6) Talousarvioaloitteet
Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Talousarvioaloite 1276 tarkoittaa sitä,
että lisättäisiin määrärahaa
ylimääräiseen rintamalisään.
Mielestäni aloite on perusteltu ennen kaikkea sen takia,
että rintamaveteraanien tulotaso on hyvin alhainen pienistä työeläkkeistä ja
kansaneläkkeen pienuudesta johtuen. Heidän tilannettaan
helpottaa pieni ylimääräinen rintamalisä, jota
korotettiin vuonna 2000. Ylimääräinen
rintamalisä on kuitenkin 793—984 markkaa kuukaudessa.
Sen suuruus määräytyy tulojen, perhesuhteiden
ja kuntaryhmän mukaan. Pienikin työeläke
pienentää ylimääräistä rintamalisää erittäin voimakkaasti.
Kun veteraanien työeläketulo ylittää 1000
markkaa kuukaudessa, ylimääräinen rintamalisä on
enintään 25 prosenttia kansaneläkkeen
entisestä lisäosasta eli enimmillään 441—547
markkaa. Tässä talousarvioaloitteessa ehdotetaan
10 miljoonan euron lisäystä rintamalisän
parantamiseen.
Talousarvioaloitteessa 1278 esitetään veteraanien
kuntoutustoimintaan lisää. Tästä veteraanien
kuntoutustoiminnasta on täällä erittäin
paljon jokaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä puhuttu.
Määrärahaa on myöskin ensi vuoden
budjetissa nostettu, mutta ei riittävästi, ja
tässä talousarvioaloitteessa ehdotetaan, että kuntoutustoimintaan
lisättäisiin 4 miljoonaa euroa, joka olisi rintama-asiain
neuvottelukunnan esityksen mukainen. Me jokainen tiedämme,
että veteraaniväestön keski-ikä on
tänä päivänä jo 81
vuotta, runsaastikin se, ja poistuma on yli 12 000, reilustikin,
vuodessa. Jäljellä olevat veteraanit olisivat kovasti
tämän kuntoutuksen tarpeessa niin kauan kun vielä pystyvät
kuntoutusta hyödyntämään.
Talousarvioaloitteessa 1277 esitetään sotainvalidien
puolisoiden ja leskien kuntoutukseen lisämäärärahaa
400 000 euroa, ja kyllä näin on, että täälläkin
tarvetta olisi huomattavasti suuremmalle määrärahalle,
mitä tällä hetkellä budjettiesityksessä on.
Arvoisa puhemies! En halua puuttua nyt tiealoitteisiin,
joita olen myöskin itse talousarvioaloitteina runsaasti
tehnyt. Totean vain, että tiepuolella määrärahat
ovat riittämättömät.
Talousarvioaloitteessa 1275 ehdotan, että Ilmatieteen
laitoksen säätutka-asema perustettaisiin Kauhavalle
ja siihen tarvittaisiin valtion varoja 1,5 miljoonaa euroa. Tälle
on erittäin hyvät perustelut olemassa, koska Etelä-Pohjanmaalta säätutka-asema
puuttuu ja sille löytyy perusteluita tulvasuojelun, lentokenttien
turvallisuuden, maatalouden ja monen muunkin näkökohdan vuoksi.
Koko maassa on hyvin kattava verkosto muuten, mutta Etelä-Pohjanmaalta
tällainen puuttuu.
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteessa 1266 esitän,
että Peräseinäjoelle perustettaisiin siirtolaismuseo.
Tällekin löytyy perustetta sen vuoksi, että vuodesta
70 alkaen Turussa on toiminut Siirtolaisinstituutti ja sillä on
sivutoimipiste ollut Peräseinäjoella vuodesta
93 alkaen. Erityisesti Etelä-Pohjanmaalta, myöskin
Keski-Pohjanmaalta, siirtolaisia lähti runsaasti eri puolille
maailmaa, ja olisi perusteltua, että tällainen siirtolaismuseo
saataisiin aikaan. Esitän talousarvioaloitteessa miljoonaa
euroa museon perustamiseksi.
Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin myöskin mainita Vaasan
vaalipiirin kansanedustajien yhteisestä talousarvioaloitteesta
1099 sen, että siinä esitetään
määrärahaa Vaasan yliopiston diplomi-insinöörikoulutukseen.
Ed. Petri Salon ensimmäisenä allekirjoittamassa
talousarvioaloitteessa 1100 esitetään määrärahan
osoittamista Kokkolan satamatien rakentamiseen. Talousarvioaloitteessa
1101 on kyseessä määrärahan osoittaminen
ohitustien rakentamiseen E8-tielle Sepänkylässä;
talousarvioaloitteessa 1102 määrärahan
osoittaminen Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien rakentamiseen;
talousarvioaloitteessa 1103 määrärahan
osoittaminen Vaasan—Seinäjoen rataosuuden sähköistämiseen;
talousarvioaloitteessa 1104 määrärahan
osoittaminen Seinäjoen ja Mikkelin lentoasemien ylläpitoon;
ja talousarvioaloitteessa 1105 määrärahan
osoittaminen Merenkurkun talviliikenteen turvaamiseen.
Arvoisa puhemies! Tässä aloitteita, joita
halusin käydä vauhdittamassa tänä torstai-iltana
täältä puhujakorokkeelta.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Sallittaneen muutama yleinen sana näihin
talousarvioaloitteisiin. Hämeen vaalipiirissä kantahämäläisten
ja päijäthämäläisten
kansanedustajien yhteistoimin on saatu aikaiseksi useita talousarvioaloitteita,
ja toivon tietenkin, että ne päätyisivät
myönteiseen ratkaisuun, jos eivät nyt tässä budjetissa,
niin ainakin mahdollisimman pikaisesti. Ne ovat luettavissa esityksistä meidän
jokaisen kansanedustajan nimen alta. En käy niitä tässä erityisesti
luettelemaan, koska en halua tässä niistä enempää kuin
yleisesti mainita.
Omista talousarvioaloitteistani, jotka olen ensimmäisenä allekirjoittanut,
numeroista 903—916, haluaisin sanoa muutaman sanan.
Talousarvioaloitteet 904—908 koskevat lähinnä niin
sanottua kovaa turvallisuutta. Siinä olen ottanut kantaa
Rajavartiolaitoksen toimintamäärärahojen
lisäämiseen samoin kuin muun muassa Hämeen
Rykmentin rakennuksien kehittämiseen ja korjaamiseen. Onhan
Hämeen Rykmentti Hennalassa Lahdessa kehitettäviin
kuuluva varuskunta.
Talousarvioaloitteella 910 toivon myönteistä ratkaisua
kalastusmuseon keskusyksikön toiminnan tukemiseksi Asikkalaan.
Sieltähän ovat kuuluisat Rapalan vieheet kotoisin.
Talousarvioaloitteeseen 911 olen koonnut monet keskeiset ja
tärkeät tiehankkeet yhdeksi summaksi ja toivon
sille myönteistä ratkaisua. En ole erikseen käynyt
tekemässä jokaiselle eri tienpätkälle
omaa aloitetta, vaan ajatellut lähinnä koko alueelle
lisämäärärahaa, joka jaettaisiin
kipeimpiin paikkoihin. Luotan siinä tiepiirin asiantuntemukseen
ja ammattitaitoon.
Talousarvioaloite 913 on määrärahan
osoittaminen Lahden ratapihan kunnostamiseen. Pidän sitä tärkeänä,
koska oikorata on saanut nyt myönteistä vihreätä valoa
rakentamiselle ja suunnittelulle, ja Lahden ratapiha on tietenkin
laitettava asianmukaiseen kuntoon, kun Pendolinot siitä läpi
kulkevat. Myös muita suunnitelmia tämän rata-alueen
korjaamiseksi on tai yhteistoiminnaksi muun liikenteen kanssa. Olisi
ehkä hyvä tehdä kerralla kaikki korjaukset
ja uudistukset.
Talousarvioaloite 915 koskee määrärahan osoittamista
veteraanikuntoutukseen. Pidän sitä kovin tärkeänä,
mutta varmasti myös muiden ikääntyneiden
ihmisten kuntoutus on kovin tärkeää ja
tarvitsisi lisäpanostusta.
Mutta asia, miksi halusin käyttää puheenvuoron,
koskee talousarvioaloitetta n:o 914, määrärahan
osoittamista Kaarisilta ry:n vammaisten nuorten taide- ja työtoiminnan
tukemiseen. Muutama sana tarkemmin tästä.
Kaarisilta ry on vammautuneiden lasten vanhempien ja muiden
asian omakseen tuntevien henkilöiden perustama rekisteröity
yhdistys, jonka toiminta-alueena on koko Suomi. Yhdistys on ottanut
tehtäväkseen järjestää koulunsa
päättäneille vammaisille nuorille jatko-opetusta
ja päivä- ja työtoimintaa perustamassaan
Erstan taide- ja toimintakeskuksessa Nastolassa. Nastolahan on Lahden
kupeessa. Jos joku ei sitä tiedä, niin mainitsen
sen tässä. Erstan taide- ja toimintakeskus on
14 vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin
merkittävänä taidepainotteisena vammaisten
nuorten jatko-opetus- ja työtoimintayksikkönä.
