Täysistunnon pöytäkirja 124/2006 vp

PTK 124/2006 vp

124. TORSTAINA 30. MARRASKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Matti Väistö /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys koskien poliisin hallinnosta annetun lain muuttamista ja neljää siihen liittyvää lakia. Tällä esityksellä on tarkoituksena muun muassa mahdollistaa kihlakuntien poliisilaitosten toimialueiden laajentaminen. Poliisin paikallishallinnon kehittämistarve on tullut välttämättömäksi. Pääperustelut tälle uudistukselle ovat hallituksen esityksen mukaan toiminnallinen joustavuus ja myös talouden vaatimukset. Palvelutavoitteiden asettamista kehittämällä voidaan palvelutaso ja palvelujen laatu säilyttää ja jopa parantaa niitä. Tällöin ei tarvitse kiinnittää huomiota, eikä pidä kiinnittää huomiota, yksinomaan rakenteisiin, jotka ovat tietyllä tavoin väline tavoitteen saavuttamiselle.

Hallintovaliokunta on jo aiemmin todennut hallintoselonteossa, että vapaaehtoisessa yhteistyössä kaikkia toiminnalle asetettavia tavoitteita ei kyetä saavuttamaan ja muun muassa vastuusuhteet, kuten nytkin mietinnössä todetaan, eivät kaikilta osin ole selvät ja selkeät. Nykyisen lainsäädännön mukaanhan täyteen yhteistoimintaan ei ole edellytyksiä ja nykyisen lainsäädännön mukaan jokaisessa 90 kihlakunnassa pitää olla oma poliisipäällikkö. Tosiasia nykytilanteessa on, että kaikki kihlakunnat eivät kykene tuottamaan asianmukaisia poliisipalveluja ja tämän vuoksi tarvitaan kehittämistoimenpiteitä.

Viime perjantain pöydällepanokeskustelussa on noussut esille kysymys kihlakuntajaosta. Tästähän valtioneuvosto päättää, tai se on valtioneuvoston päätäntävallassa. Kuitenkin hallintoselonteon pohjalta hallintovaliokunta ja eduskunta on linjannut, että kihlakuntajakoa tarkistellaan vasta vuonna 2008. Tämä hallituksen esitys ei siis muuta kihlakuntajakoa, (Ed. Hemmilä: Varmasti muuttaa!) vaan hallintovaliokunnan linjausten mukaisesti kihlakuntajakoa tullaan tarkastelemaan vasta vuonna 2008. Poliisihallinnossakin on kuitenkin välttämätön turvata jo sitä ennen kansalaisten palvelut mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi on mahdollistettava poliisilaitoksen muodostuminen yhdestä tai useammasta kihlakunnasta, kuten ed. Hemmilä myös hyvin tunnistaa ja tunnustaa. Jokaisessa kihlakunnassa on oltava tämänkin jälkeen asianmukaiset poliisin palvelut, vaikka kaikissa kihlakunnissa ei olisikaan omaa päällikköä, vaan päällikkö on useammasta kihlakunnasta muodostuvan poliisilaitoksen yhteinen päällikkö.

Hallintovaliokunta on mietinnössään asettanut kaikille poliisihallinnon tasoille ylimmästä johdosta lähtien vastuun kansalaisten poliisipalvelujen tasapuolisesta turvaamisesta. Tämä asia on kirjattu lakiehdotuksen pykälään. Poliisiylijohtaja vastaa omalta osaltaan koko maassa kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta. Lääninpoliisijohtaja vastaa kyseisistä palveluista läänin alueella ja poliisipäällikkö yhden tai useamman kihlakunnan muodostamalla toimialueella. Kunkin on siis tehtävä kaikki voitava sen eteen virkavastuulla, että palvelut turvataan. Tämän ohella on ministerin ja ministeriön hallinnollisen johdon kannettava oma vastuunsa siitä, että lakisääteiset velvollisuudet kyetään hoitamaan mahdollisimman hyvin kansalaisten lähellä. Pelkkien tulostavoitteiden asettaminen ei siis ole riittävää, vaan hallintovaliokunta on tällä mietinnöllään ja lainmuutoksella halunnut varmistaa sen, että myös normitasolle asetetaan palvelutavoite. Tähän liittyy myös valiokunnan yksimieliseen mietintöön sisältyvä ponsi, joka myös on ollut keskustelussa viime perjantaina. Tämä ponsihan kuuluu: "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että hyvissä ajoin ennen poliisilaitoksen toimialueen muodostamista useammasta kuin yhdestä kihlakunnasta hallintovaliokuntaa informoidaan kirjallisesti muutoshankkeesta perusteluineen."

Hallintovaliokunta katsoo, että tällä perustelulausumalla eduskunta saa hallintovaliokunnalle informaation ja voi näin ollen ennen päätöksentekoa harkintansa mukaan pyrkiä vaikuttamaan joko niin, että pyytää lisäinformaatiota, pyytää n lisäksi myös perustuslaissa tarkoitetun selvityksen ministeriöltä tai valtioneuvostolta ja antaa siihen tarvittaessa myös lausunnon. Kysymys on tietenkin poliittisesta lausunnosta, ei oikeudellisesti sitovasta. Kuitenkaan mielestäni ei tässä eikä muussakaan tilanteessa voi väheksyä lausunnon merkitystä. Ainakin sisäasiainministeriön puolella hallintovaliokunnan lausuntoihin, koskien muun muassa annettuja selvityksiä, on suhtauduttu erittäin vakavasti. Ne on pääosin otettu huomioon. Tällä perustuslain nykyisin sallimalla keinolla eduskunnan valiokunnilla on mahdollisuus osaltaan vaikuttaa myös toimeenpanovallan käyttämiseen. Valiokunnan mietintöön sisältyvä lausunto tarkoittaa siis sitä, että valtioneuvoston on meidän mielestämme pidättäydyttävä ratkaisusta siihen saakka, että valiokunta voi antaa valmistelussa olevasta asiasta lausuntonsa, jos se päätyy lausunnon antamiseen.

Herra puhemies! Hallituksen esitykseen sisältyy myös kysymys poliisin tekniikkakeskuksesta. Tämän osalta myös hallintovaliokunta on kuullut asiantuntijoita ja muun muassa Kilpailuvirastoa. Kilpailuviraston lausunto oli yksiselitteinen, ja siinä todettiin, ettei hallituksen esitykseen sisältyvien viranomaistehtävien siirtäminen ole kilpailullisista syistä mahdollista. Näin ollen Poliisin tekniikkakeskuksen rooli hankintojen kilpailuttajana sekä alalla ja markkinoilla toimijana ei mitenkään sovi yhteen sille kaavailtujen viranomaistehtävien kanssa. Viranomaistehtävät eivät tule kysymykseen asehallinnon, vartioimisliiketoiminnan eivätkä järjestyksenvalvontatoiminnan osalta. Ei ole siis kysymys vain yksinomaan asehallinnon lupa- ja valvontatehtävistä vaan myös laajemmin yksityisestä turvallisuussektorista. Tämän turvallisuussektorin liikevaihtohan on nyt jo varsin mittava, yli miljardi euroa, ja se työllistää noin 15 000 henkilöä.

Herra puhemies! Poliisihallintolain mukaan ministeriön alaisena toimivat nykyisin Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisikoulu, Poliisin tekniikkakeskus ja Poliisin tietohallintokeskus. Lisäksi sisäasiainministeriön poliisiosastoon on perustettu arpajais- ja asehallintoyksikkö sekä turvallisuusalan valvontayksikkö. Tämä siis tarkoittaa sitä, että keskushallinnon tasolta on, näin hallintovaliokunnassa arvioitiin, löydettävissä sellainen ratkaisu, jolla hallituksen esitykseen sisällytetty tavoite kyetään toteuttamaan, niin että ei synny kilpailullista tai muuta ongelmaa. Tämä valmistelu on mielestämme sisäasiainministeriössä syytä tehdä harkiten ja huolellisesti ja niin, että ehdotukseen sisältyvät myös perustellut asiaperusteet. Tärkeää on valmius kuulla ja keskustella myös yksityisen turvallisuussektorin kanssa, jonka merkitys yhteiskunnassa on varsin suuri, kuten totesin.

Herra puhemies! Hallituksen esitykseen sisältyy myös ehdotus niin sanotusta poliisin virkapankista. Tällä ehdotuksella ikään kuin ohitettaisiin avoin haku- ja nimitysmenettely ja samoin ne perustuslain virkaylennysperusteet, kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto, joihin ylempiin virkoihin tai yleensä virkoihin nimittäminen on perustunut. Hallintovaliokunta on arvioinut, että poliisihallinnossa ei tämän tyyppiselle virkapankkimenettelylle ole tarvetta. Mielestämme olisi hieman outoa, jos esimerkiksi liikkuvan poliisin päällikkö voitaisiin määrätä krp:n tai suojelupoliisin päälliköksi, kun kyseiset tehtävät tulevat avoimeksi, ilman että kyseisten sektoreiden virkamiehillä tässä olisi mahdollisuutta olla haussa mukana.

Herra puhemies! Arvioimme, että virkamiesjohtaminen ei voi olla onnistuneesti etenkään poliisihallinnon alalla irrallaan hoidettavien tehtävien sisällön tuntemisesta, varsinkaan silloin kun on kysymys sellaisten tärkeiden päätösten kuin esimerkiksi salaisten pakkokeinojen käytöstä päättämisestä, joita tehtäviä erityisesti krp:n ja supon päälliköillä on. Muutoinkin hallintovaliokunta arvioi, että virkapankkiin kaavaillut tehtävät ovat asiaosaamiseltaan erilaisia, ja tästä syystä hallintovaliokunta päätyi ehdottamaan, että tätä muutosta ei hyväksyttäisi.

