Täysistunnon pöytäkirja 121/2012 vp

PTK 121/2012 vp

121. TIISTAINA 4. JOULUKUUTA 2012 kello 14.02

tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain 15 §:n muuttamisesta, hätäkeskustoiminnasta annetun lain 30 §:n muuttamisesta ja valtion virkamieslain 35 §:n 2 momentin kumoamisesta

 

Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisin hallinnosta annettua lakia, hätäkeskustoiminnasta annettua lakia ja valtion virkamieslakia. Tästä hallintovaliokunta on antanut mietinnön.

Poliisimiesten eroamisikää koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että siirtymäajan jälkeen poliisimiehiin sovelletaan yleistä 68 vuoden eroamisikää. Ennen vuotta 1960 syntyneet poliisimiehet voisivat jäädä eläkkeelle nykyisessä eroamisiässään tai jatkaa virkauraansa 68 vuoden eroamisikään asti. Kyseinen muutos on liittynyt valtion eläkejärjestelmän uudistamiseen, eli virkamieslainsäädännön muuttamisen tavoitteena on ollut keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentäminen.

Hallituksen esityksen mukaan poliisimiesten erityisestä eroamisikäsääntelystä luopumisen taloudellisten ja henkilöstöön liittyvien vaikutusten arviointi on haasteellista, koska lain muutosten vaikutukset kohdistuvat pääosin vuoden 2020 jälkeiseen aikaan ja päätös eläkkeelle jäämisestä joustavan ajanjakson puitteissa perustuu kunkin poliisimiehen omaan henkilökohtaiseen harkintaan. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin:

Koska poliisin tehtävänä on muun muassa oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen, joutuvat poliisimiehet tehtävästä ja olosuhteista riippuen käyttämään työssään myös lainsäädännössä määriteltyjä voima- ja pakkokeinoja. Lisäksi poliisimiehiä koskee erityinen velvollisuus kunnon ja ammattitaidon ylläpitämiseen. Valiokunta korostaakin, että poliisimiesten työkykyä ja työn kuormittavuutta on tarkasteltava suhteessa poliisille säädettyihin tehtäviin ja poliisimiesten toimintavelvollisuuksiin.

Tulevaisuudessa voi tulla ongelmia siitä, miten sijoitetaan vajaatyökuntoiset päivätöihin ja millä olemassa olevilla resursseilla pidetään kenttätyön turvallisuustaso riittävänä. Valiokunta korostaakin, että työurien pidentämiseksi tarvitaan etenkin korkeampiin ikäluokkiin kokonaisvaltaista panostamista työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin, koska hyvä terveys on tässä työssä jaksamisen edellytys. Siinä työterveyshuollon toiminta on merkittävässä asemassa, ja sen toimintaa tulee oleellisesti tehostaa ennalta ehkäisevässä työssä ja puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työkyvyn alenemiseen. Terveystarkastukset ja kuntotestaukset on korkeimmissa ikäluokissa tehtävä aiempaa tiheämmällä aikataululla. Valiokunnan mielestä on myös tarpeen kehittää poliisille yhtenäinen ja laadukas fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn arviointimenetelmä. Myös varhaiskuntoutusta ja työkykyä ylläpitävää kuntoutusta on lisättävä, jotta työssä jatkaminen entistä pidempään on ylipäätään mahdollista.

Poliisimiehen alentunut toimintakyky on riski hänelle itselleen ja myös muille poliisimiehille sekä riski sivullisille ja asiakkaille. Riski korostuu poliisin kenttätehtävien voimankäyttötilanteissa ja erityistehtävissä. Mahdollisuudet henkilöstön uudelleensijoittamiseen muihin miehistö- ja alipäällystötason tehtäviin ovat rajalliset. Meneillään olevan poliisin hallintorakenneuudistuksen tarkoituksena on turvata poliisin operatiivisen toiminnan resurssit ja vähentää hallinnollisia tehtäviä mahdollisuuksien mukaan. Joka tapauksessa tulevaisuudessa tarvitaan myös vähemmän kuormittavia poliisitehtäviä, joissa voidaan hyödyntää pitkän kokemuksen myötä syntynyttä osaamista ja ammattitaitoa.

Tähän mietintöön sisältyy vastalause, jossa on pykälämuutosehdotus ja lausumaehdotus.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskusta pitää lähtökohtaisesti ei pelkästään hyväksyttävänä vaan suorastaan välttämättömänä pyrkimystä pidentää työuria ja nostaa myös todellista eläköitymisikää. Siihen on olemassa muun muassa kansantaloudellisia eläkejärjestelmämme kestävyyteen sekä väestömme ikääntymiseen liittyviä perusteita. Työurien pidentämistä tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisvaltaisesti niin, että huomiota kiinnitetään myös työurien alkupäähän ja keskivaiheeseen, ei vain loppupäähän.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ollaan nostamassa poliisimiesten ja alipäällystön eläkeikää siirtymäajan jälkeen 60:stä 63:een. Keskustan mielestä miehistön ja alipäällystön eläkeiän nostamiselle ei ole perusteita. Olemme siksi tehneet hallintovaliokunnassa vastalauseen, johon on yhtynyt myös osa perussuomalaisten hallintovaliokunnan jäsenistä.

Valiokunnassa käytyjen asiantuntijakuulemisten perusteella poliisimiehistöön ja alipäällystöön kuuluvien työkyky on nuorissa erinomainen, mutta se on keskimääräistä selvästi alhaisempi varttuneemmalla iällä. Se kertoo selvästi poliisin työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta ammatissa, jossa juuri hyvä fyysinen kunto ja jaksaminen ovat tärkeitä työtehtävien hoitamisen kannalta. Valiokunnan kuulemisessa tuli myös esille, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisten määrät ovat muita ammattiryhmiä suurempia juuri poliisin miehistössä ja alipäällystössä.

Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ei ole tarpeeksi huolellisesti pohdittu toimenpiteitä, joilla varmistetaan poliisimiesten työkyky eläkeiän noustessa. Myös valmistelevassa työryhmässä oli lausuttu käsityksenä, että työkyvyttömyyseläke on kunniakas tapa päättää virkaura. Näin ei työnantajan pitäisi ajatella. Hallituksen esityksessäkin todetaan työkyvyttömyyseläke kalliiksi vaihtoehdoksi. Asiantuntijakuulemisessa ei ole tuotu esiin konkreettisia toimenpiteitä, millä työkykyä voitaisiin parantaa ja miten poliisien todellinen eläkeikä ja eläköitymisikä voitaisiin saada nousemaan.

Arvoisa puhemies! Kolmantena keinona hallituksen esityksessä mainitaan Poliisihallituksen tehtäväksi järjestää työkykyyn soveltuvia uusia tehtäviä eläköityville poliiseille. Linjaus on kuitenkin kummallinen ottaen huomioon, että meillä ovat olleet valtakunnassa poliisihallinnossa meneillään niin Pora 1 ja 2 -hankkeet kuin nytkin alkamassa oleva Pora 3, joiden tarkoitus on nimenomaan ollut karsia poliisin hallinto- ja aputehtäviä ja pyrkiä siihen, että nimenomaan kenttäpuolella poliiseja olisi riittävästi käytettävissä. Sen takia on hankala nähdä, että jos poliisin eläkeikää nostetaan, meillä pystyttäisiin löytämään kenttätyöstä siirtyviä poliiseja hallintotehtäviin.

Koska työkyky vaihtelee hyvin paljon yksilöiden välillä, olisi hyvin perusteltua siirtyä poliisien osalta, nimenomaan miehistön ja alipäällystön osalta, joustavaan eläköitymisikään niin, että eroamisikä olisi hallituksen nyt esittämä 68 vuotta mutta poliisit voisivat siirtyä tulevaisuudessakin joustavasti 60:n ja 68:n ikävuoden välissä eläkkeelle. Asiantuntijakuulemisten perusteella muutosesityksellemme ei ole perustuslaillisia esteitä, vaikka eläkeikä poikkeaisikin yleisestä eläkeiästä.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan meillä on tiedossa palomiesten osalta nykyisillä säännöksillä erittäin hankala tilanne. Useimmat palomiehet eivät kykene tekemään työtä nykyiseen eläkeikään saakka. Sen takia tulemme esittämään yksityiskohtaisessa käsittelyssä muutosesitystä poliisin hallinnosta annetun lain 15 §:ään sekä lausuntoehdotusta siten, että eduskunta edellyttää, että hallitus asettaa viipymättä työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä hoitavien viranomaisten yhdenmukainen eläke- ja eroamisikä. Tällaisia ovat muun muassa poliisi, Puolustusvoimat, palo- ja pelastustoimi sekä Tulli ja Rajavartiolaitos.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hämmentynyt edustaja Lohen puheenvuorosta, jossa hän kertoo, että keskusta nyt kannattaakin palomiesten eläkeiän alentamista ja vastustaa poliisimiesten eläkeiän korottamista. Ei ole kuin hetki aikaa siitä, kun vuonna 2009 pääministeri Matti Vanhasen johdolla hallitus käsitteli iltakoulussaan palomiesten eläkeiän alentamista ja Matti Vanhasen hallitus silloin totesi, että ei ole mitään perusteita laskea tuota eläkeikää, ja nyt tänään sitten oppositiosta on aivan toisenlainen ääni kellossa. Täytyy oikeastaan kysyä keskustalta: ovatko poliisimiehet paremmassa asemassa kuin palomiehet, vai onko kyse siitä, että hallituksessa toimitaan tässäkin asiassa täysin eri tavalla kuin oppositiossa?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää varmasti paikkansa tämä edustaja Heinosen kertoma ongelma palomiesten eläkeiässä. Sen takia emme olekaan suoraan esittämässä, että nyt laskettaisiin palomiesten eläkeikää, vaan esitämme lausumaehdotusta, jossa eduskunta edellyttäisi, että hallitus asettaa viipymättä työryhmän, jossa yhtä aikaa tarkistellaan kaikkien turvallisuusviranomaisten eläkeikää.

Nythän meillä on olemassa poliiseilla oma eläkeikä, Tullilla, Rajavartiolaitoksella ja Puolustusvoimien henkilökunnalla aivan omat eläkeiät, ja sitten vielä on palomiehet, joilla on oma eläkeikä. Olisi perusteltua katsoa näitä kaikkia turvallisuusviranomaisia kerralla, tehdä selvitys siitä, onko todella niin, kuten me olemme saaneet nyt tietoa, että tämä palomiestenkin eläkeikä on todella ongelma. He eivät jaksa siinä käytännön työssä siihen nykyiseen eläkeikään saakka, ja useimmat heistä joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Palomiehillä jos joillakin ei ole nyt sellaisia korvaavia hallintotehtäviä tai vastaavia toimistotehtäviä, joihin heidät voitaisiin siirtää sieltä kenttäpuolelta, kun ikää kertyy. Sen takia se ongelma on akuutti nimenomaan myös siellä palopuolella, ja on tarvetta katsoa kokonaisuutena kaikkia turvallisuusviranomaisia.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen kysyi erinomaisesti, ovatko poliisit paremmassa asemassa tässä kuin palomiehet. Minä en halua ottaa kantaa edellisellä hallituskaudella keskustan mahdollisesti tekemiin esityksiin ja päätöksiin. (Timo Heinonen: Keskusta vastatkoon itse!) — Aivan, aivan.

