Täysistunnon pöytäkirja 121/2013 vp

PTK 121/2013 vp

121. TORSTAINA 28. MARRASKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Sisäministerin luottamus poliisiylijohtajaan

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Viime perjantaina ministeri Räsänen pyysi poliisiylijohtaja Paateroa harkitsemaan viikonlopun yli, voiko tämä jatkaa nykyisessä tehtävässään. Maanantaina ministeri antoi kuitenkin Paaterolle kaiken tukensa. Muun muassa työoikeuden professori Seppo Koskinen kommentoi tällaisen poukkoilevan toiminnan olevan huonoa johtamista. Ministerin ailahtelu tässä asiassa vaikuttaa hätiköinniltä tavallisenkin kansalaisen silmissä. Ministerin arvostelu poliisin johtoa kohtaan on omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan. Ministeri Räsänen, miten aiotte jatkossa huolehtia siitä, ettei tällaisia hätiköintejä tulisi? Miten arvioitte omaa asemaanne sisäministeriön johtajana, jonka alaisuuteen myös poliisiasiat kuuluvat?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Pidän tuota viime viikolla käytyä keskustelua ja myös sitä toimenpidettä, jonka tein tehdessäni tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjälle, edelleen perusteltuna. Pidän perusteltuna myös sitä, että avoimesti kerroin syyn, minkä takia tuohon tutkintapyyntöön päädyin. Sisäministeriössä on poliisin laillisuusvalvontaa ja muun muassa eräiden poliisiyksiköiden yhteistoimintaa selvitetty tämän vuoden aikana ja pyydetty siitä myös Poliisihallitukselta selvityksiä. Nythän tässä on myös erittäin vakava tutkinta menossa kohdistuen erääseen Helsingin huumepoliisin poliisimieheen. Viime viikolla käytyjen keskustelujen pohjalta tein havainnon, josta kävin keskustelua valtakunnansyyttäjän kanssa, ja tuossa keskustelussa hän kehotti minua tekemään tästä havainnosta tutkintapyynnön, jonka tein. On tärkeää, että kaikki poliisitoiminta on valvottua ja että toimitaan lakien ja ohjeiden ja määräysten mukaan ihan valtakunnallisesti yhtenäisesti. Mielestäni on (Puhemies koputtaa) tärkeää, että asiat selvitetään riippumattoman tahon toimesta.

Viikonlopun aikana poliisiylijohtajan kanssa käymäni keskustelun jälkeen olemme tulleet siihen samaan tulokseen, että tämä kysymys on otettava vakavasti ja tästä jatketaan hyvässä yhteisymmärryksessä eteenpäin.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsänen, ihmettelitte miksi poliisilla ei ole rekisteröityjä tietolähteitä Helsingissä, ja jätitte asiasta Valtakunnansyyttäjänvirastolle selvityspyynnön. Voin vastata, että suurin syy siihen on, että halukkaita rekisteröityyn tietolähdetoimintaan ei Helsingissä ole ollut. Sinänsä keskustelu niin rikollisten kuin muidenkin kansalaisten kanssa on aina ollut osa Suomen poliisin toimintatapaa. Pakkorekisteröinnit saattaisivat johtaa siihen, että varsinkaan kovimmilta rikollisilta ei jatkossa tietoa saataisi. Pakkokirjaaminen tuo mieleen lähinnä Itä-Saksan salaisen poliisin toiminnan. Miten ministeri Räsänen aikoo huolehtia siitä, että tietolähdetoimintaan liittyvät lait ja ohjeistukset olisivat tarkoituksenmukaisia rikosten tutkinnan ja ennaltaehkäisyn kannalta, että lait ovat poliisin toimintaa tukevia eivätkä haittaavia?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa, ja meillä poliisin tietolähdetoimintaa säätelevät niin poliisilaki, sisäministeriön asetus kuin sitten Poliisihallituksen määräys, ja ne on tarkoitettu valtakunnallisiksi ohjeiksi. Tuon asetuksen mukaan tietolähteen käyttäminen on myös kirjattava ja tämä kirjaaminen tai rekisteröinti, jos se on tarpeen, ei saa vaarantaa tietolähteen henkilöllisyyden salassa pysymistä. Meillä on kokemusta useista poliisiyksiköistä, että mitään ongelmaa asianmukaisen kirjaamisen ja rekisteröinnin kohdalla ei ole.

Tähän rekisteröintiin on olemassa monia eri tapoja, joita en käy tässä erittelemään, koska ne ovat tuon salassa pidettävän ohjeen mukaisia.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Niin, varmasti näitten rekisterien salassa pysyminen on ehdottoman tärkeää jatkossa, ja ensimmäinen kysymykseni kuuluukin: miten nimenomaan näitten rekisterien asiallinen käyttö aiotaan varmistaa Poliisihallituksessa? Ymmärtääkseni Poliisihallitus on se, joka näistä rekistereistä vastaa.

