Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt tämän talousarvioaloitteen koskien hätätekstiviestitoiminnan kehittämistä. Minulla on tässä auki Hätäkeskuslaitoksen sivu, josta voimme lukea, että "hätätekstiviestejä ei voi lähettää suoraan hätänumeroon 112".

Jokaisella hätäkeskuksella toki Suomessa on oma matkapuhelinnumeronsa, mutta tämä ei voi olla täysin aukoton tilanne kuulovammaisten, kuurojen osalta, jotka ovat siis matkapuhelinviestinnässään täysin tekstiviestien varassa. Toki monet kuurot, kuulovammaiset voivat tuottaa puhetta, ja suositellaan, että hätäilmoitus tehdään, jos puhetta pystytään tuottamaan. Mutta tiedän senkin tilanteen, että kuulovammaisia ja kuuroja on luultu hyvin humalaisiksi henkilöiksi ja välttämättä se viesti ei ole mennyt perille, koska kuulovammaisen ja syntymästään asti kuuron puheentuottaminen voi olla niin paljon huonompaa kuin mitä meillä kuulevilla on.

Sisäasiainministeriössä asia on ollut toki vireillä, ja selvitystyötä on tehty, niin myös muissa Pohjoismaissa, joissa ymmärtääkseni tämän järjestelmän kehittäminen on jonkin verran pidemmällä kuin Suomessa.

Valiokuntakuulemisissa hallintovaliokunnassa tämä hanke hätätekstiviestien lähettämisestä nimenomaan numeroon 112 on ymmärtääkseni arvioitu aika hintavaksi. Siitäkin syystä olen tämän määrärahan halunnut tässä summamuodossa ja -määrässä esittää.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattilan tekemässä aloitteessa on erittäin tärkeä sisältö.

On ilman muuta selvää, että niille erityisryhmille, joille tekstiviestillä viestiminen on käytännössä ainoa tapa saada viestiä hätäkeskukselle hätätilanteesta, tämänkaltainen palvelu on suorastaan välttämätön, ja tämän pitäisi ilman muuta olla tätä päivää. Siksi ihmettelenkin kyllä sitä, eikö ministeriö jo ihan virkatyönä hoida tämänkaltaista asiaa. Suomessa tietysti nämä ict-asiat eivät ole aivan parhaalla mahdollisella mallilla valtion ja kuntien hallinnossa, mutta ei kyllä voi olla niin, että hätätekstiviestin käyttöönottoa varten — varsinkaan tässä tarkoituksessa, että otetaan yhteyttä hätäkeskukseen — tarvittaisiin puoli miljoonaa ylimääräistä rahaa. Tätä itse asiasisältöä, jonka Mattila tässä aloitteessaan esittää, erittäin lämpimästi kannatan, mutta muodollisesti en kannata tätä aloitteen tekemistä vaan heitän kyllä vahvasti pallon sisäasiainministerille ja sisäasiainministeriölle, että tämä asia tulee saada kuntoon.

Tähän vielä lisäisin ehkä vähän laajempana kokonaisuutena, mutta se liittyy myös hätätilanteisiin, että myös hätätiedotteet tulisi mielestäni pystyä viestimään kohdennetusti alueille tekstiviestein, niin että kaikki mobiililaitteet, jotka ovat tietyn tukiaseman alueella, minne hätätilanne, vaaratilanne, kohdistuu, tällaisen hätätiedotteen saisivat. Nykyinen lainsäädäntö — johon toki mietintöä olen itsekin ollut hallintovaliokunnassa tekemässä edustaja Mattilan kanssa ja josta suuri sali on päättänyt, kaikki olemme siihen yhtä syyllisiä siis — on osoittanut kankeutensa ja tietyllä tavalla riittämättömyytensä, toimimattomuutensa hätäviestien välittämisessä. Mielestäni hallintovaliokunnan ja myös sisäministeriön tulisi tähän lainsäädäntöön reagoida.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönottoa valmistellaan siten, että käyttöönotto voitaisiin toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Voidaan katsoa, että tämä hallintovaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Pirkko Mattilan aloite näistä hätätekstiviesteistä tulee sikäli kreivin aikaan, että nyt on tämä kehittämistyö parhaillaan käynnissä.

Itse kiinnitin tähän edustaja Mattilan talousarvioaloitteeseen huomiota siksi, että olen ollut pitkään Kuurojen Palvelusäätiön toiminnassa mukana ja tämä asia on siinä mielessä minulle läheinen. Olisi erittäin tärkeää ainakin selvittää tämän hätätekstiviestin lähettämismahdollisuus hätänumeroon 112 tai jollain muulla tavalla hoitaa tämä kuurojen ja kuulovammaisten mahdollisuus viestiin myöskin tämmöisenä ei-puheviestinä eli hätätekstiviestinä. En lähde kiistelemään siitä, onko tämä 500 000 euroa nyt sitten tarpeellinen lisämääräraha, mutta ainakin edustaja Mattilan tahdon suuntaa arvostan ja sitä, että tämä asia on nyt tullut keskustelun kohteeksi täällä salissa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! 112 on numero, josta jokaisen ihmisen on saatava apua hätäänsä, se on yksinkertaisesti näin. Tämä aloite on yksi keino lisätä turvallisuutta yhteiskunnassamme.

