Täysistunnon pöytäkirja 122/2009 vp

PTK 122/2009 vp

122. KESKIVIIKKONA 9. JOULUKUUTA 2009 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta

 

Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Esko Ahonen käytti juuri hyvän lauseen: Tulipaloa on kaikkein paras estää syttymästä tai sammuttaa se alkuvaiheessa kuin sammuttaa sitten, kun se on päässyt täysin valtoihinsa ja korjata sen jälkeen vaurioita. Tämän kaltainen ajatus on ollut minulla mielessä, kun olen tehnyt huoltovarmuuslakiin lisäyksen. Tämä koskee rokotetuotannon palauttamista Suomeen.

Kansan turvallisuuden tähden on huoltovarmuudessamme puute: Suomesta puuttuu oma kansallinen rokotetuotanto. Parhaillaan Suomessa ja maailmanlaajuisesti on sikainfluenssan, H1N1-viruksen, aiheuttaman pandemian ensimmäinen vaihe menossa. On suuri ongelma, että edes kaikkia riskiryhmiäkään ei saada vielä suojattua virussairautta vastaan tuskin edes kuluvan vuoden loppuunkaan mennessä. Kun kysyin ennalta ehkäisevästä rokotesuojasta, joka tehoaa vasta kaksi tai kolme viikkoa rokottamisen jälkeen, voidaan tilannetta pitää huolestuttavana. Ulkomailta on saatu ja voidaan saada vain rajoitetusti rokotteita ennalta sovittuja määriä vähemmissä erissä ja sovittuja aikatauluja myöhemmissä toimitusaikatauluissa.

Kymmenkunta ihmistä aloitteen jättämisen päivinä on julkisuudessa olleitten tietojen mukaan kuollut sikainfluenssan seurauksena tai sen jälkitautien seurauksena. Nyt aivan viime päivinä näitä ei ole uutisoitu, joten en pysty tietämään, onko siihen menehtyneitä minkä verran, vai olisiko — mikä kaikkein toivottavinta — että tässä olisi tullut pysähdys. Näille menehtyneille rokotesuojaa ei ollut joko ehditty antaa tai se ei vielä ollut ehtinyt vaikuttaa tautia ehkäisevänä. Pääosa nyt virustautiin kuolleista on kuulunut riskiryhmiin, mutta rokotesuoja ei ollut mahdollista, kun rokotteita ei ollut antaa ja näin ei ollut siitä muodostuvaa suojaakaan.

Erittäin suuri ongelma on se, että yli 65-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat voivat saada parhaimmillaankin rokotteen vasta vuodenvaihteen tienoilla, toivon mukaan vielä tämän vuoden lopulla, mutta todennäköisesti saattaa monilla paikkakunnilla siirtyä ensi vuoden alkuun, ja rokotesuoja on sitten vasta tulevan vuoden puolella muodostunut. Kyseisessä ikäluokassa on hyvin paljon monien sairauksien vaivaamia ihmisiä, ja heille pandemia, sikainfluenssa, on enemmän taikka vähemmän vakavasti hengenvaarallinen. On verenkiertosairauksia, sydänsairauksia, hengityselinsairauksia, astmaa jne., ja korkeaan ikään ja ehkä moniin muihinkin sairauksiin yhdistyneenä tauti, josta nuorempi ihminen saattaa selvitä helpommalla, on vanhukselle hengenvaarallinen.

Tilannetta pahentaa myös se, että pahimmassa tapauksessa tarkoituksenmukaista hoitoa ei riitä läheskään kaikille, koska hengityskoneita suurille väkimäärille, potilasmäärille, ei ole riittävästi, vaan on riittämättömästi. Hengityskoneita on normaalien aikojen olosuhteita varten kylläkin ilmeisen riittävästi, mutta ei epidemiatilanteessa, jota pandemia saattaisi edustaa.

Jos Suomessa olisi säilytetty oma kansallinen rokotetuotanto huoltovarmuuteen perustuvana näkökohtana, rohkenen väittää, että koko kansa olisi jo voitu rokottaa. Samoin Suomeen tulisi palauttaa hoitotoimissa tarvittavien muittenkin välttämättömyyshoitotarvikkeitten ja -hoitoaineitten valmistus. Erilaisia nesteitä, ja mitä muita puutteita voitaisiin osoittaa, tulisi tuottaa Suomessa. Hätätilanteessa, jota pandemia maailmanlaajuisesti merkitsee, olkoonpa se minkä muotoinen pandemia tahansa, on käytännön tosiasia se, että kaupalliset sopimukset eivät tahdo pitää ja niihin tulee viiveitä. Tämä on nyt nähty. Onneksi tällä kertaa tilanne ei ollut pahin mahdollinen. Onneksi pandemia on tullut myöhässä. Onneksi ilmeisesti ne hygieniatoimet, joihin kansaa on kehotettu ryhtymään, ovat ainakin hidastaneet, toivon mukaan estäneet, pandemian etenemistä.

