Täysistunnon pöytäkirja 121/2013 vp

PTK 121/2013 vp

121. TORSTAINA 28. MARRASKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Pienten yritysten työllistämisen kannustimet

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa puhemies! Ei niin montaa synkkää talousuutista, ettei niiden lomaan mahtuisi muutama positiivinenkin. Eilisessä Helsingin Sanomissa kerrottiin hyviä uutisia siitä, että Suomeen syntyy runsaasti uusia yrityksiä. Osa niistä on peruja isoista irtisanomisista ja rakennemuutoksen aallosta. Esimerkiksi entisistä Nokian insinööreistä ja työntekijöistä on 430 henkeä perustanut oman yrityksen.

On hienoa, että Suomesta löytyy yrittäjähenkeä. Pienillä yrityksillä on koko kansantalouden kannalta erittäin tärkeä merkitys. Niin kuin ministeri Vapaavuori totesi, 100 000 teollista työpaikkaa on kadonnut, mutta kuitenkin 2000-luvulla on 100 000 uutta työpaikkaa syntynyt nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Suomessa on tuhansia yksinyrittäjiä, jotka kuitenkin voisivat työllistää jonkun toisenkin oman yrityksensä kautta. Kuitenkin työllistäminen on iso askel, joka tuo paljon byrokratiaa ja velvoitteita yrityksen harteille. Kysynkin ministeri Ihalaiselta: Olisiko ministeri valmis harkitsemaan keinoja, joilla pienten yritysten mahdollisuuksia työllistämiseen voitaisiin helpottaa? Näitä voisivat olla esimerkiksi (Puhemies koputtaa) työntekijän koeajan pidentäminen tai yt-lain tiukkojen velvoitteiden keventäminen.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee enempi yrittäjiä ja yrityksiä, jotta Suomessa on töitä. Se on tärkeä lähtökohta, ja työllisyyden kannalta pk-yritysten ja pienten yritysten merkitys on erittäin suuri tulevaisuutta ajatellen. Yrityksen perustamista yhteiskunta tukee monella tavalla, muun muassa sillä tavalla, että jos perustaa yrityksen, saa sen käynnistämiseen, sen liikkeelle lähtemiseen, starttirahaa, joka on 700—1 000 euroa kuukaudessa peräti 18 kuukauden aikana. Se on semmoinen liikkeellelähtötuki uudelle yritykselle.

Sitten meillä on myöskin tässä palkkatyön ja yrittäjän välimaastossa näitä itsensä työllistäjiä, yksinyrittäjiä, ja niiden kannalta ehkä se iso pulma on tänä päivänä se, että näiltä ihmisiltä puuttuu eläke- ja sosiaaliturva, ei ole sitä perustaa, jolle heidän turvansa rakennetaan. Ministeri Risikon kanssa olemme nyt kovasti miettineet, mitä me voisimme tehdä näiden itsensä työllistäjien sosiaali- ja eläketurvan rakentamiseksi tässä maassa — toisena asiana. Sitten hieno esimerkki... (Puhemies koputtaa) Kerron sen kohta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä näyttäisi tulevan vielä jatkokysymyksiä, niin että pääsee kertomaan loppulistankin.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa puhemies! En haluaisi olla hankala, mutta, arvoisa ministeri, te ette vastannut kysymyksiini. Kysyin teiltä, olisitteko valmis ensimmäisen työntekijän koeajan pidentämiseen: kun yritys palkkaa ensimmäisen työntekijän, niin hänen koeaikansa olisi 4 kuukauden sijaan esimerkiksi 6 kuukautta. Oletteko valmis keskustelemaan yt-lain tiukkojen ehtojen lieventämisestä, kun tällä hetkellä pk-yritykset antavat selkeän viestin siitä, että tämä nykyinen raja, 20 työntekijän raja, on liian alhaalla? Olisitteko valmis käymään keskustelua rajan nostamisesta esimerkiksi 30:een? Kaksi kysymystä, ja niihin toivon vastausta.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minusta Suomen yt-laki on hyvä, eikä sen rajan muuttamiselle ole minun mielestäni perusteita. Yritykset, pienet ja suuret, ovat pystyneet tämän lain puitteissa tekemään yhteistyötä ja hoitamaan ongelmiansa. Koeajan pidentäminen ei ole perusratkaisu yrityksen alkamiselle tai sen tukemiselle. Meillä on 3—4 kuukauden koeaika. Itse asiassa vuokratyö on monessa suhteessa yksi pidennetty koeajan muoto. Sillä tavalla minä itse ajattelen, että niillä ei ole semmoista suurta vaikutusta työllistämiseen. Työllistämiseen on suurta vaikutusta sillä, että yhteiskunta voi muulla tavalla tukea yritystä työntekijän palkkaamisessa. Muun muassa, niin kuin hyvin tiedätte, nuoren palkkaaminen merkitsee sitä, että saat 10 kuukauden ajan 700 euroa kuukaudessa tukea yhteiskunnalta palkataksesi nuoren. Se on se tapa, jolla me nyt autamme yrityksiä palkkaamaan erityisesti nuoria.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaaminen: nämä täälläkin esille tulevat asiat ovat tärkeitä siltä osin, mutta myös siksi, että tällä yksinyrittäjällä on varaa ylipäänsäkin palkata. Kysyisinkin valtiovarainministeriltä: Onko ajateltu tuoda näille yksinyrittäjille tätä erittäin tärkeätä asiaa, arvonlisäverottoman toiminnan alarajan nostoa nykyisestä, siitä 8 500 eurosta, ylöspäin, 20 000:een asti? Laskelmat osoittavat, että nosto jopa 50 000:een asti merkittävästi parantaisi työllisyyttä, ja sitä kautta valtion verotulot eivät välttämättä laskisi ollenkaan, päinvastoin: nämä dynaamiset vaikutukset olisivat positiiviset. On-ko tätä harkittu hallituksessa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Asia on varmasti tärkeä, mutta tällä hetkellä ensi vuoden budjetti on nyt eduskunnan käsittelyssä, ja eduskunta sitä parhaillaan valtiovarainvaliokunnassa arvioi. Hallituksessa ei ole suunnitteilla uusia veromuutoksia.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Muutama aika sitten tässä salissa todettiin, että pk-yrityksiltä on peritty 1,5 miljardia euroa liikaa eläkevakuutusmaksuja. Me perussuomalaiset esitimme ja vaadimme, että nämä rahat palautetaan takaisin pk-yrityksille. Mitä tälle asialle kuuluu, arvoisa valtiovarainministeri?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Teille taisin jo antaakin selvityksen tästä, mitä siinä on tapahtunut. Vuosien varrellahan niitä on myöskin palautettu, ja myöskin nyt on jälleen arvioitu, onko tarvetta palautuksiin, mutta nyt on katsottu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, että tässä ei ole nyt mahdollisuutta niitä palauttaa. Mutta totta kai me katsomme tämän jälleen, edelleen, joka vuosi, kun näitä maksuja tehdään. Aivan niin kuin olen teille vastannut kirjallisesti, näillä mennään.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty, ja näin myös kyselytunti on päättynyt.

​​​​