Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tällä lailla perhehoitajalain
ja tuloverolain muuttamisesta halutaan nimenomaan parantaa perhehoitajien
taloudellista ja koulutuksellista asemaa. Täällä on
omaishoitajista keskusteltu jo tänä päivänä,
ja mielestäni sopiikin hyvin, että samana iltana
lähetekeskustelussa on tämä lakialoite,
jonka 31 kansanedustajaa on allekirjoittanut.
Perhehoidollahan tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen
tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen
oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Näin sosiaalihuoltolaissa
todetaan. Perhehoidolla annetaan henkilöille mahdollisuus
perheenomaiseen hoitoon, läheisiin ihmissuhteisiin, edistetään
hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään.
Se on yksi lastensuojelun toimintamuodoista sekä hoitovaihtoehto
kehitysvammaisille, mielenterveyspotilaille ja myös vanhuksille.
Lakialoitteessa esitetään muutoksia hoitopalkkioon,
kustannusten korvaamiseen, oikeutta vapaaseen, koulutukseen ja tukeen
sekä kulukorvausten verovapauteen. Lakialoite nostaisi
hoitopalkkiota määritettäessä keskeiseksi
tekijäksi työn määrän
sekä hoidon vaativuuden ja sitovuuden. Perusteluina on
muun muassa se, että kehitysvammaisen tai mielenterveysongelmaisen hoito
vaatii hoitajalta erityisvalmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta
sekä ammattikoulutusta. Myös hoidettavasta syntyvät
tavanomaiset ja erityiset kustannukset tulisi voida korvata.
Nykyisessä perhehoitajalaissa todetaan, että hoitajalla
on oikeus vapaaseen. Lainkohta ei ole kuitenkaan taannut vapaan
käytännön toimivuutta, ja sitä onkin
tulkittu ohjeellisesti. Aloitteessa ehdotetaan, että hoitaja
saisi 2 vapaapäivää niiltä kalenterikuukausilta,
jolloin hän on toiminut perhehoitajana vähintään
14 päivää. Uudistus on tarpeen, sillä työn
vaatimukset ja haasteet ovat kasvaneet. Lakimuutos velvoittaisi
myös kunnat ja kuntayhtymät vastaamaan hoitajien
valmennuksesta, työnohjauksesta ja myös heidän
koulutuksestaan.
Arvoisa puhemies! Tuloverolakiin muutos toisi uuden pykälän.
Tällä pykälällä perhehoitajalle maksettava
korvaus hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista
sekä hoidon käynnistämisestä aiheutuvista
tarpeellisista kustannuksista säädettäisiin
verovapaiksi. Verovapaita olisivat myös korvaukset, jotka
maksettaisiin hoidettavan henkilön tarpeista johtuvista
erityiskustannuksista.
Nykyisessä verotuskäytännössä kulukorvaus on
katsottu veronalaiseksi tuloksi. Tämän seurauksena
perhehoitajien ennakonpidätysprosentin määräämisessä ja
sosiaalietuuksia myönnettäessä on ollut
monenlaisia ongelmia. Aloitteessa ehdotettu perhehoidon kustannuskorvausten
säätäminen verovapaiksi selkeyttää olennaisesti
perhehoitajien verotusta. Tässä yhteydessä voinkin todeta,
että juuri tänä iltana eräs
yksinhuoltaja-perhehoitaja kertoi näistä ongelmista.
Näitä tapauksia on varmasti useita. Varmaan me
kaikki, jotka jonkin verrankin tunnemme perhehoitajien työtä ja
työkenttää, tiedämme, että näitä ongelmia
on. Kyseinen perhehoitaja kertoi juuri saaneensa 7 000
markan lisäveron pidätysten vähäisyyden
takia ja näki sen erittäin suurena ongelmana omalla
kohdallaan.
Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta
käsittelisi tämän lakialoitteen ja tällä tavalla
voitaisiin perhehoitajien asemaa parantaa.
Keskustelu päättyy.