Perussuomalaisena edustajana ja poliisina totean, että arvostan tavattoman korkealle myöskin palomiesten tekemän fyysisen työn. Se on todella raskasta fyysistä työtä. Mutta palomiehen ja poliisin työn erottaa toisistaan se, että poliisi jo ammattiin valmistautuessaan perustellusti voi odottaa kohtaavansa fyysistä vastarintaa, kun taas hyvin harvoin palomies työtehtävässään kohtaa fyysistä vastarintaa. Tämä erottaa poliisin ja palomiehen toisistaan. Elikkä nimenomaan varustautuminen ja valmentautuminen fyysisen vastarinnan kohtaamiseen, jotta voi selvitä tästä vastarinnasta omaa turvallisuuttaan ja myöskään tämän asiakkaan turvallisuutta vaarantamatta, erottaa poliisin ja palomiehen, ja pidän perusteltuna sitä, että poliisitehtävässä voi korkeintaan 60-vuotiaana toimia menestyksekkäästi.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että turvallisuussektorin eläkeiästä puhutaan, koska ei ole minun mielestäni hyväksyttävää, että pelastajasta tulee pelastettava kesken tehtävän, koska vaikeissa tilanteissa, on se turvallisuusviranomainen sitten poliisi tai palomies tai mikä tahansa, kyseessä ei ole pelkästään tämän pelastajan henki, vaan myös pelastajan työparin henki ja sen pelastettavan henki. Eli silloin kun tässä pidämme huolta koko turvallisuussektorista — mitenkään jaottelematta kovempiin jätkiin tai vielä kovempiin jätkiin tai naisiin — me puutumme koko yhteiskunnan turvallisuuteen, ei pelkästään yhden tai kahden ammattikunnan asioihin.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten keskusta vaati hallitukselta esityksiä työurien pidentämisestä, ja nyt viikon kuluttua keskusta on sitä mieltä, että työuria ei pidä pidentää, varsinkaan kun kyseessä on turvallisuusorganisaatio Suomen poliisi.

Kuitenkin poliisiuudistus luo hyvät puitteet poliisitoiminnan jatkokehittämiselle. On kiistatta ainakin tällä hetkellä haasteellista se, mihinkä edustaja Lohi myös viittasi, että poliisiuudistuksen kautta ei mahdollisesti synny sellaisia uusia työpaikkoja, joihinka eläkeikää lähestyvät poliisit voitaisiin siirtää tämän eläkeuudistuksen jälkeen, mutta olennaista on se, että tämä poliisitoimen uudistus tehdään tällä hetkellä ja poliisiuudistuksen yhteyteen sovitetaan tämä niin sanottu senioripoliisin tehtävänkuvan järjestäminen.

Minä muistutan siitä, mikä löytyy tuolta hallintovaliokunnan mietinnöstäkin, että valtionhallinnon puolella se vaihe, kun poliisi joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle, ei poikkea valtion muiden työpaikkojen osalta millään tavalla niin, että poliisit joutuisivat oman huonon kuntonsa takia jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle aikaisemmin kuin valtionhallinnosta keskimäärin muualtakaan.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä palomiesten ja myös poliisimiesten eläkeikäkysymykset olivat viime kaudella esillä ja nyt ne ovat edelleen. Varmaan on hyvä tarkastella turvallisuussektorin eläkeikiä, mutta täytyy muistaa: en halua millään tavalla verrata poliisia ja palomiestä, mutta ainakin minulle on kerrottu — ja tunnenkin muutamia henkilöitä, jotka pelastustöissä savusukeltajina ovat — että ei se ole helppoa sekään homma, eikä enää 63—64-vuotiaasta niihin hommiin ole. Sen takia sosialidemokraatit ovat esittäneetkin valtuustotasolla ja muistaakseni puoluekokoustasolla, että pitäisi tätä eläkeikää uudelleen tarkastella. Tässä ei ole nyt palomiehillä mahdollisuutta siirtyä toimistohommiin niin kuin poliiseilla on, ainakin näin meille on kerrottu. Tämä helpottaa sitä poliisien tilannetta, mahdollisuus kenttätyöstä siirtyä sitten taas toimistotehtäviin. Tässä tietysti näitä asioita on monelta kantilta tarkasteltava ja punnittava.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työuria pitää saada pidemmiksi myöskin sieltä loppupäästä, alusta ja keskeltä. Se on kymmeniä, satoja kertoja varmaan tässäkin salissa todettu. Minun mielestäni valiokunta mietinnössään korostaa sinällään ihan oikein, että tässä työurien pidentämisessä tarvitaan kokonaisvaltaista panostamista työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin. Sitä kautta, ihan samalla tavalla täällä poliisitoimessa kuin yksityisellä sektorilla, niin kyllähän nämä työpaikat ja työolosuhteet pitää saada kuntoon, jotta sitä jaksamista sitten tulevaisuuteen löytyy enemmän, ja myöskin sitten työterveyshuoltoa pitää tehostaa tähän ennalta ehkäisevään suuntaan.

Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pitää päästä puuttumaan siihen, että se työkyky uhkaa rapistua. Minä ymmärrän oikein hyvin nämä puheenvuorot, joissa täällä on viitattu siihen työssä kohdattavaan väkivaltaan. Se on kova paikka, se on ihan päivänselvä asia, mutta kyllä noilla työkykyä ylläpitävillä toiminnoilla päästään minun mielestäni aika pitkälle.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vastauspuheenvuorot edustajille Jalonen, Heinonen, Lohi, ja sitten puhujalistaan. Ja anteeksi, Packalén.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä nosti esille yleiseen työhyvinvointiin liittyvän asian elikkä työpisteeseen liittyvät asiat. Mutta kun näissä meidän turvallisuussektorin työpaikoissa sitä ei oikeastaan voida tehdä, eli meidän varsinainen työpaikkamme on semmoinen paikka, mistä muut ovat tulleet pois. Meillä on aina niin sanotusti poikkeustilanne päällä, ja silloin siihen ei pystytä näissä ammateissa vaikuttamaan.

