Täysistunnon pöytäkirja 122/2009 vp

PTK 122/2009 vp

122. KESKIVIIKKONA 9. JOULUKUUTA 2009 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki autoverolain 28 §:n muuttamisesta

 

Markku  Rossi  /kesk(esittelypuheenvuo-ro):

Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteessa 121/2009 vp esitämme muutettavaksi autoverolain 28 §:n 1 momentin siten, että taksiliikenteeseen tarkoitettujen ajoneuvojen autoveron alennuksen kuoleentumisaika muutetaan 36 kuukaudesta 24 kuukauteen eli kolmesta vuodesta kahteen vuoteen.

Autoverolain mukaan laissa luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä ja taksiliikennelaissa säädetyllä tavalla taksiliikennettä harjoittava saa hyödykseen autoveron alennuksen täysimääräisenä, kun uutena taksikäyttöön rekisteröity auto on ollut mainitussa käytössä vähintään 36 kuukauden ajan. Mikäli taksiliikenteen harjoittaja vaihtaa autonsa ennen tämän määräajan täyttymistä, pienennetään autoveron alennusta perimällä autovero kuoleentumattomalta ajalta takaisin.

Edellä sanottu jo pitkään voimassa ollut autoveron alennuksen periaate ei mielestäni ota huomioon niitä muutoksia, jotka autokaupan piirissä on nykyään havaittavissa, eikä myöskään tue riittävästi liikennepäästöjen vähentämiseen tähtääviä tavoitteita.

Aikaisemmin perusteluna 36 kuukauden säännön säilyttämiselle on ollut se, että auton aikaisempi vaihto tuottaa käytännössä samansuuruisen hyödyn paremman hyvityshinnan muodossa kuin autoveron kuoleentumattoman osan takaisinperintä aiheuttaa. Nykyisessä autokaupan tilanteessa näin ei käytännössä ole. Autokaupan hinnoitteluperusteet vaihtoautolle ovat jo muutaman vuoden tarkoittaneet melko voimakkaasti alenevaa suuntausta myös uudempien vaihtoautojen hyvityshinnoille. Koska eräs hyvityshintaan merkittävästi vaikuttavista seikoista auton iän lisäksi on ajomäärä, tarkoittaa tämä erityisesti taksikäytössä olevien autojen hinnan voimakasta laskua jo kahden vuoden käytön jälkeen. Tällä on liikenteenharjoittajalle taloudellisia toimintaedellytyksiä hankaloittava vaikutus.

Uusille autoille annettavat valmistajien takuut päättyvät taksiliikenteeseen hankittujen autojen osalta kahden vuoden kuluttua käyttöönotosta. Myös takuuehtoihin usein liittyvä maksimiajokilometrimäärä taksiliikenteessä täyttyy käytännössä huomattavasti ennen kolmen vuoden käyttöä. Näin ollen riskit auton teknisistä vaurioista ja niiden aiheuttamista kustannuksista siirtyvät taksiyrittäjälle varsin varhaisessa vaiheessa. Tällä seikalla on auton reaaliarvon alenemisen lisäksi myös merkittäviä kustannusvaikutuksia yrittäjälle.

Toinen huomioon otettava asia on pyrkimys entistä vähäpäästöisempien autojen käyttöön. Autoteollisuuden kehitystyö painottuu voimakkaasti päästökuorman pienentämiseen, mikä tarkoittaa uusien polttoaine- ja teknisten ratkaisujen nopeaa markkinoille tuloa. Myös Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädäntömme tavoitteet tähtäävät nopealla aikataululla tapahtuvaan liikennepäästöjen vähentämiseen. Kun taksien ajomäärät ovat moninkertaiset yksityisautoilla keskimäärin ajettaviin kilometrimääriin nähden, on uusien vähäpäästöisten ratkaisujen mahdollisimman nopealle käyttöönotolle taksiliikenteessä vahvat sekä ympäristö- että energiapoliittiset perusteet.

