Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Talousarvioaloite 1276 tarkoittaa sitä, että lisättäisiin määrärahaa ylimääräiseen rintamalisään. Mielestäni aloite on perusteltu ennen kaikkea sen takia, että rintamaveteraanien tulotaso on hyvin alhainen pienistä työeläkkeistä ja kansaneläkkeen pienuudesta johtuen. Heidän tilannettaan helpottaa pieni ylimääräinen rintamalisä, jota korotettiin vuonna 2000. Ylimääräinen rintamalisä on kuitenkin 793—984 markkaa kuukaudessa. Sen suuruus määräytyy tulojen, perhesuhteiden ja kuntaryhmän mukaan. Pienikin työeläke pienentää ylimääräistä rintamalisää erittäin voimakkaasti. Kun veteraanien työeläketulo ylittää 1000 markkaa kuukaudessa, ylimääräinen rintamalisä on enintään 25 prosenttia kansaneläkkeen entisestä lisäosasta eli enimmillään 441—547 markkaa. Tässä talousarvioaloitteessa ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä rintamalisän parantamiseen.

Talousarvioaloitteessa 1278 esitetään veteraanien kuntoutustoimintaan lisää. Tästä veteraanien kuntoutustoiminnasta on täällä erittäin paljon jokaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä puhuttu. Määrärahaa on myöskin ensi vuoden budjetissa nostettu, mutta ei riittävästi, ja tässä talousarvioaloitteessa ehdotetaan, että kuntoutustoimintaan lisättäisiin 4 miljoonaa euroa, joka olisi rintama-asiain neuvottelukunnan esityksen mukainen. Me jokainen tiedämme, että veteraaniväestön keski-ikä on tänä päivänä jo 81 vuotta, runsaastikin se, ja poistuma on yli 12 000, reilustikin, vuodessa. Jäljellä olevat veteraanit olisivat kovasti tämän kuntoutuksen tarpeessa niin kauan kun vielä pystyvät kuntoutusta hyödyntämään.

Talousarvioaloitteessa 1277 esitetään sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen lisämäärärahaa 400 000 euroa, ja kyllä näin on, että täälläkin tarvetta olisi huomattavasti suuremmalle määrärahalle, mitä tällä hetkellä budjettiesityksessä on.

Arvoisa puhemies! En halua puuttua nyt tiealoitteisiin, joita olen myöskin itse talousarvioaloitteina runsaasti tehnyt. Totean vain, että tiepuolella määrärahat ovat riittämättömät.

Talousarvioaloitteessa 1275 ehdotan, että Ilmatieteen laitoksen säätutka-asema perustettaisiin Kauhavalle ja siihen tarvittaisiin valtion varoja 1,5 miljoonaa euroa. Tälle on erittäin hyvät perustelut olemassa, koska Etelä-Pohjanmaalta säätutka-asema puuttuu ja sille löytyy perusteluita tulvasuojelun, lentokenttien turvallisuuden, maatalouden ja monen muunkin näkökohdan vuoksi. Koko maassa on hyvin kattava verkosto muuten, mutta Etelä-Pohjanmaalta tällainen puuttuu.

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteessa 1266 esitän, että Peräseinäjoelle perustettaisiin siirtolaismuseo. Tällekin löytyy perustetta sen vuoksi, että vuodesta 70 alkaen Turussa on toiminut Siirtolaisinstituutti ja sillä on sivutoimipiste ollut Peräseinäjoella vuodesta 93 alkaen. Erityisesti Etelä-Pohjanmaalta, myöskin Keski-Pohjanmaalta, siirtolaisia lähti runsaasti eri puolille maailmaa, ja olisi perusteltua, että tällainen siirtolaismuseo saataisiin aikaan. Esitän talousarvioaloitteessa miljoonaa euroa museon perustamiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin myöskin mainita Vaasan vaalipiirin kansanedustajien yhteisestä talousarvioaloitteesta 1099 sen, että siinä esitetään määrärahaa Vaasan yliopiston diplomi-insinöörikoulutukseen. Ed. Petri Salon ensimmäisenä allekirjoittamassa talousarvioaloitteessa 1100 esitetään määrärahan osoittamista Kokkolan satamatien rakentamiseen. Talousarvioaloitteessa 1101 on kyseessä määrärahan osoittaminen ohitustien rakentamiseen E8-tielle Sepänkylässä; talousarvioaloitteessa 1102 määrärahan osoittaminen Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien rakentamiseen; talousarvioaloitteessa 1103 määrärahan osoittaminen Vaasan—Seinäjoen rataosuuden sähköistämiseen; talousarvioaloitteessa 1104 määrärahan osoittaminen Seinäjoen ja Mikkelin lentoasemien ylläpitoon; ja talousarvioaloitteessa 1105 määrärahan osoittaminen Merenkurkun talviliikenteen turvaamiseen.

Arvoisa puhemies! Tässä aloitteita, joita halusin käydä vauhdittamassa tänä torstai-iltana täältä puhujakorokkeelta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Sallittaneen muutama yleinen sana näihin talousarvioaloitteisiin. Hämeen vaalipiirissä kantahämäläisten ja päijäthämäläisten kansanedustajien yhteistoimin on saatu aikaiseksi useita talousarvioaloitteita, ja toivon tietenkin, että ne päätyisivät myönteiseen ratkaisuun, jos eivät nyt tässä budjetissa, niin ainakin mahdollisimman pikaisesti. Ne ovat luettavissa esityksistä meidän jokaisen kansanedustajan nimen alta. En käy niitä tässä erityisesti luettelemaan, koska en halua tässä niistä enempää kuin yleisesti mainita.

Omista talousarvioaloitteistani, jotka olen ensimmäisenä allekirjoittanut, numeroista 903—916, haluaisin sanoa muutaman sanan.

Talousarvioaloitteet 904—908 koskevat lähinnä niin sanottua kovaa turvallisuutta. Siinä olen ottanut kantaa Rajavartiolaitoksen toimintamäärärahojen lisäämiseen samoin kuin muun muassa Hämeen Rykmentin rakennuksien kehittämiseen ja korjaamiseen. Onhan Hämeen Rykmentti Hennalassa Lahdessa kehitettäviin kuuluva varuskunta.

Talousarvioaloitteella 910 toivon myönteistä ratkaisua kalastusmuseon keskusyksikön toiminnan tukemiseksi Asikkalaan. Sieltähän ovat kuuluisat Rapalan vieheet kotoisin.

Talousarvioaloitteeseen 911 olen koonnut monet keskeiset ja tärkeät tiehankkeet yhdeksi summaksi ja toivon sille myönteistä ratkaisua. En ole erikseen käynyt tekemässä jokaiselle eri tienpätkälle omaa aloitetta, vaan ajatellut lähinnä koko alueelle lisämäärärahaa, joka jaettaisiin kipeimpiin paikkoihin. Luotan siinä tiepiirin asiantuntemukseen ja ammattitaitoon.

Talousarvioaloite 913 on määrärahan osoittaminen Lahden ratapihan kunnostamiseen. Pidän sitä tärkeänä, koska oikorata on saanut nyt myönteistä vihreätä valoa rakentamiselle ja suunnittelulle, ja Lahden ratapiha on tietenkin laitettava asianmukaiseen kuntoon, kun Pendolinot siitä läpi kulkevat. Myös muita suunnitelmia tämän rata-alueen korjaamiseksi on tai yhteistoiminnaksi muun liikenteen kanssa. Olisi ehkä hyvä tehdä kerralla kaikki korjaukset ja uudistukset.

Talousarvioaloite 915 koskee määrärahan osoittamista veteraanikuntoutukseen. Pidän sitä kovin tärkeänä, mutta varmasti myös muiden ikääntyneiden ihmisten kuntoutus on kovin tärkeää ja tarvitsisi lisäpanostusta.

Mutta asia, miksi halusin käyttää puheenvuoron, koskee talousarvioaloitetta n:o 914, määrärahan osoittamista Kaarisilta ry:n vammaisten nuorten taide- ja työtoiminnan tukemiseen. Muutama sana tarkemmin tästä.

Kaarisilta ry on vammautuneiden lasten vanhempien ja muiden asian omakseen tuntevien henkilöiden perustama rekisteröity yhdistys, jonka toiminta-alueena on koko Suomi. Yhdistys on ottanut tehtäväkseen järjestää koulunsa päättäneille vammaisille nuorille jatko-opetusta ja päivä- ja työtoimintaa perustamassaan Erstan taide- ja toimintakeskuksessa Nastolassa. Nastolahan on Lahden kupeessa. Jos joku ei sitä tiedä, niin mainitsen sen tässä. Erstan taide- ja toimintakeskus on 14 vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävänä taidepainotteisena vammaisten nuorten jatko-opetus- ja työtoimintayksikkönä.