Työhyvinvoinnista tarvitsee tietysti muulla tavoin huolehtia, ja eläkeikiä tarvitsee saada joustaviksi, koska kaikki eivät ole niin sanotusti tasavahvoja, eli ne tarvitsee saada joustaviksi kaikilla turvallisuussektoreilla.

Tom Packalén /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Piirainen ja Kari ottivat esille mahdollisuudet sijoittaa senioripoliisit toimistotehtäviin. Olen itse toiminut yli 20 vuotta poliisissa ja haluaisin tietää, missä nämä toimistotehtävät mahdollisesti sijaitsevat. Nyt on päinvastoin leikattu: Pora-hankkeet ovat leikanneet kaikki tämmöiset "turhat tehtävät" poliisilta pois. Nyt on tehty poliisiautot sellaisiksi liikkuviksi toimistoiksi, missä periaatteessa koko työpäivä pystytään hoitamaan poliisiautosta käsin. Poliisilaitoksia vähennetään.

Minä haluaisin kuulla jotain konkreettista sillä tavalla, että missä nämä sijaitsevat nämä paikat, ovatko esimerkiksi sosialidemokraatit ajamassa jotain ohjelmaa, että aletaan perustaa esimerkiksi uusia virkoja sitä varten, että nämä ikääntyvät poliisit voidaan siirtää? Tällä hetkellä niitä virkoja ei ole, ja päinvastoin niitä leikataan, eikä esimerkiksi tutkinnassa ole olemassa mitään toimistotehtäviä. Siellä on joku muu ammattilainen; jonkun alan ammattilainen on tekemässä sitä tehtävää. Mihin nämä ihmiset siirretään sitten, jos tämä ikääntyvä poliisimies siirretäänkin sinne? Tuleeko näistä tutkinnoista jotain hautausmaita sitten?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tavoitteen pitää olla se, että kaikki työkykyiset ovat työelämässä nykyistä pidempään, tavoitteena se, että olemme yli 60:n, onko sitten 62 se todellinen eläköitymisikä vai 65 tulevaisuudessa, ehkä sinnepäin menemme.

Mutta en kyllä sitäkään logiikkaa ymmärrä, että meillä, jos johonkin ammattiin joskus valmistumme, sen jälkeen, niin kuin tässä edustaja Packalén toi esille, syntyisi poliisimiesten toimistotyöosasto, johon sitten siirretään odottamaan eläköitymistä, vaan kyllä minun mielestäni homman pitäisi mennä niin, että joku tehtävä on ja sitä pystytään hoitamaan tiettyyn vaiheeseen.

Nyt olemme julkisuudessa kuulleet, että Hornetia pystyy lentämään vain tiettyyn ikään. Mutta en siitä huolimatta, jos he ovat työkykyisiä johonkin muuhun työhön, itse koe niin, että tulevaisuudessa meillä voidaan jäädä 55-vuotiaana eläkkeelle, on sitten kyse palomiehistä tai poliiseista, vaan pitää miettiä sitä, onko olemassa jokin toinen työura mahdollisesti siinä perässä. Mieluumminkin tämäntyyppistä keskustelua suomalainen yhteiskunta tarvitsisi.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Karille haluaisin todeta, kun otitte esille tämän, että keskusta on vaatinut pidempiä työuria, että sen takia juuri omassa puheenvuorossani mainitsinkin, että me nimenomaan pidämme emme pelkästään hyvänä vaan välttämättömänä, että lähdemme nostamaan eläköitymisikää, mutta tätä ei voi tehdä kategorisesti niin, että kaikilta nostetaan.

Nyt meillä on tässä käsittelyssä keskeinen turvallisuusviranomainen, poliisi. Kun sisäministeriötä kuultiin asiantuntijakuulemisessa, niin he totesivat, että ei heillä ole vielä tiedossa mitään keinoja, joilla näitä eläköityviä poliiseja, jotka tulevat kentältä, vaikkapa järjestyspuolelta, sijoitettaisiin. Siis he tunnustivat, että ei ole olemassa senioripolkuja, ja tämä on se ongelma, koska jos me ajattelemme, että meillä on kuusikymppinen, vaikka järjestyspuolella ollut poliisimies, niin ei ole ollenkaan tarkoituksenmukaista, että häntä aletaan muutamaksi vuodeksi kouluttaa aivan erilaista asiantuntemusta vaativaan vaikkapa tutkintatyöhön, rikostutkintaan tai esimiestyöhön. Ne ovat oman ammattitaitonsa vaativia tehtäviä, eikä niihin muutamaksi vuodeksi voida lähteä suoraan ketään siirtämään. Tämä on se ongelma... (Puhemies: Minuutti on täynnä, arvoisa edustaja!)

Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt minun mielestäni kannattaa huomioida, miten maailma muuttuu.

Ensinnäkin hyvä esimerkki on 72-vuotias isäni, joka viime kesänä käytännössä yksin rakensi meille Kokkolan seudulle rantasaunan. Eipä tullut mieleen, pystyykö vai ei. Ihmiset ikääntyvät hyvin yksilöllisesti.

Se toinen asia, joka tässä on äärimmäisen tärkeä, on se tapa, jolla hyvä työnantaja toimii. Hyvä työnantaja tietää työntekijöidensä tilanteen ja terveydentilan, käy yhdessä läpi varsinkin ikääntyvien ihmisten kanssa muutaman vuoden välein suunnitelman siitä, mihin tehtäviin hänet sijoitetaan ja miten pidetään kunnosta huolta. Kaikki tämä otetaan huomioon siinä, kun tehtäviä jaetaan ja sitä tekemistä järjestetään.