On tärkeää, että Kaarisilta
ry saisi nämä rahat. Ne tulisivat todella tarpeeseen.
Paikka on ainutlaatuinen, ja kuten kuulimme, se on arvostettu maailmallakin.
Toiminta on lähtenyt vanhempien aloitteesta, mutta mielestäni
se ei ole saanut vielä tarpeeksi sitä tunnettavuutta
ja ehkä yhteiskunnankaan tukea, mitä se arvokkaalle
työlleen tarvitsisi.
Nyt on todettu — varmistin vielä asian tänään puhelimitse — että yhä vaikeavammaisempia
tulee toimintaan mukaan, joten henkilökuntaa ei voi vähentää.
Myös vammaisilla on oikeus opetukseen. Kaarisillan toiminnalla
saadaan säästöjä aikaan, sillä niin
psyykkistä kuin fyysistä toimintakykyä pidetään
yllä eikä tarvita ainakaan niin nopeasti raskaita
hoitomuotoja. Toiminta ehkäisee myös mielenterveysongelmia.
Kaarisilta ry:llä on taloudellisesti tiukkaa, joten tuki
tulisi kovin kipeään tarpeeseen.
Aivan lopuksi vielä täältä pehmeämmältä puolelta
asioita, jotka ovat hyvin keskeisiä. Olenhan itsekin tehnyt
aloitteen yhdessä muiden kansanedustajien kanssa Lahden
yliopistokeskuksesta, n:o 909, määrärahan
osoittaminen Lahden yliopistokeskuksen kehittämiseen.
Niin tärkeää kuin yliopistotoiminta
ja -koulutus on, niin on tärkeää myös
ihan alkuvuosien koulutus. Toivon talousarvioaloitetta 423 kohtaan,
jonka ovat tehneet ed. Merikukka Forsius ym. määrärahan
osoittamisesta esiopetuksen kuljetuksen järjestämiseksi,
myönteistä suhtautumista. Toivottavasti saamme
esiopetuksen kuljetusasian myös pian kuntoon. Varmasti
täällä on muitakin aloitteita koskien
sitä asiaa ja muitakin tärkeitä aloitteita,
joista ei tule nyt käytettyä puheenvuoroa, mutta
tässä näitä ehkä keskeisimpiä.
Pekka Vilkuna /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Silmäilin tätä paksua
nippua, toistatuhatta aloitetta, ja totesin semmoisen tästä asiasta,
että tuskin muilla aloitteet ovat taloudellisesti niin
tasapainossa kuin minulla. Minulla ne ovat reilustikin positiivisesti
tasapainossa valtiontaloutta ajatellen.
Mutta aloitan talousarvioaloitteen 1285 esittelystä.
On käsittämätöntä,
että Suomen viranomaiset, me eduskunta, suostumme EU:n
määräyksin rauhoittamaan joitakin lintuja,
mutta kuitenkin vetäydymme vastuusta lintujen tekemien vahinkojen
suhteen. Meillä on budjetissa pieni määräraha,
joka käsittää kurkien ja muiden suurten
muuttolintujen tekemät vahingot, mutta se on riittämätön.
Räkättirastaat ovat täysin tämän
korvausmenettelyn ulkopuolella, mutta kuitenkin niiden tekemät
vahingot mansikkamaille ovat hyvinkin huomattavia joissakin yksittäistapauksissa.
Minusta olisi erittäin perusteltua ja moraalisesti oikein,
että jos kerran rauhoitus pannaan voimaan, niin silloin
myös vastataan näiden eläinten tekemistä vahingoista.
Sitten minulla on talousarvioaloite määrärahan
osoittamisesta Ylivieskan lentokentän ylläpitämiseen.
Sitä nyt tässä lentoliikenteen tilassa, mikä tänä päivänä on,
on hyvin vaikea maailmanlaajuisesti puolustaa, mutta Ylivieskan
ja Kalajokilaakson talouselämän kannalta tämänkin
määrärahan mukaan ottaminen on erittäin tärkeää.
Se kuitenkin toisi meitä reppureita pois sieltä syyspimeiltä ja
talviliukkailta maanteiltä aamuyöstä autolla
seikkailemasta joko Kokkolan tai Oulun kentälle. Siinä mielessä tämä olisi meidän
maakunnallemme aivan liikenneturvallisuuskysymyskin.
Sitten talousarvioaloite 1283, määrärahan
ottaminen Ylivieskan—Rahjan sataman rautatieyhteyden esiselvityksen
tekemiseen, minusta on hyvinkin perusteltu tänä päivänä,
sillä Euroopan komission valkoinen kirja, jossa liikennejuttuja Euroopan
laajuisesti käsiteltiin, oli hyvinkin rautatiepainotteinen,
rautatietavoitteinen. Siinä mielessä olisi hyvä,
että ainakin tutkittaisiin, tehdäänkö sinne
rautatie ja mitä kautta se tehdään. Kuitenkin
rautatie ja laivaliikenne ovat erittäin järkeviä tavarankuljetusmuotoja.
Sitten alussa mainitsemani taloudellinen tasapaino. Minä en
antautunutkaan semmoiseen asiaan, että joku voisi kysyä,
mistä rahat. Seuraavasta rahat: talousarvioaloite 1282,
määrärahan poistaminen eduskunnan lisärakennuksesta.
Se oli puolitoistasataa miljoonaa likimain. Siinä tulee
reilusti katettua minun ehdottamani menot, ja loppu voitaisiin aivan
hyvin käyttää ed. Vihriälän
ja muutaman muun tuomiin aloitteisiin, joita oli veteraanien kuntoutukseen
ja veteraanien hyvinvoinnin parantamiseen. Siinä olisi
meillä todella paikka, mihin voitaisiin raha ohjata.
Mutta puhutaan nyt yksinomaan eduskunnan lisärakennuksesta,
mitä minä pidän todella tarpeettomana
laitoksena. Oltuani eduskunnan jäsen vajaat kolme vuotta
en ole löytänyt sille mitään
tarvetta. Sitä perustellaan tilanpuutteella, mutta jos
muutkin tekisivät niin kuin minä, että avustaja
on maakunnassa, meillä olisi hyvää tilaa
täällä olla ja asua. On täysin
käsittämätöntä, että antaudutaan
tämmöiseen parlamentaariseen pöhötautiin
ja rakennetaan maan parhaaseen puistoon tsupparikoppi elikkä avustajia
varten hieno rakennus. Minä en voi mitenkään
tätä perustella varsinkaan tässä tilanteessa,
kun valtiontalous näyttää vilkuttavan
punaista pikkuhiljaa ja tulee tämmöisiä yllättäviäkin
sijoitusrahamenoja kuin eilen Sonera. Nimenomaan nyt pitäisi
panna jäitä hattuun ja olla joskus vähän
niin kuin talonpoikaista tarveharkintaa rahankäytössä.
Tulen todella äänestämään
loppuun asti lisärakennushanketta vastaan.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Vihriälä, vastauspuheenvuoro. Vastauspuheenvuoron
pituus maksimissaan 1 minuutti.
Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tähän talousarvioaloitteeseen
1282 eli eduskunnan lisärakentamiseen haluan myöskin
todeta kantani, vaikken niin jyrkästi kuin ed. Vilkuna.
Suurin piirtein vuosi sitten tältä paikalta olen
ollut sillä kannalla, että eduskunta tarvitsee
lisätilaa, eikä sitä kantaa ole vieläkään
syytä muuttaa, mutta kyllä suhdanteet ovat tällä hetkellä niin
muuttuneet, että olen kannattamassa ja tukemassa ed. Vilkunaa
siinä, että tämä määräraha,
140 miljoonaa markkaa, joka budjetissa on, poistetaan tämän
talousarviokäsittelyn yhteydessä ja siirretään
eduskunnan lisärakentaminen odottamaan parempia aikoja.
Marja-Leena Kemppainen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Minun täytyy todeta ed. Vilkunalle,
että en ota kantaa hänen talousarvioaloitteeseensa
koskien eduskunnan lisärakennusta, mutta kun puheenvuorossa
käytitte sanaa tsuppari, minä näen ainakin omat
avustajani niin tärkeiksi, että kutsuisin heitä oikealla
nimellä enkä pikkuisen halventavalla nimellä.
Olin hieman yllättynyt ja vähän pettynyt.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteissani olen keskittynyt
kahteen pääryhmään: koulut ja
haja-asutusalueitten tiet. Talousarvioaloitteeni n:ot 1226—1230
käsittelevät koulujen peruskorjauksia, ja erityisesti
niistä otan vähän tarkemmin esille aloitteet
n:ot 1228 ja 1230.
Monissa kouluissa, joille esitän talousarviomäärärahaa,
on peruskorjauksen tarve ja myöskin homevaurioita. Mehän
kaikki tiedämme, että koulujen peruskorjausmäärärahat
ovat viime vuosina jääneet aivan liian pieniksi
ja tämä on johtamassa koulukiinteistöjen
rappeutumiseen näittenkin koulujen kohdalla, joita tässä käsitellään.