Mutta kun tässä nyt sivuttiin muitakin poliisilakeja ja tämäkin eduskunta on niitä säätänyt ja tällä hetkellä on menossa muun muassa Pora kolmosen ja tämän poliisirakenteen uudistamisen toimeenpano, niin olisin halunnut toiseksi kysyä ministeri Räsäseltä: miten aiotte turvata henkilöstön jaksamisen tämän uudistuksen kuluessa?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Tämä Pora III -uudistus tuo mahdollisuuden myös tämän poliisin laillisuusvalvonnan tehostamiseen järkevällä tavalla. Nyt ei ole suinkaan tarkoitus se, että poliisitoimintaa valvovia poliisimiehiä ollaan lisäämässä, vaan se, että se järjestetään yhdenmukaisella ja järkevällä tavalla. Kaikkiin poliisilaitoksiin rakennetaan laillisuusvalvontayksikkö, jonka riippumattomuutta muusta poliisilaitoksen toiminnasta on tarkoitus edelleen vahvistaa, ja toki meillä on tämä valvontaketju kautta poliisihallinnon olemassa. On erittäin tärkeää, että henkilöstön jaksamisesta tässä yhteydessä huolehditaan, ja siinä Poliisihallituksella on toki vastuu, kun tätä uudistusta lähdetään viemään eteenpäin.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nämä poliisiasiat todella ovat tätä yhteiskuntaa keskusteluttaneet viime vuosina. Meillähän on poliisin osalta nyt tehty viime aikoina monia isoja hallinnollisia muutoksia: on Pora ykköstä, Pora kakkosta, Pora kolmonen on tulossa jne. Muutoksia, uudistuksia tehdään ja on tehty ilman että on tiedetty, mitä vaikutuksia edellisillä suurilla hallinnollisilla muutoksilla on ollut. Arvoisa ministeri, onko vaarana, että nämä nopeat, isot hallinnolliset muutokset nyt ovat sitten omiaan edesauttamaan tätä äärettömän kovaa ja vellovaa keskustelua poliisin toiminnasta?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kun aloitimme tällä vaalikaudella työmme, niin jouduimme sen tosiasian eteen, että poliisin rahoitukseen oli tulossa noin 70 miljoonan euron alijäämä, joka olisi tarkoittanut, jos mitään emme olisi tehneet, lähes tuhannen henkilötyövuoden vähenemää poliisissa, ja se olisi aivan varmasti aiheuttanut ongelmia myös kansalaisten turvallisuuden kannalta ja tietenkin myös poliisin itsensä jaksamisen kannalta. Sen vuoksi hallitus teki päätökset poliisitoiminnan turvaamiseksi: käynnistimme hallinnollisen uudistuksen, jonka tavoitteena on siis se, että poliisin kenttätoiminta pyritään turvaamaan. Kansalaisen näkökulmasta ei tapahdu muutoksia, eli sieltä operatiivisesta toiminnasta ei vähennetä, mutta sen sijaan hallintoa kevennetään, ja tällä lailla voidaan sitä resurssien painopistettä siirtää siihen varsinaiseen poliisitoimintaan. Samallahan hallitus teki myös päätöksen, tänä ta-loudellisesti vaikeana aikana, lisätä kehyksiin 30 miljoonaa euroa rahaa poliisitoimintaan asteittain. (Puhemies koputtaa) Nämä ovat olleet välttämättömiä, vastuullisia toimia hallituksen taholta.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat valtion tärkeimpiä tehtäviä: taata siis kansakunnan sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Sen takia perussuomalaiset ovat aina nähneet armeijassa ja poliisissa ystävän ja tukeneet näitä elintärkeitä instituutioita. Mutta tämä hallituksen politiikka on näyttänyt sekavalta. Hyvin toiminut liikkuva poliisi lakkautettiin, mikä ei poliisiministeri Rajamäen aikana olisi tullut kuuloonkaan. En syytä, mutta kysyn, mitä tässä on nyt tapahtunut, kun selkosilla tulee karhu useammin kuin poliisi vastaan. (Hälinää) Maaseudun palvelut, poliisipalvelut, ovat kyllä menneet alaspäin. Minä kysyn nyt arvoisalta pääministeriltä: Mikä on hallituksen linja? Eihän se niin voi olla joka asiassa teidän hallituksessanne, että sektoriministeri touhuaa ja hallitus ei tiedä mitään. Siis mitä te hallituksena, sinä "sixpackinä", nyt ajattelette tästä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinilla oli ihan hyvä tuo kysymys. Se oli vähän samankaltainen kuin että onko hallitus tietoinen, ja jos on, niin mistä. (Naurua) Ilmeisesti kuitenkin kysymys liittyi tähän poliisikokonaisuuteen.

