Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! STX Finland ilmoitti eilen, että se
on keskeyttänyt kahden matkustajalautan projektin, koska
ei ole onnistunut saamaan rakennusaikaista rahoitusta näille
jo aiesopimuksessa oleville tilauksille, ja nyt on vaarassa, että nämä tilaukset
menevät muualle. Syvissä vaikeuksissa olevalla
emoyhtiöllä, STX:llä, ei näytä olevan
kykyä turvata suomalaisten telakoiden tulevaisuutta. Nyt
kysyn elinkeinoministeri Vapaavuorelta: Olisiko jo korkea aika tehdä radikaali
ratkaisu? Emoyhtiöhän on ilmoittanut, että kaikki
eurooppalaiset telakat ovat myynnissä. Olisiko aika nyt
valtion tehdä ostotarjous ja siirtää sitten
myöhemmin konsortio kokoamalla tämä telakkateollisuus suomalaiseen
omistukseen, ja valtio olisi siinä ankkuriomistajana?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! On kovin valitettavaa, että STX menetti
hankkeen, jonka jo ehkä kuvitteli olevan kotona. Kuten
edustaja Uotilan kysymyksestäkin kävi ilmi, se
perustuu pitkälti siihen, että rahoitusta ei ollut
saatavissa, mikä puolestaan perustuu tietenkin kaikkien
restrukturointiohjelmien jälkeenkin yhtiön niin
heikkoon tilaan, että yksityiset rahoittajat eivät
halunneet lähteä matkaan mukaan.
Mitä tähän toiseen kysymykseen tulee,
niin olen useaan otteeseen viimeisen vuoden aikana todennut, että valtio
ei sulje pois laskuista sellaista vaihtoehtoa, että se
voisi olla omistajana, vähemmistöomistajana, jos
löytyisi uskottava uusi konsortio, jossa olisi merkittävä määrä teollisia omistajia
mukana, edellyttäen, että telakka oikeasti olisi
myynnissä. Mutta valtion varaan sitä ei voi laskea.
Valtiolla ei ole semmoista liiketoimintaosaamista tai muuta, että se
voisi lähteä siihen ankkuriomistajaksi.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Markkina-analyytikot ovat arvioineet, että seuraavan seitsemän
vuoden aikana maailmassa tilataan noin 60—70 matkustajalauttaa
ja saman verran myöskin loistoristeilijöitä,
jotka ovat Turun telakan osaamisen eliittiä. Nyt kuitenkin
on niin, että kun ei pystytä edes tilauksessa
olevien alusten rakentamisaikaista rahoitusta turvaamaan, niin on hyvin
vaikea neuvotella uusista tilauksista, jotka ovat taas tietysti
kannattavan tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä.
Eikö tässä tilanteessa nyt kuitenkin
jo ihan kestävyysvajeenkin kuromisen näkövinkkelistä olisi
tehtävä kaikki mahdollinen, jotta tämän
vaikean rahoitus- ja omistuskriisin yli päästään?
Ja koska on ilmoitettu, että myynnissä ovat kaikki
eurooppalaiset toiminnot, toistan kysymyksen siitä, että valtio
tekisi ostotarjouksen ja katsoisi, miten siihen reagoidaan, ja sen
jälkeen ryhtyisi keräämään
tätä konsortiota muista suomalaisista omistajatahoista.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Olen edustaja Uotilan johdannosta täysin
samaa mieltä hänen kanssaan. Kaikki pitää tehdä,
jotta tässä päästään
suomalaisten kokonaisedun, suomalaisten veronmaksajien ja paikallisen
työllisyyden kannalta positiiviseen ratkaisuun.
Pitää kuitenkin muistaa, että ongelmien
ydin on se, että kyseessä oleva yhtiö on
useita vuosia peräkkäin tehnyt merkittäviä tappioita
ilman, että on tehnyt siitä asianmukaisia johtopäätöksiä ja ryhtynyt
saneeraamaan omaa toimintaansa. Tämän kurssin
kääntäminen ei yksinkertaisesti tapahdu
hetkessä. Tämän jälkeen yhtiö on
erittäin tukalaan tilanteeseen jouduttuaan ryhtynyt näihin
toimenpiteisiin, sinänsä erittäin ikäviin
ja valitettaviin mutta yhtiön kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin,
kuten Rauman telakan sulkemiseen. Sitä kautta on avattu
polku sille, että yhtiö pikkuhiljaa voisi tervehdyttää itsensä siihen
kuntoon, että se voisi kilpailla niistä tilauksista,
joita maailmalla toki edelleen jatkossa on.