On tärkeää, että Kaarisilta ry saisi nämä rahat. Ne tulisivat todella tarpeeseen. Paikka on ainutlaatuinen, ja kuten kuulimme, se on arvostettu maailmallakin. Toiminta on lähtenyt vanhempien aloitteesta, mutta mielestäni se ei ole saanut vielä tarpeeksi sitä tunnettavuutta ja ehkä yhteiskunnankaan tukea, mitä se arvokkaalle työlleen tarvitsisi.

Nyt on todettu — varmistin vielä asian tänään puhelimitse — että yhä vaikeavammaisempia tulee toimintaan mukaan, joten henkilökuntaa ei voi vähentää. Myös vammaisilla on oikeus opetukseen. Kaarisillan toiminnalla saadaan säästöjä aikaan, sillä niin psyykkistä kuin fyysistä toimintakykyä pidetään yllä eikä tarvita ainakaan niin nopeasti raskaita hoitomuotoja. Toiminta ehkäisee myös mielenterveysongelmia. Kaarisilta ry:llä on taloudellisesti tiukkaa, joten tuki tulisi kovin kipeään tarpeeseen.

Aivan lopuksi vielä täältä pehmeämmältä puolelta asioita, jotka ovat hyvin keskeisiä. Olenhan itsekin tehnyt aloitteen yhdessä muiden kansanedustajien kanssa Lahden yliopistokeskuksesta, n:o 909, määrärahan osoittaminen Lahden yliopistokeskuksen kehittämiseen.

Niin tärkeää kuin yliopistotoiminta ja -koulutus on, niin on tärkeää myös ihan alkuvuosien koulutus. Toivon talousarvioaloitetta 423 kohtaan, jonka ovat tehneet ed. Merikukka Forsius ym. määrärahan osoittamisesta esiopetuksen kuljetuksen järjestämiseksi, myönteistä suhtautumista. Toivottavasti saamme esiopetuksen kuljetusasian myös pian kuntoon. Varmasti täällä on muitakin aloitteita koskien sitä asiaa ja muitakin tärkeitä aloitteita, joista ei tule nyt käytettyä puheenvuoroa, mutta tässä näitä ehkä keskeisimpiä.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Silmäilin tätä paksua nippua, toistatuhatta aloitetta, ja totesin semmoisen tästä asiasta, että tuskin muilla aloitteet ovat taloudellisesti niin tasapainossa kuin minulla. Minulla ne ovat reilustikin positiivisesti tasapainossa valtiontaloutta ajatellen.

Mutta aloitan talousarvioaloitteen 1285 esittelystä. On käsittämätöntä, että Suomen viranomaiset, me eduskunta, suostumme EU:n määräyksin rauhoittamaan joitakin lintuja, mutta kuitenkin vetäydymme vastuusta lintujen tekemien vahinkojen suhteen. Meillä on budjetissa pieni määräraha, joka käsittää kurkien ja muiden suurten muuttolintujen tekemät vahingot, mutta se on riittämätön. Räkättirastaat ovat täysin tämän korvausmenettelyn ulkopuolella, mutta kuitenkin niiden tekemät vahingot mansikkamaille ovat hyvinkin huomattavia joissakin yksittäistapauksissa. Minusta olisi erittäin perusteltua ja moraalisesti oikein, että jos kerran rauhoitus pannaan voimaan, niin silloin myös vastataan näiden eläinten tekemistä vahingoista.

Sitten minulla on talousarvioaloite määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentokentän ylläpitämiseen. Sitä nyt tässä lentoliikenteen tilassa, mikä tänä päivänä on, on hyvin vaikea maailmanlaajuisesti puolustaa, mutta Ylivieskan ja Kalajokilaakson talouselämän kannalta tämänkin määrärahan mukaan ottaminen on erittäin tärkeää. Se kuitenkin toisi meitä reppureita pois sieltä syyspimeiltä ja talviliukkailta maanteiltä aamuyöstä autolla seikkailemasta joko Kokkolan tai Oulun kentälle. Siinä mielessä tämä olisi meidän maakunnallemme aivan liikenneturvallisuuskysymyskin.

Sitten talousarvioaloite 1283, määrärahan ottaminen Ylivieskan—Rahjan sataman rautatieyhteyden esiselvityksen tekemiseen, minusta on hyvinkin perusteltu tänä päivänä, sillä Euroopan komission valkoinen kirja, jossa liikennejuttuja Euroopan laajuisesti käsiteltiin, oli hyvinkin rautatiepainotteinen, rautatietavoitteinen. Siinä mielessä olisi hyvä, että ainakin tutkittaisiin, tehdäänkö sinne rautatie ja mitä kautta se tehdään. Kuitenkin rautatie ja laivaliikenne ovat erittäin järkeviä tavarankuljetusmuotoja.

Sitten alussa mainitsemani taloudellinen tasapaino. Minä en antautunutkaan semmoiseen asiaan, että joku voisi kysyä, mistä rahat. Seuraavasta rahat: talousarvioaloite 1282, määrärahan poistaminen eduskunnan lisärakennuksesta. Se oli puolitoistasataa miljoonaa likimain. Siinä tulee reilusti katettua minun ehdottamani menot, ja loppu voitaisiin aivan hyvin käyttää ed. Vihriälän ja muutaman muun tuomiin aloitteisiin, joita oli veteraanien kuntoutukseen ja veteraanien hyvinvoinnin parantamiseen. Siinä olisi meillä todella paikka, mihin voitaisiin raha ohjata.

Mutta puhutaan nyt yksinomaan eduskunnan lisärakennuksesta, mitä minä pidän todella tarpeettomana laitoksena. Oltuani eduskunnan jäsen vajaat kolme vuotta en ole löytänyt sille mitään tarvetta. Sitä perustellaan tilanpuutteella, mutta jos muutkin tekisivät niin kuin minä, että avustaja on maakunnassa, meillä olisi hyvää tilaa täällä olla ja asua. On täysin käsittämätöntä, että antaudutaan tämmöiseen parlamentaariseen pöhötautiin ja rakennetaan maan parhaaseen puistoon tsupparikoppi elikkä avustajia varten hieno rakennus. Minä en voi mitenkään tätä perustella varsinkaan tässä tilanteessa, kun valtiontalous näyttää vilkuttavan punaista pikkuhiljaa ja tulee tämmöisiä yllättäviäkin sijoitusrahamenoja kuin eilen Sonera. Nimenomaan nyt pitäisi panna jäitä hattuun ja olla joskus vähän niin kuin talonpoikaista tarveharkintaa rahankäytössä. Tulen todella äänestämään loppuun asti lisärakennushanketta vastaan.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tähän talousarvioaloitteeseen 1282 eli eduskunnan lisärakentamiseen haluan myöskin todeta kantani, vaikken niin jyrkästi kuin ed. Vilkuna. Suurin piirtein vuosi sitten tältä paikalta olen ollut sillä kannalla, että eduskunta tarvitsee lisätilaa, eikä sitä kantaa ole vieläkään syytä muuttaa, mutta kyllä suhdanteet ovat tällä hetkellä niin muuttuneet, että olen kannattamassa ja tukemassa ed. Vilkunaa siinä, että tämä määräraha, 140 miljoonaa markkaa, joka budjetissa on, poistetaan tämän talousarviokäsittelyn yhteydessä ja siirretään eduskunnan lisärakentaminen odottamaan parempia aikoja.

Marja-Leena Kemppainen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minun täytyy todeta ed. Vilkunalle, että en ota kantaa hänen talousarvioaloitteeseensa koskien eduskunnan lisärakennusta, mutta kun puheenvuorossa käytitte sanaa tsuppari, minä näen ainakin omat avustajani niin tärkeiksi, että kutsuisin heitä oikealla nimellä enkä pikkuisen halventavalla nimellä. Olin hieman yllättynyt ja vähän pettynyt.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteissani olen keskittynyt kahteen pääryhmään: koulut ja haja-asutusalueitten tiet. Talousarvioaloitteeni n:ot 1226—1230 käsittelevät koulujen peruskorjauksia, ja erityisesti niistä otan vähän tarkemmin esille aloitteet n:ot 1228 ja 1230.

Monissa kouluissa, joille esitän talousarviomäärärahaa, on peruskorjauksen tarve ja myöskin homevaurioita. Mehän kaikki tiedämme, että koulujen peruskorjausmäärärahat ovat viime vuosina jääneet aivan liian pieniksi ja tämä on johtamassa koulukiinteistöjen rappeutumiseen näittenkin koulujen kohdalla, joita tässä käsitellään. Tämä ei ole tietenkään kansantalouden kannalta järkevää.