Tämä ei ole tietenkään kansantalouden
kannalta järkevää.
Omalta alueeltani olen ottanut talousarvioaloitteisiini määrärahaesitykset
Ollinsaaren ja Pattasen koulun osalle. Ollinsaaren koulu on Raahessa,
ja se on pitkään ollut peruskorjauksen tarpeessa,
ja olisi vihdoinkin todella saatava rahaa sen korjaukseen. Pattasen
koulu on Pattijoella. Siellä on todettu homevaurio, ja
siellä on käyttökielto tämän
koulun osalta.
Niin kuin on tullut jo esille tässäkin salissa, Raahen
ja Pattijoen kuntaliitosasia on alueellamme vireillä. Myönteinen
ratkaisu kuntaliitosasiassa antaisi mahdollisuuden saada myös
investointiavustusta näille kouluille sen kuntaliitoslakiesityksen
perusteella, joka on ollut eduskunnan käsittelyssä.
Tämä lakiesityshän näyttää etenevän
täällä hyvin myönteisesti. Toivonkin,
että hallitus huomioi tämän tulevan lain
velvoitteet ja varaa kuntaliitoskunnille Raahe—Pattijoki
rahaa talousarvioesityksessäni mainituille kouluinvestointikohteille.
Toinen suuri ryhmä on haja-asutusalueiden tiet, jotka
ovat päässeet tietenkin koko valtakunnassa pahasti
rappeutumaan. Niitä olen käsitellyt aloitteissa
n:ot 1234—1244. En lähde luettelemaan tiekohteita.
Totean vain, että valtaosa aloitteistani kohdistuu juuri
haja-asutusalueiden teille. Sen lisäksi olen koko Oulun
tiepiiriin esittänyt haja-asutusalueiden teille lisää määrärahaa. Niin
kuin kaikki hyvin muistamme, silloin kun käsiteltiin Tielaitoksen
liikelaitostamista, silloin luvattiin hoitaa myöskin haja-asutusalueitten
tieasiat kuntoon. Nyt tässä esityksessäni
on useita kohteita, joissa hallitus voi lunastaa lupauksensa käytännössä.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Vilkuna käytti osittain
hyvin värikkäänkin puheenvuoron, mutta
siinä oli myös selvää viestiä tämän
lisärakennuksen kohdalta. Kansanedustuslaitoksessa meidän
on syytä olla jonkinmoisena esimerkkinä maltillisesta
asioiden hoidosta. Me olemme saaneet hyvin kielteistä julkisuutta
viime vuosien aikana kansanedustajien palkkioiden nostosta ja erinäisistä muista
asioista, olkoonkin että ne ovat varmaan olleet osaltaan
perusteltuja.
Tänne on vuonna 97 syntynyt avustajajärjestelmä.
Se on nyt toiminut muutaman vuoden, ja siitä varmaan on
hyviä kokemuksia, joskin varmaan siinä on arvioimisen
paikka. Kun ed. Vilkuna avustajajärjestelmänkin
otti esiin, joskaan siitä ei ole talousarvioaloitetta,
toivon itse, että kansliatoimikunnassa, ylimmässä virkamiesjohdossa
ja puhemiesneuvostossa arvioitaisiin avustajajärjestelmän
toimivuutta. Toinen vaihtoehto on se, että jokaisella edustajalla
on avustaja täällä talossa. Mielestäni
olisi kuitenkin parempi vaihtoehto, että vahvistettaisiin
eduskunnan ryhmäkanslioita sillä tavalla, että siellä olisi
erityisalojen osaajia varsinkin unionin asioissa, jotka todella
työllistävät tätä taloa
paljon. Mitä parempi tietämys on eduskuntaryhmillä asioista,
sitä parempaa lainsäädäntöä täällä voitaisiin
tehdä.
Arvoisa puhemies! Varsinais-Suomen kansanedustajat ovat tehneet
useampia talousarvioaloitteita. Minun kohdalleni tuli allekirjoitettavaksi
määrärahan osoittaminen Varsinais-Suomen
uloimman kehätien rakentamiseen. Tämä on talousarvioaloite
n:o 1093 tältä vuodelta. Tämä on
tie, joka lähtee itse asiassa Hanko—Tammisaari-suunnasta
ja sitten kulkee Salon, Someron ja Loimaan kautta Uuteenkaupunkiin.
Tällä on hyvin merkityksellinen vaikutus nimenomaan Salon
seutukunnan ja Loimaan seutukunnan välisten tieyhteyksien
parantamiseen, koska siinä on aikamoinen kulttuuriero tällä hetkellä.
Loimaan talousalueen bruttokansantuote on noin 5 prosenttia Salon
alueen bruttokansantuotteesta per asukas laskettuna. Todella talousalueiden
välisellä yhteistyöllä saataisiin
varmaan vahvistettua myös Loimaan seutua.
Eduskunta säätää lakeja
mutta ei välttämättä aina muista
ottaa rahoja mukaan. Talousarvioaloitteeni 1098 on määrärahan
osoittaminen huumeriippuvaisten henkilöiden hoitopalvelujen
järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 213/2000 vp,
ja sen mukaan rikoslain ja pakkokeinolain 5 luvun 11 §:n
perusteella nyt on huumausaineiden käyttäjillä oikeus
hakeutua hoitoon rangaistuksen välttämiseksi.
Tietenkin yhteiskunnalla, tässä tapauksessa kunnilla,
on velvollisuus järjestää hoitopaikkoja.
Huumausaineongelmassa on niin suuri asia kysymyksessä,
että sairaanhoitopiireille olisi osoitettava valtionosuuksia
nimenomaan huumehoidon järjestämiseksi.
Sitten talousarvioaloite 1089. Talousarvioaloite on määrärahan
osoittaminen elintarvikevalvonnan toimintamenoihin. Suomi on edelleen erityisoikeuden
piirissä järjestää tiukempaa
elintarvikevalvontaa. Kuitenkin kuntien resurssit järjestämisen
täysipainoiseksi turvaamiseksi ovat alimitoitettuja, kun
taas katsotaan, että kansantaloudellinen riski on kuitenkin
se, että esimerkiksi tuontielintarvikkeista on todettu
reilusti yli 10 prosenttia elintarvikkeiksi kelpaamattomiksi. Siksi
valvonta on saatava paremmin toimimaan ja nimenomaan tuontielintarvikkeiden
valvontaa on tehostettava.
Ed. Valpas puhui tierahoista. Niin myös minä olen
tehnyt talousarvioaloitteita muihinkin teihin liittyen kuin tuohon
Varsinais-Suomen uloimpaan kehätiehen. Elikkä talousarvioaloite 1092
on määrärahan osoittaminen Turun tiepiirin
haja-asutusalueiden alemman tieverkon parantamiseen ja uusien pyöräteiden
rakentamiseen. Yhtenä esimerkkinä on valtionkin
tuella syntynyt Teijon matkailukeskus. Siellä on isot vaellusmaastot.
Salon kaupungissa on paljon ihmisiä töissä,
muualta muuttaneita, ja on tietenkin hyvä, että on
Teijon maastot käytössä, mutta sinne
meno esimerkiksi polkupyörällä tai rullaluistellen
on tällä hetkellä mahdotonta, koska liikenne,
joka sinne kulkee, kulkee hyvin kapealla, mutkaisella maantiellä.
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen on ainut
vaihtoehto tämän asian hoitamiseksi. Tämä vain
esimerkkinä. Tällaisia esimerkkejä maakunnastamme
löytyy todella paljon.
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 1096 on määrärahan
osoittaminen te-keskusten järjestämään
koulutukseen pk-yrittäjille. Budjetissa on rahaa koulutukseen,
ja otsakkeesta huolimatta tässä ei esitetäkään
rahaa vaan budjetissa olevan rahan käyttömahdollisuutta
eli sitä, että eduskunta lisää valtion
vuoden 2002 talousarvioon momentin 32.30.45 perusteluihin maininnan,
että määrärahaa saa käyttää te-keskusten
kautta pk-yrittäjille suunnatun koulutuksen järjestämiseen. Koulutusta
yrittäjille on perusteltua vaatia, koska mitä paremmin
yrittäjät ovat ajan hermolla ja kykenevät
asioitaan viemään eteenpäin, sitä enemmän
he myös kykenevät työllistämään.
Sitä kautta nämä uhraukset tulevat monin
verroin takaisin varsinkin tällä hetkellä,
kun olemme taas selvästikin laman kourissa.
Talousarvioaloite 1097 on määrärahan
osoittaminen kotimaisen lämpöenergiatuotannon
investointeihin. Meillähän on kotitarvemetsissä ja yleensäkin
metsissä mahdottomat määrät
energiapuuta, mutta lämpölaitosinvestoinnit ovat
vähän turhankin arvokkaita varsinkin juuri omakotitalossa.
Mutta jos siihen saadaan investointitukea, se on kahtaalta hyvä:
Mitä enemmän on kotimaisen polttoaineen polttouuneja,
sitä paremmaksi kehittyy tekniikka, ja sillä on
myös tuontia vähentävä vaikutus,
mikä on kansan-taloudellisesti myönteinen asia.