Herra puhemies! Hallintovaliokunta oli mietinnössään yksimielinen, ja kuten totesin, siihen sisältyy kaksi perustelulausumaehdotusta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime perjantaina noin kello 17 aikaan olin aloittamassa tästä samasta laista keskustelua tässä salissa. Paikalla oli ehkä kansanedustajia noin viisi, ja ainuttakaan hallintovaliokunnan jäsentä ei ollut paikalla. Tulimme siihen tulokseen, että tämä on hallintovaliokunnan mietintö 24/2006 ja se on yksi tärkeimpiä lakiesityksiä, mitä hallintovaliokunta tällä kaudella tulee käsittelemään, ja tällä lakiesityksellä on merkittäviä oikeudellisia vaikutuksia valtion paikallishallinnon toteuttamiseen lähivuosina. Olin itse mukana ratkaisevassa käsittelyssä kuuntelemassa päätöksen muotoutumista, ja se asia, mikä minua jäi erityisesti vaivaamaan, oli se, että kun luen näitä valiokunnan pykäliä ja kun luen valiokunnan perusteluja, niin huomaan niissä merkittävää ristiriitaa. Puhun myöskin tällä hetkellä siitä kokemuksesta, mitä minulla on seitsemäntoista poliisivuoden aikana tullut.

Arvoisa puhemies! Vielä silloin, kun meillä oli aikanaan oma nimismiespiirijärjestelmä, jossa poliisipiirin päällikkö hoiti montakin tehtävää, sitä haluttiin silloin hajauttaa, niin että tuli erikseen syyttäjän, ulosoton, maistraatin ja poliisipäällikön tehtävä. Se oli sillä hetkellä perusteltua toimintaa, koska meidän lainsäädäntökin vaati näitten toimintojen hajauttamista. Silloin, kun nimismiespiirijärjestelmä purettiin ja siirryttiin tähän kihlakuntajärjestelmään, noin 90 kihlakuntaan, myöskin silloin hallintovaliokunta hyvin voimakkaasti painotti, että palvelujen täytyy säilyä tai mahdollisesti parantua verrattuna vanhaan nimismiesjärjestelmään.

Olen itse elänyt tämän muutosvaiheen kentällä. Sen vaikutukset haja-asutusalueille ja maaseudulle olivat valitettavasti aika dramaattiset. Palvelupisteitä ajettiin alas, henkilöstön työnaloittamispaikkakuntia siirrettiin keskuspaikkoihin, ja ne työmatkat, mitä työvuorossa poliisit ajavat käytännössä tänä päivänä esimerkiksi Pohjanmaalla, ovat pahimmillaan jopa 700 kilometriä 12 tunnin työvuorossa. Stressi on kova, kiire on kova, ja tehtävät pitäisi kumminkin hoitaa virkamiehen säntillisesti, oikein ja tasapuolisesti. Tällä hetkellä kihlakuntajärjestelmä on sellainen, että voidaan sanoa, että monella alueella se ei ole sitä hyvää, taattua poliisipalvelua, mitä meidän kansalaistemme olisi syytä odottaa. (Ed. Väistö: Tällä paranee!)

Arvoisa puhemies! Monessa kohdassa täällä hallintovaliokunta tietenkin sanoo, että tällä parannetaan. Arvoisa hallintovaliokunnan puheenjohtaja: En usko siihen, koska minä veikkaan, että tämäkin on eräänlainen säästölaki. Olin itse tätä vastustamassa viime kaudella, kun oman puolueeni puheenjohtaja oli tuomassa tätä eduskuntaan. Ed. Hemmilän kanssa otimme kovastikin yhteen, (Ed. Hemmilä: Ei me otettu yhteen!) — otimme yhteen silloin esittelevän ministerin kanssa — ja silloinen eduskunta päätyi siihen, että se hallintovaliokunnan mietintöön sisältyvä ajankohta, jossa lähdettäisiin kihlakuntajärjestelmää tarkastelemaan kokonaisuutena vuonna 2008, on oikea. Sitä lakia ei viety silloin vauhdilla eteenpäin, vaan se raukesi vaalien johdosta.

Tämä laki on sinänsä hyvin saman sisältöinen, mutta tämä sisältää vielä uusia toimivaltuuksia nimenomaan poliisin ylijohdolle ja lääninjohdolle. Silloinen esitys olisi siirtänyt lisää asiaa valtioneuvostolle. Käytännössä tämä tulee johtamaan siihen — huolimatta näistä kauniista korulauseista ja huolimatta näistä toiveista, että palvelut paranevat — että keskuspaikkojen reuna-alueitten poliisipalvelut tulevat entisestään heikkenemään. Tämä on väistämätöntä kehitystä. Jatkossa se tulee tietämään myöskin sitä, että ne uudet nuoret poliisimiehet, jotka sijoittautuvat uuteen kihlakuntaan töihin, luonnollisesti rakentavat talonsa, perustavat perheensä lähelle uuden kihlakunnan keskuspaikkaa. Kukaan ei tahallisesti ota itselleen esimerkiksi päivittäin 150 kilometrin työmatkakuluja saadakseen asua maaseudulla. Tämä tietää käytännössä sitä, että poliisin ja kansalaisten etäisyys edelleen kasvaa, paikallistuntemus heikkenee, ja se tietää sitä, että myöskin pitkässä juoksussa rikostutkinta heikkenee ja yleinen luottamus poliisiin heikkenee. Sen takia tämä lakiesitys on kaiken kaikkiaan huono.

Meidän olisi pitänyt pystyä eduskunnassa, myöskin hallintovaliokunnassa, loppuun asti pitämään kiinni siitä vielä viime kaudella olleesta periaatteesta, että tämä kihlakuntatarkastelu olisi tehty kiihkottomasti vuonna 2008, eikä tehdä tällaisia osauudistuksia, millä tavallaan annetaan pikkusormi vietäväksi, ja sen jälkeen se nielaisee nopeassa aikataulussa koko käden.

Se tietää sitä, niin kuin äsken kerroin, että nimenomaan maaseudun ja reuna-alueitten, kihlakuntien keskuspaikan reuna-alueitten, poliisipalvelut heikkenevät. Jokainen meistä ymmärtää myöskin, että työvuoro aloitetaan tai päätetään tämän lain mukaan pääsääntöisesti siellä keskuspaikassa, koska sinne halutaan keskittää voimia ja halutaan turvata keskuspaikan poliisipalvelut. Jos on tehtäviä keskimääräisesti enemmän, niin työvuoroja ei päätetä eikä aloiteta sieltä reuna-alueilta. Se tietää, että työvuoron alussa ja lopussa jäädään yleensä siihen keskuspaikan tuntumaan, koska 150 kilometriä reuna-alueelle matkustamista ja siellä esimerkiksi jonkun poliisitehtävän tulo, puhutaan nyt vaikka rattijuoposta, johtaa siihen, että työvuoro venyy 4 tuntia ylitöiksi. Tämä on, arvoisa hallintovaliokunnan puheenjohtaja, elävää elämää kentällä, ihan käytännön poliisitoimintaa, jossa jokainen miettii, koska täältä työpaikalta myöskin pois pääsee.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Kihlakunnan poliisipäällikkö on kumminkin virkamies, joka johtaa ja kehittää poliisitoimintaa omalla alueellaan. (Ed. Väistö: Niin jatkossakin!) Kun näitä poliisipäällikköjen virkoja tullaan jatkossa lakkauttamaan sen takia, että ei ole riittävästi rahaa, ja niitä yhdistetään muihin poliisipäällikön tehtäviin, niin kuvitellaan, että sen toisen poliisipiirin päällikkö pystyisi hoitamaan yhtä hyvin ne tehtävät myöskin siellä poliisipiirissä ja kihlakunnassa, missä ei enää poliisipäällikköä ole. Näinkään ei tule käymään, vaan käytännössä alemman asteen päällystövirat, komisariot, ylikomisariot, joutuvat hoitamaan yhä enenevästi niitä hallinnollisia tehtäviä, jotka ovat aikaisemmin kuuluneet poliisipäällikölle, ja tämä on pois tutkinnan johtamisesta, järjestyksenvalvonnan johtamisesta, liikennevalvonnan johtamisesta ja niistä poliisitehtävistä, joihin heidät on koulutettu ja johon heidät on tarkoitettu. Sen jälkeen näitä komisarion entisiä tehtäviä joudutaan korvaamaan ylikonstaapeleilla ja miehistöstä, ja kun on kuviteltu, että tällä saadaan lisättyä partioita tai valvontaa sinne kentälle, niin itse asiassa sieltä kenttätasolta imetään henkilöstöä sinne hallintoon hoitamaan näitä tehtäviä. Kierre tulee menemään juuri päinvastoin kuin me odotamme.

Arvoisa puhemies! Vaikka olen ratkaisevassa käsittelyssä ollut tätä päätöstä tekemässä, niin suhtaudun tähän lakiesitykseen kuitenkin hyvin kriittisesti. Mitä tulee tänne lausumiin ja teksteihin, nämä lausumat ovat varmasti ihan oikean suuntaisia, mutta väitän, että eduskunta lainsäädäntöelimenä ei pysty jatkossa vaikuttamaan operatiiviseen ja toimeenpanovaltaan siten kuin odotetaan. Meille voidaan antaa kauniita papereita ja kauniita lauselmia siitä, kuinka kihlakuntien yhdistäminen tehdään, ja niihin voidaan esittää myöskin kriittisiä lausuntoja lainsäädäntövallasta, mutta käytännössä juna kulkee, toiminnat etenevät ja lainsäädäntövalta ei perinteisestikään ole tällä tavalla puuttunut toimeenpanovaltaan, mitä näissä lausumissa esitetään. Pelkään, että näistä lausumista ei muodostu sellaista takaporttia, mitä tällä hetkellä uskotellaan ihmisille, että tämä on se takaportti, jolla turvataan sitten ne poliisipalvelut.

Arvoisa puhemies! Pidän kuitenkin hyvänä sitä, että hallintovaliokunnan puheenjohtajalla oli mahdollisuus tänään olla vielä yölläkin paikalla ja esitellä tämä mietintönsä, ja tämä pöydällepano näytti olevan hyvin perusteltua, koska huomasin, että minun jälkeeni on varattu puheenvuoroja jo toistakymmentä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! On keskiyö, mutta muutama sana tästä hallituksen esityksestä ja hallintovaliokunnan mietinnöstä. (Ed. Väistö: Yksimielinen mietintö!)