Käytännössä tämä ongelma, josta tässä nyt kovasti puhutaan, on huomattavasti paremmin ratkaistavissa kuin ehkä tästä vastakkainasettelua hakevasta keskustelusta voisi päättää. Itselläni on kyllä vahva luottamus siihen, että poliisijohto työnantajana kykenee kantamaan vastuunsa.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Packalénille sanon sen, että eihän näitä uudistuksia tehdä ensi vuoden tarpeisiin vaan tulevaisuuteen. Tulevaisuudessakin poliisimiehiä eläköityy ja sitä kautta virkoja tulee auki.

En halua ymmärtää kyllä edustaja Packalénin puheenvuoroa niin, etteikö kokeneille poliisimiehille olisi edelleenkin rikostutkinnan, rikostorjunnan yhteydessä tilausta. Poliisimiehen kokemus on se ammattitaidon osa, jota ei voi koulunpenkiltä saada. Me tarvitsemme kokeneita poliisimiehiä rikostorjuntaan, tutkintaan, erityyppisiin vaativiin rikostorjuntatöihin myös jatkossa. Sen takia en toivo, että vähätellään poliisien kokemusta silloin, kun puhutaan siitä, missä vaiheessa poliisimies on työkykyinen tai työkuntoinen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Viimeinen vastauspuheenvuoro vielä, edustaja Packalén, ja sitten puhujalistaan.

Tom Packalén /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin tähän sanoa kyllä sen, että arvostan suuresti vaikka kenttäkonstaapelin ammattitaitoa, mutta se vaatimus, mikä on taas jossain muualla, esimerkiksi vaikka talousrikostutkinnassa, on sellainen, että siellä vaaditaan hyvin erilaista osaamista.

Esimerkiksi talousrikostutkinta on jo nyt täynnä, siellä ovat ihmiset töissä. Mihin nämä siirtyvät, siirretäänkö talousrikostutkinnasta ammattilainen pois sitten vaikka kentälle, kun hän on nuorempi, että saadaan tilaa tälle vanhemmalle ihmiselle?

Toinen asia, minkä haluaisin tuoda esiin, on, että esimerkiksi nämä Pora-hankkeet ja muut ovat leikanneet kaikki tämmöiset ylimääräiset tehtävät. Aikaisemmin, kun itse tulin vuonna 90 poliisiin ja menin töihin, silloin oli erilaisia napinpainajia siellä ja nurkissa oli ihmisiä, oli lähetystövartiointia ja muuta, mihin tämmöisiä ikääntyviä poliisimiehiä laitettiin. Mutta esimerkiksi näistä ikääntyvistä poliisimiehistä kaksi tapettiin Tehtaankadulla, murhattiin. Siis sen seurauksena, että he eivät kyenneet tehtäviä... (Puhemies: Minuutti on tullut täyteen!)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kerta näköjään kiellon päälle. Edustaja Jungner, ja sitten yritetään uudelleen puhujalistaan.

Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):

Ehkä pitää nyt vähän sovittelevaa sävyä kiristää.

Tuo äskeinen lausuma ikääntyvistä työntekijöistä oli kyllä törkeyttä lähentelevä, ikään kuin jossain vaiheessa työntekijästä tulisi pelkkä napinpainaja, jota käsiteltäisiin kuin jotain ongelmaa. 65 vuotta tässä ajassa on hyvinkin toimintakykyisen, viriilin, uutta luovan ihmisen ikä. Minä toivoisin, että tässä keskustelussa ei enää kuultaisi tuontyyppisiä ikäviä kommentteja.

Puhemies Eero Heinäluoma:

No niin, ja nyt mennään sitten puhujalistaan.

Ismo Soukola /ps:

Herra puhemies! Tässä keskustelussa, mikä on vellonut välillä vähän surullisenakin, lähinnä tragikoomisena, on hyvin käynyt ilmi se, että suurin osa näistä puhujista ei tiedä, mitä poliisin työ on, tai palomiehen työ.

Edustaja Jungner. Terveisiä teräsvaarillenne, hän tuskin rakensi sitä mökkiä työpaineitten alla keskellä yötä tai yötyönä. Hän teki sen vapaa-ajallansa ja omaan tahtiin, todennäköisesti näin, ja varmasti hyvää työtä teki. Ei meillä ole siellä poliisilaitoksella toimistoja, joissa me teemme puhdasta sisätyötä. Se toimistoauto on se poliisiauto, joka kiitos valtion säästöjen on suhteellisen surkeassa kunnossa ja jopa paikka paikoin hengelle vaarallinen.

Poliisityö on kutsumustyö, arvoisa herra puhemies, mutta ei sitä pidä tehdä terveytensä kustannuksella. Valitettavasti vain tilanne pikkuhiljaa alkaa kääntyä siihen suuntaan. Täällä on esille tuotu työturvallisuus- ja väkivaltatilanteet. Meillä on aika paljon väkivaltatilanteita poliisia kohtaan. Minua on kolme kertaa veitsellä uhattu, kerran ampuma-ase on ollut esillä, ei ollut kyllä piipunsuu minua kohti, mutta se ei kaukana ollut, että se olisi ollut.

Sitten pitää myöskin huomioida se, että me olemme 24 tuntia tuolla liikenteessä. Työvuoro kestää sen 12 tuntia, siitä aika iso osa istutaan autossa ja ollaan liikenteessä. Kun tässä maassa kuolee pari—kolmesataa ihmistä liikennerikosten uhrina, niin saattaa olla se poliisimieskin jossain vaiheessa siinä tekijän taikka uhrin asemassa, ja liikenteessä oleminen vaatii erityistä tarkkaavaisuutta. Mitenkä sitten 68-vuotias tai 65-vuotias konstaapeli, joka muutenkin alkaa olla jo vähän sillä tasolla, että onko kaikki lautaset enää puhtaina kaapissa, pärjää näissä asioissa?