Omalta alueeltani olen ottanut talousarvioaloitteisiini määrärahaesitykset Ollinsaaren ja Pattasen koulun osalle. Ollinsaaren koulu on Raahessa, ja se on pitkään ollut peruskorjauksen tarpeessa, ja olisi vihdoinkin todella saatava rahaa sen korjaukseen. Pattasen koulu on Pattijoella. Siellä on todettu homevaurio, ja siellä on käyttökielto tämän koulun osalta.

Niin kuin on tullut jo esille tässäkin salissa, Raahen ja Pattijoen kuntaliitosasia on alueellamme vireillä. Myönteinen ratkaisu kuntaliitosasiassa antaisi mahdollisuuden saada myös investointiavustusta näille kouluille sen kuntaliitoslakiesityksen perusteella, joka on ollut eduskunnan käsittelyssä. Tämä lakiesityshän näyttää etenevän täällä hyvin myönteisesti. Toivonkin, että hallitus huomioi tämän tulevan lain velvoitteet ja varaa kuntaliitoskunnille Raahe—Pattijoki rahaa talousarvioesityksessäni mainituille kouluinvestointikohteille.

Toinen suuri ryhmä on haja-asutusalueiden tiet, jotka ovat päässeet tietenkin koko valtakunnassa pahasti rappeutumaan. Niitä olen käsitellyt aloitteissa n:ot 1234—1244. En lähde luettelemaan tiekohteita. Totean vain, että valtaosa aloitteistani kohdistuu juuri haja-asutusalueiden teille. Sen lisäksi olen koko Oulun tiepiiriin esittänyt haja-asutusalueiden teille lisää määrärahaa. Niin kuin kaikki hyvin muistamme, silloin kun käsiteltiin Tielaitoksen liikelaitostamista, silloin luvattiin hoitaa myöskin haja-asutusalueitten tieasiat kuntoon. Nyt tässä esityksessäni on useita kohteita, joissa hallitus voi lunastaa lupauksensa käytännössä.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Vilkuna käytti osittain hyvin värikkäänkin puheenvuoron, mutta siinä oli myös selvää viestiä tämän lisärakennuksen kohdalta. Kansanedustuslaitoksessa meidän on syytä olla jonkinmoisena esimerkkinä maltillisesta asioiden hoidosta. Me olemme saaneet hyvin kielteistä julkisuutta viime vuosien aikana kansanedustajien palkkioiden nostosta ja erinäisistä muista asioista, olkoonkin että ne ovat varmaan olleet osaltaan perusteltuja.

Tänne on vuonna 97 syntynyt avustajajärjestelmä. Se on nyt toiminut muutaman vuoden, ja siitä varmaan on hyviä kokemuksia, joskin varmaan siinä on arvioimisen paikka. Kun ed. Vilkuna avustajajärjestelmänkin otti esiin, joskaan siitä ei ole talousarvioaloitetta, toivon itse, että kansliatoimikunnassa, ylimmässä virkamiesjohdossa ja puhemiesneuvostossa arvioitaisiin avustajajärjestelmän toimivuutta. Toinen vaihtoehto on se, että jokaisella edustajalla on avustaja täällä talossa. Mielestäni olisi kuitenkin parempi vaihtoehto, että vahvistettaisiin eduskunnan ryhmäkanslioita sillä tavalla, että siellä olisi erityisalojen osaajia varsinkin unionin asioissa, jotka todella työllistävät tätä taloa paljon. Mitä parempi tietämys on eduskuntaryhmillä asioista, sitä parempaa lainsäädäntöä täällä voitaisiin tehdä.

Arvoisa puhemies! Varsinais-Suomen kansanedustajat ovat tehneet useampia talousarvioaloitteita. Minun kohdalleni tuli allekirjoitettavaksi määrärahan osoittaminen Varsinais-Suomen uloimman kehätien rakentamiseen. Tämä on talousarvioaloite n:o 1093 tältä vuodelta. Tämä on tie, joka lähtee itse asiassa Hanko—Tammisaari-suunnasta ja sitten kulkee Salon, Someron ja Loimaan kautta Uuteenkaupunkiin. Tällä on hyvin merkityksellinen vaikutus nimenomaan Salon seutukunnan ja Loimaan seutukunnan välisten tieyhteyksien parantamiseen, koska siinä on aikamoinen kulttuuriero tällä hetkellä. Loimaan talousalueen bruttokansantuote on noin 5 prosenttia Salon alueen bruttokansantuotteesta per asukas laskettuna. Todella talousalueiden välisellä yhteistyöllä saataisiin varmaan vahvistettua myös Loimaan seutua.

Eduskunta säätää lakeja mutta ei välttämättä aina muista ottaa rahoja mukaan. Talousarvioaloitteeni 1098 on määrärahan osoittaminen huumeriippuvaisten henkilöiden hoitopalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 213/2000 vp, ja sen mukaan rikoslain ja pakkokeinolain 5 luvun 11 §:n perusteella nyt on huumausaineiden käyttäjillä oikeus hakeutua hoitoon rangaistuksen välttämiseksi. Tietenkin yhteiskunnalla, tässä tapauksessa kunnilla, on velvollisuus järjestää hoitopaikkoja. Huumausaineongelmassa on niin suuri asia kysymyksessä, että sairaanhoitopiireille olisi osoitettava valtionosuuksia nimenomaan huumehoidon järjestämiseksi.

Sitten talousarvioaloite 1089. Talousarvioaloite on määrärahan osoittaminen elintarvikevalvonnan toimintamenoihin. Suomi on edelleen erityisoikeuden piirissä järjestää tiukempaa elintarvikevalvontaa. Kuitenkin kuntien resurssit järjestämisen täysipainoiseksi turvaamiseksi ovat alimitoitettuja, kun taas katsotaan, että kansantaloudellinen riski on kuitenkin se, että esimerkiksi tuontielintarvikkeista on todettu reilusti yli 10 prosenttia elintarvikkeiksi kelpaamattomiksi. Siksi valvonta on saatava paremmin toimimaan ja nimenomaan tuontielintarvikkeiden valvontaa on tehostettava.

Ed. Valpas puhui tierahoista. Niin myös minä olen tehnyt talousarvioaloitteita muihinkin teihin liittyen kuin tuohon Varsinais-Suomen uloimpaan kehätiehen. Elikkä talousarvioaloite 1092 on määrärahan osoittaminen Turun tiepiirin haja-asutusalueiden alemman tieverkon parantamiseen ja uusien pyöräteiden rakentamiseen. Yhtenä esimerkkinä on valtionkin tuella syntynyt Teijon matkailukeskus. Siellä on isot vaellusmaastot. Salon kaupungissa on paljon ihmisiä töissä, muualta muuttaneita, ja on tietenkin hyvä, että on Teijon maastot käytössä, mutta sinne meno esimerkiksi polkupyörällä tai rullaluistellen on tällä hetkellä mahdotonta, koska liikenne, joka sinne kulkee, kulkee hyvin kapealla, mutkaisella maantiellä. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen on ainut vaihtoehto tämän asian hoitamiseksi. Tämä vain esimerkkinä. Tällaisia esimerkkejä maakunnastamme löytyy todella paljon.

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 1096 on määrärahan osoittaminen te-keskusten järjestämään koulutukseen pk-yrittäjille. Budjetissa on rahaa koulutukseen, ja otsakkeesta huolimatta tässä ei esitetäkään rahaa vaan budjetissa olevan rahan käyttömahdollisuutta eli sitä, että eduskunta lisää valtion vuoden 2002 talousarvioon momentin 32.30.45 perusteluihin maininnan, että määrärahaa saa käyttää te-keskusten kautta pk-yrittäjille suunnatun koulutuksen järjestämiseen. Koulutusta yrittäjille on perusteltua vaatia, koska mitä paremmin yrittäjät ovat ajan hermolla ja kykenevät asioitaan viemään eteenpäin, sitä enemmän he myös kykenevät työllistämään. Sitä kautta nämä uhraukset tulevat monin verroin takaisin varsinkin tällä hetkellä, kun olemme taas selvästikin laman kourissa.

Talousarvioaloite 1097 on määrärahan osoittaminen kotimaisen lämpöenergiatuotannon investointeihin. Meillähän on kotitarvemetsissä ja yleensäkin metsissä mahdottomat määrät energiapuuta, mutta lämpölaitosinvestoinnit ovat vähän turhankin arvokkaita varsinkin juuri omakotitalossa. Mutta jos siihen saadaan investointitukea, se on kahtaalta hyvä: Mitä enemmän on kotimaisen polttoaineen polttouuneja, sitä paremmaksi kehittyy tekniikka, ja sillä on myös tuontia vähentävä vaikutus, mikä on kansan-taloudellisesti myönteinen asia.

