Täysistunnon pöytäkirja 121/2012 vp

PTK 121/2012 vp

121. TIISTAINA 4. JOULUKUUTA 2012 kello 14.02

tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta

 

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on monella tapaa merkittävä esitys. Suomen tieliikennelakiin otettaisiin uusi luku tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotosta.

Maailmanlaajuisesti älyliikenteen markkinoiden arvioidaan olevan noin 200 miljardia euroa ja vuosittainen kasvu alalla on noin 5—10 prosenttia vuodessa. Siksi on ollut hiukan yllättävää, että Suomessa älyliikenteestä on innostuttu näinkin hitaasti. Teknistä osaamista ja kapasiteettia älyliikenteeseen meillä kyllä olisi.

Suomelle mahdollisia bisnesalueita ovat muun muassa aktiivinen ja ennakoiva liikennejärjestelmän operointi, liikenteen tilannekuvajärjestelmät sekä sähköisen tiedon laadukas hallinta. Lisäksi meillä olisi pitkien ja kalliiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien maana hyvin toimivalla älyliikenteellä eniten voitettavaa.

Virallisesti hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen edistää älyliikenteen uusia palveluja, taloudellista ohjausta ja innovaatioita kansallisen älyliikenteen strategian pohjalta. Tässä strategiassa on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä seuraavat asiat: väylänpidon ja liikennejärjestelmän tuottavuus kasvaa 10 prosenttia yleistä kehitystä enemmän, tieliikenteessä säästetään 50 ihmishenkeä vuodessa, logistiikkakustannuksissa lähestytään kilpailijamaita, ruuhkautumisen aikaviiveissä saavutetaan 20 prosentin vähennys, ja joukko- ja kevyen liikenteen markkinaosuus kasvaa 20 prosenttia.

Lisäksi hallitus on asettanut Jorma Ollilan johtaman työryhmän selvittämään älykkäisiin teknologioihin perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa. Sen toimikausi päättyy tämän kuun lopussa.

Kaikki nämä ovat hyviä asioita, mutta ovatko ne, arvoisa puhemies, tässä taloustilanteessa riittävän kunnianhimoisia, vai voisimmeko olla jopa vielä rohkeampia?

Tulevaisuusvaliokunta vaati keväällä liikennepoliittiseen selontekoon antamassaan lausunnossa kansallisten kokeilualueiden luomista älyliikenteelle. Niillä voitaisiin luoda turvalliset kasvuympäristöt aiemmin mainituilla suomalaisen älyliikenteen vahvuusalueilla. Tähän ajatukseen olisi hyvä palata hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Menetettävää meillä ei tässä tilanteessa juurikaan ole. Päinvastoin, älyliikenteen osalta meillä on paljon voitettavaa.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minäkin näen älyliikenteessä paljon myönteisiä mahdollisuuksia, ja varmasti kannattaa tutkia, mitkä siellä ovat semmoisia, mitä kannattaa viedä eteenpäin. Sikäli, jos vaikka ruuhkia pystytään purkamaan tai välttämään, kannattaa näin tehdä. Mutta sitten kun mennään todella sille alueelle, minkä edustaja Wallinheimokin tässä mainitsi, elikkä ruuhkamaksut tai tienkäyttömaksut älyliikenteen keinoin, olen kyllä jo vähän nihkeämpi.

Tässä on esitetty semmoisia ajatuksia, että vaikkapa GPS-paikannin voisi olla autossa ja sitten satelliitti seuraisi liikettä ja lasku tulisi perässä, jos ajelee ruuhka-aikaan tietyillä alueilla, esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla. En nyt oikein hyvänä pidä sitä kuitenkaan ainakaan ennen kuin meillä on hyvä joukkoliikennetarjonta tällä alueella. Tällä hetkellä näin ei ole, ja hyvin moni on pakotettu käyttämään henkilöautoa työmatkoihinsa. Hyvin harva sitä huvikseen ajelee ruuhka-aikaan.

Lähtisin kyllä siitä, että nostetaan sitä joukkoliikenteen tasoa ja kattavuutta Helsingin seudulla selvästi nykyisestä. Jos tämäkään ei johda siirtymään kohti joukkoliikenteen käyttöä, niin katsotaan sitten, olisiko joku ruuhkamaksu sitten todellakin perusteltu. Mutta en nyt lähtisi ainakaan ensimmäisenä tienkäyttömaksuja tai ruuhkamaksuja tälle alueelle rakentamaan. Sillä vain rangaistaisiin ennen kaikkea kehyskuntien työssäkäyviä ihmisiä.