Viikoittainen työaika. Meillä on mahdollisuus viikoittaiseen kuntoiluun, mutta se tapahtuu työtehtävien armoilla, ja jos työtehtävät ovat sitä luokkaa, että sitä aikaa ei ole, niin sitten sinne punttisalille ei voi mennä. (Puhemies: Aika on tullut täyteen!)

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa esille nousi se, miten vuonna 2009 käytiin keskustelua palomiesten eläkeiän alentamisesta. Parikymmentä vuotta sitten se korotettiin 55:stä 63—68 vuoteen. Silloin pääministeri Matti Vanhasen hallitus päätti iltakoulussaan, että palomiesten eläkeikää ei alenneta, ja tämä nyt on ihan hyvä tuoda tässä keskustelussa esille.

Hieman tuntui edustaja Lohen puheesta, että keskustassa nyt halutaan puhua musta valkoiseksi ja valkoinen mustaksi ja toimitaan näköjään täysin eri tavalla ollessa hallituksessa ja ollessa oppositiossa. En itse lähde tässä vertaamaan, onko sitten kovempaa olla palomies vai poliisimies vai joku muu -mies tai -nainen, mutta sen kuitenkin uskon, että näissä kummassakin työssä 68 vuoden eläkeikään täysipäiväinen ja täysipainoinen työn tekeminen on kyllä lähes mahdotonta kaikissa tapauksissa.

Jäin itse miettimään sitä, että kuitenkin tavoitteen meillä pitää olla se, että pystymme pidentämään työuria niin alkupäästä, keskeltä kuin sitten myös lopusta. Meillä eliniänodote on noussut, ja on varmasti ihan luonnollista, että pitää olla työelämässä pidempään kuin aiemmin on oltu. Onko sitten mahdollista, että samaa työtä tehdään koko ura? Tätä minun mielestäni ihan vakavasti täytyy suomalaisessa yhteiskunnassa pohtia: voiko olla sellaisia ammattikuntia, joista jäädään eläkkeelle sellaisessa vaiheessa, että elinikää on odotettavissa vielä 30 vuotta tai joissain ammateissa jopa 40 vuotta. Tätä minun mielestäni isona kuvana pitää pohtia, enkä nyt puhu palomiehistä ja poliisimiehistä.

Tavoitteen pitää siis olla se, että pystymme korottamaan aitoa eläköitymisikää. Olen varma, että kyllä tässä lainsäädännössä, jota nyt teemme poliisimiesten osalta, haaste on ihan sama kuin palomiesten kohdalla, että kun sieltä niistä toiminnallisista kenttätehtävistä — on kyse sitten palomiesten savusukeltamisesta taikka poliisin kenttätoiminnasta — joku siirretään toisiin tehtäviin, niin uusi mies tai uusi nainen tarvitaan sinne kenttätehtävään tai savusukeltajaksi. Kyllä tässä itse asiassa on se ongelma, että kuinka paljon meille voi syntyä sellaisia henkilöitä, jotka sitten ovat muissa tehtävissä, jotka syntyvät sen myötä, että meille tulee henkilöitä, jotka eivät tuohon nyt päätettyyn eläkeikään asti pääse mutta eivät kuitenkaan vielä työkyvyttömyyseläkkeellekään ole siirtymässä.

Itse jäin miettimään, että yksi haaste tässä kyllä on se, että meillä on tällä hetkellä Suomessa 80 poliisia työttömänä. Tänä vuonna tietojeni mukaan valmistuu vielä 90 poliisia, ja ensi vuonna on valmistumassa Suomeen 300 uutta poliisia, eli meillä on kyllä siellä nuorten joukossa tulossa runsaasti uusia poliisinaisia ja poliisimiehiä tähän maahan. Toisaalta olen kyllä heistäkin erityisen huolissani, että syntyykö meille paljon sellaisia nuoria, joiden ensimmäinen työpaikka onkin työttömyyskortisto valmistumisen myötä. Toivon, että tähänkin pystyttäisiin nuorten yhteiskuntatakuulla, jossa työtakuu on yhtenä osana, puuttumaan. Näen sen tietysti haastavana ja toivoisin, että nämä nuoret miehet ja nuoret naiset pääsisivät töihin mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa puhemies! Itse näen kuitenkin niin, että näissä asioissa on syytä edetä määrätietoisesti ja etsiä ratkaisuja niin, että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohja pystytään tulevaisuudessakin turvaamaan, ja siinä oleellista on se, että tehtyjen työtuntien määrä meidän jokaisen suomalaisen kohdalla tulee kasvamaan. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää saada nuoria aikaisemmin työelämään, se tarkoittaa sitä, että meidän pitää saada työuran keskivaiheilla lisää työtunteja, mutta myös sitä, että eläköitymisikä ammatista riippumatta tulee olemaan hivenen korkeampi kuin tällä hetkellä. Tämä ei tarkoita sitä, arvoisa puhemies, että meillä ei olisi tarvetta arvioida uudelleen esimerkiksi palomiesten, poliisimiesten tai poliisinaisten, palomiehen tehtävää tekevien naisten tai sitten Puolustusvoimien tehtävissä toimivien henkilöiden eläkeikää. Kyllä se vain tässä maassa niinkin on, että moni tekee muutakin erittäin raskasta työtä, jossa tuollainen eläkeikä, jota nyt suunnitellaan, ei valitettavasti kaikkien kohdalla tule koskaan toteutumaan, vaikka he itse niin haluaisivatkin.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä työurien pidentämisen lisäksi hyvin tärkeä näkökohta on tasavertaisuus eri ammattiryhmien välillä. Sitä tässä keskustelussa on jonkin verran käsitelty. Meillä on lukuisa määrä eri ammattiryhmiä, esimerkiksi sotilasaloilla, opetustoimessa, poliisissa, joilla on erilaiset eläkesäädökset kuin valtaosalla työntekijöistä. Itse en esimerkiksi löydä kovin paljon logiikkaa siitä, että jotkut sotilaat voivat jäädä viisikymppisinä eläkkeelle, erityisopettaja 55-vuotiaana, jotkut poliisit 58-vuotiaina, kun samaan aikaan psyykkisesti raskasta työtä tekevät lastensuojelun sosiaalityöntekijät, fyysisesti rankkaa työtä tekevät rakennusmiehet tai toisten ihmisten terveydestä vastaavat sairaanhoitajat työskentelevät 63-vuotiaaksi asti. En löydä oikein logiikkaa siitä, miksi laki kohtelee heitä eri tavalla.