Sitten vielä iänikuinen talousarvioaloite 1091 eli määrärahan osoittaminen Nummi-Pusulan Koisjärven ja Someron välisen tien rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Somero on lähestulkoon Helsingin työssäkäyntialuetta. Sieltä kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisiä käy päivittäin Pääkaupunkiseudulla töissä. Myös Pääkaupunkiseudun, varsinkin läntisen alueen, soravarat ovat Nummi-Pusulan ja Somerniemen nummissa. Rekkaliikenne on siellä erittäin vilkasta ja tiellä on vaarallista liikennöidä. Tien mutkien oikaisu ei ole kovinkaan monen miljoonan markan asia, mutta se vaan vaatii liikkeelle panevan voiman.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä aloitteistani haluan vielä ottaa esiin aloitteen n:o 1095, määrärahan osoittaminen pk-yritysten puuosaamisen kehittämispalveluihin. Eduskunnassakin tänään jaettiin sukkia edustajille, ja juonena oli se, että kiinnitettäisiin huomiota kätten taitoihin. Meillä Suomessa on todella paljon osaamista. Kaikki osaaminen ei läheskään ole tällä hetkellä käytössä johtuen siitä, että esimerkiksi 80-luvun lopulla meni monta monituista yritystä konkurssiin varsinkin huonekalualalta. Jotta tietotaito ja osaaminen ei menisi toiselle puolen, meidän on syytä tässä vaiheessa ottaa tehotoimia käyttöön ja pyrkiä myös kotimaisen puun käyttöä lisäämään ja sitä kautta myös luomaan uutta työllisyyttä.

Marja-Leena Kemppainen /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda muutaman talousarvioehdotukseni esille. Ne eivät ole tärkeysjärjestyksessä, vaan numerojärjestyksessä.

Ensinnäkin talousarvioaloitteessa 599 esitän määrärahan osoittamista poliisien peruskoulutuksen ja toiminnan turvaamiseen. Peruskoulutuksen turvaamisen näkisin ennen kaikkea siitä näkökulmasta, että poliisien koulutus on vuosien varrella ollut hyvin vaihtelevaa. Kun me tiedämme, että poliiseja lähtee suuret määrät eläkkeelle ja toisaalta taas maassamme tarvitaan erilaisiin turvallisuusasioihin entistä enemmän poliiseja, niin jotta koulutuksen jatkuminen olisi turvattava, haluan olla omalta osaltani siihen myötävaikuttamassa.

Talousarvioaloitteessa 600 esitän määrärahan osoittamista homevaurioista kärsivien peruskoulujen perusparannukseen. Asia homevauriokouluista on ollut meillä esillä jossakin muodossa ja useampien edustajien esityksissä joka vuosi, kun olen ollut mukana. Näen, että tämä on aika tärkeä asia. Olin jokin aika sitten eräässä koulutustilaisuudessa, jossa tuotiin esille, että maassamme noin joka kymmenes lapsi kärsii homevaurio-oireista ja syynä on nimenomaan koulujen ongelmatilanteet.

Talousarvioaloitteessa 601 haluan esittää määrärahan osoittamista Iso Kirja -kansanopiston liikunta- ja monitoimitilan rakentamiseen Keuruulla. Perusteluna tähän näen sen, että kyseinen kansanopisto on vuosien varrella rakennuttanut merkittävän systeemin Keuruulle ja kouluttaa suuret määrät nuoria ja aikuisia eriasteisiin tehtäviin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Talousarvioesityksessä 602 olen tuonut esityksen kansallisen maatalouden tukemiseen. Minä luulen, että siihen ei isompia perusteluja tarvitse. Me jokainen tiedämme, että siellä on vajetta, jota meidän tulisi korjata.

Talousarvioesitys 603 koskee määrärahan osoittamista perustiestön peruskorjaukseen ja kunnostukseen. Aikaisemmissa puheenvuoroissa asia on ollut jo esillä. Tänä päivänä tilanne on monissa maaseutukylissä se, että kun kyliltä on viety kaikki palvelut, siellä ei ole enää kauppoja eikä muuta, niin toivomus on ollut viimeisten keskustelujen aikana se, että olisi edes kunnon tie, jotta pääsisi palveluja hakemaan taajamista ja lähikunnista.

Lapsiasiainvaltuutetun viran ja toimiston perustaminen on ollut esillä meillä monta kertaa. Talousarvioaloitteessa 604 olen ottanut siihen oman kantani. Asiahan oli mukana jossakin vaiheessa, kun budjettia laadittiin, mutta määräraha poistettiin kesän aikana. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävä nähdään erittäin tärkeänä nimenomaan siellä taholla, missä pohditaan sitä, millä tavalla lapsen ääni ja asema on huomioitu lapsia koskevien asioiden käsittelyssä. Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä on ottanut tähän myönteisen kannan ja haluaa omalla työllään olla edistämässä tätä asiaa. Lapsiasiainvaltuutetun toimistosta ja lapsiasiainvaltuutetun työstä on erittäin positiiviset kokemukset naapurimaistamme Ruotsista ja Norjasta.

Talousarvioesitys 606 koskee määrärahojen osoittamista vanhusten hoivapalveluihin. Vastuu hoivapalvelujen järjestämisestä on kunnilla. Siitä myös täällä tänäkin iltana on keskusteltu, kenen on vastuu. Mutta jotta me pystymme kunnilta edellyttämään sitä hoitamista, meidän on omalta osaltamme talousarviossa osoitettava riittävästi resursseja.

Lasten asema ja lasten ja nuorten pahoinvointi on asia, joka on todella iso asia ja asia, jota me emme voi pistää vakan alle, vaikka joskus näyttää ja tuntuu siltä, että se mielellään sinne laitettaisiin. Lastensuojeluasioiden määrä on kunnissa noussut räjähdysmäisesti. Sen seurauksena lasten huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Jo selvästi on tullut pitemmän aikaa kunnista niitä viestejä, että lasten sijoittaminen, huostaanottaminen, viivästyy sen takia, että kunnissa joudutaan miettimään määrärahoja. Meillä on lastensuojelun kustannusten tasausjärjestelmä, joka auttaa kuntia tässä asiassa ja helpottaa kuntien tilannetta, mutta minun käsitykseni on se saamani tiedon perusteella, että se ei välttämättä riitä vuositasolla. Siksi haluan myös omalta osaltani ottaa kantaa, että se asia meidän talousarviossamme turvattaisiin.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Perustelen vain yhtä talousarvioaloitetta elikkä aloitetta 1014, määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen, ja tässä vain perusteluosaa täsmennän.

Monet kunnat ovat luopuneet viime vuosien aikana sähköyhtiöitten omistuksestaan ja muuttaneet sillä tavalla omistusta eri muotoon. Näitä rahoja kunnat ovat käyttäneet elinkeinoelämän kehittämiseen, teollisuusinvestointeihin ja myöskin peruspalvelurakenteeseen kohdistuviin investointeihin. Nyt tietojen mukaan sisäministeriö ja valtioneuvosto aikoisivat jatkaa sitä kaksi vuotta sitten otettua linjaa, jonka mukaan ne kunnat, jotka ovat saaneet sähköyhtiön myynnistä rahoja, suljettaisiin harkinnanvaraisen rahoituksen ulkopuolelle ikään kuin automaattisesti. Suomen Kuntaliitollahan tässä on toisenlainen linja. Kuntaliiton hallinnossa on eduskunnankin jäseniä, ja he ovat myönteisesti vieneet tätä asiaa eteenpäin. Siis Kuntaliitolla on se kanta, että kuntatalouden kokonaisuus ratkaisee eikä mikään yksittäinen osatekijä.

Esitän, että perusteluja tarkennetaan niin, että sähköyhtiön myyntitulot eivät sulje kuntia automaattisesti harkinnanvaraisen rahoituksen ulkopuolelle. Ministeri Korhosen puumerkki, jonka hän otti pari vuotta sitten, on mielestäni väärä. Se pitäisi nyt oikaista. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan kuntien kannalta tällä on iso merkitys. Toivon, että tässä saadaan parannus aikaan Suomen Kuntaliiton esityksen mukaan.

