Täysistunnon pöytäkirja 124/2006 vp

PTK 124/2006 vp

124. TORSTAINA 30. MARRASKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys vuoden 2007 tuloveroasteikkolaiksi

 

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! On aika harvinaista varmaan se, että käsiteltäessä seuraavan vuoden veroperusteita valiokunnan mietintöä eivät ole hallituspuolueen edustajat millään tavalla esittelemässä eikä hallituspuolueita näytä erityisemmin asia kiinnostavankaan. On sentään yksi edustaja saliin eksynyt. Tietenkin on ymmärrettävää, että tähän aikaan, kun tätä käsitellään, täällä ei nyt niin runsaudenpulaa edustajista olekaan. Ymmärrettävää on tietenkin se, että sitä käsitellään tässä illan myöhäisvaiheessa. (Ed. Seppo Lahtela: Ei tämä vielä mikään myöhä ole!) Se on hallituspuolueen edustajille tietenkin helpompaa, eihän tätä nyt aivan päivän aikana kehtaisi kai kukaan puolustella.

Kaiken kaikkiaan tässä on tietenkin kysymys siitä, että hallitus jatkaa sitä aikaisemmin omaksumaansa linjaa, jossa veronalennukset kohdistetaan suurituloisimmille. Se linja on tällä hallituskaudella näyttänyt olevan. Hallituksen esityksen perusteluissa on tapahtunut sen verran jalostusta, että kun aikaisemmin perusteluissa todettiin, että veronalennukset painottuvat pieni- ja keskituloisten hyväksi, ja se on ollut tähän asti perusteluissa kirjattuna, mikä on ollut väärä väite, se ei ole pitänyt paikkaansa, nyt näissä esityksissä on sen verran enemmän rehtiyttä, että se maininta on jätetty pois. Siinä mielessä hallitus on pykännyt jonkin verran otettaan tai lisännyt rehtiyttään.

Mutta edelleen siinä esitetään väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Kummankin nyt käsittelyssä olevan, niin 144:n kuin 143:nkin, lakiesityksen perusteluissa puhutaan, että taulukkotarkistukset keventävät myös eläke- ja etuustulojen verotusta. Ne keventävät hyvin pieneltä osin eläkeläisten verotusta siltä osin, kuin kysymys on eläkeläisten suurituloisimmasta osasta. Kun verotilaston mukaan 31.12.2005 oli eläketuloa saavia 711 042 henkilöä, joiden eläketulo oli sitä tasoa, että se ei yllä valtionverotuksen taulukkoon, niin valtionverotustaulukon alentaminen silloin ei anna sentinkään verohelpotusta näille, ja sehän on kuitenkin eläkeläisten enemmistö. Silloin kai on väärin väittää perusteluissa, että tämä keventää eläkeläisten verotusta.

Kun täällä perusteluissa vielä kerrotaan se, että etuustulojen verotusta myös kevennetään, harvat etuustulot ovat sitä luokkaa, että yltävät tuohon valtionverotuksen taulukkoon. Kun ne verojärjestelmän muutokset, mitä tehdään, koskettavat ansiotulovähennystä, jota etuustuloista ei myönnetä, niin tämäkin väite on kestämätön. Sille ei löydy mitään perusteita. Sen takia ymmärrän hyvin, että hallituspuolueiden edustajat ilmeisesti eivät ole kiinnostuneita osallistumaan tähän keskusteluun, kun he joutuisivat perustelemaan ilmeisesti kestämättömin väittein huonoja esityksiä. Siinä mielessä pidän ymmärrettävänä sitä, että täällä ei kovinkaan paljon keskusteluun osallistujia siltä puolen ole. Ensimmäisen kerran niiden 14 vuoden aikana, mitä olen ollut täällä, käy nyt niin, että tätä esitystä kukaan ei kehtaa tulla edes esittelemään.

Kun niitä väitteitä on esitetty, kuinka nämä veronalennukset ovat jakautuneet eri tulonsaajaryhmien osalta, niin otetaan nyt vielä muutamia esimerkkejä: 2003:sta 2007:ään, tämä koskee palkkatuloja nyt. Jos oli 5 000 euroa palkkatuloa, veronalennus on tähän mennessä ensi vuoden taulukko mukaan lukien 108 euroa. Nettotulon muutos on 2,5 prosenttia. Otetaan kymmenen kertaa suurempi tulo, 50 000 euroa. Verohelpotus on 1 423 euroa eli 14-kertainen verrattuna tuohon edelliseen summaan. Nettotulon muutos on 4,6 prosenttia eli lähes kaksinkertainen suhteellisestikin verrattuna tuohon pienituloisempaan. Sitten jos mennään siitä ylöspäin, niin tilanne muuttuu entistä räikeämmäksi.

Sen vuoksi ymmärrän, että käsiteltäessä tämän hallituksen veroratkaisuja kesäkuussa, jolloin hallitus oli aloittanut toimintansa, ensimmäisenä vuonna tehtiin tämä ylimääräinen taulukkoalennus. Silloin ministeri Pekkarinen vielä oli puolustelemassa sitä ratkaisua, että kun tämä tehdään kesken vuotta, niin on pakko nyt tehdä epämukava ratkaisu, jolloin jätettiin nimenomaan etuus- ja eläketulonsaajat käytännössä sen ylimääräisen alennuksen ulkopuolelle. Silloin hän kertoi kyllä, että jatkossa tämä eläkeläisten etuustulojen asema tullaan huomioimaan. Näissä esityksissä sitä sen jälkeen ei ole näkynyt eikä siitä ole mitään esityksiä kuulunut. Sen takia ymmärrän tietenkin, ettei keskusteluun intoa erityisemmin löydykään.

Hallituksen esitykseen 143, jossa on tuo tuloveroasteikkolaki, liittyvään valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause n:o 2, joka on vasemmistoliiton ryhmän nimissä. Se lähtee siitä, että suurituloisimmille myönnettäviä veronalennuksia pienennetään. Niihin käytännössä tehdään suunnilleen inflaatiota vastaava tarkistus, ja se edellyttää taulukon muuttamista. Niinpä tuossa yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen esittämään vastalauseeseen sisältyvän muutosehdotuksen tuohon 1 §:ään tuon lain osalta.