Sitten vielä iänikuinen talousarvioaloite
1091 eli määrärahan osoittaminen Nummi-Pusulan Koisjärven
ja Someron välisen tien rakentamiseen ja peruskorjaukseen.
Somero on lähestulkoon Helsingin työssäkäyntialuetta.
Sieltä kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisiä käy
päivittäin Pääkaupunkiseudulla
töissä. Myös Pääkaupunkiseudun,
varsinkin läntisen alueen, soravarat ovat Nummi-Pusulan
ja Somerniemen nummissa. Rekkaliikenne on siellä erittäin
vilkasta ja tiellä on vaarallista liikennöidä.
Tien mutkien oikaisu ei ole kovinkaan monen miljoonan markan asia, mutta
se vaan vaatii liikkeelle panevan voiman.
Arvoisa puhemies! Viimeisenä aloitteistani haluan vielä ottaa
esiin aloitteen n:o 1095, määrärahan
osoittaminen pk-yritysten puuosaamisen kehittämispalveluihin.
Eduskunnassakin tänään jaettiin sukkia
edustajille, ja juonena oli se, että kiinnitettäisiin
huomiota kätten taitoihin. Meillä Suomessa on
todella paljon osaamista. Kaikki osaaminen ei läheskään
ole tällä hetkellä käytössä johtuen
siitä, että esimerkiksi 80-luvun lopulla meni
monta monituista yritystä konkurssiin varsinkin huonekalualalta.
Jotta tietotaito ja osaaminen ei menisi toiselle puolen, meidän
on syytä tässä vaiheessa ottaa tehotoimia
käyttöön ja pyrkiä myös
kotimaisen puun käyttöä lisäämään
ja sitä kautta myös luomaan uutta työllisyyttä.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Mikkola.
Marja-Leena Kemppainen /kd:
Arvoisa puhemies! Haluan tuoda muutaman talousarvioehdotukseni
esille. Ne eivät ole tärkeysjärjestyksessä,
vaan numerojärjestyksessä.
Ensinnäkin talousarvioaloitteessa 599 esitän määrärahan
osoittamista poliisien peruskoulutuksen ja toiminnan turvaamiseen.
Peruskoulutuksen turvaamisen näkisin ennen kaikkea siitä näkökulmasta,
että poliisien koulutus on vuosien varrella ollut hyvin
vaihtelevaa. Kun me tiedämme, että poliiseja lähtee
suuret määrät eläkkeelle ja
toisaalta taas maassamme tarvitaan erilaisiin turvallisuusasioihin
entistä enemmän poliiseja, niin jotta koulutuksen
jatkuminen olisi turvattava, haluan olla omalta osaltani siihen
myötävaikuttamassa.
Talousarvioaloitteessa 600 esitän määrärahan osoittamista
homevaurioista kärsivien peruskoulujen perusparannukseen.
Asia homevauriokouluista on ollut meillä esillä jossakin
muodossa ja useampien edustajien esityksissä joka vuosi,
kun olen ollut mukana. Näen, että tämä on
aika tärkeä asia. Olin jokin aika sitten eräässä koulutustilaisuudessa,
jossa tuotiin esille, että maassamme noin joka kymmenes
lapsi kärsii homevaurio-oireista ja syynä on nimenomaan
koulujen ongelmatilanteet.
Talousarvioaloitteessa 601 haluan esittää määrärahan
osoittamista Iso Kirja -kansanopiston liikunta- ja monitoimitilan
rakentamiseen Keuruulla. Perusteluna tähän näen
sen, että kyseinen kansanopisto on vuosien varrella rakennuttanut
merkittävän systeemin Keuruulle ja kouluttaa suuret
määrät nuoria ja aikuisia eriasteisiin
tehtäviin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Talousarvioesityksessä 602 olen tuonut esityksen kansallisen
maatalouden tukemiseen. Minä luulen, että siihen
ei isompia perusteluja tarvitse. Me jokainen tiedämme,
että siellä on vajetta, jota meidän tulisi
korjata.
Talousarvioesitys 603 koskee määrärahan osoittamista
perustiestön peruskorjaukseen ja kunnostukseen. Aikaisemmissa
puheenvuoroissa asia on ollut jo esillä. Tänä päivänä tilanne
on monissa maaseutukylissä se, että kun kyliltä on viety
kaikki palvelut, siellä ei ole enää kauppoja eikä muuta,
niin toivomus on ollut viimeisten keskustelujen aikana se, että olisi
edes kunnon tie, jotta pääsisi palveluja hakemaan
taajamista ja lähikunnista.
Lapsiasiainvaltuutetun viran ja toimiston perustaminen on ollut
esillä meillä monta kertaa. Talousarvioaloitteessa
604 olen ottanut siihen oman kantani. Asiahan oli mukana jossakin
vaiheessa, kun budjettia laadittiin, mutta määräraha poistettiin
kesän aikana. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävä nähdään
erittäin tärkeänä nimenomaan siellä taholla,
missä pohditaan sitä, millä tavalla lapsen ääni
ja asema on huomioitu lapsia koskevien asioiden käsittelyssä.
Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä on ottanut tähän
myönteisen kannan ja haluaa omalla työllään
olla edistämässä tätä asiaa.
Lapsiasiainvaltuutetun toimistosta ja lapsiasiainvaltuutetun työstä on
erittäin positiiviset kokemukset naapurimaistamme Ruotsista ja
Norjasta.
Talousarvioesitys 606 koskee määrärahojen osoittamista
vanhusten hoivapalveluihin. Vastuu hoivapalvelujen järjestämisestä on
kunnilla. Siitä myös täällä tänäkin
iltana on keskusteltu, kenen on vastuu. Mutta jotta me pystymme
kunnilta edellyttämään sitä hoitamista,
meidän on omalta osaltamme talousarviossa osoitettava riittävästi
resursseja.
Lasten asema ja lasten ja nuorten pahoinvointi on asia, joka
on todella iso asia ja asia, jota me emme voi pistää vakan
alle, vaikka joskus näyttää ja tuntuu
siltä, että se mielellään sinne
laitettaisiin. Lastensuojeluasioiden määrä on
kunnissa noussut räjähdysmäisesti. Sen
seurauksena lasten huostaanottojen määrä on
lisääntynyt. Jo selvästi on tullut pitemmän
aikaa kunnista niitä viestejä, että lasten
sijoittaminen, huostaanottaminen, viivästyy sen takia,
että kunnissa joudutaan miettimään määrärahoja.
Meillä on lastensuojelun kustannusten tasausjärjestelmä,
joka auttaa kuntia tässä asiassa ja helpottaa
kuntien tilannetta, mutta minun käsitykseni on se saamani tiedon
perusteella, että se ei välttämättä riitä vuositasolla.
Siksi haluan myös omalta osaltani ottaa kantaa, että se
asia meidän talousarviossamme turvattaisiin.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Perustelen vain yhtä talousarvioaloitetta elikkä aloitetta
1014, määrärahan osoittaminen kuntien
harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen, ja tässä vain
perusteluosaa täsmennän.
Monet kunnat ovat luopuneet viime vuosien aikana sähköyhtiöitten
omistuksestaan ja muuttaneet sillä tavalla omistusta eri
muotoon. Näitä rahoja kunnat ovat käyttäneet
elinkeinoelämän kehittämiseen, teollisuusinvestointeihin
ja myöskin peruspalvelurakenteeseen kohdistuviin investointeihin.
Nyt tietojen mukaan sisäministeriö ja valtioneuvosto
aikoisivat jatkaa sitä kaksi vuotta sitten otettua linjaa,
jonka mukaan ne kunnat, jotka ovat saaneet sähköyhtiön
myynnistä rahoja, suljettaisiin harkinnanvaraisen rahoituksen ulkopuolelle
ikään kuin automaattisesti. Suomen Kuntaliitollahan
tässä on toisenlainen linja. Kuntaliiton hallinnossa
on eduskunnankin jäseniä, ja he ovat myönteisesti
vieneet tätä asiaa eteenpäin. Siis Kuntaliitolla
on se kanta, että kuntatalouden kokonaisuus ratkaisee eikä mikään
yksittäinen osatekijä.
Esitän, että perusteluja tarkennetaan niin,
että sähköyhtiön myyntitulot
eivät sulje kuntia automaattisesti harkinnanvaraisen rahoituksen
ulkopuolelle. Ministeri Korhosen puumerkki, jonka hän otti
pari vuotta sitten, on mielestäni väärä.
Se pitäisi nyt oikaista. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan
kuntien kannalta tällä on iso merkitys. Toivon,
että tässä saadaan parannus aikaan Suomen Kuntaliiton
esityksen mukaan.
Aulis Ranta-Muotio /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämän illan asialistan
kolme ensimmäistä kohtaa osoittivat, että asioihin
saadaan parannuksia, kun niitä vuosikausia pidetään
esillä ja jatkuvasti tehdään uusia esityksiä.