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän illan asialistan kolme ensimmäistä kohtaa osoittivat, että asioihin saadaan parannuksia, kun niitä vuosikausia pidetään esillä ja jatkuvasti tehdään uusia esityksiä. Yksi sellainen asia, josta niin kauan kuin itse olen ollut eduskunnassa on jatkuvasti puhuttu, mutta mitään perusteellista parannusta ei ole saatu aikaan, on poliisien määrärahakysymys. Se on jatkuvasti esillä ja tavallaan lisäbudjettien varassa. Mielestäni se pitäisi saattaa kerralla varsinaisen budjetin yhteydessä kuntoon niin, ettei sitä tarvitse jatkuvasti lisärahoilla olla täydentämässä.

Maaherra Heikki Kosken johtama poliisin arviointityöryhmä teki vuosi sitten aika perustavaa laatua olevaa työtä ja teki sellaisen linjauksen, että poliisien määrää, vakanssejahan on noin viitisensataa täyttämättä, olisi vuoteen 2010 mennessä hiljalleen lisättävä sillä 500:lla. Toissa vuonna koulutukseen otettiin enemmän oppilaita mitä aiemmin eli yli 400. Nyt, kun he valmistuvat, tiukasta määrärahatilanteesta johtuen kaikkia ei voida ottaa töihin. Sekin on aika erikoislaatuinen tilanne. Tässä talousarvioaloitteessa 1022 esitän suurempaa lisäystä, mitä hallitus on esittänyt, määrärahaan. Hallituksen esitys on 15 miljoonaa euroa. Esitän siihen 10 miljoonan euron lisäystä.

Syyskuun tapahtumat ovat osoittaneet, että poliisia sidotaan aika lailla esimerkiksi lähetystöjen vartiointitehtäviin. Myös kansainvälinen terrorismintorjuntatyö, yhteistyö Europolin kanssa, vie aika paljon poliisin resursseja, ja heitä entistä vähemmän näkyy varsinaisissa töissä. Onpa lehdistössä näkynyt ehdotuksia muun muassa Helsingistä, että poliisi pitäisi kunnallistaa ja palkata myös kunnallisia poliiseja. Mielestäni tähän ei ole ollenkaan syytä mennä. Kyllä tämä on valtion toimesta hoidettava asia ja juuri maaherra Heikki Kosken johtaman työryhmän viitoitusten mukaisesti.

Sitten talousarvioaloitteessa 1028 esitän määrärahan lisäystä veteraanien rintamalisän korottamiseen. On arvioitu, että ensi vuonna rintamaveteraanieläkkeisiin tarvitaan 7,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin johtuen veteraanien korkeasta iästä ja heidän nopeasta vähenemisestään. Esitykseni pohjautuu siihen, että puolet tästä niin sanotusta säästöstä olisi käytettävä rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän korottamiseen. Ylimääräistä rintamalisäähän korotettiin jokin aika sitten, mutta sitä saavat kaikkein pienituloisimmat eläkeläisemme. Heillä ei ole työeläkettä. Heidän eläkkeensä on parin tonnin luokkaa. Siihen varmasti olisi aiheellista säästyneistä varoista antaa korotus niin kauan kuin se on mahdollista.

Talousarvioaloitteessa 1024 esitän määrärahan lisäystä maatalouden ympäristötukeen. Aika paljon on puhuttu ympäristötuen määrärahojen riittämättömyydestä luomuviljelyn osalta, mutta sitä tarvittaisiin myös muihin tarkoituksiin. Yksi ajankohtainen asia on säätösalaojitus, jolla voidaan kuivaan kevätkauteen säästää noin 30 millimetrin sadetta vastaava vesimäärä maahan ja kasveille tarkoitetut ravinteet tulevat käytetyiksi satoon eikä niitä jää huuhtoutumiselle alttiiksi. Säätösalaojitus on hyvin tärkeä ympäristötoimenpide. Myös ympäristön kannalta on tärkeää happamien sulfaattimaiden kalkitus. EU-jäsenyyden alkuvuosina tähänkin oli saatavissa määrärahoja, mutta nyt niitä ei ole ympäristötuen määrärahan riittämättömyyden vuoksi voitu saada.

Talousarvioaloitteessa 1023 esitän varusmiesten päivärahojen korottamista. Hallituskin esittää korotusta 19 markasta 21,40 markkaan, mutta mielestäni sitä voitaisiin samalla korottaa hieman enemmän. Siviilipalvelusmiesten määrähän on ainakin Helsingin Sanomien muutaman viikon takaisen artikkelin mukaan kääntynyt aikamoiseen nousuun, vaikka palvelusaika on pitkä. Tästäkin syystä olisi suosittava varusmiespalvelua myös pitämällä päiväraha ajan tasalla. Se on jäänyt jälkeen yleisestä kustannustason noususta ja yhteiskunnan kehityksestä. Esimerkiksi kännykkälaskut ovat varusmiestenkin jokapäiväisiä menoeriä. Niitä ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut.

Olen lisäksi tehnyt muutamia tiemääräraha-aloitteita, mutta en ryhdy niitä tässä sen paremmin perustelemaan.

Leea  Hiltunen  /kd:

Arvoisa puhemies! Omista aloitteistani, jotka olen jättänyt, haluan myöskin jonkin sanan sanoa ja sillä tavalla, että ne tulevat pöytäkirjaan kirjatuiksi, koska totta kai pidän niitä erittäin tärkeinä ja toivon, että niihin jossain yhteydessä voidaan rahaa kohdentaa.

Täällä on tänään käyty merkittävä keskustelu omaishoidon järjestelmän kehittämisestä. Talousarvioaloitteeni 472 koskee määrärahan osoittamista omaishoidon tukeen. Lyhyesti todettuna vain: Nykyiset omaishoitajat joutuvat todella taistelemaan oikeuksistaan, ja palvelujen maksullisuus rasittaa tai tekee palvelujen käytön mahdottomaksi. Näin on esimerkiksi lakisääteisen vapaapäivän viettämisen kohdalla.

Totta kai kunnat voisivat päättää toisinkin käytännön järjestelyistä kuin nyt on tehty, mutta hyvin harvoin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sen tekevät. Näin kuntien käytännöt vaihtelevat merkittävästi ja kunnissa omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa. Mielestäni nyt tulisi kohdentaa enemmän määrärahaa nimenomaan omaishoitoon ja sen tukipalvelujen järjestämiseen.

Talousarvioaloitteeni 467 kohdentaa määrärahaa adoptiovanhempien perhevapaiden pidentämiseen. Lapsiperheiden riittävä tukeminen on mielestäni Suomen tulevaisuuden kysymys ja on erittäin tärkeää, että väestöpoliittiseltakin kannalta huolehdimme lasten lukumäärästä ja perheiden hyvinvoinnista. Tällä hetkellä adoptiovanhemmat ovat eriarvoisessa asemassa biologisten vanhempien asemaan nähden. Toivoisin, että tällä aloitteellani voitaisiin kohdentaa adoptiovanhempien perhevapaiden pidentämiseen määrärahaa.

Talousarvioaloite 468 on määrärahan osoittaminen neuvostopartisaanien hyökkäyksen kohteiksi joutuneiden kuntoutukseen. Tiedämme, että partisaanijoukkojen hyökkäysten kohteeksi joutuneiden kylien asukkaat tulisi rinnastaa haavoittumattomiin sotiemme veteraaneihin, joilla on lisäeläkkeet ja kuntoutusoikeudet. Nämä neuvostopartisaanien hyökkäysten kohteeksi joutuneet ihmiset kokevat vieläkin kärsimyksiä. Niistä on pitkään vaiettu ja on unohdettu tämä ihmisryhmä. Yhteiskuntamme on mielestäni kunniavelassa näille neuvostopartisaanien hyökkäysten kohteeksi joutuneille rajaseudun kyläläisille ja nyt tulisi kuntoutukseen kohdentaa määräraha näille henkilöille.

Talousarvioaloite 470 on määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen. Meillä ovat hallitus ja eduskunta merkittävällä tavalla pysähtyneet tämän asian äärelle. Lasten ja nuorten hyvinvointia on pyritty edistämään, mutta ensi vuoden talousarviossa ei ole mielestäni riittävästi määrärahaa tähän kohdennettu, vaikka asia tekstissä on. Kuitenkin me tiedämme, että mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyviä. Meillä on hoitojonoja psykiatriseen hoitoon ja lasten mielenterveyspalvelujen saanti on vaikeaa. Psyykkisten ongelmien varhainen toteaminen ja hoitaminen on kuitenkin kaikkein edullisinta ja tehokkainta, ja näin edellytän, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen kohdennetaan määrärahaa.