Mutta yleensä ottaen älyliikenne tuottaa varmasti ihan myönteisiäkin mahdollisuuksia. Siinä mielessä näitä eri vaihtoehtoja kannattaa laajasti tutkia.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Älykkäät liikennejärjestelmät, sen lisäksi, että ne tuovat turvallisuutta liikenteeseen, tuovat mitä suurimmassa määrin myöskin ympäristöasiaa näitten taloudellisten seikkojen lisäksi, tai oikeastaan nämä molemmat tukevat toisiaan. Kyllähän tämän älyliikenteen avulla ja luomalla sinne erinäisiä ratkaisuja muun muassa logistiikkaketjut saadaan kuntoon. Ihan yhtenä pienenä yksityiskohtana esimerkiksi turha kuorma-autojen tyhjänä liikkuminen vähenee ja noin poispäin.

Tämä ruuhkien purkaminen on myöskin yksi mahdollisuus, ja sopisi tuolla itärajalla kyllä sitä jonkun verran enemmän käyttää kuin tänä päivänä käytetään, ne jonot ovat välillä aika massiivisia. Kyllä siinä käytetään tällä hetkellä erinäköisiä teknisiä ratkaisuja, joilla sitä yritetään ohjata, mutta kyllä siellä tekemistä riittää vielä vaikka minkä verran.

Tämän älyliikenteen kehittämisessä on myöskin uutta suomalaista työtä todella paljon tulevaisuudessa takana. Kun meillä on tätä osaamista tämän älyliikenteen kehittämisessä, niin miksi emme sitten panosta siihen enemmän, jotta niitä uusia innovaatioita ja uutta suomalaista työtä myöskin syntyy?

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä tässä ihan oikealla tavalla, kuten myös edustaja Wallinheimo, toi esille tämän lakiesityksen oikeita tarkoitusperiä: turvallisuus, ympäristövaikutukset, logistiikkaketjun sujuvoittaminen.

Oikeastaan puheenvuoron halusin pyytää sen takia, ettei nyt jää vääränlaista kuvaa täällä tätäkin keskustelua kuunteleville, eli tässä ei olla avaamassa nyt tietä ruuhkamaksuihin tai satelliittipaikannukseen. Sitä ehkä tulevaisuudessa joskus jotkut poliitikot haluavat pohtia, mutta itse olen sitä mieltä, että tämäntyyppisessä maassa, jossa ei oikeastaan missään päin ole ruuhkia, jos vertaamme oikeastaan mihin muuhun maahan tahansa, ei kannata nyt tässä vaiheessa lähteä pohtimaan ruuhkamaksuja ensimmäisenä ja rangaistuksen kautta. Ennen muuta sitten, jos näihin kysymyksiin halutaan lähteä keskustelua viemään, voidaan keskustella siitä, että saisimme saattoliikenteen toimimaan pääradan varteen, juna-asemille, matkakeskuksiin ja sitä kautta kulkemisen joutuisaksi, mutta tämä asia ei nyt sitä ihan suoranaisesti kosketa, vaan tässä nyt puhutaan älykkäistä liikennejärjestelmistä, ja se on varmasti ihan hyvin yhdessä kannatettava asia.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Toivottavasti edustaja Heinonen on tässä tulkinnassaan oikeassa. Katsoin vain tarpeelliseksi käyttää tämän puheenvuoron, minkä käytin, koska edustaja Wallinheimo omassa puheenvuorossaan viittasi tienkäyttömaksuihin ja sanoi muita hyviä asioita. Ymmärsin, että tässä niin kuin pidettäisiin hyvänä, tässä kokoomuksen Wallinheimon puheenvuorossa, tienkäyttömaksuja, ja sen takia halusin oman näkökulman tähän keskusteluun tuoda. Taisi hän viitata myöskin tähän työryhmään, joka parhaillaan pohtii tienkäyttömaksuasioita älyliikenteen keinoin, työryhmään, jota vetää Jorma Ollila ja joka tuottaa omia ehdotuksiaan kaiketi ihan pian vielä keskusteluun. Kyllä tämä tähän laajassa merkityksessä taitaa kuitenkin liittyä, ja voi olla, että tämäkin asia on syytä tässä yhteydessä pohtia.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron sen takia, että tämä ruuhkamaksuasia unohtui äskeisestä puheenvuorosta.

Se ei todellakaan ole mikään yksinkertainen asia, ja sitä sopii miettiä ja pähkäillä moneen, moneen kertaan. Minun saamieni tietojen mukaan Tukholmassa kokeillut ruuhkamaksut toimivat koeaikana, mutta sen jälkeen eivät ne tyhjentäneet sitä Tukholman keskustaa, vaan se kokeilu sitten kaiken kaikkiaan on enemmän tai vähemmän epäonnistunut.

Ne ratkaisut sitten mahdollisesti joskus tehdään, jos niitä joudutaan tekemään, mutta meillä nämä liikennemäärät kuitenkin ovat sen verran pieniä, että kun tuolla Kouvolassa puhuttiin siitä, että siellä on neljän ruuhka, niin se tarkoittaa suurin piirtein neljää autoa. Niin että vähän rajoitusta tähän keskusteluun.

Keskustelu päättyi.