Toisena on hallituksen esitys 144 ja siihen liittyvä mietintö, jossa on verrattain laajastikin käsitelty verotusta ja verotukseen tulevia muutoksia. En lähde kovin tarkasti esittelemään edes vastalausetta, koska se on jaettu ja tämä porukka, joka täällä on, kaikki ovat lukutaitoisia. En kovinkaan tarkasti sitä esittele mutta totean kuitenkin, että tuohon vasemmistoliiton vastalauseeseen sisältyy muutama esitys.

Ensiksi valtionverotuksen ansiotulovähennyksessä on lähtökohtana se, että myönnetään valtionverotuksessa ansiotulovähennys ja vastaavasti kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä muutetaan. Lähtökohtana hallituksen esityksessä on se, että 33 000:een saakka tuo vähennys myönnetään täysimääräisenä, 400 euroa, ja sen yli menevältä osalta alenema on 0,9 prosenttia. Sehän johtaa käytännössä siihen, että se yltää verrattain suurituloiseen ryhmään. Sen vuoksi tuohon vastalauseeseen vasemmistoliiton osalta sisältyy aleneman muuttaminen 4 prosentiksi, jolloin sitä vähennystä ei uloteta kaikkiin suurituloisiin tulonsaajiin. Tuohon vastalauseeseen sisältyvän muutosehdotuksen 125 §:ään teen yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Tuohon lakiesitysnippuun sisältyy myös valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistamista koskeva muutosesitys. Hallitushan lähtee siitä, että kun aikanaan kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen osalta hallituksen tukijat päätyivät siihen, että tuota kunnille maksettavaksi jäävää velkaa ei makseta kerralla vaan sitä jaksotetaan eri vuosille, lähtökohta oli, että 185 miljoonaa euroa siitä jää vuodelle 2008. Nyt kun hallitus on päätynyt siihen, että hallituksen laskelmien mukaan sitä maksua aikaistetaan, niin todellisuudessa esityksessä on kysymys siitä, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään, jotta kunnat voivat kunnallisverona kerätä suunnilleen tuon vastaavan summan 185 miljoonaa euroa. Mutta vastaavasti tähän esitykseen sisältyy, että tehtäessä myöhemmin valtionosuuslainsäädännön uudistusta tuo sama summa vähennetään vuodesta 2008 lukien kuntien valtionosuuksista. Sen vuoksi, kun tällä hetkellä ei ole vielä tietoa, minkä tyyppinen valtionosuusjärjestelmä siinä vaiheessa on, on täysin järjetöntä etukäteen päättää sen tyyppisistä vähennyksistä. Sen vuoksi tuohon vasemmistoliiton vastalauseeseen sisältyy hylkäysehdotus, jonka yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen tekemään.

Vasemmistoliitolla on kaksi lakialoitetta, jotka jostakin yhteensattumasta tai epätietoisuu-desta johtuen jäivät valtiovarainvaliokunnassa käytännössä asiallisesti käsittelemättä. Toinen koskee tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla ja toinen kunnallisverotuksen sosiaalitulovähennystä. Kummastakin on jätetty aikanaan lakialoite. Työntekemispaikkaa koskeva pykälä on 72 a. Nämä on jaettu pöydille nimelläni olevassa esityksessä.

Tuossa 72 a §:ssä on kysymys siitä, että kun on lähinnä komennusmiehiä ja vastaavia, joilla on mahdollisuus nykyisellään saada noin kolmen vuoden ajalta verotonta päivärahaa tietyin edellytyksin työskentelyn jatkuessa yli 100 kilometrin etäisyydellä kotipaikasta jne., niin tässä esitetään jatkettavasti sitä aikaa, milloin on osoitettavissa siitä aiheutuneen selvästi kuluja. Yksityiskohtaisesti asia ilmenee tuosta säännöksestä ja myös vastalauseessa olevista perusteluista.

Toinen on kunnallisverotuksen sosiaalitulon vähennys, jossa on kysymys siitä, että etuustulot tässä maassa ovat kaikista korkeimmin verotettuja, sen jälkeenhän tulevat eläkkeet ja sen jälkeen palkkatulo, eli sehän on tämän verorakenteen nykyinen tilanne. Tässä on lähtökohtana se, että kunnallisverotuksessa myönnetään ansiotulovähennys sosiaalitulovähennyksen nimellä, joka koskee työttömyysturvaa, sairausvakuutuskorvauksia, tapaturmakorvauksia, liikennevakuutuslain mukaisia jne. En yksityiskohtaisesti lähde sitä lukemaan, kun tuo aika näyttää menevän, mutta kysymys on käytännössä täsmälleen saman tyyppisestä vähennyksestä kuin on eläketulovähennys, mutta se myönnetään muusta kuin eläketulosta saadusta etuustulosta. Sillä oikeudenmukaistetaan verotusta myös näitä etuustuloja saavien osalta.

Nämä 72 a §:ää ja 105 b §:ää koskevat muutosesitykset teen aikanaan yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus on alentanut tuloverotusta vuosina 2005—2007 yhteensä 1 700 miljoonalla eurolla, ja ensi vuonna kevennykset tekevät 655 miljoonaa euroa. Hallitus on varsin runsaskätisesti antanut veronalennuksia hyvätuloisille. Täällä ed. Polvi jo muutaman esimerkin otti, mitenkä verotus on kohdellut eri tulonsaajaryhmiä. Otan vielä lisäksi pari vastaavaa esimerkkiä.

