työsuhteita,
jotka ovat aikaisemmin olleet heikomman lomakertymän ja
-korvauksen piirissä. Tämä parantaa nyt
tällaisessa tilanteessa olevien oikeuksia.
Pirkko Peltomo /sd:
Arvoisa puhemies! Vuosilomalain kokonaisuudistus on saatu vihdoin eduskunnan
käsiteltäväksi. Onkohan suurin osa kansanedustajista
ottanut ommoo lommoo, kun tämä sali näyttää niin
tyhjältä?
Vuosilomalain kokonaisuudistusta yritettiin jo 1990-luvun alkupuolella;
silloin ei päästy asiassa yhteisymmärrykseen.
Vuosina 2001—2004 valmistelutyö on ollut haastavaa
ja jopa raastavaa. Osa työnantajapuolesta on suhtautunut
edelleenkin lopputulokseen kriittisesti. Mielestäni sosialidemokraattisen
työministerin Tarja Filatovin antama vuosilomalakiesitys
on kohtuullisen tasapainoinen kompromissi. Mitään
järisyttävän suuria muutoksia vuosilomaoikeuksiin
ei lain myötä tule, mutta pientä tarpeellista
uudistusta kuitenkin. Mielestäni on perusteltua saada vihdoin
vuoden 1973 vuosilomalaki uudistettua. Kiivasta vastusta aiheuttanut
viidennen lomaviikon vaihtaminen rahaksi ei sisälly esitykseen. Käytyjen
neuvottelujen tuloksena alustavista virkamiesesityksistä ministeri
Filatov on sen poistanut. Tämä on hyvä asia.
Sen sijaan lakiin on otettu mahdollisuus sopia viidennen lomaviikon
pitämisestä osa-aikaisesti, mikäli työntekijä tekee asiasta
aloitteen ja asiasta sovitaan kirjallisesti, kuten ministeri edellä kertoi.
Tämä voi käytännössä helpottaa
esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista,
jos vanhemmat pitävät lomaa osa-aikaisesti ja
pitävät sitä vuorotellen. Näin
lomaa riittää pidemmälle aikavälille
ja esimerkiksi juuri koululaisten syys-, joulu- ja hiihtolomien
aikana toinen vanhemmista voi olla lasten kanssa kotona.
Arvoisa puhemies! Nykyinen voimassa oleva vuosilomalaki on melko
vaikeaselkoinen. Uusi hallituksen esitys selkeyttää lain
rakennetta. Myös EU-säännökset
edellyttävät vuosilomalain uudistamista. Perustuslain
kannalta on tärkeää, että virkamiesten
vuosilomaoikeudet saadaan säädettyä lain
tasolla. Vuosilomalain soveltamisala on yleinen paitsi opettajien
osalta. Laki koskee sekä työsuhteisia että virkasuhteisia.
Valtion virkamiesten pitemmissä virkasuhteissa käyttöön
tulevat paremmat vuosilomaetuudet säilyvät uudistuksessa.
Arvoisa puhemies! Työntekijöiden yhdenvertaisuus
edellyttää määräaikaisissa
ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien lomaoikeuksien parantamista.
Lakiesitys on myös sukupuolten välisen tasa-arvon
kannalta myönteinen, koska määräaikaiset
ja osa-aikaiset työsuhteet koskevat useimmin naisia. Loman
ansainta paranee sitä kautta, että osa-aikatyöntekijöille
katsotaan työssäolon veroisiksi päiviksi
samat poissaolot kuin kokoaikatyöntekijöilläkin.
Nykyisen lain mukaan esimerkiksi osa-aikaisten sairauslomat ja lomautukset
ovat pääsääntöisesti
lyhentäneet vuosilomaa. Osa-aikaisten lomapalkkapohjaan
lisätään esityksen mukaan jatkossa perhevapailta
saamatta jäänyt laskennallinen palkka, mikä korottaa
lomapalkkaa. Myös sairauslomilta ja kuntoutuspoissaolon
ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt
palkka otetaan laskennallisesti lomapalkkalaskennassa huomioon.
Kaikki työntekijät, myös ne, joilla
on vähän työtunteja, saavat oikeuden
lomaa vastaavaan vapaaseen, jolta maksetaan lomakorvaus. Tämä parantaa
muun muassa toistuvissa määräaikaisissa
työsuhteissa olevien kotityöntekijöiden
ja työnantajan yrityksessä työskentelevien
perheenjäsenten asemaa. Määräaikainen
työntekijä voi sopia pitävänsä kertyneen
vuosiloman sovitun uuden työsuhteen aikana. Eli jatkossa
ei ole pakko maksaa kertynyttä lomaa aina lomakorvauksena
pätkätyön katkoskohdasta. Tämä on
hyvä parannus. Myöskin laki mahdollistaa työnantajan
ja työntekijän välisen sopimisen nykyistä laajemmin
loman sijoittumisesta.