Määrärahan osoittaminen syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen, talousarvioaloite 469: Syrjäytymiseen liittyvät kehityspiirteet, jotka ilmenevät lisääntyvinä ja vaikeutuvina sosialisaatiohäiriöinä, kuten kiinnittymättömyytenä yhteiskunnallisiin toimintoihin, lasten ja nuorten turvattomuutena, nuorisotyöttömyytenä, huume- ja päihdeongelmina sekä mielenterveysongelmina, ovat huolestuttavia ja näkyvät erityisesti lasten ja nuorten kohdalla ja ajavat heidät jo valmiiksi syrjäytyneiden uralle. Tältä yhteiskunta ei saisi sulkea silmiään, vaan sen tulee voimistaa ennen kaikkea riskien torjunnassa toimintaa ja ehkäisevää yhteiskuntapolitiikkaa. Siinä mielessä olen syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen kohdentuvien hankkeiden toteuttamiseen kunnissa kohdentamassa määrärahaa.

Talousarvioaloite 471 on määrärahan osoittaminen lastensuojelun voimavarojen lisäämiseen. Täällä on ed. Kemppainen puhunut lapsiasiainvaltuutetun tehtävästä, ja se on erittäin tärkeä. Siihen tulee kohdentaa määrärahoja, mutta me tiedämme kaiken kaikkiaan, että lastensuojelun voimavarat eivät tänä päivänä ole riittävät. Sosiaalityöntekijät kärsivät liiasta työstä ja jatkuvasta kiireestä eivätkä ehdi tehdä riittävästi ehkäisevää työtä lasten ja nuorten tilanteen helpottamiseksi. Myöskin lasten sijoituksissa huostaanottoprosessi on perheille hyvin raskas ja vaatii työntekijöiltä laajaa osaamista. Paitsi huostaanoton aikana myös sen jälkeen tarvitsee lapsi sekä perhe kokonaisvaltaista tukea ja ammatillista apua. Sosiaalitoimelta edellytetään syvällistä ja laajaa asiantuntemusta, ja näitten voimavarojen lisäämiseen kohdennan määrärahoja tässä aloitteessa.

Täällä on puhuttu myöskin huumetyöhön tarvittavista määrärahoista eri aloitteissa, ja niitä varmasti on useita, sellaisiakin, joita ei ole täällä esitelty. Yhdyn niihin mielelläni. Oma talousarvioaloitteeni 473 on kohdentamassa määrärahoja lähinnä ennalta ehkäisevään huumetyöhön Satakunnassa. Nimenomaan Satakunnassa Länsi-Suomessa ongelma on lisääntyvä. Ongelma näkyy, huumeita virtaa markkinoille Länsi-Suomen satamien kautta, ja tilanne myöskin Satakunnassa edellyttää erityistoimenpiteitä, poliisin voimavaroja ja kaikkea sitä ennalta ehkäisevää työtä, jolla voidaan vaikuttaa nuorten asenteisiin ja ilmapiiriin, jossa lapset ja nuoret voivat sanoa "ei" huumeille ja päihteille. Näin olen esittämässä nimenomaan ennalta ehkäisevään työhön määrärahaa.

Täällä on myöskin puhuttu rintamaveteraanien kuntoutuksesta ja siihen tarvittavista määrärahoista. Omassa talousarvioaloitteessani 474 haluan osoittaa rintamaveteraanitunnuksia vailla olevien, sodissa palvelleiden kuntoutukseen määrärahaa. Eräs merkittävä ryhmä, jolle kuntoutusta ei nykyisistä määrärahoista ole osoitettavissa, ovat vuosina 39, 40 ja 41—44 kotirintamalla toimineet lotat ja pikkulotat. He suorittivat monenlaisia sota-ajan kannalta merkittäviä ja vaarallisia tehtäviä, muun muassa väestön evakuoinnissa, muonittamisessa, kenttäpostissa, sotasairaaloissa ja varainkeräyksessä, sotaponnisteluissa. Haluaisin, että heitä huomioitaisiin rintamaveteraanitunnuksia vailla olevien, sodissa palvelleiden kuntoutusmäärärahalla. Se, mitä talousarviossa nyt on esitetty, ei ole riittävä, kun otetaan huomioon kaikki, jotka ovat olleet sodan aikana erilaisissa tehtävissä.

Olen myöskin allekirjoittanut talousarvioaloitteet, jotka ovat Satakuntaa koskevia hankkeita. Mainitsen vain kaksi: Määrärahan osoittaminen valtatien 12 liittymän rakentamiseen Raumalla on talousarvioaloite 466. Tämän kiireellisin osuus on nimenomaan Rauman sisääntulon nelikaistaisuus ja sataman maayhteyden parantaminen kaupungin läpi valtatielle. Sitten on vielä määrärahan osoittaminen Pohjolantien eritasoristeyksen rakentamiseen Vammalassa, talousarvioaloite 465.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Uudistan ja perustelen kaksi talousarvioaloitettani.

Ensiksi talousarvioaloite 545, joka tarkoittaa määrärahan osoittamista Niirala—Säkäniemi- ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes-rataosuuksien sähköistämiseen, ja perustelen sitä lähinnä Niirala—Uimaharju-osuuden osalta, joka on kiireellisin ja tärkein. Sen rataosuuden päässä Uimaharjussa on nimittäin tuotantoluvuiltaan Euroopan toiseksi suurin sellutehdas ja sen raakapuuhuolto tulee kiskoitse Venäjältä. Värtsilän Niiralan raja-asema on Suomen itäisen liikenteen kannalta merkittävä rajanylityspaikka. Siellä käsitellään vuosittain runsaat 100 000 vaunua, mikä tarkoittaa noin 17:ää prosenttia Suomen ja ulkomaiden välisestä yhdysliikenteestä. Niirala—Joensuu—Uimaharju-välillä kuljetetaan pelkästään raakapuuta, viime vuonna kuljetettiin 3 130 miljoonaa tonnia, ja suurin piirtein puolet siitä on sellutehtaan tuotteita markkinoille. Ratahallintokeskuksen oman ennusteen mukaan seuraavan kahdeksan vuoden aikana tuo kuljetusmäärä nousisi yli 4 miljoonaan tonniin.

Tämä rataosuus kuuluu Suomen ten-verkkoon, jonka keskeisenä tavoitteena on turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Sille rataosuudelle sisältyy ratapiha, joka on keskellä 51 000 asukkaan kaupunkia. Tähän ten-verkon rataan, jonka ratapiha on keskellä kaupunkia, huonosti sopivat nämä käryävät dieselveturit, ja niin kuin kaikki olemme saattaneet havaita, uusia dieselvetureita ei ole enää aikoihin tehty. Juna todennäköisesti kulkee tulevaisuudessa vain sinne, mihin on sähkörata. Tiedämme, että kansainvälistyvä teollisuus toimii siellä, missä on edellytykset toimia ja tämä edellytys on tässä tapauksessa sähkörata. Näillä perustein eduskunnan liikennevaliokunta otti viime viikolla tämän rataosuuden budjettilausuntoonsa. Toistan siis budjettialoitteeni lähinnä Niirala—Joensuu—Uimaharju-rataosuuden sähköistämisen rahoittamisesta.

Toinen talousarvioaloitteeni, 546, koskee Pohjois-Karjalan keskussairaalan rakennushankkeita. Pohjois-Karjalan keskussairaala on maan vanhin sairaala, ja sitä ylläpitävät, näin kai voi sanoa, maan köyhimmät pienet kunnat, joista vain kaksi ei ole hakenut harkinnanvaraista valtionapua tulevalle vuodelle. Se on peruskunnoltaan huono, ja sairaalaa ylläpitävän kuntayhtymän on tarkoitus peruskorjata yksi kerros kerrallaan, jotta siellä ylipäätään voidaan elää. Mutta tämä sairaanhoitopiiri on luomassa aivan uutta, nimenomaan haja-asutusalueelle soveltuvaa terveydenhuollon strategiaa ja tarvitsee sitä varten noin 40 miljoonan markan uudisrakennuksen. Kun tämän keskussairaalan johtava ylilääkäri on pääministerin asettamassa Terveydenhuollon kehittämisprojektissa mukana, tämä loisi mitä erinomaisimmat mahdollisuudet toimia nimenomaan haja-asutusalueen terveydenhuollon kehittämisen pilottina. Sen vuoksi uudistan tämän aloitteen 546.

Hannu Takkula /kesk:

Arvoisa puhemies! Uskon, että on ensiarvoisen tärkeää puhua talousarvioaloitteista. Jotkut edustajat suhtautuvat hiukan epäilevästi siihen, onko näillä talousarvioaloitteilla minkäänlaista merkitystä. Muistan, että kun tulin nuorena edustajana taloon, minuakin ohjattiin, että saman tuloksen saat, laitoitpa sitten talousarvioaloitteen eduskunnan keskuskansliaan taikka ed. Matti Saarisen pöydälle. Kumpikin pystyy tarjoamaan yhtä hyvän lopputuloksen aloitteellesi.