Kaivoin esille valiokunnan puheenjohtajankin mainitseman valtioneuvoston selonteon ja tarkistelin sieltä joitakin asioita, nimenomaan tästä kihlakuntauudistukseen liittyvästä selonteosta, ja myöskin siitä, miten kihlakuntajärjestelmän uudistusta jatketaan kokonaisarvion pohjalta. Myönnän sen, että käsittelyssä oleva hallituksen esitys ei suoraan muuta kihlakuntajärjestelmää, mutta juuri niin kuin ed. Salo täällä vakuutti ja totesi, tämä on välivaihe. Tämähän on sama tilanne kuin kihlakuntaselonteon jälkeen tullaan tekemään. Tämähän on juuri se ratkaisu, se tiedetään varmasti. Tätä osoittaa minun mielestäni alueemme läänin poliisipäällikön kirjoitus 16. päivä tätä kuuta, ennen kuin hallintovaliokunta on edes käsitellyt. Siellä sanotaan alueeltamme, miten tullaan tekemään, eli sieltä lakkautetaan Kauhajoen, Lapuan ja Alavuden poliisipiirit,ne jäävät historiaan. Tällä tavoin ainakin tässä lehtileikkeessä läänin poliisijohtaja Mikko Paatero on lausunut. Minun mielestäni todella törkeää.

Minä sanon, arvoisa puhemies, että tämä on asianomaiselta läänin poliisijohtajalta törkeätä menettelyä. Ei tämä kyllä ensimmäinen kerta ole, kun hän uhoaa, mutta nyt sai vietyä sitten tämän asian, jota hän on vuosikausia yrittänyt, ja hän julistaa jo etukäteen lehdessä, kuinka tullaan tekemään. Toivottavasti tämä hallintovaliokunnan ensimmäinen lausuma merkitsee jotakin sitten käytännössä. Minä luotan siihen, koska siellä on ed. Hautala, jonka aluetta tämä nyt sitten koskettaisi, jos läänin poliisijohtajan Paateron halut toteutuvat, ja tämän mukaisesti sitten informoidaan hallintovaliokuntaa.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, tähän hallituksen esitykseen, joka nyt on käsittelyssä. Kun lukee mietinnön, on todella toiveiden tynnyri, ei paremmin voi enää kirjoittaa. Sanoisin näin, että teillä on ansiokas valiokuntaneuvos, Ossi Lantto. Hän osaa kirjoittaa kyllä kerta kaikkiaan niin, että jos ei tunne käytännön elämää, niin luulee, että nyt on kaikki kunnossa tämän jälkeen. Tämä on juuri samanlaista kuin silloin, kun nimismiespiirijärjestelmä romutettiin, tuli kihlakuntauudistussysteemi. Juuri samoin kerroitte, että nyt homma rupeaa pelaamaan, nyt se rupeaa pelaamaan.

Ja kuinka on käynyt? Ainakin meidän alueella on kokemuksia, lähes henkilökohtaisia. Kaksi ja puoli tuntia odotetaan, kun varkaat käyvät liikkeessä, kamat on mukana, mutta kun poliisi on toisella puolella kihlakuntaa ja yksi partio on liikenteessä. (Ed. Kankaanniemi: 200 kilometrin päässä!) Ei heiltäkään, poliiseilta, voi liikaa vaatia. Viime viikolla oli sellainen tilanne, että kolaripaikalla jouduttiin odottamaan useampi tunti, kun ei ollut kuin yksi partio alueella ja sekin oli toisella puolella.

Nyt suurennetaan tätä yhteistoimintaa, mutta kun ei ole henkilöstöä, miten voi toteuttaa? Täällä sanotaan niin kauniisti läheisyysperiaatteesta, että hälytyspalvelujen tuottamisen tulee olla lähellä kansalaisia. (Ed. Hemmilä: Mutta mennään yli lääninrajojen!) Mitä tämä tarkoittaa? "Hälytyspalvelujen tuottaminen lähellä kansalaista." Meidän alueella se on jo Vaasassa. Siellä tuotetaan hälytyspalvelut. (Ed. Väistö: Partiot liikkuu!) — Voi arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, tunnetteko te käytännön elämää lainkaan, kun tuon äsken välihuutona teitte? Tunnetteko te käytännön elämää lainkaan? Tuntuu käsittämättömältä, että te sanotte, että partiot liikkuu, kun ei ole henkilöstöä. Ei täytetä avoimia virkoja. Aika erikoista.

Sitten täällä puhutaan hyvin kauniisti, sanotaan aivan oikein: "Kenttäpartioiden puuttuminen lisäisi rikollisten toimintamahdollisuuksia - - huolehdittava, että poliisin läsnäolo ja näkyvyys ei vähene - -." Kuinka ihania lauseita sisäisen turvallisuuden kannalta. Miten niitä toteutetaan, kun ei ole henkilöstöä? Eihän niitä voi toteuttaa. (Ed. Vielma: Sitä pitää palkata tarpeeksi!) Sitten sanotaan myöskin täällä, että "lähtökohtana tulee olla myös harvaan asutuilla alueilla tutkintapalveluiden turvaaminen ja paikallistuntemuksen säilyttäminen". Miten se on mahdollista, kun juuri niin kuin ed. Salo sanoi, poliisipäällikkö on määrännyt jo aikaisemmin, että sinä joudut siellä keskuspaikassa ilmoittautumaan työvuoroon. (Ed. Petri Salo: Juuri näin ne tekee!)

Ed. Väistö, minä tunnen sataprosenttisesti tämän tilanteen ja tiedän, kuka on joutunut niin tekemään: ed. Salo entisessä elämässään. (Ed. Väistö: Nyt on uusi elämä!) — Hänen kohdaltaan, mutta ei siinä kihlakunnassa. — Kuinka kehdataan kirjoittaa tällaista tekstiä, joka ei ole totuudenmukaista. Näin pitäisi olla, minä myönnän sen, tämä on todella hyvin kirjoitettu, ja kun edes puolet tästä toteutuisi, olisin tyytyväinen. Mutta kun tämä on utopiaa. Tämä on utopiaa. En voi ymmärtää tätä. Silloin minä ymmärrän, jos sanottaisiin, että aloitetaan kyläpoliisitoiminta, niin kuin ennen vanhaan. Olen elänyt sitäkin vaihetta, olen ollut jopa kyläpoliisikursseilla Tampereella. Silloin oli läheisyysperiaate. Silloin poliisi tunsi, ja silloin rikokset selvisivät, jos siltä alueelta oli tekijöitä. Nyt ei tunneta.

Nyt jos mennään tähän uuteen järjestelmään, että on poliisilaitos, ja jos meidänkin alueella sinne kolme kihlakuntaa yhdistetään, ei voi ajatellakaan, että ne nuoret poliisit, jotka rakentavat ja lähtevät esimerkiksi Vaasaan taikka Seinäjoelle, mihin nyt keskuspaikka tuleekin, tuntisivat reuna-alueitten ihmisiä läheisyysperiaatteen mukaan. Eihän tämä ole mahdollista. (Ed. Hemmilä: Ei ne tunne edes sitä keskusaluetta!) — Sekin voi olla. — Jotenkin tuli, kun luki tämän, hyvin surullinen mieli sen takia, että ikään kuin ei haluttaisi tunnustaa tosiasioita. Olisi pitänyt sitten sanoa, vaatia, että pitää olla rahaa niin paljon, että siellä on niitä partioita. (Ed. Vielma: Se on todettu jo aiemmin!) — Mutta kun virkoja ei täytetä. Avoimia virkoja on täyttökiellossa.

Sitten minua vaan hämmästyttää aavistuksen verran se, että kun sanotaan, että muutama päällikkö — tässä olisi kaksi päällikköä sitten vähintään — kuka johtaa sitä kihlakuntaa, käytännön toimintaa. Pitäähän siellä olla se johtaja kuitenkin. Elikkä just niin kuin ed. Salo täällä sanoi, se tarkoitus, mikä tällä hyvää tarkoittava tarkoitus on, kääntyy päälaelleen. Se kääntyy käytännössä päälaelleen. Se, mitä ed. Kankaanniemi on ja- kanut tuolla, minun mielestäni se on hyvä esitys: 6 § sama kuin ennen. Silloin toteutuisi myös eduskunnan todellinen tahto, että ei tehtäisi näitä välivaihemuutoksiakaan, ennen kuin selonteko on tullut. Toki täällä silloisen selonteon eräässä kohdassa ihan oikein on todettu se, että oikeusministeriö on lähtenyt romuttamaan erillislakien osalta tätä koko pakettia nimenomaan syyttäjä- ja ulosoton osalta. Sen myönnän, ja tämä on seurausta siihen, mutta minun mielestäni tämä koko esitys pitäisi hylätä ja odottaa sitä kihlakuntaselontekoa ja sitten tehdä ne johtopäätökset kokonaisvaltaisesti.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On aika nostalgistakin tulla käyttämään omaa puheenvuoroaan sen jälkeen, kun ovat puhuneet entinen poliisi ja entinen nimismies, jotka molemmat puheenvuorossaan osoittivat, että he tuntevat tämän asian juurta jaksain. Olen saanut maallikkonakin vähän tähän asiaan tutustua, koska omalla paikkakunnallani on jo toistakymmentä vuotta käyty taistelua tästä oman kihlakunnan säilyttämisestä. Voin sanoa, että mistään muusta asiasta eivät niin paljon kansalaiset ole huolissaan kuin tästä asiasta, että nyt tuo lähiturvallisuus siellä säilyy.

Jos nyt mennään sen mukaan, mitä tässä esitetään, vaikka minä en haluakaan ehkä ihan niin voimakkain sanoin kuin ed. Vistbacka hallintovaliokuntaa arvostella, koska minusta näyttää siltä, että hallintovaliokunnalla oli kyllä tahtoa mutta ei ollut rohkeutta viedä tätä asiaa ihan loppuun asti, (Ed. Väistö: Siis mikä on edustajan näkemys?) se olennainen asia tässä on se, että aivan kuten edustajat Salo ja Vistbacka ovat todenneet, täällä on kyllä hyvä lausuma siitä, kun puhutaan nimenomaan tästä 6 §:stä, että kun toimialueita yhdistetään, siitä pitää etukäteen hallintovaliokuntaa informoida kirjallisesti ja hallintovaliokunta voi kuulla, kun se tarttuu asiaan jnp.