Kolmanneksi on syytä todeta, että taksit ovat erittäin olennainen osa joukko- ja julkista liikennettä. Tämä asettaa takseille erityisiä vaatimuksia muun muassa liikenneturvallisuuteen ja ajoneuvon käyttövarmuuteen liittyen. On huomioitava, että taksi voi saavuttaa kolmessa vuodessa ajokilometrimäärän, joka vastaa jopa yli kymmenen vuoden keskimääräistä käyttöä yksityisautolla. Näin ollen esimerkiksi kolmen vuoden ikäinen taksiliikenteessä käytetty auto ei vastaan kunnoltaan ja ominaisuuksiltaan vastaavan ikäistä yksityisautoa.

Arvoisa herra puhemies! Edellä olevien seikkojen perusteella on olemassa vahvat perusteet autoverolain muuttamiselle lakiesityksessä esitetyin tavoin. Toisaalta autoveron alennuksen kuoleentumisajan lyhentämisen aiheuttama valtion verotulojen vähennys on asiakokonaisuus huomioiden liki merkityksetön, joten sekään ei olisi esteenä kuoleentumisajan lyhentämiselle.

Herra puhemies! Aloitteen ovat allekirjoittaneet lisäkseni edustajat Alatalo, Salovaara, Seurujärvi, Pakkanen, Kaltiokumpu, Lauri Oinonen ja Ahonen.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin kävi selville, olen yksi lakialoitteen allekirjoittajista ja pidän tätä siltä osin hyvin kannatettavana, että ed. Rossi on nähnyt muutaman oleellisen osan, mikä tällä hetkellä tässä verotuskäytännössä on selkeästi epäkohta nimenomaan kannattavuuden kannalta. Taksiyrittäjiä kohtaan tällä olisi se selkeä etu, että veroetu kuoleentuisi 24 kuukaudessa. Toisaalta tällainen ympäristöystävällinen näkökohta tässä olisi syytä myös huomioida.

Tuo on erittäin hyvä peruste tuo auton hyvityshinta. Kun tänä päivänä autokauppoja tehdään, niin normaalisti jo ensimmäisenä vuonna käytetyn auton hinta laskee 15—20 prosenttia riippuen nyt ehkä merkistä ja vähän kauppasuhteistakin, mutta siinä vaiheessa tuo veron kuoleentuminen ei millään lailla korvaa sitä, vaikka se on joskus vuosikymmeniä sitten ehkä myös ollut oikean suuntainen peruste.

Haluaisin kiinnittää huomiota kuitenkin invatakseihin, joilla tämä kuoleentumisaika on neljä vuotta edelleen. Toivottavasti, jos lakialoite etenee, niin myös niille taksiautoille sitten voitaisiin katsoa kenties kolmen vuoden kuoleentumisaika sitten elikkä samassa suhteessa lyhenisi niillä se kuoleentumisaika.

CO2-päästöistä tehtiin viime vuodenvaihteessa täällä talossa päätös, ja siinähän kävi näin, että hiukan kalliimpien, ammattiliikenteessä olevien henkilöautojen vero nousi, ja nyt, niin kuin on todettu, tällä lailla pakettiautojen dieselverohinta nousee aika lailla. Se ei nyt sinällänsä tähän lakialoitteeseen kuulu, mutta tällä asialla pystyttäisiin hiukan korjaamaan sitä epäkohtaa, mikä viime vuonna siinä verouudistuksessa pääsi käymään.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen myös yksi tämän ed. Rossin tekemän lakialoitteen allekirjoittajista. Nämä perustelut, jotka tuossa ed. Rossi edellä esitti, ovat todella hyvät. Jos ajatellaan sitä, että taksiliikenteessä on auto, niin jotta sillä tulee kohtuullisesti eläneeksi, pitää ajaa keskimäärin reippaasti yli 100 000 kilometriä vuodessa, noin 140 000 plus miinus hiukan siitä jotakin.

Jos ajatellaan, että on ollut kaksi vuotta liikenteessä, niin on noin 300 000 ajettu. Autokaupassa on niin hassu tilanne, että tämä 300 000 kilometrin raja on sellainen maaginen raja, jonka jälkeen tämä hinta tipahtaa vielä jyrkemmin kuin uudessa autossa. Eli tämä hyvityshinta, josta ed. Pakkanenkin tuossa edellä totesi, on yksi merkittävä asia.

