Täysistunnon pöytäkirja 122/2001 vp

PTK 122/2001 vp

122. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki perhehoitajalain ja tuloverolain muuttamisesta

 

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tällä lailla perhehoitajalain ja tuloverolain muuttamisesta halutaan nimenomaan parantaa perhehoitajien taloudellista ja koulutuksellista asemaa. Täällä on omaishoitajista keskusteltu jo tänä päivänä, ja mielestäni sopiikin hyvin, että samana iltana lähetekeskustelussa on tämä lakialoite, jonka 31 kansanedustajaa on allekirjoittanut.

Perhehoidollahan tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Näin sosiaalihuoltolaissa todetaan. Perhehoidolla annetaan henkilöille mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon, läheisiin ihmissuhteisiin, edistetään hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Se on yksi lastensuojelun toimintamuodoista sekä hoitovaihtoehto kehitysvammaisille, mielenterveyspotilaille ja myös vanhuksille.

Lakialoitteessa esitetään muutoksia hoitopalkkioon, kustannusten korvaamiseen, oikeutta vapaaseen, koulutukseen ja tukeen sekä kulukorvausten verovapauteen. Lakialoite nostaisi hoitopalkkiota määritettäessä keskeiseksi tekijäksi työn määrän sekä hoidon vaativuuden ja sitovuuden. Perusteluina on muun muassa se, että kehitysvammaisen tai mielenterveysongelmaisen hoito vaatii hoitajalta erityisvalmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta sekä ammattikoulutusta. Myös hoidettavasta syntyvät tavanomaiset ja erityiset kustannukset tulisi voida korvata.

Nykyisessä perhehoitajalaissa todetaan, että hoitajalla on oikeus vapaaseen. Lainkohta ei ole kuitenkaan taannut vapaan käytännön toimivuutta, ja sitä onkin tulkittu ohjeellisesti. Aloitteessa ehdotetaan, että hoitaja saisi 2 vapaapäivää niiltä kalenterikuukausilta, jolloin hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 päivää. Uudistus on tarpeen, sillä työn vaatimukset ja haasteet ovat kasvaneet. Lakimuutos velvoittaisi myös kunnat ja kuntayhtymät vastaamaan hoitajien valmennuksesta, työnohjauksesta ja myös heidän koulutuksestaan.

Arvoisa puhemies! Tuloverolakiin muutos toisi uuden pykälän. Tällä pykälällä perhehoitajalle maksettava korvaus hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista säädettäisiin verovapaiksi. Verovapaita olisivat myös korvaukset, jotka maksettaisiin hoidettavan henkilön tarpeista johtuvista erityiskustannuksista.

Nykyisessä verotuskäytännössä kulukorvaus on katsottu veronalaiseksi tuloksi. Tämän seurauksena perhehoitajien ennakonpidätysprosentin määräämisessä ja sosiaalietuuksia myönnettäessä on ollut monenlaisia ongelmia. Aloitteessa ehdotettu perhehoidon kustannuskorvausten säätäminen verovapaiksi selkeyttää olennaisesti perhehoitajien verotusta. Tässä yhteydessä voinkin todeta, että juuri tänä iltana eräs yksinhuoltaja-perhehoitaja kertoi näistä ongelmista. Näitä tapauksia on varmasti useita. Varmaan me kaikki, jotka jonkin verrankin tunnemme perhehoitajien työtä ja työkenttää, tiedämme, että näitä ongelmia on. Kyseinen perhehoitaja kertoi juuri saaneensa 7 000 markan lisäveron pidätysten vähäisyyden takia ja näki sen erittäin suurena ongelmana omalla kohdallaan.

Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelisi tämän lakialoitteen ja tällä tavalla voitaisiin perhehoitajien asemaa parantaa.

Keskustelu päättyy.

​​​​