Media ei ole sikainfluenssasta kirjoittanut nyt viime päivinä niin paljon kuin muutama viikko sitten, mutta siitä huolimatta tautia saattaa edelleen olla. Asiantuntijat ovat sanoneet, että ei se ole minnekään kadonnut ja nimenomaan kaikkein vaativimmat hoidot eivät suinkaan ole vähentyneet. Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, olen halunnut huoltovarmuuteen perustuen ihan lakipykälällä turvata sen, että Suomessa tulee ylläpitää rokote- ja infuusionesteitten tuotanto, jolla voidaan turvata jokaisen Suomen kansalaisen rokote- ja infuusionesteitten tarve erityisesti epidemioitten ja muitten poikkeusolojen aikana.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä on huoltovarmuuden näkökulma. Toinen näkökulma, joka liittyy normaaliaikaan, on se, että meillähän Suomesta voitaisiin tehdä kansainvälinen tämän lääketeollisuuden osaamiskeskus. Voitaisiin luoda uusia huippuosaamisen työpaikkoja, voitaisiin suuntautua kansainvälisille vientimarkkinoille. Rokotetuotannosta on käyty tiettyä puhetta muun muassa Pohjoismaiden neuvoston jäsenaloitteeseeni liittyen yhteispohjoismaisesta rokotetuotannosta. Tiettyjä puheita on käyty, mutta mitään ei ole tehty. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että Suomessa käytäisiin tekemään ja sitä tehtäisiin niin paljon, että riittäisi muillekin Pohjoismaille, lähinaapurimaihin ja myöskin kaikkialle muualle.

Samoin rokotetuotannossa olisi mahdollisuus siirtyä tulevaisuudessa — tieteen tulokset jo mahdollistavat myös ennalta ehkäisevien rokotteitten lisäksi — hoitaviin rokotteisiin. Sairaudet eivät ole maailmasta voitetut. Tarvitaan keinoja sairauksien estämiseksi ja sairauksien voittamiseksi, ja Suomesta voidaan tehdä tämän osaamisen huippuosaamiskeskus ja tuotannon paikka maailmassa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ed. Lauri Oinosen esiin nostama vaatimus huoltovarmuuden turvaamisesta rokotteiden saamiseksi on sinänsä tärkeä. Mielestäni kansallisen rokotetuotannon tai yhteispohjoismaisen rokotetuotannon käynnistämistä tulee harkita ja tulee selvittää. Mutta toisaalta, jos mietitään tätä tilannetta, jossa nyt olemme tämän sikainfluenssarokotteen kanssa, niin en ole lainkaan varma siitä, olisiko rokotuksissa päästy sen aiemmin liikkeelle, vaikka meillä olisi oma kansallinen rokotetuotanto olemassa. Itselläni on se käsitys, että saimme kyllä tätä rokotetta niin aikaisin kuin se tutkimuksellisesti oli mahdollista eli olimme kyllä ihan hyvässä kohdassa tätä jonotusta rokotteen saamiseksi. Se tuottaja, jolta rokotteen tilasimme, oli myös luotettava, ja kärkijoukoissa pääsimme saamaan rokotetta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ajattelen tästä asiasta pitkälle nyt samalla tavalla kuin ed. Räsänen aikaisemmassa puheenvuorossaan. Tässä on viitattu pitkälle tähän H1N1-viruksen aiheuttamaan pandemiaan ja asian toteamiseen, mutta kyllähän kyselytunnillakin, kun tätä asiaa on käyty useammasti läpi ja myöskin vasemmistoliiton puheenjohtaja on ottanut voimakkaasti tämän suuntaista kantaa, jota ed. Oinonen tässä esittää, on päästy kumminkin kansalliseen yksimielisyyteen siitä, että Suomi kaiken kaikkiaan hoiti tämän pandemia- ja rokotusohjelman erittäin hyvin. Kun Meksikossa ensimmäiset oireet sikainfluenssasta huomattiin, niin rokotekehitys lähti hyvin voimakkaasti liikkeelle, ja muistaakseni jo neljä päivää sen jälkeen, kun virus oli todettu ja paikallistettu, Suomi oli ensimmäisten joukossa tilaamassa rokotetta.