Mutta, arvoisa puhemies, itse en ole valmis enää uskomaan tätä, vaikkakin täytyy sanoa, että aikaisempien vuosien kokemukset hiukan antavat ymmärtää, että vinha perä tällä väittämällä oli. Nimittäin viime päivien tapahtumat ovat osoittaneet sen, että tämäkin hallitus tiukasta taloudenpidosta huolimatta pystyy tarvittaessa kolmenkin miljardin irrotuksiin, joten uskon, että muutama miljardi, jos niin aiheelliseksi nähdään, voidaan myöskin irrottaa hyvien talousarvioaloitteiden läpiviemiseen.

Toisaalta uskon näin, että suomalaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa, demokratiassa, ei haluta teettää ylimääräistä turhaa työtä. 1341 talousarvioaloitetta on nytkin tehty, ja kun me tiedämme sen, että kaikkine käsittelyine ja byrokratioineen tämä on melkoinen määrä ja vaatii melkoisen koneiston, niin uskon, että mikäli talousarvioaloitteet olisivat turhia, niin niitä ei tässä talossa enää tehtäisi ja suoraan edustajille kerrottaisiin, ettei niitä tarvitse eikä kannata tehdä. Mutta kun näin ei ole tehty eikä toimittu, sekin vahvistaa uskoani siihen, että hyvät talousarvioaloitteet voivat mennä läpi ja ovat sitä kautta osoitus siitä, että hallitus toimii sillä tavalla, että kunnioittaa demokratiaa, kunnioittaa eduskuntaa ja on valmis ottamaan neuvon eduskunnan hyvistä ohjeista, vaarin hyvistä talousarvioaloitteista.

Arvoisa puhemies! Vielä kolmantena pointtina siihen, että uskon talousarvioaloitteiden läpimenoon, on se, että huomaan myöskin eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen tehneen talousarvioaloitteen. Tiedän, että varmasti myös hän tietää ja tuntee sen, että hyvillä aloitteilla on mahdollisuus mennä läpi, ja on sen vuoksi turvautunut tähän, en tiedä voiko sanoa, jämerään keinoon, mutta tähän keinoon kuitenkin toimia. Täytyy sanoa, että eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen on tehnyt varsin hyvän talousarvioaloitteen, jota olen ilolla myöskin itse kannattamassa. Hänhän esittää talousarvioaloitteessa 1214 määrärahan osoittamista valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkin pystyttämiseen Lohjalle. Täytyy sanoa, että valtioneuvos Virolaisen ura valtiopäivämiehenä, valtiomiehenä, viimeisenä suurena talonpoikana on sellainen, että varmasti se on ainakin yhden muistomerkin Lohjalle ansainnut. Olen lämpimästi tukemassa ja uskon, että varmasti tämä eduskunnan arvovaltaisen rouva puhemiehen tekemä aloite on läpi menossa.

Mutta, arvoisa puhemies, muutamaan ehkäpä kansan silmissä vaatimattomampaan, mutta Lapin mittakaavasta ja Lapin kulmasta katsottuna tärkeään aloitteeseen haluaisin puuttua, aloitteisiin, joiden uskon myöskin saavan siunauksen hallitukselta ja sitä kautta tulevan myöskin eläväksi kirjaimeksi ja toteutetuksi.

Lähden liikkeelle niinkin tärkeästä asiasta kuin määrärahan osoittamisesta kalateiden rakentamiseen Kemijoen voimalaitosten kunnostustöiden yhteydessä. Olen tehnyt tästä talousarvioaloitteen 1150. Kuten tiedetään, yksi keskeinen arvoketju Lapissa on matkailu, ja matkailu pohjautuu hyvin pitkälle meidän luontoomme, vesistöön ja tuntureihin. Lapin keskeisin joki ... Ehkä ed. Manninen voi olla toista mieltä, mutta voimme jakaa ... Lapissa on oikeastaan kaksi keskeistä jokea: Tornionjoki ja Kemijoki.

Kemijoki on rakennettu voimalaitoksin, ja Kemijoen sivuhaara Ounasjoki on vielä vapaa, mutta tietyllä tavalla sidottu johtuen siitä, että Kemijoki on valjastettu. On jo vuosikymmeniä odotettu, mitä Ounasjoella tehdään ja millä tavalla saataisiin lohi palaamaan Kemijokeen ja sitä kautta Ounasjokeen ja hyödyttämään sitä kautta ei vain joen varressa ja Lapissa elävien ihmisten elämää vaan myöskin turismivirtoja ja sitä kautta joki nousemaan varsinaiseen kukoistukseensa ja siihen kunniaansa, mikä sillä on ollut menneinä vuosikymmeninä. Tätä varten on syntynyt tällainen projekti kuin Nousukas Kemijokeen. Tämän toiminnan tavoitteeksi on asetettu, että merilohi ja taimen nousisi Kemijokeen ja Ounasjokeen ja tätä kautta luontaisten vaelluslajien elvyttäminen tapahtuisi ja virkistyskalastuksen kehittäminen olisi mahdollista.

Jotta tämä onnistuu ja jotta nämä vaurauden ja yltäkylläisyyden ajat voivat toteutua Ounasjokivarressa, se tietää sitä, että kalatiet on rakennettava Kemijoen pääuoman voimalaitoksiin. Se on tarkoituksenmukaista, se on myöskin edullista tällä hetkellä johtuen siitä, että Kemijoen voimalaitoksiin ollaan tekemässä muutos- ja uudistamistöitä, joten näiden uudistamistöiden yhteydessä on hyvä myöskin kalaportaitten rakentaminen aloittaa. Nyt seuraavien kolmen neljän vuoden aikana näitä uudistus- ja muutostöitä tehdään. Näin ollen, jos kaikki menee hyvin ja kun hallitus lähtee tähän talousarvioaloitteeseen mukaan, jo kuuden vuoden kuluttua voimme todeta, että jälleen lohi nousee Kemijokeen ja Ounasjokeen. Tähän, arvoisa puhemies, riittäisi noin 2 miljoonan euron panostaminen. Kuten tiedämme, näinä aikoina, kun 3 miljardiakin helposti heilahtaa budjetissa, 2 miljoonan euron löytyminen ei varmasti tuota suurtakaan vaikeutta hallitukselle.

Toinen tärkeä asia on määrärahan osoittaminen perustienpitoon Lapin läänissä. Onhan näin, että teiden kunnossapito on erittäin tärkeää harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien Lapissa. Viime vuosina hallituksen aluepolitiikka on ollut tältä osin hyvin ohutta. Nykyiset perustienpitoon osoitetut määrärahat ovat kutistuneet täysin riittämättömiksi tieverkon asialliseen kunnossapitoon. Nyt on jo näkyvissä Lapissa selviä merkkejä tieverkoston rappeutumisesta. Jos ja kun me haluamme edelleen sivistysyhteiskuntana Suomessa huolehtia siitä, että ihmiset voivat saada peruspalveluja ja että nämä peruspalvelut, jotka monelle Lapin ihmiselle ovat pitkänkin tieyhteyden päässä, olisivat saatavilla, silloin on huolehdittava siitä, että tiet ovat asianmukaisessa kunnossa. Lapin perustienpitoon on osoitettava hyvin nopeasti riittävä määräraha. Noin 10 miljoonalla eurolla päästään siihen tilanteeseen, että nyt akuutit tarpeet, mitä on, voidaan saada toteutettua.

Eräs tällainen merkittävä hanke on esimerkiksi Posiolla olevan Kuloharju—Kynsilä-maantien peruskorjaaminen, jonka olen jo useana vuonna ottanut esille, mutta uskon, että tässäkin kohdassa sitkeys palkitaan. Se olisi sellainen tie, mikä olisi varmaan hyvä valtioneuvostonkin jäsenten ajella edestakaisin ja sitä kautta todeta omakohtaisesti, että todellakin, jotta näiden ihmisten peruspalvelut turvataan, tämän maantien peruskorjaaminen on paikallaan.

Arvoisa puhemies! Huomaan ilokseni, että myös ed. Esko-Juhani Tennilä on tehnyt hyvän aloitteen — kun puhuin Posiosta — Posion Anetjärven koulun toiminnan turvaamiseksi. Olen myös sitä ilolla kannattamassa, mutta puheenvuoroni lopuksi haluan ottaa vielä yhden talousarvioaloitteen, aloitteen 1154, joka koskettaa määrärahan osoittamista neuvostopartisaanien tuhoamissa kylissä eläneiden kuntoutustoimintaan.

