7) Määrärahan osoittaminen hätätekstiviestitoiminnan
kehittämiseen
Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen tehnyt tämän talousarvioaloitteen
koskien hätätekstiviestitoiminnan kehittämistä.
Minulla on tässä auki Hätäkeskuslaitoksen
sivu, josta voimme lukea, että "hätätekstiviestejä ei
voi lähettää suoraan hätänumeroon
112".
Jokaisella hätäkeskuksella toki Suomessa on oma
matkapuhelinnumeronsa, mutta tämä ei voi olla
täysin aukoton tilanne kuulovammaisten, kuurojen osalta,
jotka ovat siis matkapuhelinviestinnässään
täysin tekstiviestien varassa. Toki monet kuurot, kuulovammaiset
voivat tuottaa puhetta, ja suositellaan, että hätäilmoitus
tehdään, jos puhetta pystytään
tuottamaan. Mutta tiedän senkin tilanteen, että kuulovammaisia
ja kuuroja on luultu hyvin humalaisiksi henkilöiksi ja
välttämättä se viesti ei ole
mennyt perille, koska kuulovammaisen ja syntymästään
asti kuuron puheentuottaminen voi olla niin paljon huonompaa kuin
mitä meillä kuulevilla on.
Sisäasiainministeriössä asia on ollut
toki vireillä, ja selvitystyötä on tehty,
niin myös muissa Pohjoismaissa, joissa ymmärtääkseni
tämän järjestelmän kehittäminen
on jonkin verran pidemmällä kuin Suomessa.
Valiokuntakuulemisissa hallintovaliokunnassa tämä hanke
hätätekstiviestien lähettämisestä nimenomaan
numeroon 112 on ymmärtääkseni arvioitu
aika hintavaksi. Siitäkin syystä olen tämän
määrärahan halunnut tässä summamuodossa
ja -määrässä esittää.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Heikki Autto /kok:
Arvoisa puheenjohtaja! Tässä hallintovaliokunnan
puheenjohtaja Pirkko Mattilan tekemässä aloitteessa
on erittäin tärkeä sisältö.
On ilman muuta selvää, että niille
erityisryhmille, joille tekstiviestillä viestiminen on
käytännössä ainoa tapa saada
viestiä hätäkeskukselle hätätilanteesta,
tämänkaltainen palvelu on suorastaan välttämätön,
ja tämän pitäisi ilman muuta olla tätä päivää.
Siksi ihmettelenkin kyllä sitä, eikö ministeriö jo
ihan virkatyönä hoida tämänkaltaista
asiaa. Suomessa tietysti nämä ict-asiat eivät
ole aivan parhaalla mahdollisella mallilla valtion ja kuntien hallinnossa,
mutta ei kyllä voi olla niin, että hätätekstiviestin
käyttöönottoa varten — varsinkaan
tässä tarkoituksessa, että otetaan yhteyttä hätäkeskukseen — tarvittaisiin puoli
miljoonaa ylimääräistä rahaa.
Tätä itse asiasisältöä,
jonka Mattila tässä aloitteessaan esittää,
erittäin lämpimästi kannatan, mutta muodollisesti
en kannata tätä aloitteen tekemistä vaan heitän
kyllä vahvasti pallon sisäasiainministerille ja
sisäasiainministeriölle, että tämä asia
tulee saada kuntoon.
Tähän vielä lisäisin ehkä vähän
laajempana kokonaisuutena, mutta se liittyy myös hätätilanteisiin,
että myös hätätiedotteet tulisi
mielestäni pystyä viestimään
kohdennetusti alueille tekstiviestein, niin että kaikki
mobiililaitteet, jotka ovat tietyn tukiaseman alueella, minne hätätilanne,
vaaratilanne, kohdistuu, tällaisen hätätiedotteen
saisivat. Nykyinen lainsäädäntö — johon toki
mietintöä olen itsekin ollut hallintovaliokunnassa
tekemässä edustaja Mattilan kanssa ja josta suuri
sali on päättänyt, kaikki olemme siihen yhtä syyllisiä siis — on
osoittanut kankeutensa ja tietyllä tavalla riittämättömyytensä,
toimimattomuutensa hätäviestien välittämisessä.