Herra puhemies! Yli 30 vuoden jälkeen vuosilomalaki
uudistuu. Kyse on yhdestä merkittävästä työelämän
peruslaista. Määrä- ja osa-aikaisissa
työsuhteissa olevien vuosilomaetuudet paranevat, kun eduskunta
hyväksyy lain ja se tulee voimaan 1.4.2005.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Samoin kuin ed. Peltomo itsekin haluan kiittää työministeri
Filatovia siitä, että hän on täällä esittelemässä tätä hallituksen
esitystä, sekä siitä työstä,
mikä tehtiin sen asian suhteen, joka oli julkisuudessa
voimakkaimmin esillä, eli että viides lomaviikko
ei ole muutettavissa rahaksi. Sen vaihtaminen rahaksi olisi ollut
monien työntekijäryhmien näkökulmasta
heikennys, ja näin ollen tämä asia on
nyt hoidettu ennen esityksen tuontia eduskuntaan. Tämä on
toki hyvä asia. Ja muutenkin ne positiiviset asiat, jotka
liittyvät vuosilomalakiin, tähän uuteen
esitykseen, on toki huomioitava. Ed. Peltomo niistä pitkään
ja perusteellisesti puhui. Uskon, että myös ed.
Kuoppa, joka on enemmän asiantuntija oltuaan pitkään pääluottamusmiehenä,
jatkaa vasemmistoliiton näkökulmasta.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! On hyvä, että lyhyitä työsuhteita
tekevät työntekijät tulevat myöskin
vuosilomalain piiriin ja tulevat saamaan tulevaisuudessa vuosilomaa,
se on varsin tarpeellista. Siinä mielessä myöskin
tämä lakiesitys on myönteinen, että viidettä lomaviikkoa,
josta käytiin kiistelyä, ei rahalla korvata. Kun
on puhuttu nimenomaan perheen ja työn yhteensovittamisesta,
niin tämä olisi ollut selvä taka-askel
näissä pyrkimyksissä.
Mutta kun työministeri on paikalla, niin pari kysymystä itse
asiassa. Täällä 20 §:n viimeisessä momentissa
todetaan: "Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa
työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan
toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella
saman kalenterivuoden aikana." Tässä vaan herää se
kysymys, merkitseekö tämä sitä,
että kausiluonteisia töitä tekevät
henkilöt joutuvat aina pitämään
vuosilomansa kesälomakauden ulkopuolella. Otan tässä elintarviketeollisuuden esimerkiksi.
Elintarviketeollisuudessa usein on kausiluonteisuutta satokaudesta
johtuen; työ tapahtuu pääasiassa kaikki
kesäaikana jonnekin tuonne jouluun asti, keväästä jouluun.
Merkitseekö tämä sitä, että heidän
vuosilomansa on aina sitten talvella elikkä periaatteessa
tämän tyyppiset työntekijät
eivät saa koskaan vuosilomaa kesäaikana?
Sitten tästä 27 §:stä: Periaatteessa
pidän hyvänä, että vuosilomaa
voi myöskin säästää erinäisiin
tarpeisiin, ja jos oikein ymmärsin, tässä vaaditaan
kirjallinen sopimus, että tämmöistä voidaan
siirtää, niin että työnantaja
ei voi yksipuolisesti pakottaa työntekijää säästämään
tätä vuosilomaa tulevaisuuteen. Mielestäni
tässä pitäisi olla ehdottomasti niin,
että se on vain työntekijän päätettävissä,
jos haluaa siirtää vuosilomakausien ulkopuolelle
osan vuosilomastaan.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi on mielestäni hyvä lakiesitys,
ja sitä tulen kannattamaan, muun muassa pätkätyöläisten
osalta. Nyt parhaillaan käyvät linja-autonkuljettajat
pätkätöistä taistelua, tulevatko
ne lisääntymään Suomessa vai
ei. Ne ovat eri aloilla, varsinkin kunnallisella ja valtion puolella,
lisääntyneet voimakkaasti, ja niistä pitäisi
päästä. Muun muassa kokoomushan ennen
kunnallisvaaleja kertoi, että he ovat huolissaan pätkätöistä,
että pitäisi niitä päästä vähentämään.
Toivottavasti äänestävät tämän
puolesta.
Tämä on hyvä lakiesitys, ja tästä vaan
pitää näitä asioita parantaa.
Työministeri Tarja Filatov
Herra puhemies! Ihan lyhyesti vaan olisin vastannut tähän ed.
Kuopan kysymykseen, että pelkästään
se, että työ on kausiluonteista, ei mahdollista
sitä, että lomaa voitaisiin siirtää pois
lomakaudesta, vaan lain perusteluosasta löytyy niitä edellytyksiä,
joita pitää käyttää,
jolloin kyse on esimerkiksi siitä, että ammattitaitoista
työvoimaa ei ole mahdollista saada, että työ on
luonteeltaan sellaista, tai että sitä ei ole mahdollista
muutoin järjestää. Peruslähtökohta
on se, että kesäloma annetaan aina kesälomakauden
aikana tai se 24 vuorokautta siitä, mutta sitten muuta
osiota voidaan siirrellä vapaammin.
Keskustelu päättyy.