Mutta kuten ed. Vistbackan esittämä esimerkki Pohjanmaalta osoittaa, ja sama läänin poliisipäällikkö on myöskin meidän seudulla, erittäin suuri vaara on, että näitä yhdistämisiä tullaan tekemään. Silloin aina reunimmaisen kihlakunnan, nykyisen itsenäisen kihlakunnan, alueella tulee olemaan ongelmia, ja siellä ne tulevat näkymään juuri niistä syistä, mitä ed. Salo täällä mainitsi, kun poliisin läsnäolo vähenee sillä alueella. Me tiedämme, että poliisi rauhoittaa myös silloin, kun hän ei ole virkapuvussa, siellä missä hänet tunnetaan. Tämä tässä vaarantuu, ja varsinkin kun tietää sen, että esimerkiksi meidän alueella läänin poliisijohto on jo vuosikausia tätä asiaa ajanut, ei ole epäilystäkään, että jos annetaan mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin, sitä ei viedä. Näin siinä valitettavasti tulee käymään. Siinä suhteessa olen myöskin todella pettynyt siihen, kun se jo kertaalleen tämän eduskunnan aikana linjattiin, että vuonna 2008 tähän asiaan palataan. (Ed. Väistö: Siis kihlakuntajärjestelmään!) — Ja kihlakuntajärjestelmään, aivan, mutta tosiasiassa sieltä menevät toiminnalliset edellytykset.

Voin, ed. Väistö, kertoa teille, että esimerkiksi meillä Vammalassa on tapahtunut valitettavasti viimeisen vuoden aikana uuden ravintolan tulon myötä useita puukotuksia, jotka tällä hetkellä tapahtuvat siinä 50 metrin päässä poliisitoimipaikasta. Mutta nyt jos se poliisin päätoimipaikka siirtyy 50 kilometrin päähän Tampereelle, siellä pyörii kyllä partio, mutta kun se partio vie Tampereelle yhden vaikka humalaisen, niin kun se menee 50 kilometriä suuntaansa, jättää sen humalaisen siellä putkaan ja palaa takaisin, se partio on äkkiä kaksi ja puoli tuntia pois liikenteestä. Kun niitä partioita ei todellakaan ole paljoa, niin ongelma tulee olemaan aikamoinen.

Minusta tähän kiistatta liittyy erittäin suuri riski siitä, että poliisipalvelujen saatavuus näillä kihlakuntien reuna-alueilla heikentyy, vaikka täällä onkin aivan oikein korostettu tätä tasapuolista saatavuutta. Mutta aivan kuten ed. Vistbacka minäkin epäilen vahvasti, miten se tulee käytännössä toteutumaan.

Arvoisa puhemies! Tiedän pari ajatelmaa tästä asiasta. Se, mistä tässä ehkä kaikkineen on kysymys, heijastuu tästä poliisipulasta. Me tiedämme, että suurissa kaupungeissa on poliisipulaa tällä hetkellä, koska virkoja ei ole voitu täyttää. Tampereen poliisilaitoksellakin on noin kymmenen virkaa täyttämättä rahapulan takia. Kun ei ole myönnetty niitä lisävirkoja, joita muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmä on täällä budjettivastalauseessa säännöllisesti esittänyt, on puhuttu sadasta lisävirasta maahan jnp., kun näitä virkoja ei ole saatu, niin nyt sitten ikään kuin katsotaan, että valitaan pienemmän pahan mukaan ja heikennetään maaseudun poliisin resursseja ja yritetään sillä pitää kaupungissa poliisitilanne edes vähän paremmin hallinnassa kuin tällä hetkellä. Tämä on se asian ydin. Tätä ei missään tuoda suoranaisesti julki, mutta tähän se koko homma perustuu, ja sen takia, kun ihmiset tämän ymmärtävät, huoli kansalaisilla niillä alueilla, joilla ollaan kauempana siitä keskuspaikasta, on todella suuri. Valitettavasti vielä, kun rikollisetkin ymmärtävät, miten nämä asiat hoituvat, sillä alueella, missä valvonta pettää, myöskin rikollisuus kasvaa. Tähänhän liittyy erittäin suuri potentiaalinen ongelma.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla on pakko päätyä siihen tulokseen, että kyllä tämä 6 § tässä on todella ongelmallinen. Myöskin itse suhtaudun siihen kohtaan erittäin kriittisesti.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vuonna 1992 Ahon hallituksessa sisäministerinä oli ministeri Pekkarinen. Itse kuuluin myös hallinnon kehittämisen ministerivaliokuntaan, ja valmistelimme silloin tämän poliisihallintolain, jota nyt ollaan tässä eräiltä osin romuttamassa. Silloin teimme sillä lähtökohdalla lain, että Suomen hallintopoliisin toimintaa tehostetaan ja järjestetään niin, että poliisi on kuitenkin riittävän lähellä ihmisiä, koska se antaa ihmisille sekä realistisen että myös tunneperäisen turvallisuuden ja se on tavattoman tärkeä asia. Olisikin mielenkiintoista, jos ministeri Pekkarinen olisi nyt paikalla ja tutustuisi — hän on varmaan hyvin tutustunutkin mutta lausuisi vielä ajatuksensa tästä nyt, mitä on tässä tapahtumassa, kun tätä lakia ollaan tällä tavalla muuttamassa.

Tämä poliisin hallintolain muutos on osa Vanhasen hallituksen keskittämispolitiikkaa ja säästöpolitiikkaa. Lisäksi syyttäjälaki oli täällä juuri käsittelyssä ja on tulossa vielä äänestyksiin, ulosotto samoin on käsittelyssä ja maistraattikin on, eli koko kihlakuntahomma on hallituksen ankaran saneerauksen kohteena. Kaikessa on toisaalta kysymys säästötoimenpiteistä ja toisaalta keskittämistoimenpiteistä. Tavattomasti hämmästelen, että nimenomaan Vanhasen hallitus on tällä voimakkaalla keskittämisen linjalla ja maaseudun palvelujen alasajon linjalla. Esimerkiksi syyttäjän osaltahan muistamme, kun oli muutama päivä sitten keskustelu, että 63 yksiköstä mennään 15:een. Syyttäjän, ulosoton ja maistraatin osalta tilanne on hieman erilainen kuin poliisin, koska ei tavallinen ihminen välttämättä tarvitse ihan arkisesti näitä toimintoja mutta poliisin kanssa hän on, ainakin syyttäjä on, vahvasti tekemisissä jatkuvasti. Sitten tulee se, mitä täällä asiantuntijat, edustajat Vistbacka ja Salo, kertoivat muutoin poliisin toiminnan edellytyksistä, miten ne heikkenevät ja paikallistuntemus, subsidiariteettiperiaate romuttuu.

Arvoisa puhemies! Llaki, joka nyt on käsittelyssä, on kyllä mielestäni vastoin sitä, mitä eduskunta 16.3.2006 eli vajaa yhdeksän kuukautta sitten päätti. Silloin oli käsittelyssä selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista, "Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa", eli hallintoselonteko, ja 16.3. tänä vuonna siitä äänestettiin. Tästä selonteon mietinnöstä, hallintovaliokunnan mietinnöstä, pari kohtaa ensinnäkin vähän niin kuin ohimennen, mutta sinänsä tärkeästä asiasta:

Täällä sanotaan: "Selvyyden vuoksi valiokunta mainitsee tässä yhteydessä sen luonnollisen seikan, että Paras-hanketta ja sen vaikutuksia on kokonaisuuden osana arvioitava suhteessa muuhun alue- ja paikallishallintoon." Tämä on kyllä unohtunut täysin, koska Paras-hanke on vielä valiokunnassa eikä tiedetä, mitä sille tapahtuu, miten kuntauudistus ja kunnallisen hallinnon kehitys menevät lähiaikoina eteenpäin. Tämän on hallintovaliokunta unohtanut, vaikka vain vajaa yhdeksän kuukautta sitten on näin lausuttu.

Sitten tässä hallintovaliokunnan mietinnössä selonteosta sanotaan: "Valiokunta tähdentää, että päätettäessä kihlakuntajärjestelmän jatkosta kokonaisarvion pohjalta aikaisintaan vuonna 2008 lähtökohtana pidetään palvelujen saatavuutta ja laadun turvaamista sekä että päätöstä tehtäessä otetaan huomioon mainittujen toimenpiteiden vaikutuksista saadut kokemukset." Näin on hallintovaliokunta yhdeksän kuukautta sitten aivoitellut hyvin viisaasti eli päätöksiä tehtäessä aikaisintaan vuonna 2008. Nyt ollaan tässä tilanteessa, että on kulunut kahdeksan kuukautta eikä olla vuodessa 2008 eikä mitään selontekoa ole pohjana, ollaan romuttamassa kihlakuntahallintoa sen kansalaisten kannalta kaikkein tärkeimmän ja keskeisimmän osan osalta eli poliisihallinnon osalta ja näin ollaan ajamassa voimakkaasti keskittämistä ja maaseudun palveluja alas.

Herra puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnössä, jota olemme käsittelemässä, sanotaan sivulla 4: "Tällä hetkellä paikallispoliisin aluejaotuksen, toimipaikkaverkoston ja yhteistoiminnan kehittämiseen liittyvä kokonaisselvitys on meneillään valtiosihteeri Kari Salmen johdolla. Näin ollen konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ei ole valiokunnan käytettävissä. Valiokunta edellyttääkin hallituksen huolehtivan siitä, että hallintovaliokuntaa informoidaan kirjallisesti muutoshankkeesta perusteluineen hyvissä ajoin ennen poliisilaitoksen muodostamista useammasta kuin yhdestä kihlakunnasta - -." Tähän liittyy sitten tämä ensimmäinen lausuma, jota valiokunta ehdottaa. (Ed. Väistö: Hyvä lausuma!)

Valtiosihteeri Salmen johdolla on työ käynnissä, jolla paikallispoliisin aluejaotus ja toimipaikkaverkkojen yhteistoiminta uudistetaan. Sosialidemokraattien malli oli lääniuudistuksessa, joka epäonnistui, ja tässä hallinnossa on ollut voimakas keskittämisen malli, maaseudun palvelujen alasajon malli. Nyt he ovat valmistelemassa tätä poliittisen valtiosihteerin johdolla, eikä eduskunta eikä hallitus odottanut tätä Salmen työn tulosta vaan on nyt raivaamassa esteet, että voidaan tehdä mitä tahansa käytännössä.