Yksi sellainen asia, josta niin kauan kuin itse olen ollut eduskunnassa
on jatkuvasti puhuttu, mutta mitään perusteellista
parannusta ei ole saatu aikaan, on poliisien määrärahakysymys.
Se on jatkuvasti esillä ja tavallaan lisäbudjettien
varassa. Mielestäni se pitäisi saattaa kerralla
varsinaisen budjetin yhteydessä kuntoon niin, ettei sitä tarvitse
jatkuvasti lisärahoilla olla täydentämässä.
Maaherra Heikki Kosken johtama poliisin arviointityöryhmä teki
vuosi sitten aika perustavaa laatua olevaa työtä ja
teki sellaisen linjauksen, että poliisien määrää,
vakanssejahan on noin viitisensataa täyttämättä,
olisi vuoteen 2010 mennessä hiljalleen lisättävä sillä 500:lla.
Toissa vuonna koulutukseen otettiin enemmän oppilaita mitä aiemmin
eli yli 400. Nyt, kun he valmistuvat, tiukasta määrärahatilanteesta
johtuen kaikkia ei voida ottaa töihin. Sekin on aika erikoislaatuinen
tilanne. Tässä talousarvioaloitteessa 1022 esitän
suurempaa lisäystä, mitä hallitus on
esittänyt, määrärahaan. Hallituksen
esitys on 15 miljoonaa euroa. Esitän siihen 10 miljoonan
euron lisäystä.
Syyskuun tapahtumat ovat osoittaneet, että poliisia
sidotaan aika lailla esimerkiksi lähetystöjen
vartiointitehtäviin. Myös kansainvälinen
terrorismintorjuntatyö, yhteistyö Europolin kanssa, vie
aika paljon poliisin resursseja, ja heitä entistä vähemmän
näkyy varsinaisissa töissä. Onpa lehdistössä näkynyt
ehdotuksia muun muassa Helsingistä, että poliisi
pitäisi kunnallistaa ja palkata myös kunnallisia
poliiseja. Mielestäni tähän ei ole ollenkaan
syytä mennä. Kyllä tämä on
valtion toimesta hoidettava asia ja juuri maaherra Heikki Kosken
johtaman työryhmän viitoitusten mukaisesti.
Sitten talousarvioaloitteessa 1028 esitän määrärahan
lisäystä veteraanien rintamalisän korottamiseen.
On arvioitu, että ensi vuonna rintamaveteraanieläkkeisiin
tarvitaan 7,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta
aikaisemmin johtuen veteraanien korkeasta iästä ja
heidän nopeasta vähenemisestään.
Esitykseni pohjautuu siihen, että puolet tästä niin
sanotusta säästöstä olisi käytettävä rintamalisän
ja ylimääräisen rintamalisän korottamiseen.
Ylimääräistä rintamalisäähän
korotettiin jokin aika sitten, mutta sitä saavat kaikkein
pienituloisimmat eläkeläisemme. Heillä ei ole
työeläkettä. Heidän eläkkeensä on
parin tonnin luokkaa. Siihen varmasti olisi aiheellista säästyneistä varoista
antaa korotus niin kauan kuin se on mahdollista.
Talousarvioaloitteessa 1024 esitän määrärahan
lisäystä maatalouden ympäristötukeen.
Aika paljon on puhuttu ympäristötuen määrärahojen riittämättömyydestä luomuviljelyn
osalta, mutta sitä tarvittaisiin myös muihin tarkoituksiin.
Yksi ajankohtainen asia on säätösalaojitus,
jolla voidaan kuivaan kevätkauteen säästää noin
30 millimetrin sadetta vastaava vesimäärä maahan
ja kasveille tarkoitetut ravinteet tulevat käytetyiksi satoon
eikä niitä jää huuhtoutumiselle
alttiiksi. Säätösalaojitus on hyvin tärkeä ympäristötoimenpide.
Myös ympäristön kannalta on tärkeää happamien
sulfaattimaiden kalkitus. EU-jäsenyyden alkuvuosina tähänkin
oli saatavissa määrärahoja, mutta nyt
niitä ei ole ympäristötuen määrärahan
riittämättömyyden vuoksi voitu saada.
Talousarvioaloitteessa 1023 esitän varusmiesten päivärahojen
korottamista. Hallituskin esittää korotusta 19
markasta 21,40 markkaan, mutta mielestäni sitä voitaisiin
samalla korottaa hieman enemmän. Siviilipalvelusmiesten
määrähän on ainakin Helsingin
Sanomien muutaman viikon takaisen artikkelin mukaan kääntynyt
aikamoiseen nousuun, vaikka palvelusaika on pitkä. Tästäkin
syystä olisi suosittava varusmiespalvelua myös
pitämällä päiväraha
ajan tasalla. Se on jäänyt jälkeen yleisestä kustannustason
noususta ja yhteiskunnan kehityksestä. Esimerkiksi kännykkälaskut
ovat varusmiestenkin jokapäiväisiä menoeriä.
Niitä ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut.
Olen lisäksi tehnyt muutamia tiemääräraha-aloitteita,
mutta en ryhdy niitä tässä sen paremmin
perustelemaan.
Leea Hiltunen /kd:
Arvoisa puhemies! Omista aloitteistani, jotka olen jättänyt,
haluan myöskin jonkin sanan sanoa ja sillä tavalla,
että ne tulevat pöytäkirjaan kirjatuiksi,
koska totta kai pidän niitä erittäin
tärkeinä ja toivon, että niihin jossain
yhteydessä voidaan rahaa kohdentaa.
Täällä on tänään
käyty merkittävä keskustelu omaishoidon
järjestelmän kehittämisestä.
Talousarvioaloitteeni 472 koskee määrärahan
osoittamista omaishoidon tukeen. Lyhyesti todettuna vain: Nykyiset
omaishoitajat joutuvat todella taistelemaan oikeuksistaan, ja palvelujen
maksullisuus rasittaa tai tekee palvelujen käytön mahdottomaksi.
Näin on esimerkiksi lakisääteisen vapaapäivän
viettämisen kohdalla.
Totta kai kunnat voisivat päättää toisinkin käytännön
järjestelyistä kuin nyt on tehty, mutta hyvin
harvoin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sen tekevät.
Näin kuntien käytännöt vaihtelevat
merkittävästi ja kunnissa omaishoitajat ovat eriarvoisessa
asemassa. Mielestäni nyt tulisi kohdentaa enemmän
määrärahaa nimenomaan omaishoitoon ja
sen tukipalvelujen järjestämiseen.
Talousarvioaloitteeni 467 kohdentaa määrärahaa
adoptiovanhempien perhevapaiden pidentämiseen. Lapsiperheiden
riittävä tukeminen on mielestäni Suomen
tulevaisuuden kysymys ja on erittäin tärkeää,
että väestöpoliittiseltakin kannalta
huolehdimme lasten lukumäärästä ja
perheiden hyvinvoinnista. Tällä hetkellä adoptiovanhemmat
ovat eriarvoisessa asemassa biologisten vanhempien asemaan nähden.
Toivoisin, että tällä aloitteellani voitaisiin
kohdentaa adoptiovanhempien perhevapaiden pidentämiseen määrärahaa.
Talousarvioaloite 468 on määrärahan
osoittaminen neuvostopartisaanien hyökkäyksen
kohteiksi joutuneiden kuntoutukseen. Tiedämme, että partisaanijoukkojen
hyökkäysten kohteeksi joutuneiden kylien asukkaat
tulisi rinnastaa haavoittumattomiin sotiemme veteraaneihin, joilla on
lisäeläkkeet ja kuntoutusoikeudet. Nämä neuvostopartisaanien
hyökkäysten kohteeksi joutuneet ihmiset kokevat
vieläkin kärsimyksiä. Niistä on
pitkään vaiettu ja on unohdettu tämä ihmisryhmä.
Yhteiskuntamme on mielestäni kunniavelassa näille
neuvostopartisaanien hyökkäysten kohteeksi joutuneille
rajaseudun kyläläisille ja nyt tulisi kuntoutukseen
kohdentaa määräraha näille henkilöille.
Talousarvioaloite 470 on määrärahan
osoittaminen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen.
Meillä ovat hallitus ja eduskunta merkittävällä tavalla
pysähtyneet tämän asian äärelle.
Lasten ja nuorten hyvinvointia on pyritty edistämään,
mutta ensi vuoden talousarviossa ei ole mielestäni riittävästi
määrärahaa tähän kohdennettu,
vaikka asia tekstissä on. Kuitenkin me tiedämme,
että mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyviä.
Meillä on hoitojonoja psykiatriseen hoitoon ja lasten mielenterveyspalvelujen
saanti on vaikeaa. Psyykkisten ongelmien varhainen toteaminen ja
hoitaminen on kuitenkin kaikkein edullisinta ja tehokkainta, ja
näin edellytän, että lasten ja nuorten
mielenterveyspalvelujen parantamiseen kohdennetaan määrärahaa.