Rokotetta on saatu Suomeen sen mukaisesti kuin maailmanlaajuiset toimijat ovat sitä Suomeen toimittaneet tilausjärjestyksessä. Se, jos sanotaan, että jos Suomessa olisi säilytetty oma kansallinen huoltovarmuuteen perustuva rokotetuotanto, olisi koko kansa jo voitu rokottaa, olisi tietenkin tarkoittanut sitä, että Suomen oma rokotetuotanto olisi mennyt kansainvälisen kehityksen edellekin ja meillä olisi ollut sellainen rokote, jota olisi voitu käyttää luotettavasti kansalaisten rokottamiseen. Tähän ei ole päästy myöskään Saksassa, ei Ranskassa, jossa ihmisten halu ottaa rokotteita vastaan on vielä paljon heikompi kuin Suomessa, ja nyt esimerkiksi Ukrainan valtio haluaisi ostaa niitä rokotteita Saksasta ja Ranskasta, jotka ovat siellä jääneet käyttämättä. Minä luulen, että tästä asiasta selvitään myöskin kansainvälisellä yhteistoiminnalla.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutamia maailmanlaajuisia pandemioita on vuosien saatossa ollut. Aasialainen oli jo aikoinaan, hongkongilainen, sitten alettiin muutama vuosi sitten puhua lintuinfluenssasta ja nyt sitten tämä sikainfluenssa.

Arvoisa herra puhemies! Lähestyn tätä ed. Lauri Oinosen aloitetta kahdesta näkökulmasta, ensinnä tuosta ed. Räsäsen näkökulmasta, eli tämä tilanne, missä tällä hetkellä ollaan. Olen vahvasti siinä käsityksessä myös, että me emme olisi, vaikka meillä olisi ollut oma rokotetuotanto, yhtään sen aikaisemmin saaneet näitä rokotteita markkinoille ja rokotettua meidän väestöämme. Tuossa yksi päivä kuuntelin radiosta lähetystä, jossa keskusteltiin tästä rokotusjärjestyksestä, että miksi on edetty näin. Siellä oli asiantuntijat, jotka totesivat, että vanhemmalla väestöllä, jotka ovat sairastaneet aasialaisen tai hongkongilaisen, heillä on tietty korkeampi kynnys nyt sairastua tähän sikainfluenssaan elikkä on olemassa vasta-ainetta vereen muodostunut noiden influenssojen kautta.

Tämä toinen näkökulma, arvoisa herra puhemies, on sitten tähän huoltovarmuuteen liittyvä, mitä nimenomaan ed. Lauri Oinonen tällä laki-aloitteellaan käsittelee: se, että tietysti vastaisuuden varalta meidän pitää tutkia sitä mahdollisuutta, josko käynnistetään oma rokotetuotanto. Olen vahvasti sitä mieltä, että kyllähän aina omasta talosta, omasta takaa tulevat asiat ovat huomattavasti varmempia kuin se, että ollaan tuontituotteiden varassa, eli siinä mielessä tämä asia on kyllä kehittämisen ja tarkastelun arvoinen. Mutta uskon, että meidän sosiaaliviranomaisemme ja terveysviranomaisemme ovat nimenomaan hoitaneet tämän sikainfluenssarokotteen kyllä tyylikkäästi ja hyvin.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ei ole ihme, että olemme ed. Ahosen kanssa samassa eduskuntaryhmässä, koska ajattelin sanoa juuri samat ajatukset, mitä hän tuossa kertoi.

Joka tapauksessa ihan kaksi pientä havaintoa, kommenttia. Kun ed. Lauri Oinonen on tehnyt myös toimenpidealoitteen asiasta ahkerana edustajana, niin asia varmasti tulee myös valiokunnassa noteeratuksi ja käsitellyksi, mutta ennen kaikkea tämä huoltovarmuuskysymys on tulevaisuutta ajatellen asia, joka kannattaa pohtia. Mitä se merkitsee poikkeusolojen kannalta, jos meillä on olemassa oma kansallinen lääke- ja rokotevarmuus ja -mahdollisuus ja pystytään tätä kautta sitten eri epidemioihin vastaamaan? Poikkeusolot ovat muitakin kuin rauhan aikana tapahtuvia eri tyyppisiä influenssoja ja pahimpana aikana, sodan aikana, voidaan käyttää bakteereja, viruksia jne. Miten kansakunta silloin niihin vastaa? Tässä mielessä on aivan oikein se, että huoltovarmuusnäkökulmasta asiaa pohditaan.