Arvoisa puhemies! Sinänsä arvostamani halintovaliokunnan puheenjohtaja ed. Väistö mainitsi ensimmäisen lausumaehdotuksen, jossa todetaan tästä selvityksestä hallintovaliokunnalle uudistuksen käytäntöön saattamisesta. Ilmeisesti tarkoitetaan perustuslain 47 §:n 2 momenttia, mutta se on täysin hampaaton momentti. Sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Hallitus voi, jos valiokunta pyytää, tai oma-aloitteisesti antaa selvityksen valiokunnalle, ja valiokunta voi antaa siitä lausunnon, mutta siihen se loppuu. Mitään ei ole jäljellä, vaan sosialidemokraatit ajavat maaseudun palvelut alas, keskusta katselee kiltisti vierestä, (Ed. Petri Salo: Juuri näin!) tai jos tämä hallitus ei ehdi tätä likaista työtä tehdä, seuraava voi olla minkälainen tahansa ja tehdä sen sitten ja eduskunnalta on kaikki hampaat poissa. Ei mitään sanottavaa siinä ole muuta kuin voi antaa kauniin lausunnon, mutta sillä ei ole minkäänlaista merkitystä, ei minkäänlaista merkitystä. Tämä on nähty näitten lausumien osalta, ja tämä perustuslain 47 §:n 2 momentti — lukekaa, edustajat, se sieltä sinisestä vihosta, perustuslaista — on täysin hampaaton tässä suhteessa. Tehoton ponsi ei auta yhtään mitään, kun ajetaan alas kansalaisten kannalta keskeisen tärkeitä turvallisuuden peruspalveluita. Tämä on tosiasia tämän lain osalta, valitettavasti.

Herra puhemies! Syyttäjälain yhteydessä totesin, että kun syyttäjät keskitetään 63 yksiköstä 15:een, meillä toteutuu se kehitys, että meillä on tavattoman laajoja alueita, joilla ei ole juristeja juuri lainkaan. Kun poliisipäälliköt myös keskitetään, niin kuin täällä kuultiin, Kauhajoelta jne. ja meillä Keski-Suomessa ajetaan alas Keuruu, Saarijärvi, Äänekoski, Jämsä, niille paikkakunnille ei jää juristeja käytännössä juuri ollenkaan. Sekin on kuitenkin otettava huomioon, että ihmiset joutuvat turvautumaan yksityisiin palveluihin eikä tällaiseen perusneuvontaankaan löydy enää ketään. Sekin on maaseudun kannalta surullista, että näin tapahtuu, ja näin tulee tapahtumaan. Tietysti poliisimiesten asuinpaikat ja sijaintipaikat, kaikki keskitetyt työpaikat, vievät palvelut etäälle, ja ihmisten turvallisuus vaarantuu. Sudet saavat rauhassa mellastaa, eivät niitä ainakaan poliisit häiritse. Toki voi olla se positiivinen puoli, että Keuruulla voidaan ampua niitä susia helpommin eikä poliisi saa kiinni, kun ei tunne olosuhteita eikä ehkä sitä, kuka saattaisi olla syyllinen tällaiseen rikokseen, jonka EU on voimakkaasti kriminalisoinut. (Puhemies koputtaa)

Herra puhemies! Totean, että tänään ensimmäisen käsittelyn yksityiskohtaisessa käsittelyssä esitän pöydille jaetun ehdotuksen mukaisesti 6 §:n säilyttämistä ennallaan, jolloin oikeutta poliisipalvelujen alasajoon ei ainakaan niin selkeästi anneta kuin valiokunnan ehdotuksen ja hallituksen tavoitteen mukaan olisi toteutumassa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ja valiokuntamme mietinnössä korostetaan monessa kohdin eikä syyttä sitä, että vaikka poliisilaitosten toiminta-alueet laajenevat, poliisipalvelut eivät saa vähentyä eikä niiden laatu kärsiä missään osassa maata. Toisin sanoen tasapuolinen saatavuus maan eri osissa on turvattava.

Mielestäni eduskunnan pitäisi antaa toimeenpanevalle ministeriölle sellaiset terveiset, että tässä vaiheessa poliisipalvelujen laatu ja määrä on turvattavissa muodostamalla erityisalueille — tarkoitan alueita, missä on pitkät etäisyydet, syrjäinen sijainti ja harva asutus — omia kihlakuntia, sen sijaan että muodostettaisiin asukasluvultaan ja alueiltaan suuria, esimerkiksi maakuntakohtaisia kihlakuntia, joista julkisuudessa on myös puhuttu. Varmasti näihin terveisiin tulee mahdollisuus myös jatkossa muun muassa, kun näistä toiminta-alueista informoidaan eduskuntaa ja hallintovaliokuntaa. Siinä vastaavasti voidaan myös jo terveisiä laittaa näillä näkymin vuoden 2008 suuremmasta kihlakuntaremontista. Näin varmistetaan se, että resurssit eivät valu näiltä erityisalueilta maakunnallisiin keskuspaikkoihin, kun ja jos tulevaisuudessa valtion rahatilanne huononee ja muutoinkin, kun toteutetaan valtion tuottavuusohjelmaa, joka merkitsee lukuisien virkojen lakkauttamista poliisihallinnostakin aivan lähitulevaisuudessa.

Alueiden suurentaminen mahdollistaa joustavan resurssien siirtämisen kysynnän mukaan, mikä toisaalta on oikein ja puolustettavaa, mutta saattaa merkitä myös resurssien ja samalla palveluiden merkittävää vähentymistä syrjäisemmillä alueilla ja siten tasa-arvonäkemyksen sivuuttamista. Uskon myös, ja sekin on luonnollista, että aikanaan muodostettavien kihlakuntien keskuspaikkoihin keskittyy erilaisia vastuullisimpia tehtäviä lakkautettavista kihlakunnista. Eihän joka kylässä tarvitse olla samaa määrää poliiseja, mutta poliisin pitää olla kohtuullisen ajan kuluessa saatavilla.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on jo nyt tiettyinä aikoina vuorokaudesta alueita, joilla asuu toistakymmentätuhatta ihmistä yli tunnin hälytysviiveen päässä. Tietty väestömäärä ei saa olla ainoa kriteeri kihlakuntia muodostettaessa eikä myöskään se, että syyttäjä- ja ulosottolaitos ovat tehneet tietyt ratkaisut hallinnollisista alueista. Kuten mietinnössä aivan oikein todetaan, niiden viranomaisten tarpeet ja lähtökohdat ovat aivan toiset kuin poliisin.

Poliisin tärkeimmät yhteistyökumppanit paikallistasolla alkavat tänä päivänä olla kunnat, mikä entisestäänkin korostuu vastikään käynnistetyn kunnallisen turvallisuussuunnittelun myötä. Tätä taustaa vasten olisikin ollut mielestäni parempi, jos valtion ja kunnallisen hallinnon organisaatiouudistukset olisi toteutettu samanaikaisesti, jolloin olisi pystytty muodostamaan yhteneväinen hallinnollinen jaotus ja toimiva alueellinen turvallisuusyhteistyö. Asiantuntijakuulemisessa valiokuntamme sai samanlaista palautetta varsin runsaasti. Valiokuntamme oli kuitenkin mietinnössään yksimielinen ja myös puhuja seisoo mietinnön takana.

Arvoisa puhemies! Lain toimeenpanossa tulisi korostaa henkilöstön asemaa ja sen mukanaolon välttämättömyyttä uusia alueita suunniteltaessa ja pantaessa organisaatiouudistusta täytäntöön. Uudistuksen onnistumiseksi olisi välttämätöntä, että siirtymäaika olisi riittävän pitkä, mikä varmistaisi kunnollisen suunnittelun ja uuden organisaation toimivuuden. Lakiuudistus ja sen onnistunut toimeenpano on kansalaisten turvallisuuden kannalta, joka muuten on yksi tärkeimmistä perustarpeista, erittäin tärkeä asia. Sitä ei saa tässä vaiheessa pilata hätäilemällä ja yksipuolisella, suuriin asiakasmääriin perustuvalla päätöksellä. Suomessa asuu edelleen hyvin suuri osa kansalaisista suurien asutuskeskusten ulkopuolella, ja tässä vaiheessa heidän turvallisuutensa voidaan turvata lain viisaalla täytäntöönpanolla ja välttää se, että jatkossa vain asutuskeskusten suuret massat voivat kuulua kohtuullisten poliisipalveluiden piiriin ja muiden on tultava toimeen, miten parhaaksi näkevät.

Uskon, että valtiosihteeri Kari Salmen johdolla parhaillaan tekeillä oleva kokonaisselvitys antaa raamit hyvälle ja toimivalle paikallispoliisin aluejaotukselle, toimipaikkaverkostolle ja yhteistoiminnan kehittämiselle. Todettakoon vielä kerran, että tähän hallintovaliokunnan mietintöön sisältyy lausuma ja tämä sisältää sen, että hallintovaliokuntaa informoidaan kirjallisesti muutoshankkeesta perusteluineen.

Toivottavasti tulevaisuudessakin poliisipäälliköt ovat viisaita ja avarakatseisia eikä heiltä puutu halua turvata myös syrjäisempiä ja harvaanasuttuja seutuja. Pidettäköön huoli, että eurot eivät mene jatkossa näiden kauniiden tavoitteiden yli.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin tarkkaan edellä käytettyjä puheenvuoroja ja ymmärrän kaikkia kriittisiä kannanottoja hyvin pitkälle. Edustajat Petri Salo, Vistbacka ja monet muut käyttivät tästä ehdotuksesta puheenvuoroja, jotka olivat käytännön ihmisten kannanottoja asiaan, jonka he hyvin perusteellisesti tuntevat. Jokainen teistä varmaan tietää, että minun roolini ei ole tältä paikalta ollut paljon hallituksen päätä silitellä, enkä tee sitä tämänkään puheenvuoron osalta enkä aio kehua tätä ehdotusta. Mutta tietysti sanon sillä tavalla kuin sanoo henkilö, joka on hallintovaliokunnassa ollut sitä asiaa käsittelemässä ja ei ole vastalausetta jättänyt, eli en puhu kahdella foorumilla kahdella eri tavalla.