Liikealalla osa-aikainen myyjä, joka työskentelee noin 30—34 tuntia viikossa, saa ehkä noin 15 000 euroa, ehkä hieman alle, vuosiansiota. Hänen verotuksessa saamansa hyöty, alennus neljältä vuodelta, vuosilta 2003—2007 on noin 490 euroa elikkä 3,3 prosenttia veroasteen muutos ja nettotulon muutos 4,1 prosenttia. Sen sijaan 100 000 euroa ansaitseva saa vastaavana aikana veronalennusta nettohyötynä 2 642 euroa elikkä 5 prosenttia. Myös prosentuaalisesti veronalennus on selvästi suurempi, puhumattakaan sitten todella suurituloisesta, miljoonan euron vuositulon saajasta, joka vastaavana aikana pelkkää verohelpotusta on saanut 22 680 euroa eli 5,1 prosenttia nettotulon muutoksena, ja nimenomaan nämä suurituloisimmat ovat hyötyneet kaikista eniten nettotulon muutoksina. (Ed. Kallis: Maksaneetkin eniten!) — He ovat maksaneet enemmän, se on totta. Mutta nettotulon muutoksella, minkä on saanut lisäeuroja käteen, niillä lisäeuroilla, myöskin se pienituloinen on joutunut maksamaan nousseet elinkustannukset. Sen sijaan täällä on todella jäänyt, uskaltaa väittää, jopa vaikka säästöön. Verohelpotukset ovat olleet sitä luokkaa.

Tästä huolimatta hallitus on väittänyt, että veropolitiikka on ollut solidaarista, pienituloisia suosivaa, puhumattakaan siitä, jos tarkastellaan työttömyysturvan saajia, pieniä verotettavia eläketuloja. Esimerkiksi jos henkilö on vuoden työmarkkinatuella ja hänen veroprosenttinsa on vähintään 17—18 ja jos kunnallisveroprosenttia nostetaan kunnassa, hänen verotuksensa kiristyy, sen sijaan että se helpottuisi. Näitä on varsin paljon. Tästä syystä on paikallaan tehdä tämä sosiaalivähennys, jota ed. Polvi esitteli. Se on enemmän kuin tarpeen. On käsittämätöntä, että työmarkkinatuella oleva henkilö joutuu maksamaan enempi veroa kuin muun muassa suurten omaisuuksien omistajat, jotka vapautettiin omaisuusverosta kokonaan.

Valiokunnan mietinnöstä pieni lainaus: "Valiokunta pitää näitä esityksen keskeisimpiä linjauksia perusteltuina. Ne tukevat yleistä työllisyyspolitiikkaa lisäämällä työn tarjontaa ja kysyntää sekä parantamalla työnteon kannattavuutta suhteessa yhteiskunnan tukiin." Elikkä valiokunnan enemmistö on lähtenyt siitä, että näitten sosiaalisia etuisuuksia elikkä työmarkkinatukea tai muuta sosiaaliturvaa saavien ihmisten verotusta tuleekin kiristää. Siis tätähän tämä valiokunnan ottama kanta täällä merkitsee. Näin ollen ei voi pitää missään tapauksessa oikeina niitä ratkaisuja, joita hallitus on esittänyt veroasteikoksi. Tämä hallituksen esitys 144 tuloverolain ja eräiden verolakien muuttamisesta suosii erittäin hyvätuloisia ihmisiä, lisää tuloeroja ja vaikeuttaa entisestään kaikista vaikeimmassa asemassa olevien, sosiaaliturvan varassa olevien ihmisten toimeentuloa.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on läpi tämän hallituskauden kritisoinut hallitusta siitä perusratkaisusta, että se on katsonut voivansa antaa vuosittain hyvin anteliaita veronalennuksia vuosi toisensa jälkeen, samaan aikaan kun perusturvan parantamiseen ja kunnallisten palvelujen vahvistamiseen ei ole osoitettu riittäviä resursseja. Suomalainen köyhyys on kasvanut. Lapsiköyhyys on tämänkin hallituksen aikana kasvanut. Tämä on hallituksen politiikan yksi perusvirheistä, menemättä sen enempää joihinkin muihin, kuten piittaamattomuus ilmastopolitiikasta ja ekologisesta verouudistuksesta.

Hallitus ohjelmassaan asetti euromääräisen summan, jolla se aikoo toteuttaa veronalennuksia ja lisätä menoja. Näitäkin kahta lukua on hallituksen työn aikana kohdeltu hyvin eri tavalla. Veronalennuksia on tehty huomattavasti enemmän kuin hallitusohjelmaan kirjattiin. Se on ollut asia, joka on elänyt ja joustanut hallituskauden aikana. Tuloveronalennukset tulevat yhteensä olemaan 2,7 miljardia euroa, veronalennukset kaiken kaikkiaan ilmeisesti lähemmäs 4 miljardia euroa. Menokurissa taas ei ole joustettu, ei pienissä eikä keskisuurissakaan asioissa. Hallitus ei myöskään tehnyt menojen osalta minkäänlaista puolivälin tarkastelua, jossa olisi voitu katsoa, missä kohtaa menokehys itse asiassa on selvästi liian tiukka, missä liikkumavaraa tarvitaan.

Tämä täydellinen joustamattomuus menokehyksen suhteen, joka lukittiin ja josta tehtiin hallituksen talouspolitiikan ikään kuin välttämätön ehto liian nopeasti ja liian ehdottomasti, tarkoittaa, että tätä menokehystä ei ole pystytty harkitsemaan uudelleen. Se on johtanut sitten sen tyyppisiin poliittisiin näytelmiin, joita tänäkin syksynä on nähty esimerkiksi opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamisen osalta, puhumattakaan euromääräisesti hyvin pienistä, mutta juoneltaan monimutkaisemmista näytelmistä, joita täällä on käyty esimerkiksi tiettyjen avustusten suhteen kulttuuri- ja mielipidelehdille, rauhanjärjestöille, joilta ministeri on ollut velvoitettu leikkaamaan, koska menokehys ei anna 2:ta miljoonaa tai 4:ää miljoonaa myöten.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä esittää tuloveroasteikkolain ja lain eräiden verolakien muuttamiseksi tässä yhteydessä kokonaisuutta, jossa tuloverotusta alennetaan, mutta noin 200 miljoonalla eurolla vähemmän kuin hallitus on esittänyt, ja koska esitämme tätä alennusta pienemmäksi kuin hallitus tekee, niin sitten tämä tulonlisäys on osa vihreiden tasapainoista varjobudjettia, jossa olemme esittäneet muun muassa perusturvan parantamista, kulttuurin määrärahojen kasvattamista, ympäristönsuojelun edistämistä.