Tämä nyt käsiteltävä niin sanottu sikainf-luenssa-asia on myös mielestäni hoidettu viranomaisten taholta erittäin hyvin ja ansaitsee oman tunnustuksen. Paikallistasolla on toki näissä rokotusasioissa tapahtunut sitten varmasti sekä tiedottamisen laiminlyöntiä että puutteellisuuksia ja paremmalla organisoinnilla olisi vältytty myös sitten turhilta jonoilta ja kaikilta niiltä pieniltä paniikeilta, mitä on päässyt syntymään. Joka tapauksessa Suomi on pystynyt tätäkin asiaa hoitamaan hyvin, ja toivottavasti, kun taloudessa puhutaan siitä, odottaako meitä W, ei nyt ole sitten tulossa niin, että tämän pandemian pieni ensioire oli ja meni ja nyt sitten vielä suurempi on tulossa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt ikään kuin näyttäisi siltä, että saattaisimme selvitä tästä sikainfluenssauhan ensimmäisestä aallosta suhteellisen lievästi, ja tämä sikainf-luenssan ensimmäinen aalto ei yltänyt tänne silloin, kun pahin malli oli pelättävissä, että se olisi tullut heti elokuussa koulujen alkaessa. Jostakin irrationaalisesta syystä meillä on ollut onnea tai varjelusta, että se on tullut hieman myöhemmin, ja myös onnea on ollut siinä, että sen eteneminen ei ole ollut niin nopeaa kuin oli pelättävissä, olisi ollut mahdollista, ja onnea on ollut siinä, että se on tullut alkuvaiheessa pelättyä lievempänä. Tässä on ollut onnenkantamoista nimenomaan hyvin paljon, sillä mihinkään ei olisi ollut valmiutta silloin, jos sikainfluenssa olisi tullut hieman vakavampana ja elokuussa. Vieraan apuun luottaminen olisi ollut hyvin tehoton vaihtoehto.

Nyt meillä on ollut onnea tai varjelusta tähän asti, mutta mitä tapahtuu, jos käy kuten espanjantaudissa: tuli toinen ja kolmas aalto, jotka olivat ensimmäistä aaltoa vakavampia ja tappavampia? Espanjantauti tappoi maailmassa enemmän kuin ensimmäinen maailmansota, jotenka kysymys ei ole mitenkään pienestä uhasta. Tosiasiassa, jos rokotteita ei ole saatavana, olemme aivan yhtä suojattomia kuin sukupolvet seitsemisenkymmentä vuotta sitten.

Eli tämän vuoksi pidän välttämättömänä, että Suomeen palautetaan hintaa kyselemättä oma kansallinen rokotetuotanto huoltovarmuuden tähden. Se on peruslähtökohta, mutta tässä on myös mahdollisuus tehdä Suomesta uuden osaamisen ja vientituotannon maa.

On jotenkin omituista ajatella, että on Suomi köyhä ja siksi jää, jos me ajattelemme siten, että me emme voisi olla maailman kärjessä myös tuotannossa rokotteitten osalta. Tieteessä ja tutkimuksessa me muuten olemme. Tampereella on tehty hyvin merkittävää työtä sen rokotteen tutkimiseksi ja valmistamiseksi, jota meillä nyt on kansainvälisen yhtiön kautta. Suomalaiset tiedemiehet ovat olleet tutkimuksen kärjessä. Meillä on useampia yrityksiä, muun muassa tamperelainen FIT Biotech Oyj, ja eräitä muita löytyy myös Turusta, ja näiden valmiudet ovat rokotetuotantoon luotavissa.

Jos meillä olisi lintuinfluenssan yhteydessä tehty päätös palauttaa Suomeen rokotetuotannon fyysiset valmiudet, me olisimme jo voineet rokottaa koko kansan, ja tämä olisi tapahtunut yksinkertaisesti siten, että kun maailmassa löydettiin ja keksittiin tämä rokote paljolti suomalaisen tieteen ja tutkimuksen ansiosta, lisenssillä olisi ostettu tämä tuotantomahdollisuus tänne ja ryhdytty tuottamaan täällä. Meiltä olisi riittänyt vientiinkin jo naapurimaihin niin Ukrainaan kuin mihin tahansa muuallekin, missä sitä olisi tarvittu, ja tilanne olisi todennäköisesti ollut tämä. Eihän sitä pysty sanomaan, mikä se varmuudella olisi ollut, kun ei siitä ole kokemusta, mutta näin asiantuntijat ovat sanoneet, että jos muutama vuosi sitten olisi lintuinfluenssauhan aikana luotu valmiudet, niin me voisimme nyt toimia.

Mutta ed. Markku Rossi toi esille myös sen näkökohdan, että tulevaisuuden sotia käydään paljolti muilla kuin aiempien sotien aseilla. Siellä ovat juuri biologiset, kemialliset, radiologiset uhat olemassa, ja ihan tuommoisen sodankäynnin ja kriisiaikojenkin huoltovarmuuden takia meillä tulisi olla myös tämä valmius olemassa.

Mikä on sitten tämä vanhempien ikäluokkien suoja tätä virusta kohtaan, se on hieman kyseenalainen asia. Toivon mukaan sitä suojaa on ja ilmeisesti on, koska lapset ja nuoremmat ovat tähän sairastuneet. Se voi osin johtua siitä, että kouluissa ja päiväkodeissa tauti leviää. Lapset ovat henkilöitä, jotka panevat sormet suuhun, ja näin ollen taudin leviäminen on siellä paljon helpompaa. Toisaalta on väitetty, että, yllätys yllätys, eivät sen enempää aasialainen kuin hongkongilainenkaan välttämättä ole tätä suojaa muodostaneet. Mutta ilmeisesti näin jonkun verran on, koska tähän mennessä ei vielä ole iäkkäämmillä ikäluokilla tätä tautia mahdottomasti ollut. Toivon mukaan tämä suoja on.