On kuitenkin hyvä huomauttaa edelleen myös siitä,
että maailmalla on selkeätä ylikapasiteettia telakkapuolella
suhteessa näitten tilausten määrään.
Maailmalla on huomattavan paljon enemmän telakoita, jotka
näitä pystyvät (Puhemies koputtaa) rakentamaan,
ja niillä enemmän kapasiteettia kuin mitä rakennetaan.
Kilpailu on erittäin kovaa, ja sen takia sen pitää perustua
hyvässä kunnossa olevaan, kannattavaan liiketoimintaan,
jota valtion mukanaolo (Puhemies koput-taa) ei millään
lailla yksinään ratkaise.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri, Turun telakan kannattavuudesta
teillä näyttää olevan erittäin
huonot tiedot. Te vaaditte hyviä kannattavuuslukuja tuotannossa,
joka on toiminut jo vuosia erittäin vajaalla kapasiteetilla. On
selvää, että silloin ei huipputuloksiin
päästä.
Mutta tästä omistamisesta: Valtiot eri puolilla maailmaa
ja Euroopassa lisäävät omistuksiaan telakkateollisuudessa.
Venäjän valtio, sen valtionyhtiö, osti
juuri merkittävästi Helsingin telakkaa. Miksi
Suomessa pidetään tiukasti kiinni siitä,
että valtio ei lähde omistajaksi, vaikka tässä on
todella kysymys strategisesta alasta ja tuhansista työpaikoista?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Arvioni yhtiön kannattavuudesta
perustuvat julkisiin kaupparekisterissä oleviin tilinpäätöstietoihin,
jotka ovat myös edustaja Yrttiahon saatavissa. Niistä ei
varmaan kannata ruveta vänkäämään.
Minun mielestäni tässä on sillä lailla
suuri näköharha ja väärinkäsitys
kuvitella, että valtion omistus sinänsä jossakin
yhtiössä, joka kroonisissa ongelmissa erittäin
vaikeilla, globaalisti kilpailuilla markkinoilla ylikapasiteettitilanteessa,
olisi tae yhtään mistään. Arvoisa
puhemies, ei valtion omistus tee kannattamattomasta yrityksestä kannattavaa.
Ei valtiolla ole semmoista liiketoimintaosaamista, mitä markkinoilla
on. Valtio voi parhaimmillaan olla mukana fasilitoimassa ja luomassa
uutta omistajapohjaa ja auttamassa sitä jollain strategisella
vähemmistöomistuksella, mutta en usko, että siinä,
että valtio lähtisi teolliseksi enemmistöomistajaksi yritykseen
tällaisella alalla, on mitään järkeä.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Ei se valtion omistus varmaan sitä tarkoita,
että kansanedustajat siellä hitsaavat niitä laivoja
ja ministerit niitä maailmalle myyvät. Kysymys
on strategisen teollisuusalan turvaamisesta Suomessa: halutaanko
se turvata Suomessa vai halutaanko siitä luopua.
Mutta kysyisin ministeri Vapaavuorelta tästä Scandlinesin
tilanteesta. Heidän tarvitsee muutaman päivän
sisällä löytää rakentajat
näille kahdelle autolautalle. Onko oikeasti hallituksella käytettävissä mitään
keinoja? Onko niitä keinoja, vai onko haluttomuutta, vai
luovutaanko sitten ja katsotaan, kuka ne rakentaa?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Hallituksella on käytössään kaikki
ne keinot, jotka meriteollisuuden tukemisessa ovat olleet käytössä jo
pitkään, jotka ovat keinoja, joita millään
muulla teollisuudenalalla ei ole olemassa. Finnveran erittäin
merkittävä mukaantulo rahoitukseen on käytettävissä,
mikäli se lain ja säädösten
mukaisesti on mahdollista. Finnvera ottaa siinä erittäin
paljon etunojaa. Myös innovaatiotuki on mahdollisesti käytettävissä.
Nämä ovat keinoja, joita millään
muulla alalla ei ole olemassa ja joitten suhteen Suomessa meidän
linjaamme ei ole missään vaiheessa muutettu.