Meidän tavoitteemme on ollut se, että ei tehdä pelkästään menoleikkauksia kaikille hallinnonaloille, vaan uudistetaan sitä rakennetta niin, että saadaan itse palveluja enemmän.

Niin kuin ministeri Räsänenkin on aiemmin todennut, poliisin uudistuksessa on ollut kysymys siitä, että me vähennämme hallintoa, jotta saamme lisää poliisimiehiä, ja vielä niin, että koko tätä rakenneuudistusta on ryyditetty jonkun verran lisäämällä rahaa. Mutta olennaista on se, että hallinnollisia yksikköjä ja hallintovirkoja vähennetään, jotta se raha riittäisi itse siihen poliisityöhön, rikoksentorjuntaan, tutkintaan ja ihan siihen kenttätyöhön. Minusta tämmöiset rakenneuudistukset, niin vaikeita kuin ne monesti ovat tehdä, ovat kyllä hyvin perusteltuja itse palvelun kannalta. (Mauri Pekkarinen: Ei ole Pihtiputaalla poliiseja! — Jouko Skinnari: Mutta karhuja!)

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen ministeri Räsäsen kanssa samaa mieltä siitä, että valvomatonta viranomaistoimintaa ei voi olla. Poliisilain 36 a §:n 2 momentti sanoo näin: "Tietolähdettä koskevat tiedot voidaan tallettaa henkilörekisteriin." Minä luen tämän niin, että oikealla nimellä ei tarvitse tietolähteitä mihinkään rekisteriin merkitä. On syntynyt sellainen mielikuva, että te, ministeri Räsänen, olisitte tästä tulkinnasta eri mieltä. Eihän tämä tulkintani teidän tulkinnastanne voi olla oikea, koska ette kai te luule, että löytyy yhtään kovan luokan rikollista sisäpiiristä, joka suostuisi siihen, että hänet omalla nimellään merkittäisiin niin sanotuksi tietolähteeksi johonkin poliisin rekisteriin? Eli oletteko samaa mieltä siitä, että tällainen tulkinta on virheellinen?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin korjaan sen, että eivät tietolähteet suinkaan aina ole kovan luokan rikollisia. Siellä on aivan kuuliaisia kansalaisia, (Ben Zyskowicz: Minä puhun nyt niistä lähteistä!) lainkuuliaisia kansalaisia, joukossa, jotka vain tietävät asioita.

Mutta meillä on aika montakin pykälää, jotka koskevat tätä tietolähteen käyttöä, ja te siteerasitte nyt vain yhtä pykälää. Meillä myös sanotaan se, että tietolähteen käyttäminen on kirjattava. Rekisteröinti johonkin henkilörekisteriin on eri asia kuin tietolähteen kanssa asioimisesta dokumentointi, ja meillä myös Poliisihallitus on antanut aika yksityiskohtaisen ohjeen siitä, millä tavalla tuo kirjaaminen ja mahdollinen rekisteröinti, joka todellakin on eri asia, on toteutettava ja missä tilanteessa. Tämä asiakirja taas on salassapidettävä, mutta olen itse kyllä siihen huolellisesti tutustunut, ja niitten havaintojen pohjalta, jotka tein, minulle heräsi epäily, että onko meillä toimittu lakien ja asetusten ja ohjeiden mukaan, ja sen vuoksi, käytyäni luottamuksellisen keskustelun (Puhemies koputtaa) valtakunnansyyttäjän kanssa, tein tuon tutkintapyynnön, ja edelleen olen hyvin vakuuttunut siitä, että se oli todellakin tarpeen. Nyt riippumaton taho tutkii asian, ja odotamme, minkälainen arvio sieltä tulee.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Rouva ministeri, tiedätte, että asetus tai ohjeet eivät saa olla ristiriidassa lain kanssa, ja minun mielestäni laki lähtee siitä, että tällainen rekisteröinti voidaan tehdä. Mitä kirjaamiseen tulee, niin totta kai poliisimies voi jollain tavoin esimerkiksi esimiestään varten nimiä paljastamatta kirjata, että hän on tänään kanssakäynyt tai aikonut kanssakäydä jonkin salaisen tietolähteensä kanssa. Te sanoitte, että te ette puhu kovan luokan rikollisista. Minä puhun. Minä puhun niistä kovan luokan rikollisista, jotka on onnistuttu sieltä sisäpiiristä saamaan poliisille tärkeäksi tietolähteeksi, niistä rikollisista, jotka saattavat oman henkensä tai vähintään terveytensä vaaraan, jos heidän toimiminen salaisena tietolähteenä tulee ilmi. Oletteko sitä mieltä, että tällainen tietolähde pitää omalla nimellään kirjata johonkin henkilörekisteriin, vai ette? (Mauri Pekkarinen: Se on hyvä kysymys nyt!)