Näihin esityksiin liitetyissä vastalauseissa esittämämme veronalennukset, joita siis kuitenkin teemme, ovat myös rakenteeltaan toisenlaisia kuin hallitus on esittänyt. Me painotamme veronalennuksemme voimakkaasti pienituloisiin siten, että ihmiset, jotka ansaitsevat noin 1 000 euroa kuukaudessa, saavat tästä enemmän veronalennuksia kuin hallitus antaa, ja sitten taas toisaalta ihmisten, jotka ansaitsevat yli 33 000 euroa vuodessa, jossain niillä main, alennus alkaa olla niukempi.

Hallitus on puolustanut veronalennuspolitiikkaansa sen dynaamisilla vaikutuksilla. Pidän tätä perustelua siinä mielessä ontuvana, että kuten osittain kahdessa edellisessäkin puheenvuorossa on tullut ilmi, myös perusturvan parantamisella olisi ollut dynaamisia vaikutuksia taloudessa. Ne rahat olisivat menneet kotimaisen kulutuskysynnän lisäämiseen. Myös on perusteita väittää, että pienituloisille tehtävät veronalennukset menisivät ehkä jopa tehokkaammin kotimaiseen kulutuskysyntään ja siten niiden dynaamiset vaikutukset olisivat parempia kuin mitä näillä prosentuaalisesti tasasuuruisilla, euromääräisesti suurituloisia suosivilla alennuksilla on saatu aikaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi tästä esityksestä, jota vasemmistoliiton edustajien Polven ja Kuopan osalta esiteltiin koskien päivärahojen verotusta ja sitä, että eläketulovähennyksen tapainen vähennys ulotettaisiin myös muihin päivärahoihin. Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa on tänä vuonna esitetty päivärahojen korotuksia työmarkkinatukeen ja pienimpään äitiyspäivärahaan muun muassa, mutta tämä mahdollisuus tarkastella myös näiden päivärahojen verotusta on harkinnan arvoinen.

Tätä asiaa on käsitelty valiokunnan kuulemisessa. Hallituspuolueet, jotka ovat tässä salissa nyt melko vähäisesti edustettuina — valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueen jäsenistä läsnä ei näy ainuttakaan — eivät halunneet kirjata tästä kysymyksestä, etuustulojen verottamisesta, mitään tähän varsinaiseen mietintöön. Kuitenkin se olisi mielestäni hyvä, jos myös valtiovarainministeriöön ja hallitukselle kaiken kaikkiaan menisi viestiä siitä, että muun muassa Kelassa on laskelmia tehty siitä, millä tavalla köyhyyskysymystä voisi lievittää nimenomaan päivärahojen ja muiden etuuksien verotusta keventämällä. Tällä hetkellähän nimenomaan voidaan laskea, että juuri verojen takia monet päivärahat jäävät kuitenkin niin pieniksi, että ihmiset elävät köyhyysrajan alapuolella.

Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaankin toistaiseksi ollut historiallinen keskustelu näiden veroasteikkojen osalta. Tässä puhutaan kuitenkin euromäärältään aika suurista esityksistä. Veroja alennetaan yli 600 miljoonalla eurolla, ja ainuttakaan hallituspuolueen ihmistä ei ole näitä esityksiä puolustamassa. Mutta ei se mitään: meidän esityksemme ovatkin parempia!

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On syytä palauttaa mieleen, mitä me juuri hetki sitten täällä käsittelimme, Euroopan yhteisön perustuslaillista sopimusta. Ne, jotka sen ratifiointia kannattivat, löysivät sieltä valtavan suuren joukon arvoja, joissa oli köyhyyden poistamista, solidaarisuutta ja valtavan paljon muita hienoja, kannatettavia asioita. Erityisen ansioitunut ed. Kimmo Kiljunen oli niitten esittelyssä. Nyt, kun siirrytään veroasteikkopuolelle, niin missäs ne nyt nämä hienot arvot ovat ja suoritukset?

Hallituksella ei ole minkään valtakunnan ikiomaa veropolitiikkaa, kaikki on kokoomuksen tekstien kopiointia, ja tämä on hyvin ovela juttu, että näin on. Ensinnäkään ei tarvitse vastata mistään omasta, ja toisekseen se osoittaa tällä, että kokoomusta ei tarvita seuraavaan hallitukseenkaan, kun demarit voivat noudattamalla klassista kokoomuslaista politiikkaa keskustalaisten kanssa hoitaa koko homman. Elikkä täytyy sanoa, että kaksipiippuisella haulikolla tuli onnistunut kaksoislaukaus, molemmat tiput putosivat.

Se, mitä nyt ehdottomasti todellakin tarvitaan, on nokanvalkaisun koittaminen veropolitiikassa. Hyväosaisten hyysäämisestä pitää tehdä loppu. Vanhanen puhuu dynaamisista vaikutuksista, mutta niin kuin ed. Sinnemäki juuri meille esitteli, dynaamiset vaikutuksethan saadaan pienituloisia hyysäämällä ja käytettävissä olevien tulojen lisäämisellä, koska silloin varmasti kaikki menee niin sanottuun kulutukseen ja vaikuttaa dynaamisesti, kun taas hyvätuloiset eivät voi kerta kaikkiaan syödä enempää eivätkä juuri paljon kuluttaakaan enempää. Se kallis auto on jo ostettu, ja aika ei riitä kuitenkaan sillä ajamiseen, niin että sekin kulutus jää pois. Elikkä vihreitten veropolitiikka on ainoaa oikeaa politiikkaa ja muitten politiikka on väärää politiikkaa — ja hyvää yötä.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Jos minä olisin hallituspuolueen edustaja, niin kyllä voisin tätä hallituksen ratkaisuakin puolustaa. Se on kolmikannassa tehty. Se on tae sille, että syntyy työmarkkinoille rauha, kohtuullinen talouskasvu ja kaikki saavat jotakin. Kun katsoo hallituksen esityksestä, niin suurin tuloveron alennusprosentti tulee toiseksi pienimmässä luokassa: 1,58 prosenttia, niille, joilla on palkkaa noin 10 000 euroa vuodessa; 0,82, jos on 120 000 tai vähemmän; jos on alle 10 000, niin toista prosenttia jne. Kyllä olisi mahdollista näinkin perustella. Mutta löytyy parempiakin ratkaisuja.