Myös ammatillisessa koulutuksessa eri ryhmien välillä on eroja. Toisille maksetaan harjoittelupalkkoja, toisille ei makseta. Toisille asuminen on ilmaista, toisille se maksaa. Toisilla on ateriaetu ja toiset maksavat itse enemmän ruoastaan. Kuitenkin näitä kaikkia ryhmiä koulutetaan verorahoilla, monesti julkisen sektorin ammatteihin, tarvetta vastaavasti. En löydä siitäkään logiikkaa ja näen, että tämä lakiesitys on perusteltavissa enimmäkseen tasavertaisuudella eri ammattiryhmien välillä.

Valiokunnan kuulemisessa tuli kyllä esille haasteita, ja suurin haaste on se, että samaan aikaan ollaan vähentämässä hallintovirkamiehiä poliisissa, mutta saimme siinä kuulemisessa tietoon, että todella sisäasiainministeriö ja Poliisihallitus ovat sitoutuneet tulevaisuudessa rakentamaan senioripoliisipolkuja tosissaan. Sitä kautta — kun myös ikääntyvät poliisi-ikäluokat ovat hyvin tasasuuruisia eli siellä ei ole mitään ikäpyramidia, että tulisi kerralla paljon eläköityviä poliiseja — uskon, että tämä laki on toteutettavissa ja hyväksyttävissä.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite on kestämätön niin inhimillisesti kuin kansalaisten oikeusturvan kannalta. Haluan tässä aloittaa todella sillä, että poliisi joutuu tehtävissään kohtaamaan semmoisia tilanteita — myös ikääntyvät poliisit, vaikka he siirtyisivät näihin suojatehtäviin — kuin Tehtaankadulla nämä kaksi murhattua poliisimiestä. He olivat semmoisessa tehtävässä, että he suorittivat pääsääntöisesti lähetystövartiointia, se oli eläkepolun päässä, mutta he joutuivat puuttumaan siihen tehtävään, minkä laki on heille säätänyt, ja he kohtasivat semmoisen tilanteen, mistä he eivät selviytyneet, ikävin seurauksin.

Minä haluaisin kuulla tämän lain kannattajilta, miten he ovat ajatelleet, että yli 65-vuotias konstaapeli selviytyisi vaikkapa 25-vuotiaan, vasta vankilasta vapautuneen, järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvan henkilön kiinniotosta, jos kiinniotettava laittaa vastaan. Miten keski-iältään yli 60-vuotias partio kotihälytystehtävällä selviäisi päihtyneestä perheenisästä? Tämän nyt ei pitäisi olla kauhean vaikeata. Vastaus lienee: voimankäyttövälinein, käytännössä etälamautin ja ampuma-ase. Etälamautin on tehokas yhtä henkilöä vastaan, mutta vain yhtä. Käytännössä ampuma-ase jää yhä useammin poliisin ainoaksi vaihtoehdoksi.

Onko hallitus todella tähän valmis? Eikö ihmiselämä ole tärkeimpiä arvoja, joita meidän tulisi puolustaa? Nyt tuntuu, että hallitus laittaa niin uhrin, epäillyn kuin vieläpä poliisimiesten työturvallisuuden kyseenalaiseksi tällä lakialoitteella.

Edustaja Jungnerin kommentteihin en edes viitsi vastata.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys poliisin eläkeiän nostamisesta on samaan aikaan sekä välttämätön että erittäin haasteellinen kokonaisuus. Julkisen sektorin kestävyysvajeen kattamiseksi kansalaisille tulee tarjota mahdollisuus nykyistä pidempiin työuriin. Samalla kuitenkin poliisin tehtävien erityisluontoisuuden ja käynnissä olevan poliisiuudistuksen takia korkeampi eläkeikä luo uusia paineita poliisihallintoon.

On aiheellisesti kysytty, miten erityisesti kaikkein iäkkäimmät miehistö- ja alipäällystötason poliisimiehet selviytyvät fyysisesti yhä kuormittavammaksi käyvästä työstään. Niin sanottuihin toimistotöihinkään eivät jatkossa enää iäkkäämmät poliisit pääse, kun poliisin rakennemuutoksen myötä juuri näitä ei-operatiivisia paikkoja tullaan sitten vähentämään. Siksi on tärkeää, että nyt esitykseen sisältyvä siirtymäaika käytetään mahdollisimman tarkasti hyödyksi hallituksen esityksessä mainitun senioripoliisipolun luomiseksi, poliisin työtehtävien määrittelemiseksi sekä tehtävä- ja henkilökierron lisäämiseksi.

Arvoisa puhemies! Myös hyvään johtamiseen ja vaihtoehtoisten urapolkujen tekemiseen mahdolliseksi poliiseille tulisi osoittaa resursseja, aivan kuten valiokunta lausunnossaan ehdottaa.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Poliisin ammatti on sellainen, että työntekijä jo ammattiin valmistuessaan voi perustellusti odottaa jossakin elämänsä vaiheessa kohtaavansa työtehtävässä fyysistä vastarintaa. Tätä varten poliisin peruskoulutuksessa annetaan opetusta myös fyysiseen voimankäyttöön.

