Arvoisa puhemies! STX Finland ilmoitti eilen, että se on keskeyttänyt kahden matkustajalautan projektin, koska ei ole onnistunut saamaan rakennusaikaista rahoitusta näille jo aiesopimuksessa oleville tilauksille, ja nyt on vaarassa, että nämä tilaukset menevät muualle. Syvissä vaikeuksissa olevalla emoyhtiöllä, STX:llä, ei näytä olevan kykyä turvata suomalaisten telakoiden tulevaisuutta. Nyt kysyn elinkeinoministeri Vapaavuorelta: Olisiko jo korkea aika tehdä radikaali ratkaisu? Emoyhtiöhän on ilmoittanut, että kaikki eurooppalaiset telakat ovat myynnissä. Olisiko aika nyt valtion tehdä ostotarjous ja siirtää sitten myöhemmin konsortio kokoamalla tämä telakkateollisuus suomalaiseen omistukseen, ja valtio olisi siinä ankkuriomistajana?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On kovin valitettavaa, että STX menetti hankkeen, jonka jo ehkä kuvitteli olevan kotona. Kuten edustaja Uotilan kysymyksestäkin kävi ilmi, se perustuu pitkälti siihen, että rahoitusta ei ollut saatavissa, mikä puolestaan perustuu tietenkin kaikkien restrukturointiohjelmien jälkeenkin yhtiön niin heikkoon tilaan, että yksityiset rahoittajat eivät halunneet lähteä matkaan mukaan.

Mitä tähän toiseen kysymykseen tulee, niin olen useaan otteeseen viimeisen vuoden aikana todennut, että valtio ei sulje pois laskuista sellaista vaihtoehtoa, että se voisi olla omistajana, vähemmistöomistajana, jos löytyisi uskottava uusi konsortio, jossa olisi merkittävä määrä teollisia omistajia mukana, edellyttäen, että telakka oikeasti olisi myynnissä. Mutta valtion varaan sitä ei voi laskea. Valtiolla ei ole semmoista liiketoimintaosaamista tai muuta, että se voisi lähteä siihen ankkuriomistajaksi.

Arvoisa puhemies! Markkina-analyytikot ovat arvioineet, että seuraavan seitsemän vuoden aikana maailmassa tilataan noin 60—70 matkustajalauttaa ja saman verran myöskin loistoristeilijöitä, jotka ovat Turun telakan osaamisen eliittiä. Nyt kuitenkin on niin, että kun ei pystytä edes tilauksessa olevien alusten rakentamisaikaista rahoitusta turvaamaan, niin on hyvin vaikea neuvotella uusista tilauksista, jotka ovat taas tietysti kannattavan tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Eikö tässä tilanteessa nyt kuitenkin jo ihan kestävyysvajeenkin kuromisen näkövinkkelistä olisi tehtävä kaikki mahdollinen, jotta tämän vaikean rahoitus- ja omistuskriisin yli päästään? Ja koska on ilmoitettu, että myynnissä ovat kaikki eurooppalaiset toiminnot, toistan kysymyksen siitä, että valtio tekisi ostotarjouksen ja katsoisi, miten siihen reagoidaan, ja sen jälkeen ryhtyisi keräämään tätä konsortiota muista suomalaisista omistajatahoista.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Uotilan johdannosta täysin samaa mieltä hänen kanssaan. Kaikki pitää tehdä, jotta tässä päästään suomalaisten kokonaisedun, suomalaisten veronmaksajien ja paikallisen työllisyyden kannalta positiiviseen ratkaisuun.

Pitää kuitenkin muistaa, että ongelmien ydin on se, että kyseessä oleva yhtiö on useita vuosia peräkkäin tehnyt merkittäviä tappioita ilman, että on tehnyt siitä asianmukaisia johtopäätöksiä ja ryhtynyt saneeraamaan omaa toimintaansa. Tämän kurssin kääntäminen ei yksinkertaisesti tapahdu hetkessä. Tämän jälkeen yhtiö on erittäin tukalaan tilanteeseen jouduttuaan ryhtynyt näihin toimenpiteisiin, sinänsä erittäin ikäviin ja valitettaviin mutta yhtiön kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin, kuten Rauman telakan sulkemiseen. Sitä kautta on avattu polku sille, että yhtiö pikkuhiljaa voisi tervehdyttää itsensä siihen kuntoon, että se voisi kilpailla niistä tilauksista, joita maailmalla toki edelleen jatkossa on.