Kun kristillisdemokraatit ovat tähän paneutuneet, me olisimme veronalennusvaran käyttäneet toisin. Tosiasia on, että ensi vuonna alennetaan veroja noin 600 miljoonalla eurolla. Tietenkin olisi mahdollista poistaa koko perintövero ja pitää tulovero muuttumattomana. Olisi mahdollista myöskin, niin kuin me esitämme, käyttää osa tuloveronalennuksesta elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen, ja edelleen väitämme, että siitä hyötyisivät pienituloiset eniten ja siitä hyötyisivät myöskin sellaiset kotitaloudet, joiden ruokalasku on suhteellisen suuri tuloihin nähden. Jos ajattelemme vaikkapa eläkeläistä, jolla on eläkettä jotain 700—800 euroa kuukaudessa, niin hänen tuloveronsa alenee hallituksen ratkaisun mukaan noin 1 eurolla kuukaudessa. 700 euroa kuukaudessa — vero alenee 1 eurolla kuukaudessa. Ei ole kyllä mitenkään suuri. Hän hyötyisi kyllä selvästi enemmän, jos elintarvikkeiden vero alenisi.

Tämä, että alennetaan noin suurella summalla veroja, osoittaa siis, että olisi mahdollista käyttää tuota veronalennusvaraa toisellakin tavalla. Mitä me esitämme? Me esitämme, että veroja ei nostettaisi eikä kiristettäisi, tehtäisiin inflaatiokorjaus, 1,6 prosentin inflaatiokorjaus, tuloveroasteikkoon. Sehän tarkoittaa sitä, että verot eivät silloin tuloveroasteikon mukaan ainakaan nousisi mutta eivät myöskään laskisi.

Sen sijaan tuloverolakiin tekisimme kyllä pieniä korjauksia. Me ottaisimme uuden ansiotulovähennyksen kunnallisverotuksessa sellaisille tulonsaajille, joilla on elätettävänä verovuoden aikana alaikäinen lapsi. Tämä uusi ansiotuloverovähennys kunnallisverotuksessa olisi myöskin sellainen, että siitä pienituloiset hyötyisivät eniten, koska siihen liittyy myöskin raja. Kun ansiotulo ylittää 14 000 euroa, silloin tämä ansiotulovähennys alenisi ja maksimaalisen hyödyn saisivat näin ollen ne, joilla on verotettavaa tuloa 14 000 euroa vuodessa.

Kakkosasunnosta uusi verovähennys, noin 500 euroa kuukaudessa. On kohtuutonta, että henkilöt joutuvat muuttamaan toiselle paikkakunnalle; omaiset, puolisot ja muu perhe jää kotikuntaan, hakeudutaan kauas kotikunnasta, vuokrataan sieltä asunto eikä mitään verovähennystä saa siitä kakkosasunnosta. Onneksi matkakustannusvähennykset nousevat ensi vuonna, ja se pikkasen kompensoi, mutta olisi kyllä oikein, jos nämä saisivat kakkosasunnosta kohtuullisen verovähennyksen.

Kolmannen muutoksen esitämme neljänteen lakiin, joka koskee verontilityslakia, eli sitä, miten yhteisöveroa tilitetään valtion, kunnan ja seurakuntien kesken. Me emme ole muutoksen kannalla, vaan katsomme, että nykyjako on oikeudenmukainen.

Hieman olen kyllä, no, en nyt tiedä, ihmetellyt, mutta minusta vasemmistoliitto ampuu vähän liian voimakkaasti näitä suurituloisia ja varsinkin niitä , jotka ovat vapautuneet varallisuusverosta, kun te olette vastalauseessanne maininneet heidät ihan nimeltä, täydelliset nimet, puuttuu sosiaaliturvatunnus, mutta muuten nimet ovat kyllä ihan täydellisiä: "Seppälä Rafaela Violet Maria" jne. En ymmärrä, minkä takia mainitaan tällaiset varakkaat esimerkkeinä vastalauseessa. Kun te toteatte, että he vapautuivat varallisuusverosta, olisitte saman tien voineet mainita, että kun osingot menivät verolle, he maksavat paljon enemmän veroa kuin silloin, kun osingot olivat verovapaita. Kun varallisuusveron yhteydessä tästä keskusteltiin, olin laskenut, kuinka monta miljoonaa nämä varakkaat henkilöt joutuivat maksamaan enemmän veroa sen takia, että osingot menivät verolle, vaikkakin varallisuusvero poistettiin. Raja on aina johonkin vedettävä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Kallis kantoi huolta rikkaitten verohelpotuksista, että niitä on kuritettu liikaa, ettei niille ole annettu tarpeeksi verohelpotuksia. (Ed. Kallis: En minä niin sanonut!) Ne saivat varallisuusveron pois, tuloveroissa 3,5 miljardia, ja vielä annettiin varmuudeksi prosenttimääräisenä, että varmasti se suurituloinen saa. Maataloustuista kun on nähty nyt, mitä sieltä on annettu tämän maan suurituloisille ja suurien kartanoitten omistajille, niin ne ovat moninkertaiset ja monesta putkesta tulleet. Kyllä ihmetyttää, jos näistä kannetaan huolta.

Mutta kumminkin laista tuloverolain 72 a §:n muuttamisesta muutama sana. Kannatan ensinnä tätä ed. Kuopan tekemää lakialoitetta. Aloitteessa ehdotetaan tilapäisen työskentelyn määritelmän väljentämistä matkakulukorvauksia maksettaessa. Epävarmojen työmarkkinoitten takia ihmisten on liikuttava töitten perässä tarvittaessa ympäri maata. Tässä halutaan edistää työvoiman liikkumista vapaammin. Ilman matkakulukorvauksia on vaikea lähteä töihin satojen kilometrien päähän, jos perhe jää asumaan kotipaikkakunnalle. Kannatan tilapäisen työskentelyn määritelmän väljentämistä aloitteessa esitetyllä tavalla.