Arvoisa puhemies! Toivon todella voimakkaasti, että vaikka lääketeollisuus sanookin, että tämä ei ole mikään kannattava bisnes — toisaalta iltapäivälehdet kirjoittavat, että lääketeollisuudet nettoavat rokotetuotannolla — että meillä tähän panostetaan, sijoitetaan. Meillä on Sitra, meillä on Finnvera, meillä on monia teollisuussijoituksen mahdollisuuksia. Sijoitetaan ja panostetaan tuotantoon. Annetaan suomalaisille alan tiedemiehille mahdollisuus kehittää tiedettä, tehdä tuotantoa ja viedä myyntiin tuotteita samalla, kun turvataan oma kansallinen terveytemme.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Korostan vielä, että suomalaisen rokotetuotannon käynnistämisen perusteluna tuo huoltovarmuuden vahvistaminen on todellakin merkittävä, ja sen lisäksi kyllä Suomella on täydet edellytykset lääketieteelliseen huippututkimukseen ja sen hyödyntämiseen esimerkiksi rokotetuotannossa. Aivan varmasti suomalaiset siinä hyvin pärjäisivät, ja siinä olisi myös näitä vientimahdollisuuksia, eli siitä näkökulmasta tätä hanketta tulisi vahvasti edistää.

Sen sijaan en kyllä usko, että se tilanne, missä nyt olemme, olisi mainittavasti parempi, vaikka meillä tuo oma rokotetehdas olisi, koska todellakin pääsimme ihan kansainvälisesti vertaillen kärkijoukoissa tähän rokotusohjelmaan sisään. Ruotsi on menestynyt paremmin, mutta ei suinkaan oman rokotustuotannon vuoksi vaan sen vuoksi, että siellä tehtiin päätös ostaa kaksi annosta, siis rokotusannosta kansalaista kohti, minkä vuoksi he pääsivät kaksi kertaa nopeammin väestöään rokottamaan. Tämä olisi ehkä näin jälkikäteen ajatellen ollut viisasta myös Suomen osalta. Varsinkin, jos kohtaamme joskus vielä vakavamman kulkutaudin, silloin tulisi tuota Ruotsin mallia pohtia, jos meillä ei ole omaa tuotantoa.

Täällä on puhuttu tuosta vanhempien ikäluokkien suojasta tätä H1N1-virusta vastaan, ja kyllä se näyttää todellakin aivan selvältä, että vanhemmilla ikäluokilla tuo suoja on. Eli yli 65-vuotiaiden joukossa on aika vähän tätä sikainfluenssaan sairastavuutta esiintynyt.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinosen tekemä aloite rokotetuotannon aloittamiseksi on periaatteessa hyvin kannatettavaa, ja itse näkisin sen nimenomaan huoltovarmuusasiana ja tuollaisen huipputeknologian tulona edelleen Suomeen. Lääketeollisuus saattaa olla sitä mieltä, ettei bisnes ole hyvä. Mutta itse näkisin kyllä, että kyllä kaikenlainen lääkealan bisnes, niin rokotetuottaminen kuin suunnittelu, kai kohtuullisen hyvää bisnestä, menestyvää liiketoimintaa on.

Olen kyllä tästä nykyisestä sikainfluenssarokotetilanteesta samaa mieltä kuin ed. Räsänenkin tuossa, että kyllä rokotetilanne tällä hetkellä Suomessa on ihan hyvä, mielestäni jopa riittävä siinä mielessä, että tässä on tietenkin selvästi havaittavissa, että nuoret tähän sairastuvat herkemmin kuin vanhat. Olisiko meidän sitten syytä katsoa siinä vähän peiliin, että nuorten elämä on semmoista, ettei tule immuniteettisuojaa. Ollaanko liian steriilejä vai syödäänkö liian vähän niin sanotusti soraa, niin kuin pienenä lapsena? Me olemme sitä ikäluokkaa, että se on varmaan sitä kautta tullut, että kestetään sitten kaikkea tämmöisiä pieniä influenssoja vähän paremmin kuin nykyiset nuoret.

Mutta kaiken kaikkiaan ed. Oinosen aloite on kannatettava.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minä uin edelleen vähän vastavirtaan, en tarkoituksella, vaan ihan oman ajatukseni mukaisesti. Ensinnäkin Suomessa tehdään lääke- ja rokotetutkimusta meidän yliopistoissa erittäin korkeatasoisesti. Suomalaiset tutkijat tekevät sitä myöskin ulkomailla. Johdan Seinäjoella Mediwest Research Centeriä, joka on yksi lääketutkimuslaitos, joka tekee sitä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Jokainen meistä on varmasti käynyt valtakunnallisen maanpuolustuskurssin ja saanut myöskin tiedot meidän huoltovarmuuskeskuksen kriisinajan toiminnasta, jossa meillä on tietyt energiavarat, jossa meillä on tietyt lääkevarat sellaista lääkettä, mitä kansakunta tarvitsee, erilaisia nesteitä ja muita sellaisia, joihin meidän varautumiskyky on ehkä 3—6 kuukautta.