On kuitenkin hyvä huomauttaa edelleen myös siitä, että maailmalla on selkeätä ylikapasiteettia telakkapuolella suhteessa näitten tilausten määrään. Maailmalla on huomattavan paljon enemmän telakoita, jotka näitä pystyvät (Puhemies koputtaa) rakentamaan, ja niillä enemmän kapasiteettia kuin mitä rakennetaan. Kilpailu on erittäin kovaa, ja sen takia sen pitää perustua hyvässä kunnossa olevaan, kannattavaan liiketoimintaan, jota valtion mukanaolo (Puhemies koput-taa) ei millään lailla yksinään ratkaise.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri, Turun telakan kannattavuudesta teillä näyttää olevan erittäin huonot tiedot. Te vaaditte hyviä kannattavuuslukuja tuotannossa, joka on toiminut jo vuosia erittäin vajaalla kapasiteetilla. On selvää, että silloin ei huipputuloksiin päästä.

Mutta tästä omistamisesta: Valtiot eri puolilla maailmaa ja Euroopassa lisäävät omistuksiaan telakkateollisuudessa. Venäjän valtio, sen valtionyhtiö, osti juuri merkittävästi Helsingin telakkaa. Miksi Suomessa pidetään tiukasti kiinni siitä, että valtio ei lähde omistajaksi, vaikka tässä on todella kysymys strategisesta alasta ja tuhansista työpaikoista?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Arvioni yhtiön kannattavuudesta perustuvat julkisiin kaupparekisterissä oleviin tilinpäätöstietoihin, jotka ovat myös edustaja Yrttiahon saatavissa. Niistä ei varmaan kannata ruveta vänkäämään. Minun mielestäni tässä on sillä lailla suuri näköharha ja väärinkäsitys kuvitella, että valtion omistus sinänsä jossakin yhtiössä, joka kroonisissa ongelmissa erittäin vaikeilla, globaalisti kilpailuilla markkinoilla ylikapasiteettitilanteessa, olisi tae yhtään mistään. Arvoisa puhemies, ei valtion omistus tee kannattamattomasta yrityksestä kannattavaa. Ei valtiolla ole semmoista liiketoimintaosaamista, mitä markkinoilla on. Valtio voi parhaimmillaan olla mukana fasilitoimassa ja luomassa uutta omistajapohjaa ja auttamassa sitä jollain strategisella vähemmistöomistuksella, mutta en usko, että siinä, että valtio lähtisi teolliseksi enemmistöomistajaksi yritykseen tällaisella alalla, on mitään järkeä.

Arvoisa puhemies! Ei se valtion omistus varmaan sitä tarkoita, että kansanedustajat siellä hitsaavat niitä laivoja ja ministerit niitä maailmalle myyvät. Kysymys on strategisen teollisuusalan turvaamisesta Suomessa: halutaanko se turvata Suomessa vai halutaanko siitä luopua.

Mutta kysyisin ministeri Vapaavuorelta tästä Scandlinesin tilanteesta. Heidän tarvitsee muutaman päivän sisällä löytää rakentajat näille kahdelle autolautalle. Onko oikeasti hallituksella käytettävissä mitään keinoja? Onko niitä keinoja, vai onko haluttomuutta, vai luovutaanko sitten ja katsotaan, kuka ne rakentaa?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Hallituksella on käytössään kaikki ne keinot, jotka meriteollisuuden tukemisessa ovat olleet käytössä jo pitkään, jotka ovat keinoja, joita millään muulla teollisuudenalalla ei ole olemassa. Finnveran erittäin merkittävä mukaantulo rahoitukseen on käytettävissä, mikäli se lain ja säädösten mukaisesti on mahdollista. Finnvera ottaa siinä erittäin paljon etunojaa. Myös innovaatiotuki on mahdollisesti käytettävissä. Nämä ovat keinoja, joita millään muulla alalla ei ole olemassa ja joitten suhteen Suomessa meidän linjaamme ei ole missään vaiheessa muutettu.