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Tuossa laissa todetaan myös, että rekisteröiminen, silloin kun se rekisteröiminen on tarpeen — totean vielä, että se ei kaikissa tilanteissa ole tarpeen, mutta silloin kun se on tarpeen — ei saa vaarantaa tietolähteen henkilöllisyyden salassa pysymistä. On monia eri tapoja hoitaa tuo rekisteröinti. Eivät ne suinkaan mene verkkoon sieltä vuodettavaksi, vaan esimerkiksi voidaan käyttää vaikkapa erilaisia koodeja. Se rekisteri voi olla vaikka paperilla kassakaapissa, josta sitä ei kukaan pääse näkemään. Eli on olemassa erilaisia tapoja hoitaa tuo rekisteröinti, ja siitä lähdetään, että se ei saa vaarantaa ei poliisin toimintaa eikä tuon henkilön mahdollista paljastumista ja siten hänen turvallisuuttaan.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Poliisirekisterin laillisuusvalvonta on tärkeää jo ihan kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin, että poliisilla on tarpeelliset työkalut perustehtävänsä hoitamiseen. Viime viikolla näitten rekisterisotkujen osalta syyttävä sormi osoitti Poliisihallitusta. Kysyn kuitenkin sisäministeriltä: Sisäministeriön poliisiosasto johtaa Poliisihallitusta. Miten te ministerinä näette, mikä vastuu sisäministeriön poliisiosastolla on näiden rekistereiden seuraamisesta ja valvonnasta? Ei kai häntä heiluta poliisikoiraa?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on ihan paikallaan, että koko tuo valvontaketju katsotaan. Se valvonta lähtee sieltä poliisilaitoksista, sitten Poliisihallituksella on tietenkin oma vastuunsa siinä, ja sisäministeriölle tulevat sitten Poliisihallituksen arviointiraportit. Sisäministeriö ei tee niitä arviointikäyntejä siellä poliisilaitoksissa, vaan se on Poliisihallituksen tehtävä, mutta sisäministeriö saa nuo arviointiraportit, joiden pohjalta sitten tehdään näkemykset siitä, millä tavalla tuo valvonta on toiminut. Nyt kun tuo riippumaton taho selvittää myös tämän valvonnan asianmukaisuutta, niin totta kai se kohdistuu koko ketjuun. Mielestäni se on ihan paikallaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vielä edustaja Packalén.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsänen, sanoitte, että poliisin toiminnan pitää perustua lakiin. Poliisilaissa sanotaan tietolähdetoiminnasta ainoastaan se, että minkätasoinen poliisimies voi hyväksyä jonkun viralliseksi tietolähteeksi. Onko ministeri Räsänen sitä mieltä, että jokainen poliisille luottamuksellista tietoa antanut henkilö rekisteröitäisiin johonkin ilmiantorekisteriin? Eli vielä lyhyesti: haluatteko, että Suomen poliisi luo Suomeen Itä-Saksan salaisen poliisin mallisen toimintakulttuurin?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Totesin jo aikaisemmin, että näitä tapoja kirjata, toteuttaa tuota lain vaatimusta tietolähteen käytön kirjaamisesta, on monia ja myöskään rekisteröinti ei tietenkään kaikissa tilanteissa tule kyseeseen, mutta siitä on olemassa omat ohjeensa eli Poliisihallituksen ohjeistus, jota tulee noudattaa, ja itse asiassa sen täsmentäminenkin on vielä sisäministeriön näkemyksen mukaan tarpeen. Valvomatonta poliisitoimintaa ei ole, ja on myös poliisimiehen oikeusturvan kannalta tärkeää silloin, kun hän on tekemisissä näiden kovan luokan rikollisten kanssa, joihin täällä on viitattu, että hänellä on oikeus turvanaan, tietyt merkinnät ja dokumentit siitä, minkälaisia keskusteluja on käyty, onko palkkioita maksettu, ovatko ne lainmukaisia ja niin edespäin. Tämä kaikki täytyy hoitaa niin, että kenenkään henkilöllisyys ei paljastu. Se on täysin mahdollista. Meillä on (Puhemies koputtaa) esimerkiksi suojelupoliisista ja keskusrikospoliisista hyviä kokemuksia siitä, että se on pystytty ihan asianmukaisesti hoitamaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on nyt tällä erää käsitelty.

​​​​