Täällä jo sisar kristillisdemokraateista ed. Leea Hiltunen äskettäin todisti tämän saman aloitteen — joskin hänen tekemänään mutta samasta aiheesta — puolesta, ja näen, että asia on sen verran tärkeä, että muutamalla sanalla siihen vielä itsekin puutun. Onhan näin, että Suomessa on vielä eräs sotiemme vuoksi kovien kokemusten ja menetysten kohteeksi joutunut ryhmä, joka on valitettavasti unohdettu, ja yhteiskunta ei ole huolehtinut kunniavelastaan neuvostopartisaanien hyökkäyksen kohteiksi joutuneille rajaseudun ihmisille. Nämä pienten kylien äidit lapsineen ja vanhukset elivät ja tekivät työtään jatkuvan uhan, hälytysten ja pelon alla, ja vaikka eräät heistä selviytyivätkin näistä koettelemuksista fyysisesti koskemattomina, ovat psyykkiset jäljet pysyviä. Huomiota heihin ja näihin asioihin on alettu kiinnittää meillä Suomessa vasta viime vuosina ja näihin on myös kiinnitetty huomiota kansainvälisesti.

Korvausten maksaminen partisaanituhokylien asukkaille voidaan rinnastaa oikeusministeriön tasavallan presidentin kanslialle antaman lausunnon mukaan haavoittumattomiin ja terveisiin sotiemme veteraaneihin, joilla on lisäeläkkeet ja kuntoutusoikeudet. Partisaanituhokylien ihmisten tukeminen voidaan nähdä myös vanhusten hoitona ja kunniavelan maksuna näille sotiemme uhreille. Partisaanituhokylien ihmiset odottavatkin, että he saavat yhteiskunnalta vastaavanlaisen kohtelun kuin haavoittumattomat sotiemme veteraanit, lotat ja pikkulotat. Nopeimmin ja tehokkaimmin asia voidaan hoitaa ottamalla partisaanituhokylissä eläneet huomioon valtion ensi vuoden talousarviossa, ja aloitteessa esitetyn kuntoutuksen kohteeksi tulisi jatkosodan siviiliveteraanien yhdistyksen arvion mukaan noin 300—400 henkilöä. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan noin 400 000 eurolla voitaisiin tämä kunniavelka hoitaa ensi vuoden budjetissa.

Vielä lopuksi haluan, arvoisa puhemies, painottaa sitä, että on tärkeätä, että puhutaan näistä talousarvioaloitteista. Uskon vakaasti siihen, että kun näistä puhutaan ja — niin kuin jo alkuun muutamalla kohdalla perustelin — tätä keskustelua täällä käydään ja aloitteita tehdään, nämä myöskin tulevat toteutumaan valikoituvilta osin. Uskon, toivon ja näen, että muutamat esille nostamani aloitteet ovat sellaisia, jotka ovat tulleet nyt siihen pisteeseen, että hallitus varmasti suuressa viisaudessaan voi nähdä sen, että on tultu aikaan, jossa puhutaan näidenkin aloitteiden toteuttamisen ajasta.

Hannes   Manninen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteissani 797—820 käsitellään hyvin laaja-alaisesti eri asioita, ennen kaikkea Lapin alueella. Aloitteet ulottuvat aina veteraanien kuntoutuksesta tiealoitteisiin, saamelaisten kulttuurikeskuksen suunnitteluun ja saamelaisten kielikysymyksiin. Aloitteisiin sisältyy esityksiä myöskin muun muassa odottamattomien porojen äkkikuolemien korvaamiseen tarvittavista määrärahoista. Koskettelen kuitenkin näistä aloitteista vain muutamia. Samalla koskettelen myöskin ed. Matti Huutolan aloitetta 489/2001.

Ensinnäkin haluan todeta aloitteen 817 koskien Valtatien 21 osalta Kemi—Tornio-moottoritien rakentamisen loppuun saattamista. Ensi vuoden talousarvion perusteluissa on kustannusarviota tarkistettaessa jätetty pois Iso- ja Vähähaaran siltojen rakentaminen. Näiden rakentamisesta on kuitenkin aiemmin sovittu samassa yhteydessä, kun Röyttän eritasoliittymän rakentamisesta luovuttiin. Näin säästyneet varat oli tuolloin tarkoitus osoittaa siltojen rakentamiseen.

Ymmärtäisi hyvin, jos olisi todella kysymys budjetin saneeraamisesta, supistamisesta ja määrärahojen vähentämisestä, mutta ei voi mitenkään käsittää, että samanaikaisesti kun aloitetaan uudet yhteensä 4 miljardia markkaa maksavat rata- ja tiehankkeet, keskeneräisistä hankkeista leikataan noin 40 miljoonaa markkaa. Se tuntuu pikemminkin kiusanteolta kuin asialliselta politiikalta. Alustavia töitähän on jo tehty niin, että on ajettu Kemijoen rannoille maavallit, jotka tulevat siinä ties kuinka kauan olemaan muistomerkkinä hallituksen, voisi sanoa, uuden aluepolitiikan rappion muistomerkkeinä.

Tämän vuoksi esitänkin, että jotta näin ei kävisi, ensi vuoden talousarvion perusteluissa vahvistettaisiin tuon moottoritien kustannusarvio sillä tavalla, että se voitaisiin rakentaa kokonaan suunnitelmien mukaisesti ja että uutta rahaa tähän ei tarvittaisi vielä ensi vuonna vaan vasta seuraavana vuonna. Toisin sanoen perusteluiden muutoksella tämä asia voitaisiin hoitaa.

Talousarvioaloitteen 801, joka koskee kulttuurikeskuksen suunnittelua saamelaiskäräjille, osalta haluan todeta, että uusi saamelaiskäräjien kulttuurikeskus sisältäisi toimitilat, kirjaston ja erilaisia saamelaisyhdistysten tiloja. Nykyisin saamelaiskäräjät kokoontuvat ja niillä on toimitilat entisellä koululla. Kun olen siellä vieraillut, olen voinut todeta, etteivät ne täytä alkuunkaan asianmukaisia tilavaatimuksia. Esimerkiksi norjalaisilla on oma parlamenttitalonsa, joka on aivan eri luokkaa. Ei tällaiseen Suomessa edes pyritä. Inarin kirkonkylään suunnitellun kulttuurikeskuksen alustava kustannusarvio olisi noin 5,5 miljoonaa euroa. Olenkin ehdottanut aloitteessani, että ensi vuoden talousarvioon otettaisiin momentille 29.90.50 lisäyksenä 200 000 euroa saamelaisten kulttuurikeskuksen suunnittelutyöhön.

Saamelaiset ovat Suomessa hyvin tärkeä, vaikkakin melko pieni vähemmistö, jonka kielen säilyttäminen on hyvin oleellinen asia. Varsin vaikeaksi tilanteen tekee se, että on olemassa kolme eri saamen kieltä. Tunturisaamen lisäksi on inarinsaame ja koltansaame. Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja pieneltä osin Sodankylän kunnassakin on monilta osin jo ryhdytty toimenpiteisiin saamen kielen säilyttämiseksi ja ennen kaikkea sen käytön edistämiseksi. Erityisen tärkeää tämä olisi nuorten ja lasten osalta. Sen vuoksi olenkin esittänyt saamelaisten lasten kielipesien elikkä alle kouluikäisten lasten päivähoitoa vastaavien järjestelmien osalta määrärahaa saamen kielen opetuksen ja saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen.

Ed. Huutolan aloitteessa 489 on esitetty määrärahaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen antamiseen äidinkielellä. Aloite on erittäin kannatettava. Toivon, että myös se tulisi saamaan valtiovarainvaliokunnassa myönteisen vastaanoton. Näillä sinänsä pienillä määrärahoilla voidaan merkittävällä tavalla edistää ja turvata saamen kielen säilymistä ja kehittymistä myös tulevaisuudessa.

Näiden aloitteiden lisäksi olen tehnyt esityksiä myöskin Ajoksen sataman rakentamiseen varattavista määrärahoista, samoin Kemijoen kalaportaiden rahoittamisesta ja, voi sanoa, useimpiin Lapin kuntiin kohdistuvista tiehankkeista sekä yksityisteiden avustamisen lisäämisestä ja sen kohdistamisesta erityisesti Lappiin, jossa on pitkät matkat ja jossa sen vuoksi yksityisteiden ylläpito monilta osin tulee suhteettoman kalliiksi, varsinkin kun kunnillakaan ei ole juurikaan varaa niiden ylläpitämiseen. Tältä pohjalta toivon, että tekemäni aloitteet saavat myönteisen kohtelun valtiovarainvaliokunnan ja sen eri jaostojen käsittelyssä.