Sitten toinen, laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta. Arvoisa puhemies! Kannatan kotitalousvähennysten ulottamista alenevassa polvessa olevien sukulaisten asunnossa tehtyyn työhön. Ei ole oikein, että vanhemmat eivät saa vähentää verotuksessa esimerkiksi vammaiselle lapselleen hankkimiaan avustuspalveluja. Vaikka ihminen voi olla oikeutettu saamaan kunnalta kotiapua tai avustajapalveluita, niin käytännön elämässä eteen voi tulla tilanteita, joissa palveluja pitää ostaa. Hallitus ei suostunut muuttamaan lainsäädäntöä niin, että vaikeavammaisille saataisiin subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Tällä lakimuutoksella kuitenkin helpotettaisiin monen perheen elämää. Kannatan aloitetta. Vanhemmilla pitää olla oikeus kotitalousvähennykseen lapsen kodissa työllistetyn puolesta, jos lapsi on vammainen tai vakavasti pitkäaikaissairas.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Verotuksesta puhuttaessa voi todeta, että kokoomuksen on helppo kannattaa hallituksen esitystä. Se on kokoomuslaista veropolitiikkaa, ja tuloksetkin näkyvät. Kuluvan vuoden aikana verotuottoarvioita on nostettu useampaan otteeseen, ja kun viimeinen lisätalousarvio oli eduskunnassa käsittelyssä, siellä oli lukuina, että muun muassa tuloverokertymä kuluvana vuonna on noin 600 000 euroa enemmän kuin mitä aikanaan budjettia vuosi sitten täällä käsiteltäessä oli. Se on noin 5 prosenttia enemmän kuin mitä arvioitiin vuosi sitten, eli hyvin on tullut rahaa lisää valtion kassaan. Lisäksi arvonlisäverotuotot ovat kasvaneet kuluvana vuonna viime syksynä arvioidusta noin 400 000 euroa, elikkä miljoona euroa on tullut lisää verotuottoja, eivätkä verotuotot ole mihinkään hävinneet, vaikka verotusta on alennettu. Tässä esityksessä on myös positiivista se, että ensi vuonna on ainoastaan neljä veroluokkaa valtionverotuksessa. Jatkossa voitaisiin miettiä, että voitaisiin siirtyä vaikkapa kolmeen veroluokkaan. Sitä kautta verotus selkeytyisi ja yksinkertaistuisi.

Veronkevennyksiä on jatkettava monestakin syystä. Ensinnäkin työn tekemistä ja teettämistä on yhteiskunnassamme edelleen arvostettava enemmän kuin tänä päivänä. Toisaalta työn tekemiseen on ihmisiä edelleen kannustettava. Jos verrataan Suomea EU:ssa ja käytetään vertailupohjana EU—15:tä eli vanhoja EU:n jäsenmaita, niin Suomi verottaa pienituloisia — jos pienituloisiksi arvioidaan noin 20 000 euroa vuodessa ansaitsevat — suunnilleen saman verran kuin EU:ssa keskimäärin. Mutta jos siirrytään vaikka Suomessa noin keskipalkkaan eli 30 000 euron vuosituloihin, niin siinä vaiheessa Suomi verottaa jo huomattavasti enemmän kuin mitä Euroopassa keskimäärin tehdään. Sitten kun mennään vähän suurempituloisiin, niin vielä jyrkemmäksi tämä muuttuu.

Marginaaliverotus Suomessa on edelleen kireä. Tilastokeskuksen lukujen mukaan keskipalkka Suomessa on tällä hetkellä noin 2 600 euroa kuukaudessa, ja jos ihminen tienaa pikkuisen enemmän kuin keskipalkka, vaikkapa 2 800 euroa kuukaudessa, hänen marginaaliveronsa on jo yli 50 prosenttia. Jokainen palkankorotus antaa valtion tai kuntien kukkaroon enemmän rahaa kuin mitä ihminen, joka tekee töitä, saa itselleen. Se ei kovin kannustavaa ole.

Suomessa yksityinen kulutus on myös erittäin alhaista suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja kuitenkin yksityisen kulutuksen kautta bruttokansantuotetta voitaisiin kasvattaa. Suomessa vain noin 50 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostuu yksityisen kulutuksen kautta. USA:ssa vastaava luku on noin 70 prosenttia, ja jos otetaan nyt eurooppalaisia vertailuja tähänkin, niin esimerkiksi Italiassa, Saksassa ja Espanjassa noin 60 prosenttia bkt:stä muodostuu yksityisen kulutuksen kautta.

Herra puhemies! Tuloverolakiin liittyy myös kokoomuksen jättämä vastalause. Meillä on pari muutosta sinne. Esitämme aikanaan yksityiskohtaisessa käsittelyssä, että 95 §:ään, joka koskee tulonhankkimisvähennystä, lisättäisiin uusi kohta. Sinne tulisi uusi 5 kohta: "5) lisääntyneinä tulonhankkimismenoina voitaisiin vähentää 3 000 euroa henkilön yöpyessä säännöllisesti oman vakituisen asuinkuntansa työssäkäyntialueen ulkopuolella päätoimisen työskentelyn vuoksi, ellei näitä lueta 4 kohdan mukaisesti palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneiksi muiksi menoiksi." Tämä johtaisi siihen, että työvoiman liikkuvuus paranisi ja ihmisillä olisi parempi mahdollisuus ottaa vastaan työtä myös toiselta paikkakunnalta. Mehän kaikki tiedämme, että työvoiman kohtaanto-ongelmia Suomessa on paljon. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan sillä tavalla kuin pitäisi.

Lisäksi, herra puhemies, esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista edelleen sillä tavalla, että myös remonteista voitaisiin tehdä 2 300 euron vähennys samalla tavalla kuin muusta kotitaloustyöstä voi tällä hetkellä tehdä. Kotitalousvähennys on syntyhistoriansa aikana ja voimassaolonsa aikana selvästi lisännyt työpaikkoja Suomessa, ja samalla myös harmaata taloutta on saatu kuriin.