Rokotteet ovat myöskin aineita, jotka eivät säily määräänsä enempää. Niiden täytyy olla tietenkin tarpeeksi tuoreita, että niitä voidaan ihmiskehoon antaa. Sen takia se ei ole myöskään hyvä kansainvälinen, globaali bisnes. Niitä täytyy tuottaa nopeassa aikataulussa suuria määriä, ja niiden säilyvyyskin on myös ongelma.

Olen pannut myöskin merkille, että meidän Thl:n pääjohtaja Pekka Puska, joka ottaa kantaa näihin asioihin, ei ollut tuonut myöskään huolestuneisuutta esiin siitä, että Suomella pitäisi olla oma rokotetuotanto tai emme selviäisi tällä globaalilla mallilla, missä nyt olemme mukana. Sitä ei ole tehnyt myöskään YK:n alainen Who eli kansainvälinen terveysjärjestö. Väitän, että sellainen maailma, jossa ajateltaisiin, että syrjäisellä Suomella pitäisi olla kriisinajan tilanteessa kaikki välineet itsellään, on mennyt jo ohi. Kriisinajan tilanteessa, jos tulee sota, ydinsota tai jotakin muuta, tulee pulaa erilaisista hyödykkeistä ja lääkkeet ovat se, mistä ne tulevat yleensä ensimmäisenä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan toistaa ja korostaa nimenomaan sitä, että ed. Lauri Oinosen lakialoite on perusteltu huoltovarmuuden näkökohdasta huomioiden.

Olen hieman eri mieltä kuin ed. Salo tuossa edellä. Jos ajatellaan kriisiajan tilannetta, sitä, minkälainen Suomi voisi olla kriisiaikana, niin uskon, että me täällä pohjoisessa ulottuvuudessa olemme aika rauhallisessa ympäristössä, että meillä todella tulevaisuudessa olisi kriisin aikana mahdollisuus oman rokotetuotannon kautta harrastaa vientiä, tutkimusta ja tehdä tätä työtä.

Edelleen olen samaa mieltä, mitä olin aikaisemmassa puheenvuorossa, että tähän tilanteeseen oma rokotetuotanto tuskin olisi auttanut. Suomi tilasi ensimmäisten joukossa rokotteet. Sen mukaan on pystytty väestöstämme rokottamaan riskiryhmät, ja nyt on tultu niin sanottuun tavalliseen väestöön. Se on hoidettu hyvin. Ainut minusta semmoinen kosmeettinen piirre koko tässä sikainfluenssa-asiassa on ollut se, että ihmisiä on seisotettu jonoissa, pitkissä jonoissa, räntäsateessa ja vesisateessa odottamassa sitä piikkiä monta tuntia. Miksi ei näitä rokotuksia viety? Olen yrittänyt kysyä sitä täällä kyselytunnilla ministereiltä, kun on tästä rokotetuotannosta keskusteltu ja esitetty kysymyksiä. Eikä nytkään ole ministereitä paikalla tähän asiaan vastaamassa, mutta toivottavasti saan joskus vas-tauksen. Miksi näitä rokotuksia ei heti alkuvaiheessa viety jonnekin isoille urheiluhalleille tai tällaisiin, niin että ihmiset olisivat saaneet olla sisätiloissa eikä olisi tarvinnut jonottaa siellä terveysaseman ulkopuolella monen sadan metrin jonossa?

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Lauri Oinosen tekemä lakialoite oman huoltovarmuuden ylläpitämiseksi rokotteitten tekemisessä on erinomainen aloite. Pitää muistaa se, että voi tulla sellaasia tilanteita, että tätä rokotetta ei niin vain saakaan, niin kuin tämmöinen sikainfluenssa nyt hyvin antoi ymmärtää. Sitä annettihin kyllä ymmärtää, mitä minä asian ymmärsin, jotta sitä mukaa ku tilausjärjestykses sitä saatihin Suomehenkin ilmeisesti, ei kaikkia varte sitä kerralla tilattu, jonka ilimeisesti ruottalaaset tilas, nii ku erustaja Räsänen kertoi. Onko se osittain johtunut siitä, jos pikkuisen voi isossa salissa käyttää tollaista puolittaista huumoria, että onko Ruotti niin paljo sivistyneempi valtio, jotta ne on puronnu puusta paljo ennemmi ku me suomalaaset, että me ei tajuttu sitä torellisuutta?