Fysiikan lakien mukaan ihmisen kunto- ja suoritustaso heikkenevät iän karttuessa. Näin käy myös poliiseille. Jokainen voi pohtia, kenen on vastuu, kun fyysisen voiman heikkenemisen seurauksena aikaisemmin tavallisesti hallittu voimankäyttötilanne muuttuukin hallitsemattomaksi hätävarjelutilanteeksi. Hyvässä fyysisessä suoritustilassa oleva kolmekymppisten poliisimiesten muodostama partio olisi ottanut häiritsevän ja väkivaltaisen henkilön hallintaan sallituilla voimankäyttötavoilla ja ilman että kiinni otettava henkilö olisi kyennyt suuremmin kiinniottoa vastustelemaan. Poliisimiesten työturvallisuus ja myös kiinniotettavan oikeusturva olisivat olleet parempia, sillä kiinniotettava olisi syyllistynyt korkeintaan haitantekoon. Jos vastaavaa tehtävää suorittaa senioripoliisien partio, jonka fyysinen suorituskyky ei enää ole sama kuin nuoremmilla, ja kun tämä partio kohtaa vastarintaa eikä enää kykene hallitsemaan tilannetta normaaleilla voimankäyttötavoilla, kuten edustaja Packalén tuossa totesi, tilanne saattaa pahimmillaan johtaa jopa hätävarjeluun ja ampuma-aseen käyttöön. Tällaisessa tilanteessa koetellaan sekä tehtävää suorittaneiden poliisimiesten että vastarintaan syyllistyneen henkilön oikeusturvaa.

Arvoisa herra puhemies! Poliisin perustehtävä on pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Näihin päiviin saakka kansalaiset ovat pääasiassa voineet luottaa siihen, että suomalainen poliisi kykenee tuon tehtävän menestyksellä hoitamaan. On meidän kansalaisten etu, kun voimme jatkossakin luottaa siihen, että tehtävälle tuleva poliisipartio kykenee tehtävänsä hoitamaan.

Ikä ja iän mukana tuleva elämänviisaus ovat kunnioitettavia asioita. Valitettavasti vain me emme tälläkään lailla pysty säätämään sitä, että tehtävälle tulevilla poliisimiehillä on senioripoliisien elämänkokemus ja kolmekymppisten fyysinen suoritustaso.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Lohen tekemää muutos- ja lausumaesitystä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Suomessa niin naisten kuin miestenkin keskimääräinen elinikä on noussut. Yli satavuotiaita teräsvaareja ja teräsmummoja on noin 400—500. Kun puhutaan poliisin ja palomiehen ammateista, tiedämme, että ne ovat hyvin raskaita ammatteja fyysisesti ja henkisesti. Koulutukseen pääsemiseksi tarvitaan rankat kuntotestit, ja ne on myös läpäistävä. Kun harkitaan työurien pidentämistä näillä aloilla, on lähdettävä työuransa aloittavista — siis nuorille heti töitä valmistumisen jälkeen. Poliisien ja palomiesten eläkeikää ei tule missään nimessä nostaa.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalliorinne otti sinänsä tärkeän asian esille, tämän tasapäistämisen tai tasa-arvon, mutta tasa-arvo tässä toteutuu vähän kummallisella tavalla, jos kaikille aiotaan samanlaisia eläkeasemia ajaa. Kyllä minun mielestäni se tasa-arvo olisi sitä, että eläkeiät suhteutettaisiin kuhunkin työtehtävään, niitten vaativuuteen. Meillä on varmasti yhtä lailla vaativuutta niin sosiaalitoimen työtehtävissä kuin valimotehtävissä, mutta ne ovat pikkasen eri tavalla vaativia tehtäviä, ja niitten eläkeikien pitäisi olla suhteutettuina siihen tasoon.

Sitten tämä, mikä on jäänyt vähän vähemmälle: Meillä on tutkinnassa myöskin paljon poliisimiehiä, jotka ikääntyvät, ja todennäköisesti heillä se eläkeikä voi olla lähempänä sitä 68:aa kuin 63:a. Me tiedämme, että tutkintajuttujen määrät kasvavat ja stressi on aikamoinen. Monesti suomalainen mies sitä stressiä hoitaa viinakaupan lasisella laulukirjalla, ja siitä ei nyt välttämättä hyvää jälkeä seuraa. Kun vielä määrärahoja leikataan kuntoutuksesta ja työterveyshuollosta, niin tässä on vähän niin kuin vedetty tuolia alta pois. Toisella kädellä tarjotaan penkkiä, että istupa siihen.

Tämän työryhmän käsitys siitä, että työkyvyttömyyseläke on kunniakas tapa päättää virkaura, on minun mielestäni suorastaan hävytön. Tämä kyllä kertoo sen asenteen siitä, kuinka paljon kruunun virkamiehiä tässä yhteiskunnassa arvostetaan, jos tällainen käsitys on voimassa.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Soukola mainitsi nimeni ja piti kummallisena sitä tasa-arvokäsitystä, että kaikilla ammattiryhmillä olisi samanlaisia eläkesääntöjä. Minä taas pidän kummallisena senkaltaista tasa-arvokäsitystä, että ihmisiä voidaan kohdella eri tavalla ja se tulkitaan jotenkin tasa-arvoksi.

On olemassa paljon sellaisiakin poliisimiehiä, jotka haluaisivat jatkaa virkauraansa tämän eroamisiän jälkeen. Tämän lainmuutoksen jälkeen heillä on siihen mahdollisuus, tässä on paljon joustoa, tässä on huomioitu siirtymäaikoja, jotta tämä ei ole kohtuuton kenellekään. Siinä mielessä minä näen, että kyllä tämä toteuttaa tasa-arvoa paremmin kuin nykyinen tilanne, jossa nämä eroamisiät periytyvät joistain historiallisista tekijöistä, joita välttämättä ei enää moni meistä tiedäkään. Eli kyllä minä näen, että tässä yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus toteutuvat paremmin kuin vanhassa lainsäädännössä.

Yleiskeskustelu päättyi.