Määrärahan osoittaminen syrjäytymisen
ennalta ehkäisemiseen, talousarvioaloite 469: Syrjäytymiseen
liittyvät kehityspiirteet, jotka ilmenevät lisääntyvinä ja
vaikeutuvina sosialisaatiohäiriöinä,
kuten kiinnittymättömyytenä yhteiskunnallisiin
toimintoihin, lasten ja nuorten turvattomuutena, nuorisotyöttömyytenä,
huume- ja päihdeongelmina sekä mielenterveysongelmina, ovat
huolestuttavia ja näkyvät erityisesti lasten ja nuorten
kohdalla ja ajavat heidät jo valmiiksi syrjäytyneiden
uralle. Tältä yhteiskunta ei saisi sulkea silmiään,
vaan sen tulee voimistaa ennen kaikkea riskien torjunnassa toimintaa
ja ehkäisevää yhteiskuntapolitiikkaa.
Siinä mielessä olen syrjäytymisen ennalta
ehkäisemiseen kohdentuvien hankkeiden toteuttamiseen kunnissa
kohdentamassa määrärahaa.
Talousarvioaloite 471 on määrärahan
osoittaminen lastensuojelun voimavarojen lisäämiseen. Täällä on
ed. Kemppainen puhunut lapsiasiainvaltuutetun tehtävästä,
ja se on erittäin tärkeä. Siihen tulee
kohdentaa määrärahoja, mutta me tiedämme
kaiken kaikkiaan, että lastensuojelun voimavarat eivät
tänä päivänä ole riittävät.
Sosiaalityöntekijät kärsivät
liiasta työstä ja jatkuvasta kiireestä eivätkä ehdi
tehdä riittävästi ehkäisevää työtä lasten
ja nuorten tilanteen helpottamiseksi. Myöskin lasten sijoituksissa
huostaanottoprosessi on perheille hyvin raskas ja vaatii työntekijöiltä laajaa
osaamista. Paitsi huostaanoton aikana myös sen jälkeen
tarvitsee lapsi sekä perhe kokonaisvaltaista tukea ja ammatillista
apua. Sosiaalitoimelta edellytetään syvällistä ja
laajaa asiantuntemusta, ja näitten voimavarojen lisäämiseen
kohdennan määrärahoja tässä aloitteessa.
Täällä on puhuttu myöskin
huumetyöhön tarvittavista määrärahoista
eri aloitteissa, ja niitä varmasti on useita, sellaisiakin,
joita ei ole täällä esitelty. Yhdyn niihin
mielelläni. Oma talousarvioaloitteeni 473 on kohdentamassa
määrärahoja lähinnä ennalta
ehkäisevään huumetyöhön
Satakunnassa. Nimenomaan Satakunnassa Länsi-Suomessa ongelma
on lisääntyvä. Ongelma näkyy,
huumeita virtaa markkinoille Länsi-Suomen satamien kautta,
ja tilanne myöskin Satakunnassa edellyttää erityistoimenpiteitä,
poliisin voimavaroja ja kaikkea sitä ennalta ehkäisevää työtä,
jolla voidaan vaikuttaa nuorten asenteisiin ja ilmapiiriin, jossa
lapset ja nuoret voivat sanoa "ei" huumeille ja päihteille.
Näin olen esittämässä nimenomaan
ennalta ehkäisevään työhön määrärahaa.
Täällä on myöskin puhuttu
rintamaveteraanien kuntoutuksesta ja siihen tarvittavista määrärahoista.
Omassa talousarvioaloitteessani 474 haluan osoittaa rintamaveteraanitunnuksia
vailla olevien, sodissa palvelleiden kuntoutukseen määrärahaa.
Eräs merkittävä ryhmä, jolle
kuntoutusta ei nykyisistä määrärahoista
ole osoitettavissa, ovat vuosina 39, 40 ja 41—44 kotirintamalla
toimineet lotat ja pikkulotat. He suorittivat monenlaisia sota-ajan
kannalta merkittäviä ja vaarallisia tehtäviä,
muun muassa väestön evakuoinnissa, muonittamisessa,
kenttäpostissa, sotasairaaloissa ja varainkeräyksessä,
sotaponnisteluissa. Haluaisin, että heitä huomioitaisiin
rintamaveteraanitunnuksia vailla olevien, sodissa palvelleiden kuntoutusmäärärahalla.
Se, mitä talousarviossa nyt on esitetty, ei ole riittävä,
kun otetaan huomioon kaikki, jotka ovat olleet sodan aikana erilaisissa
tehtävissä.
Olen myöskin allekirjoittanut talousarvioaloitteet,
jotka ovat Satakuntaa koskevia hankkeita. Mainitsen vain kaksi:
Määrärahan osoittaminen valtatien 12
liittymän rakentamiseen Raumalla on talousarvioaloite 466.
Tämän kiireellisin osuus on nimenomaan Rauman
sisääntulon nelikaistaisuus ja sataman maayhteyden
parantaminen kaupungin läpi valtatielle. Sitten on vielä määrärahan
osoittaminen Pohjolantien eritasoristeyksen rakentamiseen Vammalassa,
talousarvioaloite 465.
Erkki Kanerva /sd:
Arvoisa puhemies! Uudistan ja perustelen kaksi talousarvioaloitettani.
Ensiksi talousarvioaloite 545, joka tarkoittaa määrärahan
osoittamista Niirala—Säkäniemi- ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes-rataosuuksien
sähköistämiseen, ja perustelen sitä lähinnä Niirala—Uimaharju-osuuden
osalta, joka on kiireellisin ja tärkein. Sen rataosuuden
päässä Uimaharjussa on nimittäin
tuotantoluvuiltaan Euroopan toiseksi suurin sellutehdas ja sen raakapuuhuolto
tulee kiskoitse Venäjältä. Värtsilän Niiralan
raja-asema on Suomen itäisen liikenteen kannalta merkittävä rajanylityspaikka.
Siellä käsitellään vuosittain
runsaat 100 000 vaunua, mikä tarkoittaa noin 17:ää prosenttia
Suomen ja ulkomaiden välisestä yhdysliikenteestä.
Niirala—Joensuu—Uimaharju-välillä kuljetetaan
pelkästään raakapuuta, viime vuonna kuljetettiin 3 130
miljoonaa tonnia, ja suurin piirtein puolet siitä on sellutehtaan
tuotteita markkinoille. Ratahallintokeskuksen oman ennusteen mukaan
seuraavan kahdeksan vuoden aikana tuo kuljetusmäärä nousisi
yli 4 miljoonaan tonniin.
Tämä rataosuus kuuluu Suomen ten-verkkoon,
jonka keskeisenä tavoitteena on turvallisuus ja ympäristöystävällisyys.
Sille rataosuudelle sisältyy ratapiha, joka on keskellä 51 000 asukkaan
kaupunkia. Tähän ten-verkon rataan, jonka ratapiha
on keskellä kaupunkia, huonosti sopivat nämä käryävät
dieselveturit, ja niin kuin kaikki olemme saattaneet havaita, uusia
dieselvetureita ei ole enää aikoihin tehty. Juna
todennäköisesti kulkee tulevaisuudessa vain sinne,
mihin on sähkörata. Tiedämme, että kansainvälistyvä teollisuus
toimii siellä, missä on edellytykset toimia ja
tämä edellytys on tässä tapauksessa sähkörata.
Näillä perustein eduskunnan liikennevaliokunta
otti viime viikolla tämän rataosuuden budjettilausuntoonsa.
Toistan siis budjettialoitteeni lähinnä Niirala—Joensuu—Uimaharju-rataosuuden
sähköistämisen rahoittamisesta.
Toinen talousarvioaloitteeni, 546, koskee Pohjois-Karjalan keskussairaalan
rakennushankkeita. Pohjois-Karjalan keskussairaala on maan vanhin
sairaala, ja sitä ylläpitävät,
näin kai voi sanoa, maan köyhimmät pienet
kunnat, joista vain kaksi ei ole hakenut harkinnanvaraista valtionapua
tulevalle vuodelle. Se on peruskunnoltaan huono, ja sairaalaa ylläpitävän
kuntayhtymän on tarkoitus peruskorjata yksi kerros kerrallaan,
jotta siellä ylipäätään
voidaan elää. Mutta tämä sairaanhoitopiiri
on luomassa aivan uutta, nimenomaan haja-asutusalueelle soveltuvaa
terveydenhuollon strategiaa ja tarvitsee sitä varten noin
40 miljoonan markan uudisrakennuksen. Kun tämän
keskussairaalan johtava ylilääkäri on pääministerin
asettamassa Terveydenhuollon kehittämisprojektissa mukana,
tämä loisi mitä erinomaisimmat mahdollisuudet
toimia nimenomaan haja-asutusalueen terveydenhuollon kehittämisen
pilottina. Sen vuoksi uudistan tämän aloitteen
546.
Hannu Takkula /kesk:
Arvoisa puhemies! Uskon, että on ensiarvoisen tärkeää puhua
talousarvioaloitteista. Jotkut edustajat suhtautuvat hiukan epäilevästi
siihen, onko näillä talousarvioaloitteilla minkäänlaista
merkitystä. Muistan, että kun tulin nuorena edustajana
taloon, minuakin ohjattiin, että saman tuloksen saat, laitoitpa sitten
talousarvioaloitteen eduskunnan keskuskansliaan taikka ed. Matti
Saarisen pöydälle. Kumpikin pystyy tarjoamaan
yhtä hyvän lopputuloksen aloitteellesi.