Mutta jos ajatellahan tulevaisuutta, niin on hirmu tärkiä, että meillä on omaa rokote- ja lääketoimintaa täällä Suomessa. Se voi olla hyvinkin tulevaisuudessa sellainen akuutti tilanne, ja tämä sikainfluenssa, mikä meillä oli tai on vieläkin päällä, niin sehän on huomattavasti ollut lievempi. Sitä on populisoitu aivan hirvittävästi. Se ei oo niin traagista oltu, mitä on annettu ymmärtää. Täs media kyllä otti vallan mielestäni käsiin ja turhaan hysterisoi koko kansakunnan. Toivottavasti olen väärässä tämän asian kans, mutta näin minä ainakin sen olen luonnehtinu. Mä uskoosin, että siit on paljon opittu. Se varmahan prosessi jatkuu, ja kevättalvella saattaa tulla uusi aalto, mutta nyt ainakin tieretähän maalaasjärjellä, kuinka sen kans eretähän.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin kevättalvella saattaa tulla uusi aalto, ja todennäköisesti se on pahempi kuin tämä. Todella toivon, että sitä ei kuitenkaan tulisi, sillä me olisimme hyvin avuttomassa tilanteessa, jos se tulisi. Minä ihmettelen sitä, miksi Suomeen ei todellakaan ole ensisijaisesti ryhdytty palauttamaan omaa rokotetuotantoa, kun teknisesti se ei ole mitenkään mahdotonta. On muistettava, että meillä se on aikanaan ollut. Suomessa on kyetty tuottamaan jo vuosikymmeniä sitten rokotteita. Tämä ei ole sellainen taito, ettei sitä olisi ollut. On kysymys vain siitä, haluammeko, että sitä on meillä omaksi turvaksemme, haluammeko, että me olemme tuottamassa myös kansainvälistä turvaa.

Jos me olisimme joutuneet aiemmassa lintu-influenssassa tilanteeseen, missä nyt olemme sikainfluenssan kanssa olleet, niin me olisimme saaneet täyden kuplan niistä sopimuksista, joita olimme tehneet. Rokotetehdas, jonka kanssa oli tehty sopimukset, osoittautui täysin kykenemättömäksi, jos tarve olisi tullut, toimittamaan sopimuksista huolimatta rokotteita. Nyt on onneksi ollut parempi yhteistyökumppani. Sopimukset, vaikkakin myöhässä ja määriltään vähäisempinä, on kuitenkin siltä käsin haluttu pitää.

Mutta maailmalla, jos on kansainvälinen hätä, silloin rokotteita yleensä saa tai sotilastarvikkeita tai muuta välttämättömyystarviketta se, joka eniten siitä maksaa, tai se, joka ne ottaa itselleen. Samoin on mahdollista, jos maailmalla on keskitetty vain yhteen tai johonkin harvaan paikkaan tällainen elintärkeä, kriittinen tuotanto, että se on erittäin haavoittuva terroristeille. Suomeenkin ne rokotteet tuodaan hyvin salaisesti, jotta ne eivät joutuisi terroristien tai muiden pahantekijöitten välillä tuhoamiksi.

Jos ajatellaan vielä globaalisti keskitettyä tuotantoa, niin minusta on edesvastuutonta luottaa sen varaan. Aivan sama kuin olisimme käymässä sotaan ja meillä olisi hyvät upseerimerkit sotilailla, olisi hyvät suunnitelmat paperilla, vieläpä olisi aseitakin ja vieläpä ammusten kuoriakin mutta ruuti puuttuisi. Aivan samasta on tässäkin asiassa kyse. Kaikkein olennaisin, tehoava, ennalta ehkäisevä toiminta puuttuu. On hyvä, että on suunnitelmia, ja on hyvä, että on niitä muitakin apuvälineitä. Niitä tarvitaan. Mutta se kaikkein olennaisin on juuri tässä se tehoava aine ja mielellään ennalta ehkäisevä. Sen takia olen halunnut aloitteellani kiinnittää vakavasti huomiota tähän.

Olen tehnyt useita kirjallisia kysymyksiä. Haluan kiittää ministeri Risikkoa hyvin asiantuntevista vastauksista ja niistä toimista, että hän on vaikuttanut siihen, että hallitus on lisäbudjetissa osoittanut niitä varoja, joita on tähän saatu. Se on vaatinut juuri painostusta, että nämä rokotteet on saatu hankittua ja määrärahat osoitettua, jotta edes tässä laajuudessa on toimittu. Onneksi meillä on ollut, niin kuin aiemmassa puheenvuorossa totesin, joko hyvää onnenkantamoista tai hyvää varjelusta, että tilanne ei ole ollut niin paha kuin se olisi voinut olla.