Mielestäni hallintovaliokunnan ja myös sisäministeriön tulisi
tähän lainsäädäntöön
reagoida.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen
mukaan uuden hätäkeskustietojärjestelmän
kehitystyötä ja käyttöönottoa
valmistellaan siten, että käyttöönotto
voitaisiin toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Voidaan
katsoa, että tämä hallintovaliokunnan
puheenjohtajan, edustaja Pirkko Mattilan aloite näistä hätätekstiviesteistä tulee
sikäli kreivin aikaan, että nyt on tämä kehittämistyö parhaillaan
käynnissä.
Itse kiinnitin tähän edustaja Mattilan talousarvioaloitteeseen
huomiota siksi, että olen ollut pitkään
Kuurojen Palvelusäätiön toiminnassa mukana
ja tämä asia on siinä mielessä minulle
läheinen. Olisi erittäin tärkeää ainakin
selvittää tämän hätätekstiviestin
lähettämismahdollisuus hätänumeroon
112 tai jollain muulla tavalla hoitaa tämä kuurojen
ja kuulovammaisten mahdollisuus viestiin myöskin tämmöisenä ei-puheviestinä eli
hätätekstiviestinä. En lähde
kiistelemään siitä, onko tämä 500 000
euroa nyt sitten tarpeellinen lisämääräraha,
mutta ainakin edustaja Mattilan tahdon suuntaa arvostan ja sitä,
että tämä asia on nyt tullut keskustelun
kohteeksi täällä salissa.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! 112 on numero, josta jokaisen ihmisen on
saatava apua hätäänsä, se on
yksinkertaisesti näin. Tämä aloite on
yksi keino lisätä turvallisuutta yhteiskunnassamme.
Mutta tahdon hieman laajentaa asiaa. Hätäkeskus
on vain ensimmäinen lenkki avun saamisessa, ja sen avun
on siirryttävä siitä jatkotoimenpiteisiin,
on se sitten poliisi, ambulanssi, pelastuslaitos, mikä tahansa,
mikä hätä nyt kulloinkin on. Sen tulevan
resurssin on oltava kunnossa.
Tässä yhteydessä on muistutettava
siitä, että kuntien tehtävien leikkauslistalla
pelkoni osoittuu siihen, että myös pelastustoimen
resursseja leikataan. Nyt tässä hätäkeskusuudistuksessa
on ollut se ongelmallinen puoli, että siinä ei
ole otettu huomioon kaikkia tehtäviä ja tehtäväkuvia, mitä sen
hätänumeron 112 takana toimii. Säästöistä johtuen
tehtävien leikkauksien johdosta on jouduttu tekemään
sekä poliisin puolella että pelastustoimen puolella
tilannekeskuksia, mitkä pitävät yllä tilannekuvaa.
Tämä on ennen hoidettu hätäkeskuksista,
ja nyt hätäkeskuksien leikkauksien vuoksi tämä kustannus
on siirtynyt näille toimijoille, jotka toimivat 112-numeron
jälkeen. Käytännössä tämä säästö on
tullut kalliimmaksi kuin mitä tässä on
ollut. Aina, kun tehdään jotain tämmöistä kokonaisuutta,
on otettava huomioon nimenomaan se kokonaisuus, turvallisuusketju, jonka
ensimmäinen lenkki on hätäkeskus.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä edustajien Mattila
ja Turunen tekemä talousarvioaloite on kannatettava ja
ajankohtainen. Se tulee korjaamaan toivottavasti puutteen, mikä kuulovammaisia
ja puhevikaisia kohtaan on tässä hätäviestien
perillesaannissa. Edustaja Mattila kuvasi hyvin näitä ongelmia,
että saatetaan luulla humalaiseksi tai epäillään
jotain muuta tai ei saada selvää. Turvallisuuskysymykset
saadaan toiselle tasolle, jos tekstiviestillä pystyy selvästi
ilmaisemaan avun tarpeen hätäkeskukseen.