No, sitten tullaan tähän turvallisuuteen. Tänä päivänä tietysti autotekniikka on hieman toista kuin se oli 1960- ja 1970-luvulla, mutta kuitenkin, kun henkilöliikenteestä puhutaan ja ihmisiä kuljetetaan, niin tämä turvallisuuskysymys on erittäin merkittävä asia. Ja kyllä tämä takuukin merkitsee sille yrittäjälle aika paljon kokonaisuutena. Pystytään sanomaan, että kun on joku kahden vuoden täystakuu sille autolle, niin se myös tuo tätä turvallisuutta sitten kokonaisuutena eteenpäin.

Olen tämän lakialoitteen takana ja toivoisin, että tämä etenee myönteisellä tavalla.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! En ole itte tämän lakialotteen allekirjoittaja, mutta voin tukia kyllä kollegoja, jokka siin on mukana. Nimittään mikä kirvoitti mun tässä ottamahan puheenvuoron: Kävin Pohjanmaalla yhres tärkiäs tilaisuures. Eilisiltana tulin lentokentältä taksilla tänne ja sattumalta kysääsin taksimieheltä, paljonko tällä taksilla on ajettu, niin se kehu, jotta kahren vuoren väliin vaihretahan ja tuloo 380 000 kahres vuores. Toisin sanoen kaikki meistä tietää, että jos autolla, varsinkin ammattiautolla, joka on niin sanottua joukkoliikennettä sinänsä, koska se viö eri asiakkaita paikasta toisehen, ne pitää olla turvallisia, ne pitää pelata, pitää päästä ajallisesti paikasta toisehen, aasta beehen, ajallaan. Ja jos ajatellahan sitä, että jos autolla on ajettu 400 000 kilometriä, kyllä se jo vaatii vaihtoa varsinkin ammattiliikenteessä, ja totta kai aina uurempi auto ... Vaikka tämän päivän autokki on jo erittäin ympäristöystävällisiä päästöjen suhteen, aina vanhempi rotiska päästää enemmän höyryjä taivahalle ja ilmakehähän, vaikka siinä olovanansa päästörajat oliskin kohrallansa, jotenka näillä perusteilla, vaikka mä oon yleensä näitä pinta-alalisiä vastahan, niin olkoon menneeksi, eiköhän tässä pitäisi ottaa järki kätehen ja purottaa ammattiautoolijoilla, ne on niille työkalu, kahtehen vuotehen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhtenä ed. Markku Rossin tekemän lakialoitteen allekirjoittajana on ollut ilo yhtyä tähän aloitteeseen, ja toivon sille myönteistä jatkokäsittelyä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Markku Rossin tekemä lakialoite ei ole välttämättä niin yksinkertainen kuin miltä se tämän keskustelun pohjalta näyttää. Meillähän on henkilöliikenteessä myöskin linja-autoja, jotka ovat pienempiä kuin aikaisemmin, ja ne muodostavat jo taksiliikenteelle tietyissä tilanteissa ihan vertailtavan kilpailutilanteenkin. Tällä hetkellähän linja-autoja ei veroteta ollenkaan autoveron mukaisesti. Sen jälkeen meillä on tullut mukaan myöskin kuorma-autoja, jotka ovat olleet henkilöliikenteessä — niistä on muodostunut jo paljonkin keskustelua Helsingissä. Kuorma-autot eivät ole tämän veron alaisia ja kumminkin harrastavat samaa liiketoimintaa.

Tässä aloitteen perusteluna on lähinnä ollut tämä hyvityshinta. Hyvityshinnan muuttuminen nyt alemman autoverokannan osalta on tietenkin muuttanut käppyröitä erilaisiksi kuin mitä ne olivat vielä 20 vuotta sitten, jolloin laskettiin, että kun sai tämän verohyödyn itselleen, niin välirahat olivat hyvinkin pieniä, millä päästiin tavallaan uuteen vastaavaan autoon. No, taksimies tietenkin, joka ajattelee liiketoimintaa, miettii asiaa kokonaisuutena, suhdetta hyvityshintaan, suhdetta auton kilometrimäärään, jälleenhankinta-arvoon ja myöskin sitten poistoihin, minkälainen poisto-ohjelma kullakin liiketoiminnassaan on ja minkälaista kalustoa haluaa ylläpitää.