Mutta, arvoisa puhemies, itse en ole valmis enää uskomaan
tätä, vaikkakin täytyy sanoa, että aikaisempien
vuosien kokemukset hiukan antavat ymmärtää,
että vinha perä tällä väittämällä oli.
Nimittäin viime päivien tapahtumat ovat osoittaneet
sen, että tämäkin hallitus tiukasta taloudenpidosta
huolimatta pystyy tarvittaessa kolmenkin miljardin irrotuksiin,
joten uskon, että muutama miljardi, jos niin aiheelliseksi
nähdään, voidaan myöskin irrottaa
hyvien talousarvioaloitteiden läpiviemiseen.
Toisaalta uskon näin, että suomalaisessa länsimaisessa
yhteiskunnassa, demokratiassa, ei haluta teettää ylimääräistä turhaa
työtä. 1341 talousarvioaloitetta on nytkin tehty,
ja kun me tiedämme sen, että kaikkine käsittelyine
ja byrokratioineen tämä on melkoinen määrä ja
vaatii melkoisen koneiston, niin uskon, että mikäli
talousarvioaloitteet olisivat turhia, niin niitä ei tässä talossa
enää tehtäisi ja suoraan edustajille
kerrottaisiin, ettei niitä tarvitse eikä kannata
tehdä. Mutta kun näin ei ole tehty eikä toimittu,
sekin vahvistaa uskoani siihen, että hyvät talousarvioaloitteet
voivat mennä läpi ja ovat sitä kautta osoitus
siitä, että hallitus toimii sillä tavalla,
että kunnioittaa demokratiaa, kunnioittaa eduskuntaa ja
on valmis ottamaan neuvon eduskunnan hyvistä ohjeista,
vaarin hyvistä talousarvioaloitteista.
Arvoisa puhemies! Vielä kolmantena pointtina siihen,
että uskon talousarvioaloitteiden läpimenoon,
on se, että huomaan myöskin eduskunnan puhemiehen
Riitta Uosukaisen tehneen talousarvioaloitteen. Tiedän,
että varmasti myös hän tietää ja
tuntee sen, että hyvillä aloitteilla on mahdollisuus
mennä läpi, ja on sen vuoksi turvautunut tähän,
en tiedä voiko sanoa, jämerään keinoon,
mutta tähän keinoon kuitenkin toimia. Täytyy
sanoa, että eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen on tehnyt
varsin hyvän talousarvioaloitteen, jota olen ilolla myöskin
itse kannattamassa. Hänhän esittää talousarvioaloitteessa 1214
määrärahan osoittamista valtioneuvos
Johannes Virolaisen muistomerkin pystyttämiseen Lohjalle.
Täytyy sanoa, että valtioneuvos Virolaisen ura
valtiopäivämiehenä, valtiomiehenä, viimeisenä suurena
talonpoikana on sellainen, että varmasti se on ainakin
yhden muistomerkin Lohjalle ansainnut. Olen lämpimästi
tukemassa ja uskon, että varmasti tämä eduskunnan
arvovaltaisen rouva puhemiehen tekemä aloite on läpi menossa.
Mutta, arvoisa puhemies, muutamaan ehkäpä kansan
silmissä vaatimattomampaan, mutta Lapin mittakaavasta ja
Lapin kulmasta katsottuna tärkeään aloitteeseen
haluaisin puuttua, aloitteisiin, joiden uskon myöskin saavan
siunauksen hallitukselta ja sitä kautta tulevan myöskin
eläväksi kirjaimeksi ja toteutetuksi.
Lähden liikkeelle niinkin tärkeästä asiasta kuin
määrärahan osoittamisesta kalateiden
rakentamiseen Kemijoen voimalaitosten kunnostustöiden yhteydessä.
Olen tehnyt tästä talousarvioaloitteen 1150. Kuten
tiedetään, yksi keskeinen arvoketju Lapissa on
matkailu, ja matkailu pohjautuu hyvin pitkälle meidän
luontoomme, vesistöön ja tuntureihin. Lapin keskeisin
joki ... Ehkä ed. Manninen voi olla toista mieltä,
mutta voimme jakaa ... Lapissa on oikeastaan kaksi keskeistä jokea:
Tornionjoki ja Kemijoki.
Kemijoki on rakennettu voimalaitoksin, ja Kemijoen sivuhaara
Ounasjoki on vielä vapaa, mutta tietyllä tavalla
sidottu johtuen siitä, että Kemijoki on valjastettu.
On jo vuosikymmeniä odotettu, mitä Ounasjoella
tehdään ja millä tavalla saataisiin lohi
palaamaan Kemijokeen ja sitä kautta Ounasjokeen ja hyödyttämään
sitä kautta ei vain joen varressa ja Lapissa elävien
ihmisten elämää vaan myöskin
turismivirtoja ja sitä kautta joki nousemaan varsinaiseen
kukoistukseensa ja siihen kunniaansa, mikä sillä on
ollut menneinä vuosikymmeninä. Tätä varten
on syntynyt tällainen projekti kuin Nousukas Kemijokeen.
Tämän toiminnan tavoitteeksi on asetettu, että merilohi ja
taimen nousisi Kemijokeen ja Ounasjokeen ja tätä kautta
luontaisten vaelluslajien elvyttäminen tapahtuisi ja virkistyskalastuksen
kehittäminen olisi mahdollista.
Jotta tämä onnistuu ja jotta nämä vaurauden
ja yltäkylläisyyden ajat voivat toteutua Ounasjokivarressa,
se tietää sitä, että kalatiet
on rakennettava Kemijoen pääuoman voimalaitoksiin.
Se on tarkoituksenmukaista, se on myöskin edullista tällä hetkellä johtuen
siitä, että Kemijoen voimalaitoksiin ollaan tekemässä muutos-
ja uudistamistöitä, joten näiden uudistamistöiden
yhteydessä on hyvä myöskin kalaportaitten
rakentaminen aloittaa. Nyt seuraavien kolmen neljän vuoden
aikana näitä uudistus- ja muutostöitä tehdään.
Näin ollen, jos kaikki menee hyvin ja kun hallitus lähtee
tähän talousarvioaloitteeseen mukaan, jo kuuden
vuoden kuluttua voimme todeta, että jälleen lohi
nousee Kemijokeen ja Ounasjokeen. Tähän, arvoisa
puhemies, riittäisi noin 2 miljoonan euron panostaminen.
Kuten tiedämme, näinä aikoina, kun 3
miljardiakin helposti heilahtaa budjetissa, 2 miljoonan euron löytyminen
ei varmasti tuota suurtakaan vaikeutta hallitukselle.
Toinen tärkeä asia on määrärahan
osoittaminen perustienpitoon Lapin läänissä.
Onhan näin, että teiden kunnossapito on erittäin
tärkeää harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien
Lapissa. Viime vuosina hallituksen aluepolitiikka on ollut tältä osin
hyvin ohutta. Nykyiset perustienpitoon osoitetut määrärahat
ovat kutistuneet täysin riittämättömiksi
tieverkon asialliseen kunnossapitoon. Nyt on jo näkyvissä Lapissa
selviä merkkejä tieverkoston rappeutumisesta.
Jos ja kun me haluamme edelleen sivistysyhteiskuntana Suomessa huolehtia
siitä, että ihmiset voivat saada peruspalveluja
ja että nämä peruspalvelut, jotka monelle
Lapin ihmiselle ovat pitkänkin tieyhteyden päässä,
olisivat saatavilla, silloin on huolehdittava siitä, että tiet
ovat asianmukaisessa kunnossa. Lapin perustienpitoon on osoitettava
hyvin nopeasti riittävä määräraha.
Noin 10 miljoonalla eurolla päästään
siihen tilanteeseen, että nyt akuutit tarpeet, mitä on,
voidaan saada toteutettua.
Eräs tällainen merkittävä hanke
on esimerkiksi Posiolla olevan Kuloharju—Kynsilä-maantien
peruskorjaaminen, jonka olen jo useana vuonna ottanut esille, mutta
uskon, että tässäkin kohdassa sitkeys
palkitaan. Se olisi sellainen tie, mikä olisi varmaan hyvä valtioneuvostonkin
jäsenten ajella edestakaisin ja sitä kautta todeta omakohtaisesti,
että todellakin, jotta näiden ihmisten peruspalvelut
turvataan, tämän maantien peruskorjaaminen on
paikallaan.
Arvoisa puhemies! Huomaan ilokseni, että myös
ed. Esko-Juhani Tennilä on tehnyt hyvän aloitteen — kun
puhuin Posiosta — Posion Anetjärven koulun toiminnan
turvaamiseksi. Olen myös sitä ilolla kannattamassa,
mutta puheenvuoroni lopuksi haluan ottaa vielä yhden talousarvioaloitteen,
aloitteen 1154, joka koskettaa määrärahan
osoittamista neuvostopartisaanien tuhoamissa kylissä eläneiden
kuntoutustoimintaan.