Mutta kun suomalaisilta kysytään, mitä he eniten jokapäiväisessä elämässään arvostavat, niin yleensä he vastaavat, että terveyttä ja turvallisuutta. Sen me kaikki tiedämme. Suomalaiset luottavat käytännön poliisin toimintaan ja toivovat, että poliisi on lähellä ja näkyisi, niin kuin täällä ovat ammattilaiset meille kertoneet. Eiliseltä päivältä ja illalta meillä on hyvä esimerkki siitä, että poliisi toimii hyvin, kun vaarallinen vankikarkuri on otettu hyvin tehokkaasti kiinni. (Ed. Väistö: Meillä on hyvä poliisi!) Siitä kiitos poliisikunnalle tältä paikalta.

Haluan korostaa, että hallintovaliokunta, johon siis kuulun, korostaa mietinnössään poliisihallinnosta annetun lain muutosehdotuksessa nimenomaan tuota turvallisuutta ja lähellä olemista monen kohdan osalta. Minä olen hyvin monen lakiesityksen osalta valiokunnassa jopa tehnyt kysymyksen, miksi tällainen laki tänne tuodaan. Meille tuodaan todella turhiakin lakeja. Tämä nyt ei ole turha laki missään tapauksessa, mutta kritiikin paikka kyllä tämänkin lain osalta on.

Mutta on eräs asia, mihin kiinnittäisin huomiota. Kun me kritisoimme ja sanomme, että elävä elämä toimii toisella tavalla kuitenkin kuin täällä säädetään, niin ei saa olla näin. Tässä talossa tehdään lait, tässä talossa tehdään säännökset, miten elävässä elämässä minkin asian osalta toimitaan, tässä tapauksessa poliisitoimen osalta, ja sen on toimittava niin. Käytännön organisointi, miehitys, on tehtävä sitten sen mukaisesti, että myöskin turvallisuus taataan. Sehän tässä asian ydin on.

Palaan sitten lopuksi nimenomaan tässä mielessä organisaation mitoituksen riittävyyteen ja nimenomaan talousarviomielessä. Se on se perussääntö, kun organisoidaan, että on ihminen, joka tarvitsee palvelut, joita varten tarvitaan organisaatio, jota varten tarvitaan rahaa. Nyt me teemme organisaatiota eli lakia, ja talousarviossa tulee rahat, ja näitä rahoja pitää tulla niin paljon, että poliiseja on niin paljon, että palvelut ovat riittävät. Tämähän on se pelin henki.

Puolustelematta, kuten sanoin, ollenkaan hallintovaliokunnan päätöstä minä kuitenkin haluan korostaa, että me teimme erittäin tarkan mietinnön juuri sen vuoksi, että ehdotus ei ollut hyvä. Me emme tehneet utopistista mietintöä, niin kuin täällä on annettu ymmärtää, mutta monessa kohdassa korostimme, mikä tämän lain keskeinen asia on. Se on turvallisuuden takaaminen.

Minä otan muutaman esimerkin: "Hallintovaliokunta korostaa poliisin paikallishallinnon kehittämisessä hallintoselonteosta antamansa mietinnön tavoin, että peruslähtökohtana on kansalaisten oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen eli oikeus saada turvallisuuspalvelut asuinpaikasta riippumatta - -." Arvoisat edustajat eri puolilta Suomea, niin Pohjanmaalta kuin Keski-Suomesta, niin Lapista kuin etelästä, kaikkialta, tämä tarkoittaa sitä. Tämä on selvä määräys, muun muassa tämä kohta, tästä talosta: Toimikaa näin.

Seuraava kohta on, että "valiokunta pitää välttämättömänä, että säädettävään lakiin otetaan velvoite vastata poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palveluiden tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan eri osissa". On jälleen mää-räys eduskunnasta: Tehkää sellainen organisaatio, että tämä toteutuu, ja sitä pitää nyt seurata.

Kolmas kohta: "Hallintovaliokunta katsoo edelleen, että poliisihallinnon tulostavoitteiden lisäksi tulee asettaa nimenomaan palvelujen laatua ja saatavuutta koskevat tavoitteet." Toisin sanoen liian paljon puhutaan tällaistenkin asioitten yhteydessä tuloksesta väärän termin alla. Tulos poliisitoimessa ei ole aina vaan pelkästään rahan säästäminen, vaan tulos on turvallisuus, mitä ihmisille annetaan.

Neljäs kohta, esimerkki: "Valiokunta korostaa, että poliisin hälytystoiminnan kehittämisen lähtökohtana tulee olla hälytyspalvelujen tuottaminen lähellä kansalaista." Ed. Vistbacka kritisoi tätä kovasti todeten, että näin ei olisi ja näin ei tapahtuisi. Kyllä sen jokainen tietää esimerkiksi Keski-Suomessa, mikä on Jyväskylän rooli, mikä on Pihtiputaan rooli, kun matkaa on toistasataa kilometriä pitkästi. Se asetelmahan on myöskin hälytysten osalta erilainen. Mutta pitäisi tietysti koneisto tehdä sillä tavalla tämän määräyksen mukaisesti, että se pelaa ja toimii ja turvallisuus taataan. Palaan määrärahoihin myöhemmin.

Vielä viimeisenä esimerkkinä, arvoisa puhemies, täällä sanotaan: "Hallintovaliokunta korostaa aiemmin lausuttuun viitaten, ettei hallinnollisten rajojen muutoksia — muodostamalla useamman kuin yhden kihlakunnan käsittäviä poliisilaitoksia — saa toteuttaa siten, että kansalaisten palvelut heikkenevät." Kun vuonna 2008 tuodaan tänne kihlakuntia koskeva uusi esitys, niin heidän pitää lukea tuo kappale. Tähän huoneeseen, tähän istuntosaliin, ei saa tulla sellaista ehdotusta, että näin kävisi. Sitähän tämä tarkoittaa meidän osaltamme, jotka olemme nyt hallintovaliokunnassa istuneet ja mietintöä tehneet.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan jäsenenä minä haluan korostaa näillä otteilla sitä, että kansalaisten turvallisuus on aina taattava tasapuolisesti koko maassa. Tämän tulee näkyä myös valtion talousarvioissa. Kokoomus on joutunut monta kertaa kovistelemaan hallitusta, me kaikki sen tiedämme, juuri siitä, että sen esittämät määrärahat eivät ole olleet riittäviä takaamaan kansalaisten turvallisuutta. Nytkin meillä on tämän vuoden aikana tullut lisämäärärahaesitys ja on tietysti vedottu vähän erikoisiin tilanteisiin, mitä maassamme on ollut.

Mutta jo viime vuonna me esitimme, siis kokoomus esitti, 10:tä miljoonaa euroa lisämäärärahoja poliisin organisaatiolle, ja se ei silloin mennyt läpi. Näin me tulemme toimimaan seuraavankin budjetin käsittelyn yhteydessä ja tulemme tältä osin siis tarkkaan katsomaan juuri ensi vuoden talousarvion, miten turvallisuutta käsitellään, miten sitä esitellään ja mitä kaikkea se merkitsee tämäkin mietintö mukaan lukien ja taataanko kansalaisten turvallisuus vai ei.

Vielä, arvoisa puhemies, lopuksi. Mikä on sellaisissa asioissa kuin pelastustoimi, väestönsuojelu, poliisitoimi talousarvion rahojen riman raja? Sen riman kohdalla pitää lukea turvallisuus, ja sitä rimaa ei saa koskaan alittaa, ei palopuolella, ei pelastuspuolella, ei väestönsuojelussa eikä poliisitoimen osalta, ja kokoomuksen ryhmässä siitä huolimatta, että hallintovaliokunnassa mietinnön osalta olemme olleet yksimielisiä ja olemme olleet mietinnön takana, tulemme hyvin tarkkaan seuraamaan, että tämä mietintö on myöskin käytännössä sitten elävää elämää ja kansalaiset voivat luottaa poliisiin, niin kuin ovat tähänkin päivään saakka luottaneet.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on yksimielinen hallintovaliokunnan mietintö poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta. Tarkoituksena on muun muassa kihlakunnan poliisilaitosten toimialueiden laajentamisen mahdollistaminen. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin niistä kihlakunnan poliisilaitoksista, joiden toimialueena olisi useampi kihlakunta.

On huomattava, että mietintö oli yksimielinen. Kun on kuunnellut kokoomuksen ja kristillisdemokraattien puheenvuoroja — teillä on vahva edustus hallintovaliokunnassa — jotenkin on vähän ristiriitaista. Ilmeisesti mietinnössä on aika paljon hyvääkin, kun olette sen yksimielisenä hyväksyneet, mutta täällä on aivan toisenlainen ääni kellossa. Ed. Vielma oli sikäli rehellisempi, niin kuin hän totesi, että hän on hyväksynyt tämän eikä ollut niin voimakasta kritiikkiä.

Tämän suuntaisia hankkeitahan on ollut edellisillä vaalikausilla ainakin pari kolme kertaa, ja hallintovaliokunta on ne tyrmännyt, kun on tavallaan salamyhkäisesti ujutettu itse asiassa tämä sama asia, mutta sillä erolla tähän esitykseen, että läänin poliisijohdolla olisi ollut suurempi valta määrätä näistä yhteistoiminta-alueista. Tässä se on nyt kuitenkin nostettu valtioneuvoston tasolle ja poliittiseen harkintaan. (Ed. Väistö: Se on hallintoselonteon mukainen!) Se tässä on selkeästi parannus. Kyseessä on siinä mielessä selkeä ja rehellinen esitys, ettei tässä ole mitään tällaista salamyhkäisyyttä.

Mutta silti omasta mielestäni ihmetystä herättää kyllä se kiire tämän asian kanssa, koska valtiosihteeri Salmen johtaman työryhmän työ on kesken. Olisi olettanut, että sen työn tulos kuullaan loppuun ja sitä hyödynnetään. Esitystä on perusteltu lähinnä sillä, ja varmasti siinä suurin peruste on taloudellinen, että poliisipäällikön virkoja halutaan vähentää ja sitä kautta saada enemmän väkeä kenttätyöhön.