Olen edustajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tämä on strateginen ala ja meidän pitää tehdä kaikkemme sen turvaamiseksi, mutta on väärinkäsitys kuvitella, että se onnistuisi sillä lailla, että valtio lähtisi omistajaksi.

On myös hyvä huomauttaa siitä, että Suomesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana kadonnut noin 100 000 teollista työpaikkaa. Täällä on useita yrityksiä mennyt nurin, eikä olisi mitään mieltä semmoisessa ajattelutavassa, että aina kun on merkittävä yritys, joka uhkaa mennä nurin tai jolla on vakavia vaikeuksia, valtio lähtisi omistajaksi. Valtio omistaisi (Puhemies koputtaa) kohta kolmasosan Suomen elinkeinoelämästä, jos näin toimittaisiin.

Arvoisa puhemies! Telakkateollisuus on valtavan tärkeä osa suomalaista meriosaamista, meriklusteria. Suomalaiset ovat tehneet viisi maailman ylivoimaisesti suurinta ja hienointa risteilijää. Meillä on valtava brändi suomalaisuudessa tässä maailmalle antaa.

STX on vaikeuksissa, sen me kaikki tiedämme. STX on ilmoittanut olevansa valmis myymään. Se on ainakin julkisessa sanassa ollut, talouslehdissä monta kertaa tämä asia kerrottu. Eivät yksittäiset suomalaiset pienet yhtiöt pysty olemaan ostamassa tällaista yhtiötä. Ei valtion tarvitse mennä enemmistöomistajaksi, mutta valtiota tarvitaan siihen, että se kerää sen konsortion, jossa valtio on mukana, ja se konsortio menee ja pelastaa telakkateollisuuden Suomeen jo siksikin, että Suomen arktinen osaaminen, se varsinainen terävin hammas, on nimenomaan tämän yrityksen omistuksessa. Me saatamme menettää ei vain nämä telakat, vaan myös sen arktisen osaamisen (Puhemies koputtaa) ja teknologian, ellei tässä toimita. Rohkeutta, hallitus, sitä teiltä nyt tarvitaan. Periaatteellinen vastustus, heittäkää hukkaan se.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On totta, että Suomella on syytä olla ylpeä meriteollisuutensa historiasta. Maailman kymmenestä kaikkien aikojen suurimmasta aluksesta seitsemän on muistaakseni rakennettu Suomessa. Yli 60 prosenttia kaikista jäänmurtajista, mitä maailmalla on koskaan rakennettu, on rakennettu Suomessa. Suomella on erittäin perinteikäs ja kunniakas historia tällä alalla, ja on selvää, että on suuri kansallinen intressi pyrkiä pitämään huolta siitä, että sillä on myös jatkoa. Tosiasia on se, että meillä on viime aikoina ollut tässä omistajuuden kannalta huonoa tuuria. Noin viimeiseen 20 vuoteen meillä on ollut vain ulkomaisia omistajia meidän keskeisellä telakkateollisuudella, mikä on ollut osoitus siitä, että kotimaista kiinnostusta tähän ei ole riittävästi olemassa.

Olen edustaja Pekkarisen kanssa samaa mieltä valtion roolista tässä harjoituksessa ja voin edustaja Pekkariselle vakuuttaa, että valtiovalta tekee parhaansa sellaisen konsortion löytämiseksi, joka voisi mahdollisesti telakat ostaa, mikäli ne ovat myytävissä. On kuitenkin selvää, että julkisesti eduskunnan istuntosalissa en voi tämäntyyppisiä kaupallisia neuvotteluja enempää avata.