Olen edustajan kanssa täysin samaa mieltä siitä,
että tämä on strateginen ala ja meidän
pitää tehdä kaikkemme sen turvaamiseksi,
mutta on väärinkäsitys kuvitella, että se
onnistuisi sillä lailla, että valtio lähtisi
omistajaksi.
On myös hyvä huomauttaa siitä, että Suomesta
on viimeisen kymmenen vuoden aikana kadonnut noin 100 000
teollista työpaikkaa. Täällä on
useita yrityksiä mennyt nurin, eikä olisi mitään
mieltä semmoisessa ajattelutavassa, että aina
kun on merkittävä yritys, joka uhkaa mennä nurin
tai jolla on vakavia vaikeuksia, valtio lähtisi omistajaksi.
Valtio omistaisi (Puhemies koputtaa) kohta kolmasosan Suomen elinkeinoelämästä,
jos näin toimittaisiin.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Telakkateollisuus on valtavan tärkeä osa suomalaista
meriosaamista, meriklusteria. Suomalaiset ovat tehneet viisi maailman
ylivoimaisesti suurinta ja hienointa risteilijää.
Meillä on valtava brändi suomalaisuudessa tässä maailmalle
antaa.
STX on vaikeuksissa, sen me kaikki tiedämme. STX on
ilmoittanut olevansa valmis myymään. Se on ainakin
julkisessa sanassa ollut, talouslehdissä monta kertaa tämä asia
kerrottu. Eivät yksittäiset suomalaiset pienet
yhtiöt pysty olemaan ostamassa tällaista yhtiötä.
Ei valtion tarvitse mennä enemmistöomistajaksi,
mutta valtiota tarvitaan siihen, että se kerää sen
konsortion, jossa valtio on mukana, ja se konsortio menee ja pelastaa
telakkateollisuuden Suomeen jo siksikin, että Suomen arktinen
osaaminen, se varsinainen terävin hammas, on nimenomaan
tämän yrityksen omistuksessa. Me saatamme menettää ei
vain nämä telakat, vaan myös sen arktisen
osaamisen (Puhemies koputtaa) ja teknologian, ellei tässä toimita.
Rohkeutta, hallitus, sitä teiltä nyt tarvitaan.
Periaatteellinen vastustus, heittäkää hukkaan
se.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! On totta, että Suomella on syytä olla
ylpeä meriteollisuutensa historiasta. Maailman kymmenestä kaikkien
aikojen suurimmasta aluksesta seitsemän on muistaakseni
rakennettu Suomessa. Yli 60 prosenttia kaikista jäänmurtajista,
mitä maailmalla on koskaan rakennettu, on rakennettu Suomessa.
Suomella on erittäin perinteikäs ja kunniakas
historia tällä alalla, ja on selvää,
että on suuri kansallinen intressi pyrkiä pitämään
huolta siitä, että sillä on myös
jatkoa. Tosiasia on se, että meillä on viime aikoina
ollut tässä omistajuuden kannalta huonoa tuuria.
Noin viimeiseen 20 vuoteen meillä on ollut vain ulkomaisia
omistajia meidän keskeisellä telakkateollisuudella,
mikä on ollut osoitus siitä, että kotimaista
kiinnostusta tähän ei ole riittävästi
olemassa.
Olen edustaja Pekkarisen kanssa samaa mieltä valtion
roolista tässä harjoituksessa ja voin edustaja
Pekkariselle vakuuttaa, että valtiovalta tekee parhaansa
sellaisen konsortion löytämiseksi, joka voisi
mahdollisesti telakat ostaa, mikäli ne ovat myytävissä.
On kuitenkin selvää, että julkisesti eduskunnan
istuntosalissa en voi tämäntyyppisiä kaupallisia
neuvotteluja enempää avata.
Matti Saarinen /sd:
Puhemies! Kiinnitän myös huomiota siihen,
että tulevaisuutta ajatellen arktinen aktiviteetti kasvaa
ja meillä on jäänmurtajien rakentamisessa
sellaista osaamista, että tulevaisuus voisi hyvin rakentua
myös sen varaan. Mutta meille on myös kerrottu,
että laivanrakentamisessa rahoitusvastuut ovat muuttuneet
niin, että kun aikaisemmin rakennusaikaisesta rahoituksesta
vastasi tilaaja, niin rahoitusvastuu on siirtynyt nyt tänne
telakkapuolelle eli rakentajalle. Kysyn ministeriltä: onko
tämä rahoitusvastuun uusjako syynä siihen,
että tilaukset karkaavat Suomesta muualle, vai onko syynä se,
että varustamo tekee laivoja liian halvalla ja toiminta
on kannattamatonta?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Rahoitusjärjestelyt ovat globaalisti
vakiintuneita käytäntöjä, jotka
ovat sinänsä hyvin erikoisia. Eli kun myydään
laivoja, jotka saattavat parhaimmillaan maksaa jopa miljardin, niin
parhaimmillaan ostaja maksaa vain sen 80 prosenttia ja sen jälkeen,
kun se on jo täysin valmis. Se tietenkin edellyttää erittäin
suuria rakennusaikaisia rahoitusjärjestelyjä.