Täällä jo sisar kristillisdemokraateista
ed. Leea Hiltunen äskettäin todisti tämän
saman aloitteen — joskin hänen tekemänään
mutta samasta aiheesta — puolesta, ja näen, että asia
on sen verran tärkeä, että muutamalla
sanalla siihen vielä itsekin puutun. Onhan näin,
että Suomessa on vielä eräs sotiemme
vuoksi kovien kokemusten ja menetysten kohteeksi joutunut ryhmä,
joka on valitettavasti unohdettu, ja yhteiskunta ei ole huolehtinut
kunniavelastaan neuvostopartisaanien hyökkäyksen
kohteiksi joutuneille rajaseudun ihmisille. Nämä pienten
kylien äidit lapsineen ja vanhukset elivät ja
tekivät työtään jatkuvan uhan, hälytysten
ja pelon alla, ja vaikka eräät heistä selviytyivätkin
näistä koettelemuksista fyysisesti koskemattomina,
ovat psyykkiset jäljet pysyviä. Huomiota heihin
ja näihin asioihin on alettu kiinnittää meillä Suomessa
vasta viime vuosina ja näihin on myös kiinnitetty
huomiota kansainvälisesti.
Korvausten maksaminen partisaanituhokylien asukkaille voidaan
rinnastaa oikeusministeriön tasavallan presidentin kanslialle
antaman lausunnon mukaan haavoittumattomiin ja terveisiin sotiemme
veteraaneihin, joilla on lisäeläkkeet ja kuntoutusoikeudet.
Partisaanituhokylien ihmisten tukeminen voidaan nähdä myös
vanhusten hoitona ja kunniavelan maksuna näille sotiemme uhreille.
Partisaanituhokylien ihmiset odottavatkin, että he saavat
yhteiskunnalta vastaavanlaisen kohtelun kuin haavoittumattomat sotiemme veteraanit,
lotat ja pikkulotat. Nopeimmin ja tehokkaimmin asia voidaan hoitaa
ottamalla partisaanituhokylissä eläneet huomioon
valtion ensi vuoden talousarviossa, ja aloitteessa esitetyn kuntoutuksen
kohteeksi tulisi jatkosodan siviiliveteraanien yhdistyksen arvion
mukaan noin 300—400 henkilöä. Arvoisa
puhemies! Kaiken kaikkiaan noin 400 000 eurolla voitaisiin
tämä kunniavelka hoitaa ensi vuoden budjetissa.
Vielä lopuksi haluan, arvoisa puhemies, painottaa sitä,
että on tärkeätä, että puhutaan
näistä talousarvioaloitteista. Uskon vakaasti
siihen, että kun näistä puhutaan ja — niin
kuin jo alkuun muutamalla kohdalla perustelin — tätä keskustelua
täällä käydään
ja aloitteita tehdään, nämä myöskin
tulevat toteutumaan valikoituvilta osin. Uskon, toivon ja näen,
että muutamat esille nostamani aloitteet ovat sellaisia,
jotka ovat tulleet nyt siihen pisteeseen, että hallitus
varmasti suuressa viisaudessaan voi nähdä sen,
että on tultu aikaan, jossa puhutaan näidenkin
aloitteiden toteuttamisen ajasta.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteissani 797—820
käsitellään hyvin laaja-alaisesti eri
asioita, ennen kaikkea Lapin alueella. Aloitteet ulottuvat aina
veteraanien kuntoutuksesta tiealoitteisiin, saamelaisten kulttuurikeskuksen
suunnitteluun ja saamelaisten kielikysymyksiin. Aloitteisiin sisältyy esityksiä myöskin
muun muassa odottamattomien porojen äkkikuolemien korvaamiseen
tarvittavista määrärahoista. Koskettelen
kuitenkin näistä aloitteista vain muutamia. Samalla
koskettelen myöskin ed. Matti Huutolan aloitetta 489/2001.
Ensinnäkin haluan todeta aloitteen 817 koskien Valtatien
21 osalta Kemi—Tornio-moottoritien rakentamisen loppuun
saattamista. Ensi vuoden talousarvion perusteluissa on kustannusarviota
tarkistettaessa jätetty pois Iso- ja Vähähaaran siltojen
rakentaminen. Näiden rakentamisesta on kuitenkin aiemmin
sovittu samassa yhteydessä, kun Röyttän
eritasoliittymän rakentamisesta luovuttiin. Näin
säästyneet varat oli tuolloin tarkoitus osoittaa
siltojen rakentamiseen.
Ymmärtäisi hyvin, jos olisi todella kysymys budjetin
saneeraamisesta, supistamisesta ja määrärahojen
vähentämisestä, mutta ei voi mitenkään
käsittää, että samanaikaisesti
kun aloitetaan uudet yhteensä 4 miljardia markkaa maksavat
rata- ja tiehankkeet, keskeneräisistä hankkeista
leikataan noin 40 miljoonaa markkaa. Se tuntuu pikemminkin kiusanteolta
kuin asialliselta politiikalta. Alustavia töitähän
on jo tehty niin, että on ajettu Kemijoen rannoille maavallit,
jotka tulevat siinä ties kuinka kauan olemaan muistomerkkinä hallituksen,
voisi sanoa, uuden aluepolitiikan rappion muistomerkkeinä.
Tämän vuoksi esitänkin, että jotta
näin ei kävisi, ensi vuoden talousarvion perusteluissa
vahvistettaisiin tuon moottoritien kustannusarvio sillä tavalla,
että se voitaisiin rakentaa kokonaan suunnitelmien mukaisesti
ja että uutta rahaa tähän ei tarvittaisi
vielä ensi vuonna vaan vasta seuraavana vuonna. Toisin
sanoen perusteluiden muutoksella tämä asia voitaisiin
hoitaa.
Talousarvioaloitteen 801, joka koskee kulttuurikeskuksen suunnittelua
saamelaiskäräjille, osalta haluan todeta, että uusi
saamelaiskäräjien kulttuurikeskus sisältäisi
toimitilat, kirjaston ja erilaisia saamelaisyhdistysten tiloja.
Nykyisin saamelaiskäräjät kokoontuvat
ja niillä on toimitilat entisellä koululla. Kun
olen siellä vieraillut, olen voinut todeta, etteivät
ne täytä alkuunkaan asianmukaisia tilavaatimuksia.
Esimerkiksi norjalaisilla on oma parlamenttitalonsa, joka on aivan
eri luokkaa. Ei tällaiseen Suomessa edes pyritä.
Inarin kirkonkylään suunnitellun kulttuurikeskuksen
alustava kustannusarvio olisi noin 5,5 miljoonaa euroa. Olenkin
ehdottanut aloitteessani, että ensi vuoden talousarvioon
otettaisiin momentille 29.90.50 lisäyksenä 200 000
euroa saamelaisten kulttuurikeskuksen suunnittelutyöhön.
Saamelaiset ovat Suomessa hyvin tärkeä, vaikkakin
melko pieni vähemmistö, jonka kielen säilyttäminen
on hyvin oleellinen asia. Varsin vaikeaksi tilanteen tekee se, että on
olemassa kolme eri saamen kieltä. Tunturisaamen lisäksi on
inarinsaame ja koltansaame. Utsjoen, Inarin, Enontekiön
ja pieneltä osin Sodankylän kunnassakin on monilta
osin jo ryhdytty toimenpiteisiin saamen kielen säilyttämiseksi
ja ennen kaikkea sen käytön edistämiseksi.
Erityisen tärkeää tämä olisi
nuorten ja lasten osalta. Sen vuoksi olenkin esittänyt
saamelaisten lasten kielipesien elikkä alle kouluikäisten
lasten päivähoitoa vastaavien järjestelmien
osalta määrärahaa saamen kielen opetuksen
ja saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen.
Ed. Huutolan aloitteessa 489 on esitetty määrärahaa
saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen antamiseen äidinkielellä.
Aloite on erittäin kannatettava. Toivon, että myös
se tulisi saamaan valtiovarainvaliokunnassa myönteisen vastaanoton.
Näillä sinänsä pienillä määrärahoilla
voidaan merkittävällä tavalla edistää ja
turvata saamen kielen säilymistä ja kehittymistä myös tulevaisuudessa.
Näiden aloitteiden lisäksi olen tehnyt esityksiä myöskin
Ajoksen sataman rakentamiseen varattavista määrärahoista,
samoin Kemijoen kalaportaiden rahoittamisesta ja, voi sanoa, useimpiin
Lapin kuntiin kohdistuvista tiehankkeista sekä yksityisteiden
avustamisen lisäämisestä ja sen kohdistamisesta
erityisesti Lappiin, jossa on pitkät matkat ja jossa sen
vuoksi yksityisteiden ylläpito monilta osin tulee suhteettoman
kalliiksi, varsinkin kun kunnillakaan ei ole juurikaan varaa niiden
ylläpitämiseen. Tältä pohjalta
toivon, että tekemäni aloitteet saavat myönteisen kohtelun
valtiovarainvaliokunnan ja sen eri jaostojen käsittelyssä.
Keskustelu päättyy.