Herra puhemies, lopuksi vielä: Aikanaan tulemme esittämään 4. lakiehdotuksen hylkäämistä, mikä tähän pakettiin liittyy, vähän samoilla perusteilla kuin mitä ed. Kallis täällä aikanaan totesi. Esitämme myös aikanaan 5. lakiehdotuksen hylkäämistä, joka tarkoittaa sitä, että kunnallisen ansiotulovähennyksen siirrot niin sanottuina pakkolainan takaisinmaksuina, kun ne olivat 185 miljoonaa, tulevaisuudessa siirtyisivät suoraan valtionosuuspohjiin. Eli kunnilta jäisi tämän verran rahaa saamatta joka tapauksessa, vaikka kukaan ei vielä tiedä, minkälainen se uusi valtionosuusjärjestelmä tulevaisuudessa tulee olemaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jari Koskinen verojaoston puheenjohtajana esitteli hyvin, miksi on tarkoituksenmukaista ja järkevää jatkaa sellaista verotusta, joka kannustaa suomalaisia työntekoon ja yrittämiseen. Hän kävi vertailua myöskin EU:n vanhojen jäsenvaltioiden osalta ja totesi sen, että Suomi ei ole vielä tässä asiassa läheskään niin kilpailukykyinen kuin sen kuuluisi olla. Samoin nämä hänen tekemänsä esitykset työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi ja myöskin kotitalousvähennyksen laajentamiseksi ovat osoittautuneet viime vuosina erittäin tarpeellisiksi ja myöskin merkittäviksi harmaan työvoiman vähentämisessä, ja siksi niitä on jatkettava.

Täällä on syytetty keskustelussa, että tämä hallituksen veropolitiikka on hyvin kokoomuksen näköistä ja se vastaa hyvin pitkälle niitä ajatuksia ja esityksiä, mitä me teimme viime eduskuntavaalien alla, mutta jotka silloiset puolueet SDP ja keskusta kiistivät. Tämä on veropolitiikkaa, jota joudutaan jatkamaan myöskin seuraavalla vaalikaudella, muodostuu hallitus sitten miltä pohjalta tahansa, koska se on Suomen hyvinvoinnin tae.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Täällä tosiaankin ed. Kallis jo esitteli kristillisdemokraattien vastalausetta, joka tuloveroasteikon kohdalla hallituksen esityksessä 143 näkyy siis todellakin sillä tavoin, että esitämme tätä inflaatiotarkistusta, 1,6 prosentin inflaatiotarkistusta, asteikkoihin, joka tekee noin 150 miljoonaa euroa, ja sitten käyttäisimme osan tästä hallituksen veronkevennysvarasta sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Se on noin 390 miljoonaa, ja kun otetaan huomioon, että EU:lle sitten kertyvät maksut vähenevät suurin piirtein noin 20 miljoonaa, niin se kokonaisvaikutus olisi sitten sen 370 miljoonaa.

Sosialidemokraattisen valtiovarainministerin alaisuudessa on, niin kuin täällä on tuotu esille, tällä vaalikaudella tehty ja tullaan tekemään yhteensä noin 3,5 miljardin euron veronkevennykset. Täytyy sanoa, että, aivan kuten täällä on tuotu esille, kyllä ne pääasiallisesti ovat kohdistuneet hyväosaisille, keski- ja suurituloisille. Välillisessä verotuksessa on sitten kevennetty tätä alkoholin hintaa, mutta ruuan arvonlisäveron alennuksiin ei ole ollut halua. Tietysti keskusta on nyt ennen vaaleja kyllä kaivanut esille sitten tämän viimekin vaalien keskeisen lupauksen, mutta neljään vuoteen asialle ei ole hallituksessa haluttu tehdä mitään. Meille kristillisdemokraateille tämä ruuan arvonlisäveron alennus on ollut jokasyksyinen budjetin vastalauseen aihe, ja olemme sen johdonmukaisesti aina täällä salissa äänestyttäneet.

Tämä veronkevennysvara arvonlisäveroon suunnattuna hyödyttäisi erityisesti lapsiperheitten ja pienituloisten ostovoimaa. Jos me tekisimme tämän 5 prosentin alennuksen, niin uskomme, että myös maatalous- ja elintarvikesektorin työllisyys paranisi. Sitä kautta voitaisiin kotimaista ruuantuotantoa tukea. Tästä vakuuttaa myöskin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimustulos. Noin 80 prosenttia veronalennuksista siirtyisi suoraan kuluttajahintoihin, ja pääsisimme samalla lähemmäksi sitten tuota noin 8 prosentin keskimääräistä eurooppalaista ruuan arvonlisäveron tasoa.

Hallituksen esityksessä 144 tuloverolain muuttamisesta, siihen liittyvässä vastalauseessamme on otettu huomioon tämä seurakuntien yhteisöveron jako-osuuden säilyttäminen. Siihen emme tekisi hallituksen esityksen mukaisia muutoksia. Tällä hetkellä jo monet pienet seurakunnat ovat vaikeuksissa, kun ne joutuvat hoitamaan esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka vuosi vuodelta käyvät vaan vanhemmiksi ja vanhemmiksi ja jotka ovat monille pienille seurakunnille melkoisia rahareikiä, plus sitten tietenkin tämä hautaustoimen hoitaminen, joka on seurakuntien vastuulla.

Sen lisäksi tuo hallituksen esitykseen 144 liittyvä vastalause 3 sisältää ed. Kalliksen tulonhankkimisvähennysaloitteen, työpaikan kakkos-asunnon verovähennysoikeuden laajennuksen. Se auttaisi alueellisessa rakennetyöttömyystilanteessa ottamaan vastaan lyhytaikaistakin työtä, kunnes oman alan töitä löytyisi lähempää kotipaikkakuntaa. Olemme pitäneet sitä parempana tapana kuin tätä hallituksen muuttoavustusta. On tietysti ihan tärkeää tuossa hallituksen esityksessä, että työmatkakuluvähennysten ylärajaa korotetaan. Sitä vastaan meillä ei ole kyllä mitään.