Mutta tahdon hieman laajentaa asiaa. Hätäkeskus on vain ensimmäinen lenkki avun saamisessa, ja sen avun on siirryttävä siitä jatkotoimenpiteisiin, on se sitten poliisi, ambulanssi, pelastuslaitos, mikä tahansa, mikä hätä nyt kulloinkin on. Sen tulevan resurssin on oltava kunnossa.

Tässä yhteydessä on muistutettava siitä, että kuntien tehtävien leikkauslistalla pelkoni osoittuu siihen, että myös pelastustoimen resursseja leikataan. Nyt tässä hätäkeskusuudistuksessa on ollut se ongelmallinen puoli, että siinä ei ole otettu huomioon kaikkia tehtäviä ja tehtäväkuvia, mitä sen hätänumeron 112 takana toimii. Säästöistä johtuen tehtävien leikkauksien johdosta on jouduttu tekemään sekä poliisin puolella että pelastustoimen puolella tilannekeskuksia, mitkä pitävät yllä tilannekuvaa. Tämä on ennen hoidettu hätäkeskuksista, ja nyt hätäkeskuksien leikkauksien vuoksi tämä kustannus on siirtynyt näille toimijoille, jotka toimivat 112-numeron jälkeen. Käytännössä tämä säästö on tullut kalliimmaksi kuin mitä tässä on ollut. Aina, kun tehdään jotain tämmöistä kokonaisuutta, on otettava huomioon nimenomaan se kokonaisuus, turvallisuusketju, jonka ensimmäinen lenkki on hätäkeskus.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä edustajien Mattila ja Turunen tekemä talousarvioaloite on kannatettava ja ajankohtainen. Se tulee korjaamaan toivottavasti puutteen, mikä kuulovammaisia ja puhevikaisia kohtaan on tässä hätäviestien perillesaannissa. Edustaja Mattila kuvasi hyvin näitä ongelmia, että saatetaan luulla humalaiseksi tai epäillään jotain muuta tai ei saada selvää. Turvallisuuskysymykset saadaan toiselle tasolle, jos tekstiviestillä pystyy selvästi ilmaisemaan avun tarpeen hätäkeskukseen.

Tämä on myöskin nykyaikaa. Vielä parikymmentä vuotta sitten välttämättä tekstiviesti ei olisi tullut mieleenkään kenellekään, mutta kännyköiden ja tietokoneiden ja muun kehityksen ohella tämä on tullut ajankohtaiseksi. Täytyy myöskin yhteiskuntaan kehittää mahdollisuuksia, jotka mahdollistavat uusien käytäntöjen käyttöönoton, niin että saadaan asia hyvin vireille. Siksi toivonkin, että tämä toimii keinona siihen, että tämä asia tulee kuntoon.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mattilan aloite on erittäin kannatettava. Hätätekstiviestin mahdollistaminen on todella tärkeä asia yhdenvertaisuuden näkökulmasta viittomakielisille ja kuulovammaisille. Myös kuuron ja viittomakielisen tulee voida elää turvallisella mielellä siitä, että myös hätäviestin saa aina perille. Ja todellakin tekstiviestin käyttö tulisi ulottaa myös muun muassa terveyskeskusten ajanvarauksiin ja moniin muihin yhteiskunnan palveluihin. Näin viittomakielinen saisi paljon vaivattomammin palvelua ja voisi hoitaa asioitaan ilman että täytyy ihan joka kerta turvautua siihen kalliiseen tulkkipalveluun. Uskoisin, että tästä lopputulemana jopa yhteiskunnan kustannukset voisivat vähentyä, kun asiat tulisivat mutkattomammin hoidetuiksi. Itse asiassa nämä ovat asioita, joista viittomakieliset ovat todella kauan jo puhuneet, ja olisi hyvä, että ne saataisiin todella vihdoin toimimaan.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia kollegoille näistä kannustavista kommenteista, mitä tähän aloitteeseen kerroitte.

Tuota hintaa nyt on pakko kommentoida sen verran, että valtiovarainministeriön eräs arvio, ehkä hieman hätäinen arvio, tämmöisen tekstiviestijärjestelmän kehittämiseksi oli 10 miljoonaa euroa, ja sen takia tässä tämä summa muotoutuu itselläni näin. Mutta tulevaisuus tietysti näyttää, mihin suuntaan tämä hanke etenee. Ehkä piraattipuolue tekisi tämän tällaisen järjestelmän todella edullisesti, tiedäpä häntä.

Mutta tulkin välityksellä ei todellakaan ensiapua saa silloin, kun se hätä on. Eli se kuulovammaisten perheitten arki voi siinä mielessä olla sangen karua. Kerron tämän, koska olen itse viittomakielinen ja perheestä äitini oli kuuro.

Ict-alalla on Suomessa paljon hyvää osaamista, ja siksikin ihmettelen, että tätä järjestelmää ei olla voitu viedä eteenpäin. Ict-alalla on osaamista myöskin vapautumassa rakennemuutoksen vuoksi, joten siksikin ehkä olisi kiirekin saada sitä osaamista käyttöön, ja voihan vaikka kuvapuhelu hätäkeskukseen olla jossain vaiheessa mahdollinen.

Mutta joka tapauksessa me tiedämme aivan varmasti Suomessa, kenellä se kuulovamma on, kuka on kuuro, kuka todella tarvitsee viittomakielen tulkkia palveluita käyttäessään ja varmasti myöskin sitä hätätekstiviestiä tarvitsee. Elikkä kohderyhmä on aivan selvä, ja nyt vain tarvitaan tahto tämän asian toteuttamiseen.