Tulen sellaiselta paikkakunnalta, missä oli nimismiespiiri, joka lakkautettiin, ja siellä on nyt pieni toimisto. Joka päivä siellä on toimistohenkilö lupa-asioita hoitamassa, mutta kuitenkin, kun kihlakunnan keskuspaikkaan siirtyy tämä poliisitoimi, (Ed. Petri Salo: Näkyykö poliisi?) niin kyllä se nähtävissä on, aivan niin kuin edustajat Petri Salo ja Vistbacka ja muut totesivat täällä, että varsinkin uudet poliisimiehet pyrkivät asumaan lähellä työpaikkaa. Se on aivan selvä tosiasia, ja jos nämä toimipaikat menevät maakuntakeskuksiin, niin he asuvat sitten maakuntakeskuksissa. (Ed. Vielma: Perustuslaissa on taattu asumisen vapaus!)

Mutta hallintovaliokunta on kyllä hyvin tämän mietinnön kirjannut. Mielestäni on hyvä asia tämä, vaikka lähtökohta on kuitenkin aika lailla taloudellinen, että täällä on painotettu palveluiden laatua ja saatavuutta. Se on selkeästi tässä mietinnössä sanottu, ja se on hyvä, se on se oleellinen asia, jota täytyy seurata. Puhutaan myös yhteispalvelupisteistä. Näistä on aina kaikissa hallintoselonteoissa puhuttu. Ne eivät vain käytännössä oikein hyvin tahdo toteutua, nämä yhteispalvelupisteet.

On selvää, että kyllä näköpiirissä on se, että tämä kihlakuntajärjestelmä on aikaa myöden romuttumassa. Se on romuttunut jo siinä mielessä, kun sieltä lähtivät oikeusministeriön alaiset toimet ja poliisi jäi yksin, jäi tavallaan kuoret vain näistä kihlakunnista. Se on todella valitettava asia. Tämä ei ole varmaan ollut sen Ahon hallituksen tarkoitus, vaan aidosti haluttiin luoda valtion paikallishallintoyksiköt. Alun pitäen siinä oli voimakasta kritiikkiä. Kyllä muistan, että meidän lääninpoliisipäällikkökin on aina muistuttanut jo kymmenen vuoden ajan, että kun Länsi-Suomen läänissä on 34 kihlakuntaa, niin 7 riittäisi hänen mielestään, ja hän lehtilausunnossaan nyt totesi, että Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola ovat näitä poliisilaitoksia sitten tulevaisuudessa — aika lailla erikoinen kannanotto kyllä ennen eduskunnan päätöstä, mutta ilmeisesti sitä, mihinkä tämä asia johtaa.

Toivon kuitenkin, kun täällä on tämä lausuma, että hallintovaliokunnalla on mahdollisuus seurata asiaa, kun muodostetaan useamman kihlakunnan poliisilaitoksia, ja ottaa niihin kantaa, ettei asia välttämättä menisikään niin, että toimipaikat olisivat vain suurilla paikkakunnilla. Kun ajattelee omaa maakuntaa, niin kolmen sijasta vanhaan Vaasan lääniin sopii hyvin neljä. Yksi voisi olla siellä rannikolla: yhteinen Kauha joen—Närpiön kihlakunta. Ne toimivat nyt jo aika hyvin yhteistyössä. Tiedän, kun tunnen molempien puolien poliisimiehiä. Vaikka puhuvat eri kieltä, ja samaakin, niin yhteistyö on aika lailla kitkaton. Sitten kun näitä alueita muodostetaan, niin toivon, että on muitakin malleja kuin pelkät maakuntakeskukset ja voidaan huomioida paremmin tätä haja-asutusaluetta, näitä maakuntakeskuksesta kauempana olevia alueita.

Toki oleellista on sekin, kuinka nykyisten kihlakuntien alueella organisoidaan tämä. On aivan selvää, että siellä täytyy olla tietyn tasoinen poliisipäällikkö. Jos se järjestelmä sitten toimii, on mahdollisuus, että poliisimiehet ja -naiset rekrytoituvat siltä alueelta eivätkä välttämättä keskity sinne keskuspaikkaan. Jos nämä mietinnön, jonka te olette yksimielisesti hyväksyneet, jalot ajatukset toteutuvat, tähän on mahdollisuus.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kello lähentelee jo yhtä yöllä, ja nyt käsitellään poliisihallintolain muutosta. Kyllä tuntuu, että joulupukkikin taitaa olla jo jossakin lähellä kolkuttelemassa, kun olen kuunnellut erityisesti hallituspuolueitten kansanedustajien ja oikeastaan lähes yksinomaan keskustalaisten puheenvuoroja. Viimeksi ed. Ranta-Muotion puheenvuoro kuulosti siltä, että todellakin ed. Ranta-Muotio taitaa uskoa joulupukkiin, kun hän puhui tässä niin kauniisti siitä, mitä tämä hallintolain uudistus nyt tuo tullessaan. Muistaakseni ed. Ranta-Muotio on vuosikaudet kuulunut poliisiasiain neuvottelukuntaan ja on tainnut toimia jopa sen neuvottelukunnan puheenjohtajana, ja siitä huolimatta hän on tainnut aika huonosti lukea tämän lakiesityksen varsinaiset pykälät, mutta sen sijaan ehkä aika tarkkaan puheesta päätellen tämän hallintovaliokunnan mietinnön.

Samaten hallintovaliokunnan puheenjohtaja ed. Väistö esittelypuheenvuorossaan korosti voimakkaasti hallintovaliokunnan mietintötekstiä ja sitä kaikkea hyvää, mitä siellä mietinnössä on kirjoitettu, ja jos mietintötekstin perusteella toiminta, poliisin toiminnan kehittäminen, tapahtuisi tässä maassa, niin varmasti todellakin asiat menisivät juuri niin kuin edustajat Väistö ja Ranta-Muotio ovat tässä kertoneet.

Mutta hyvät edustajat, te olette kokeneita edustajia ja muistatte myöskin, että lähes tarkalleen neljä vuotta sitten tässä salissa käytiin vastaavanlainen keskustelu, mutta ihan toisista asetelmista. Tuolloin nimittäin itse toimin hallituspuolueen kansanedustajana ja oman puolueeni puheenjohtaja, sisäministeri Itälä, toi vastaavan tyyppisen esityksen tänne eduskunnan käsittelyyn vähän ennen vaaleja, kuten nytkin käsitellään vähän ennen vaaleja tätä esitystä. Tuolloin sitten jouduin ottamaan äärimmäisen tiukan kannan heti lähetekeskustelusta alkaen täällä eduskunnassa tähän silloisen sisäministerin esitykseen. Tuolloinkin hallintovaliokunnan puheenjohtajana toimi ed. Väistö ja hän ymmärsi kylläkin oppositiopuolueen asemasta katsoen, että sillä esityksellä, mikä oli suunnilleen saman suuntainen kuin tämäkin nyt päätettävänä oleva hallintolain uudistus, romutetaan käytännössä poliisin palvelut laajoilla maaseutualueilla. Mutta näinpä on tapahtunut, että kun ed. Väistöstä hallintovaliokunnan puheenjohtajana tuli hallituspuolueen kansanedustaja, niin asenne on muuttunut, kääntynyt päälaelleen. (Ed. Väistö: Tämä on parempi ehdotus!)

Arvoisa puhemies! On kyllä todellakin erikoisen hyvin kirjoitettu tämä valiokunnan mietintö, että siitä kiittäminen valiokuntaneuvos Lanttoa, mutta valitettavasti vaan on nyt niin, että lakipykälät ovat ne, mitkä ratkaisevat sitten käytännön toiminnan. Kerron esimerkin siitä ja kehotan myöskin ed. Ranta-Muotiota tutustumaan näihin lakiteksteihin. Nimittäin ed. Ranta-Muotio äsken totesi, että valtioneuvosto päättäisi jostakin yhteistoiminnasta ja kihlakuntien välisestä yhteistoiminnasta ja ylipäätään poliisin toiminnasta. Ei todellakaan tämän lakiesityksen mukaan, ainakaan 4 §:n tai 8 §:n tai 6 §:n mukaan, valtioneuvostolla ole mitään osuutta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen 4 § Poliisin ylijohto, jota hallintovaliokunta ei oleellisilta osiltaan ole muuttanut, kuuluu seuraavasti: "- - Poliisin ylijohto. Poliisin ylijohdon tehtävänä on: 1) suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja koko maassa; 2) päättää paikallispoliisin ja muiden poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta - -." Siis poliisiylijohdolle tällä lainmuutoksella nyt luovutetaan kaikki valta päättää paikallispoliisin ja muiden poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta. 5 § 2 momentin 3 kohdan mukaan poliisin lääninjohto päättää kihlakunnan poliisilaitosten yhteistoiminnasta läänissä. Ajatelkaa, arvoisat kollegat, että tällä lailla me luovutamme täydellisesti valtuudet poliisin ylijohdolle ja poliisin lääninjohdolle kaikissa kihlakuntien poliisin yhteistoimintaa koskevissa asioissa ja päätöksissä.

Mennään näitä pykäliä eteenpäin, kun täällä nimittäin on ilmeisesti käynyt niin, että kaikki se, mikä on mietintötekstin ulkopuolella, on jäänyt jopa valiokunnan jäseniltä huomaamatta, nimittäin 8 §, jossa vielä varmemmaksi vakuudeksi säädetään yhteistoiminnasta näin: "Poliisin lääninjohto voi poliisitoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi asianomaisia poliisilaitoksia ja alueen kuntia kuultuaan määrätä kihlakunnan poliisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa. Jos kihlakunnan poliisilaitokset kuuluvat eri lääneihin tai yhteistoiminnassa on mukana Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, päätöksen yhteistoiminnasta tekee poliisin ylijohto. Poliisin ylijohto voi poliisitoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi asianomaisia poliisiyksikköjä kuultuaan määrätä kihlakunnan poliisilaitoksen ja muun poliisiyksikön hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa - -."

Arvoisa hallintovaliokunnan puheenjohtaja Väistö, tiedättekö te, mitä pykälä tarkoittaa? Tämä tarkoittaa sitä, että valtuutetaan poliisin ylijohto määräämään kihlakunnat ja kihlakuntien poliisilaitokset ja erillisyksiköt, kuten liikkuvan poliisin, toimimaan yhdessä ja ikään kuin sulautumaan yhdeksi poliisitoiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa kuulkaa, ed. Väistö, tätä. Ilmeisesti valiokunnalta on täysin jäänyt huomaamatta koko 8 §, koska valiokunnan mietinnössä ei ole riviäkään tästä asiasta mainittuna.