Puhemies! Kiinnitän myös huomiota siihen, että tulevaisuutta ajatellen arktinen aktiviteetti kasvaa ja meillä on jäänmurtajien rakentamisessa sellaista osaamista, että tulevaisuus voisi hyvin rakentua myös sen varaan. Mutta meille on myös kerrottu, että laivanrakentamisessa rahoitusvastuut ovat muuttuneet niin, että kun aikaisemmin rakennusaikaisesta rahoituksesta vastasi tilaaja, niin rahoitusvastuu on siirtynyt nyt tänne telakkapuolelle eli rakentajalle. Kysyn ministeriltä: onko tämä rahoitusvastuun uusjako syynä siihen, että tilaukset karkaavat Suomesta muualle, vai onko syynä se, että varustamo tekee laivoja liian halvalla ja toiminta on kannattamatonta?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Rahoitusjärjestelyt ovat globaalisti vakiintuneita käytäntöjä, jotka ovat sinänsä hyvin erikoisia. Eli kun myydään laivoja, jotka saattavat parhaimmillaan maksaa jopa miljardin, niin parhaimmillaan ostaja maksaa vain sen 80 prosenttia ja sen jälkeen, kun se on jo täysin valmis. Se tietenkin edellyttää erittäin suuria rakennusaikaisia rahoitusjärjestelyjä. Mutta Suomi ei tässä poikkea globaalista käytännöstä, tämä ei ole selittävä tekijä sille, että kilpailussa huonosti pärjättäisiin.

Arvoisa puhemies! Minulla oli mahdollisuus syksyn aikana vierailla Koreassa isoilla telakoilla ja Singaporessa isoilla telakoilla, ja kyllä siellä hyvin konkreettisesti huomaa sen, kuinka kovaa tämä globaali kilpailu on ja kuinka isoja muutoksia lyhyessä ajassa on tullut. Siis korealaiset ja kiinalaiset ovat alle kymmenessä vuodessa nostaneet oman markkinaosuutensa alle 20 prosentista 70 prosenttiin kaikessa maailman laivanrakennuksessa. Siellä on vain ylivertaista tehokkuutta, tietenkin halvempia työvoimakustannuksia jne., mikä tekee (Puhemies koputtaa) kilpailun erittäin vaikeaksi, ja tässä suhteessa nimenomaan tämmöinen arktinen ala, jolla taas sitten osaamista ei ole koko maailmassa, on se, missä meillä olisi tulevaisuudessa vielä paljon saavutettavissa ja ylläpidettävissä.

Puhemies! Nämä vaikeudet johtuvat luonnollisesti STX:n heikosta tilanteesta. Mutta tosiasiassa nyt on käynyt niin, että sarja toisensa jälkeen me häviämme, lähtien Oasis-luokan risteilijöistä, TUI-luokan kolmannet alukset tilattaisiin Suomesta, jos rahoitus järjestyisi, ja nyt Scandlinesin osalta myöskin sama tilanne. Miten se on mahdollista, että näin käy, että me häviämme toiselle EU-maalle tilanteessa, jossa rahoitusjärjestelyjen pitäisi olla identtiset EU-alueella ja itse asiassa WTO:n mukaan koko globaalillakin alueella? Me häviämme, vaikka meillä on parempi osaaminen. Tilaaja haluaisi ne Suomesta, mutta rahoitusjärjestelyjen takia valtio ei kykene tässä asiassa tulemaan vastaavalla vastaan kuin Ranskan tapauksessa kyetään tulemaan. Onko tässä ketteryydessä jotain parantamisen varaa?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Meillä on täällä Suomessa välillä vähän outo ajattelutapa, että jos voitamme jonkun kansainvälisen kilpailun, se perustuu meidän erinomaisuuteen, mutta jos häviämme, niin se perustuu kaverin puliveivaukseen. Ei se näin ole, eikä ole ollut osoitettavissa, että Ranska olisi pystynyt tarjoamaan tässä parempaa rahoituspakettia. Kysymys on siitä, onko telakka rahoituskelpoinen. Suomi olisi ja STX:n telakka olisi sen Oasis-luokan kolmoshankkeen saanut, mikäli yhtiö olisi ollut rahoituskelpoinen. Jos yhtiö olisi ollut siinä kunnossa, että se olisi normaalisti voitu rahoittaa, se olisi rahoitettu ja sitä tilausta parhaillaan toteutettaisiin Turussa. Eli pitää muistaa se, että rahoituksen saaminenkin edellyttää sitä, että yhtiö on sellaisessa kunnossa, että sitä ylipäänsä pystytään rahoittamaan, ja tässä suhteessa STX:n Suomen-telakka oli ajautunut olennaisesti huonompaan jamaan kuin Ranskan-telakka, mikä on varmasti merkittävämpi tekijä kuin sitten mahdollisissa rahoitusjärjestelyissä olevat erot, joita globaalisti kuitenkin aika tarkkaan säännellään.