Edelleen täällä on tuotu esille, mikä olisi se vaikutus, jos rokote olisi tuotettu Suomessa. Tätä emme voi nyt sanoa, mutta jos tuotantovalmius olisi ollut, lisenssillä tuotanto olisi voitu tehdä aivan hyvin Suomessakin, kuten sitä tehdään siellä, missä nyt tehdään.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kommentoin vielä tätä kysymystä vanhempien ikäluokkien säästymisestä laajemmilta sikainf-luenssatartunnoilta. Ei nuorten ikäluokkien suurempi sairastavuus suinkaan johdu liian steriilistä elämäntavasta vaan siitä, että he eivät nuoren ikänsä vuoksi yksinkertaisesti ole altistuneet sellaisille influenssaviruksille, jotka antaisivat tälle sikainfluenssavirukselle suojaa. Niin hongkongilainen kuin nämä varhaisemmatkin influenssa-epidemiat näyttävät todellakin antavan ainakin osittain tälle sikainfluenssalle suojaa.

Omassa perheessämme neljä lasta sairasti ihan voimakasoireisen sikainfluenssan. Minä jopa nukuin näiden lasten vieressä enkä itse saanut minkäänlaisia oireita, ei myöskään puolisoni, ja me molemmat olemme 1960-luvulla tämän hongkongilaisen sairastaneet. Itse uskon, että nimenomaan tämä hongkongilainen oli se, mikä minua ja puolisoani tältä tartunnalta suojasi.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Ahonen kysyi, miksi ihmisiä sitten seisotettiin jonoissa, se on hyvä kysymys, näin ei pitäisi tehdä. Pitäisi juuri toimia niin, että haetaan parempia paikkoja. Mutta on myös sellaistakin vastausta tullut, että kun rokotusten piti alkaa tiettyyn kellonaikaan, niin väki kokoontui jo kaksi tuntia aikaisemmin, mistä se jono lähti syntymään. Sitten kun aloitettiin rokotukset, ne lähtivät purkautumaan, ja suuri osa myös jonossa oli niitä, joita rokotus ei koskenut. Tämä aiheutti sen ongelman, mutta tästä tietysti meidän viranomaiset ja terveydenhuollon henkilöt terveyskeskuksia myöten ovat saaneet nyt hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tämän tyyppisessä tilanteessa tulee käyttäytyä. Ei tämä ole hukkaan mennyt.

Sitten on tietysti tapaus Virtanen erikseen. Kun aikoinaan reilut 2 000 vuotta sitten keisari Augustuksen aikaan Syyrian maaherra Kyreniuksen määräyksestä lähdettiin kukin kotikaupunkiinsa verotusta varten, niin pitäisikö vaikka eduskunnan työntekijöiden ja kansanedustajien tai muiden työpaikoilla olevien lähteä sinne oman kotikuntansa terveyskeskukseen vai eikö silloin voisi rokotusta hoitaa työterveyspisteessä?

Tässä suhteessa kyllä näen, kun on kriisi päällä ja iso pandemia, että koko terveydenhuollon järjestelmän täytyy olla silloin siinä mukana. Muussa tapauksessa nämä terveyskeskukset ruuhkautuvat ja aiheuttavat sitten ne todelliset ongelmat. Tämä on sellainen iso asia kyllä, mikä pitää käsitellä, ja siihen avautuu varmasti mahdollisuus nyt sitten tämän koko asian käsittelyn yhteydessä.

Edelleenkin lopuksi vielä: Ed. Lauri Oinosen lakiesitys huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta on aidosti mielenkiintoinen. Tätä pitää pohtia pitemmässä juoksussakin kuin yksistään nyt sitten tämän pandemian tiimoilta.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän vielä ed. Lauri Oinosta siitä, että hän teki tällaisen loistavan lakiesityksen jo huoltovarmuudenkin puitteissa tulevaisuutta ajatellen. Mä luulen, että tässä salissa kaikki, tällä hetkellä jopa kollega Saloa myören, ovat kaikesta huolimata tämän takana. Mutta minä vielä kiinnittäisin huomiota siihen meidän tietynlaasehen hysteriahan. Kyllä mä luulen, että kaikesta huolimata nämä sikainfluenssarokotukset eri paikkakunnilla kaikesta huolimata ovat menneet mun mielestäni tosi hyvin.

Mutta vielä se, että kyllähän me vanhemmat ihmiset varmahan ollahan saatu siihen suoja, että meihin ei tarttunut sikainfluenssa sillä lailla, mutta sen verran pitää kyllä kollega Pakkastakin pikkuisen puolustaa, vaikka me ei olla lääkäriä niin kuin kollega Räsänen, että kyllähän tämän päivän lapsille, jos ne enemmän tuolla rypis saves vähän ja räkä roikkuis nenästä, tulisi sitä tietynlaista suojaa paremmin, jottei ne ottaisi kaikkia pöpöjä niin herkästi niskoihin. Tosin tämä olisi varmahan saattanut meirän ajan lapsillekin iskeä yhtä lailla kuin tämän päivän junioriille.

Keskustelu päättyi.