Tämä on myöskin nykyaikaa. Vielä parikymmentä vuotta
sitten välttämättä tekstiviesti
ei olisi tullut mieleenkään kenellekään,
mutta kännyköiden ja tietokoneiden ja muun kehityksen
ohella tämä on tullut ajankohtaiseksi. Täytyy
myöskin yhteiskuntaan kehittää mahdollisuuksia,
jotka mahdollistavat uusien käytäntöjen
käyttöönoton, niin että saadaan
asia hyvin vireille. Siksi toivonkin, että tämä toimii
keinona siihen, että tämä asia tulee
kuntoon.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Mattilan aloite on erittäin
kannatettava. Hätätekstiviestin mahdollistaminen
on todella tärkeä asia yhdenvertaisuuden näkökulmasta
viittomakielisille ja kuulovammaisille. Myös kuuron ja
viittomakielisen tulee voida elää turvallisella
mielellä siitä, että myös hätäviestin saa
aina perille. Ja todellakin tekstiviestin käyttö tulisi
ulottaa myös muun muassa terveyskeskusten ajanvarauksiin
ja moniin muihin yhteiskunnan palveluihin. Näin viittomakielinen
saisi paljon vaivattomammin palvelua ja voisi hoitaa asioitaan ilman
että täytyy ihan joka kerta turvautua siihen kalliiseen
tulkkipalveluun. Uskoisin, että tästä lopputulemana
jopa yhteiskunnan kustannukset voisivat vähentyä,
kun asiat tulisivat mutkattomammin hoidetuiksi. Itse asiassa nämä ovat asioita,
joista viittomakieliset ovat todella kauan jo puhuneet, ja olisi
hyvä, että ne saataisiin todella vihdoin toimimaan.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia kollegoille näistä kannustavista
kommenteista, mitä tähän aloitteeseen
kerroitte.
Tuota hintaa nyt on pakko kommentoida sen verran, että valtiovarainministeriön
eräs arvio, ehkä hieman hätäinen
arvio, tämmöisen tekstiviestijärjestelmän
kehittämiseksi oli 10 miljoonaa euroa, ja sen takia tässä tämä summa
muotoutuu itselläni näin. Mutta tulevaisuus tietysti näyttää,
mihin suuntaan tämä hanke etenee. Ehkä piraattipuolue
tekisi tämän tällaisen järjestelmän todella
edullisesti, tiedäpä häntä.
Mutta tulkin välityksellä ei todellakaan ensiapua
saa silloin, kun se hätä on. Eli se kuulovammaisten
perheitten arki voi siinä mielessä olla sangen
karua. Kerron tämän, koska olen itse viittomakielinen
ja perheestä äitini oli kuuro.
Ict-alalla on Suomessa paljon hyvää osaamista,
ja siksikin ihmettelen, että tätä järjestelmää ei olla
voitu viedä eteenpäin. Ict-alalla on osaamista
myöskin vapautumassa rakennemuutoksen vuoksi, joten siksikin
ehkä olisi kiirekin saada sitä osaamista käyttöön,
ja voihan vaikka kuvapuhelu hätäkeskukseen olla
jossain vaiheessa mahdollinen.
Mutta joka tapauksessa me tiedämme aivan varmasti Suomessa,
kenellä se kuulovamma on, kuka on kuuro, kuka todella tarvitsee
viittomakielen tulkkia palveluita käyttäessään
ja varmasti myöskin sitä hätätekstiviestiä tarvitsee.
Elikkä kohderyhmä on aivan selvä, ja
nyt vain tarvitaan tahto tämän asian toteuttamiseen.
Keskustelu päättyi.