Mutta Suomi ei tässä poikkea globaalista käytännöstä,
tämä ei ole selittävä tekijä sille,
että kilpailussa huonosti pärjättäisiin.
Arvoisa puhemies! Minulla oli mahdollisuus syksyn aikana vierailla
Koreassa isoilla telakoilla ja Singaporessa isoilla telakoilla,
ja kyllä siellä hyvin konkreettisesti huomaa sen,
kuinka kovaa tämä globaali kilpailu on ja kuinka
isoja muutoksia lyhyessä ajassa on tullut. Siis korealaiset
ja kiinalaiset ovat alle kymmenessä vuodessa nostaneet
oman markkinaosuutensa alle 20 prosentista 70 prosenttiin kaikessa
maailman laivanrakennuksessa. Siellä on vain ylivertaista
tehokkuutta, tietenkin halvempia työvoimakustannuksia jne.,
mikä tekee (Puhemies koputtaa) kilpailun erittäin
vaikeaksi, ja tässä suhteessa nimenomaan tämmöinen
arktinen ala, jolla taas sitten osaamista ei ole koko maailmassa,
on se, missä meillä olisi tulevaisuudessa vielä paljon saavutettavissa
ja ylläpidettävissä.
Ilkka Kanerva /kok:
Puhemies! Nämä vaikeudet johtuvat luonnollisesti
STX:n heikosta tilanteesta. Mutta tosiasiassa nyt on käynyt
niin, että sarja toisensa jälkeen me häviämme,
lähtien Oasis-luokan risteilijöistä,
TUI-luokan kolmannet alukset tilattaisiin Suomesta, jos rahoitus
järjestyisi, ja nyt Scandlinesin osalta myöskin
sama tilanne. Miten se on mahdollista, että näin
käy, että me häviämme toiselle
EU-maalle tilanteessa, jossa rahoitusjärjestelyjen pitäisi
olla identtiset EU-alueella ja itse asiassa WTO:n mukaan koko globaalillakin
alueella? Me häviämme, vaikka meillä on
parempi osaaminen. Tilaaja haluaisi ne Suomesta, mutta rahoitusjärjestelyjen takia
valtio ei kykene tässä asiassa tulemaan vastaavalla
vastaan kuin Ranskan tapauksessa kyetään tulemaan.
Onko tässä ketteryydessä jotain parantamisen
varaa?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Meillä on täällä Suomessa
välillä vähän outo ajattelutapa,
että jos voitamme jonkun kansainvälisen kilpailun,
se perustuu meidän erinomaisuuteen, mutta jos häviämme,
niin se perustuu kaverin puliveivaukseen. Ei se näin ole,
eikä ole ollut osoitettavissa, että Ranska olisi
pystynyt tarjoamaan tässä parempaa rahoituspakettia.
Kysymys on siitä, onko telakka rahoituskelpoinen. Suomi
olisi ja STX:n telakka olisi sen Oasis-luokan kolmoshankkeen saanut,
mikäli yhtiö olisi ollut rahoituskelpoinen. Jos
yhtiö olisi ollut siinä kunnossa, että se
olisi normaalisti voitu rahoittaa, se olisi rahoitettu ja sitä tilausta parhaillaan
toteutettaisiin Turussa. Eli pitää muistaa se,
että rahoituksen saaminenkin edellyttää sitä,
että yhtiö on sellaisessa kunnossa, että sitä ylipäänsä pystytään
rahoittamaan, ja tässä suhteessa STX:n Suomen-telakka
oli ajautunut olennaisesti huonompaan jamaan kuin Ranskan-telakka,
mikä on varmasti merkittävämpi tekijä kuin
sitten mahdollisissa rahoitusjärjestelyissä olevat
erot, joita globaalisti kuitenkin aika tarkkaan säännellään.