Vielä sitten viimeisenä kohtana hallituksen esitykseen 144 liittyvässä vastalauseessa 3 on tämä kunnallisverotuksen lapsen huoltajan ansiotulovähennys. Se on ollut myöskin kristillisdemokraattien vastalauseessa johdonmukaisesti tällä vaalikaudella joka kerran. Kun otamme huomioon, että useimmissa Euroopan maissa on jonkinlainen instrumentti käytössä perheitten verotuksessa, niin meillä Suomessa ei ole mitään. Me katsomme, että tämä meidän mallimme olisi siinä mielessä hyvä, että se ei olisi tämmöinen entisaikojen yhteisverotusmalli, vaan todellakin lapsen huoltajan olisi mahdollista saada tämä ansiotuloverovähennys oli hän sitten yksinhuoltaja tahi perheellinen, koska sen perheessä sitten saisi vain jompikumpi ja sillä tavalla se kohtelisi näitä erilaisia perheitä tasapuolisesti.

Lapsiperheitten köyhyys on seikka, joka on noussut tällä vaalikaudella erityisesti esille. Se on kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Stakesin selvitys tältä syksyltähän kertoi sen, että siellä köyhyysrajan alla on noin 120 000 suomalaista lasta, elikkä perheessä silloin ansaitaan alle 750 euroa, mikä on tuo EU:n virallinen köyhyysraja. Täytyy sanoa, että sellaisilla tuloilla kuukaudessa kyllä jo ihan tällaista, voisiko sanoa, perustarpeista huolehtiminen tulee tiukaksi, puhumattakaan sitten harrastustoiminnasta tai vastaavasta, mihin tietenkin monet lapset toivoisivat, että heillä olisi mahdollisuus.

Vielä kymmenisen vuotta sitten köyhyys oli lasten keskuudessa huomattavasti vähäisempää kuin koko väestön parissa. Meillä tosiaankin Suomessa ei sitten Ahon hallituksen ole ollut tällaista lapsiperheisiin kohdistuvaa verotuksellista instrumenttia, ja sen tähden lapsiperheitten tuloverotus on Suomessa kireämpää ja progressio ankarampaa kuin lapsettomien, kun sitä vertaillaan kansainvälisesti. Tähän on muun muassa Veronmaksajain Keskusliitto kiinnittänyt huomiota.

Tämä lapsenhuoltajan ansiotulovähennys suosisi pienituloisien lapsiperheiden tulonsaajia kohdistamalla heihin tämän erityisen ylimääräisen ansiotulovähennyksen. Silloin, kun sen jompikumpi puolisoista voisi saada taikka sitten yksinhuoltaja saisi sen saman edun, niin silloin nämä eri perhetyypit eivät olisi keskenään eriarvoisessa asemassa. Tämän aloitteen kustannusvaikutus on noin 160 miljoonaa tämän vuoden taustatiedoilla laskettuna.

Eli tässä lyhykäisyydessään nämä kristillisdemokraattien vastalauseitten sisällöt.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kellon lähestyessä kohta keskiyötä ihan lyhyesti haluan todeta vaan sen, että minun mielestäni hallitus on noudattanut tietysti kokoomuslaista veropolitiikkaa, hyvätuloisia on suosittu, pääomavero pois jne. Kyllä minun mielestäni on huomioitava se, että silloin kun pienituloisille annetaan sellaisia helpotuksia, joko välillisen verotuksen kautta tai muuten, että heidän ostovoimansa lisääntyy, niin silloin kulutus lisääntyy. Se palvelee, niin kuin täällä on todettu, usein nimenomaan maatalousyrittäjiä ja yleensäkin työllisyyttä paljon paremmin kuin se, että annetaan näitä verohelpotuksia hyvätuloisille, joitten kulutus ei sinällään lisäänny siitä lainkaan.

Mitä täällä on todettu kotitalousvähennyksen osalta, niin kyllä katsoisin, että on paikallaan sen laajentaminen perusteltuna sillä, millä tavoin se on otettu vastaan ja miten on myöskin pystytty torjumaan harmaata taloutta määrätyiltä osin.

Ruuan arvonlisäveron osalta voi todeta sen, että ainakin tuolla meidän alueellamme on huomannut, että näyttää olevan vaalit tulossa, kun keskustapuolue nyt joka tuutista huutaa, että "nyt", juuri samalla tavoin kuin neljä vuotta sitten: "Ruuan arvonlisävero alas!" Tämähän oli neljä vuotta sitten, niin kuin ed. Ranta-Muotio, kun on samasta vaalipiiristä, muistaa, miten hyvin lähellä asuva kollegannekin ... (Ed. Väistö: Se ei ole toteutunut!) — Ei mitään ole toteutunut. Kun te olette itse hallituksessa, niin mitään ei tapahdu. (Välihuuto) — Ed. Paloniemi, miettikää nyt vähän.

Arvoisa puhemies! Sitten ihan lopuksi vielä se, mitä tuli tähän hallituksen esitykseen verontilityslain 12 §:n muuttamisesta: se on kyllä aika käsittämätön nimenomaan pienten seurakuntien osalta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä jatkaa ed. Vistbackan puheesta siltä osin, että jutut ovat tosiaan keskustalla samat kuin neljä vuotta sitten. Sitä ei vielä tiedetä, meneekö se tällä kertaa läpi.

Mutta itse tähän asiaan: Haluaisin myöskin kommentoida tätä kakkosasunnon verovähennysoikeutta, josta myöskin ed. Essayah puhui. Se olisi hyvä jatke sille veropolitiikalle, joka on työllisyyttä kannustanut. Pitää olla aina niin, että ihmisten kannattaa ennemmin ottaa töitä vastaan kuin jäädä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle, ja silloin kun sitä työtä joudutaan hakemaan vähän kotoa kauempaa, niin sitä pitää tämän tyyppisellä verovähennysoikeudella kannustaa. Tämä pelkkä muuttoavustus, vaikka onkin ihan positiivinen asia, ei siihen riitä.

Yleiskeskustelu päättyy.