Taksin suurkäyttäjänä olen kuitenkin edelleen tyytyväinen siihen, että verrattuna moneen muuhun Euroopankin maahan Suomen taksikanta ja autokanta on hyvä ja turvallinen. Väitän, että se on yksi Euroopan parhaimpia ja me ajamme päivittäin varsin hyvällä ja turvallisella kalustolla.

Markku  Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Linja-autoja todellakin on joukkoliikenteessä niin joukkoliikenneluvalla kuin linjaluvallakin tänä päivänä. Mutta täytyy muistaa, että linja-autohan on autoverovapaa kokonaan ja se kilpailee siinä mielessä taksiliikenteen kanssa. Jos nyt otetaan esimerkiksi sellainen 1 plus 9 hengen linja-auto ja 1 plus 8 hengen taksi, niin — varustetasosta riippuen, mutta jos niillä on vastaavanlaiset varusteet — niiden hintaero on 25 000—30 000 euroa. Se aiheuttaa myös tässä suhteessa vähän epäsuhtaisen kilpailutilanteen. Sillä linja-autolla on aika paljon helpompi lähteä määrätyn tyyppistä joukkoliikennettä, koululaiskuljetuksia, tilausliikennettä, huom., ajamaan siellä, missä samanlaisessa liikenteessä on myös taksit. Niin kuin nyt tämän talon liikenteestä tiedetään, eduskunta—lentokenttä-välillä autot ovat takseja, mutta sitä samaa liikennettä voitaisiin ajaa joukkoliikenneluvalla olevalla linja-autolla, mi-kä on 1 plus 9 hengen auto, ja päällepäin ei autoissa ole käytännössä mitään eroa.

No sitten, mitä tulee tähän kuorma-autotaksiin, niin sehän on laitonta liiketoimintaa. Kuorma-autoillahan ei ole luvallista Suomessa tällä hetkellä henkilöliikennettä suorittaa, mutta pakko myöntää, että laissa on porsaanreikä. Koska sitä ei ole erityisesti kielletty, niin täällä Helsingin seudulla on lukematon määrä yrittäjiä, jotka käyttävät tämän porsaanreiän hyväksi. Liikennevaliokunta ensi kevään aikana tulee ottamaan tähän asiaan kantaa, ja tämä porsaanreikä tullaan tukkimaan kaikilla mahdollisilla konsteilla.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Salo totesi, Suomessa on todella ilmeisesti maailman paras taksijärjestelmä, joka on luotettava, toimiva ja jossa ajoneuvot ovat myöskin siinä kunnossa, että ne ovat hyvin hoidettuja, takaavat matkustajille turvallisuuden.

Eräs näkökohta liittyy siihen, että iäkkäät ja liikuntavammaiset matkustajat toivoisivat, että olisi myös perinteisiä henkilöauton näköisiä takseja enemmän liikenteessä, koska he kokevat, että niihin on helpompi päästä, jos ei ole aivan pyörätuolissa kuljetettava.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pentinkulman kuormalavaliikenneajasta on siirrytty luvanvaraiseen joukkoliikennejärjestelmään. Meillä on hyvä taksiliikennelaki, jonka mukaan taksiliikenne on juuri luvanvarainen ja joka on turvaava meidän joukkoliikenteellemme, käyttäjille. Yksi osa sitä on ilman muuta se, millaiset ajoneuvot ovat kyseessä. Tällä laki-aloitteella pyritään juuri siihen, että parannetaan näiden autojen sekä käyttöä, toimintavarmuutta että nimenomaan sitä, että ne ovat sitten mahdollisimman uusia ja hyviä autoja. Suomalainen autokantakin kaipaa uusiutumista kaiken aikaa.

Ed. Pakkasen näkökulma tästä invataksiasiasta oli erittäin hyvä, neljästä vuodesta kolmeen vuoteen. Tämä kannattaa tutkia ja on varmasti kannatettava.

Herra puhemies! Lakialoite sai niin paljon kannatusta, että minä ajattelin, että puhemies nuijii sen hyväksytyksi suoraan tässä lakialoitteen esittelyssä, lähetekeskustelussa. Mutta ed. Salo dubioi sitä sen verran, että ehkä on viisainta, että se lähetetään tuonne valiokuntaan kuitenkin ja katsotaan, kuinka aloitteelle käy. Joka tapauksessa tämänsuuntaiseen järjestelmään Suomessa on syytä siirtyä.

Keskustelu päättyi.