Arvoisa puhemies! Varmaa tulee olemaan se, että muutaman poliisipäällikön vähennys ei tule tuomaan kentälle yhtään lisää resursseja. Jos poliisipäällikön virka lakkautetaan, hänen työnsä joutuu joku muu tekemään ja kaikki se aika on pois poliisin kenttätyöstä. Lakiesitys on toki linjassa valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutumisen kanssa. Poliisilla tulee olemaan suuria vaikeuksia ohjelman tavoitteiden toteuttamisen kanssa, ja miksi? Siksi, että uupuu määrärahoja poliisin käytännön toiminnasta. Virkojen täyttämiseen ei ole kihlakunnissa riittävästi määrärahoja. Siitä on kysymys, ja sitä yritetään nyt korjata tällaisella hallintouudistuksella ja tässä tullaan menemään pahasti metsään. Poliisin virkoja ei voida vähentää, koska virkoja on nykyisinkin jo selvästi liian vähän. Poliisihallinnossa tarpeellista muuta henkilöstöäkin on jo nyt äärimmäisen vähän, eivätkä he pysty selviytymään .

Arvoisa puhemies! Tulen ehdottamaan koko poliisihallintolain hylkäystä yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toki on niin, että poliisivirkoja tarvittaisiin, tai poliiseja tarvittaisiin, enemmän, voimavaroja tarvittaisiin enemmän. Mutta se, mihin ed. Hemmilä täällä puuttui, niin mehän olemme hallintoselonteon yhteydessä sopineet, että kaikkia päätöstasoja on nostettu aste ylemmäksi ja poliisilaitosten yhdistämisestä päättää tämän esityksen mukaan valtioneuvosto. Kysymys on enemmän työnjohdollisesta ja poliisin johtamiseen liittyvistä asioista, kun puhutaan yhteistoiminnasta. Siis se liittyy normaaliin poliisin johtamistehtävään.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tuntuu siltä, että tässä on ikään kuin jarrutuskeskustelun tuntua. Tämän mietinnön keskustelu alkoi jo viime kuussa, ja nyt on jo joulukuu ja tuntuu, että keskustelua tästä hyvinkin vielä riittää. (Ed. Petri Salo: Hyvä huumori!)

Aluksi voisi todeta sen, mikä monasti hallintovaliokunnan keskusteluissakin tuli ilmi, miksi tällä lainsäädännöllä on kiire. Me kaikki tiedämme sen, että kihlakuntien asemaa tullaan harkitsemaan vuonna 2008 uudelleen ja valtiosihteeri Kari Salmen työryhmälle, jonka toimeksianto koskee paikallispoliisin aluejaotuksen toimipaikkaverkoston ja yhteistoiminnan kehittämiseen liittyvää kokonaisselvitystä, on varattu aikaa tämän vuoden loppuun. Toimeksiannossa sanotaan niin, että vuoden 2007 lopulla vasta ryhdytään sen osalta toimenpiteisiin, elikkä käytännössä ollaan sitten jo vuoden 2008 kynnyksellä.

Tätä kiirettä on syytä pohtia myös vielä siltä kannalta, että nyt on käynnissä kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka on käynnistänyt Suomessa ennätysmoisen kuntarakenneremontin. Tällä hetkellä selvityksiä kuntaliitoksista on jo liki 20, mikä koskee lähes 80:tä kuntaa eli noin 20:tä prosenttia Suomen kuntamäärästä. Myöskin se kuvaa hiukan tätä tarpeetonta kiirettä, mihin täällä ed. Vistbackakin kiinnitti huomiota. Tässä parisen viikkoa sitten Länsi-Suomen läänin poliisipäällikkö sanomalehti Pohjalaisessa ounasteli jo selkeästi kolmen neljän poliisipiirin mallia vanhan Vaasan läänin alueelle, ja näin eduskunnan näkövinkkelistä ajateltuna tuntuu siltä, että mitatusti nopealiikkeiseksi tiedetty läänin poliisipäällikkö otti tässä jo ensi askeleita varsin nopeasti, koska asian käsittely täällä on ollut vielä kesken. (Ed. Hemmilä: No, kertoo siitä, mikä se tulee olemaan!) Siinä mielessä on eduskunnan kannalta huonoa, että läänin poliisipäällikkö ottaa tällaisia kantoja. (Ed. Hemmilä: Herätkää!) Toivottavasti tämä nopealiikkeisyys sitten näkyisi myös siinä valiokunnan toisen lausumaehdotuksen toteutuksessa, että lääninjohdon tehtäviä ja asemaa tulisi tarkastella uudelleen.

Niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa tullut ilmi, tämä oli hallintovaliokunnassa yksimielinen ehdotus. Täytyy sanoa, että tästä värkistä ei tämän kummempaa mietintöä saa. Tässä on hyvin tärkeää korostaa niitä kohtia, mitkä liittyvät palvelujen turvaamiseen. Hyvin tärkeänä näen sen, että jatkossa poliisien työhöntulopaikan tulee säilyä laajemmalla alueella kuin yksinomaan näissä niin sanotuissa pääpoliisilaitoksissa elikkä nykyisten kihlakuntien alueella tulee tämän työhöntulopaikan ja työstäpoistumispaikan olla.

Tämä oli mietinnön henki. Kun tätä toista lausumaehdotusta tehtiin, silloin katsottiin, että jos kihlakuntien määrä, eli käytännössä poliisilaitoksien, tulee alenemaan 90:stä 50—60:een, niin silloin on nämä lääninjohdon tehtävät harkittava uudelleen ja tämä silloin tarkoittaisi sitä, että poliisilaitosverkosto olisi kuitenkin huomattavasti laajempi kuin maakuntajakoinen. Näkisin, että aluekeskusmalli tai koko voisi olla siinä sopiva mutta kyllä vielä siitäkin suurempi poliisilaitosten kappalemäärä tulisi meillä säilyttää.

Kansalaiset yleensä ovat pitäneet tärkeänä poliisin näkyvyyttä ja tarpeen vaatiessa poliisien ripeää paikalle saapumista hyvin tärkeänä. Poliisin toiminta nykymuotoisena on saanut kansalaisilta kyllä hyvin hyvät arvosanat, ja poliisin toimintaa arvostetaan Suomessa.

Nyt kun tämä asia tästä menee eteenpäin, niin on äärimmäisen tärkeää, että eduskunta valvoo kansalaisten oikeuksia tämän asian osalta, jossa erityisesti näiden palvelujen turvaaminen ja poliisin näkyvyys ja poliisilaitosten riittävän tiheä verkosto tulee olla esillä. Tästä Kari Salmen työryhmän raportista, mikä tulee vuodenvaihteessa, me tulemme näillä valtiopäivillä sitten näkemään sen, mikä heidän toimenpide-ehdotuksensa tulee olemaan, ja hyvin tärkeä on tämä valiokunnan 1. lausumaehdotus, jossa valiokunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että hallintovaliokuntaa tullaan informoimaan kirjallisesti muutoshankkeista perusteluineen hyvissä ajoin ennen poliisilaitoksen muodostamista useammasta kuin yhdestä kihlakunnasta.

Kaiken kaikkiaan vanhan kihlakunnan tehtävät hajautuvat. Niin kuin tiedämme, oikeusministeriö lähti jo elämään täysin omaa elämäänsä tässä menneinä vuosina, niin että syyttäjä- ja ulosottolaitos lähtivät kihlakuntien tehtävälistoista. Nyt sitten tämän täydellisen yhteistoimintaan määräämisen ja poliisipiirien yhdistämisen kautta poliisille on käymässä samoin, jolloinka kihlakunnista jää vain kuoret, jolloinka me voimme jo tässä vaiheessa ennustaa, miten kihlakunnille tulee vuonna 2008 käymään. Uskon niin, että nämä terveiset menevät myöskin sisäministerille ja erityisesti sisäministeri Kari Rajamäelle. Varkauden poliisin, Rajamäen kotipoliisin, päällikkö piti hyvin tärkeänä sitä, että poliisipalvelut myös sillä alueella säilyisivät, mutta tässä muodossa toteutettuna saattaa olla, että poliisin näkyvyys sielläkin saattaa heikentyä. Mutta luotetaan siihen, että palvelut tullaan jatkossakin turvaamaan.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Käyty keskustelu osoittaa, että asia on kansalaisille ja myös eduskunnalle tärkeä. Tässä salissahan on paljon puhuttu poliisivoimavarojen riittävyydestä tai riittämättömyydestä, ja tähän hallintovaliokunta on vuosi toisensa jälkeen myös talousarviolausunnossaan kiinnittänyt huomiota. Tämä tärkeä asia tulee edelleenkin pitää esillä.

Nykyinen poliisimiesten määrä on aikanaan hallituksen aloittaessa päätetty pitää vuoden 2002 tasolla, ja nykyinen koulutuskapasiteetti riittää korvaamaan eläkkeelle jäävien poliisien poistuman. Saadun selvityksen mukaan tässä poliisimiesten määrän tavoiteasetannassa on onnistuttu, mutta tarvittavaa lisäystä ei ole toki saatu aikaiseksi.

Keskustelussa on noussut esille myös kysymys yhteistoiminnasta. Näiltä osinhan säännökset tässä hallituksen esityksessä ovat ennallaan muilta osin paitsi niin, että kun nykyisen lainsäädännön mukaan ei ole edellytyksiä täyteen yhteistoimintaan, niin jatkossa se on mahdollista, mutta edellyttäen, että päästään tarkistamaan poliisilaitosten kokoa, niin tämä tarvehan vähenee. Kysymys on siis todella siitä, että suoritetaan normaaleja poliisin tehtäviä tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistoiminnassa.

Tällaiset yhteistoimintakysymykset ainakin valiokunnan saamien lausuntojen perusteella koettiin erittäin asianmukaisina. Niistä siis päättää joko poliisin ylijohto tai sitten poliisin lääninjohto yksittäisissä tutkintatapauksissa. Se on myös johtamisen tehokkuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Suomi on alueeltaan hyvin erilainen maa. Meillä on hyvin erilaisia palvelutarpeita. Lähtökohtana on tietenkin oltava se, että otetaan alueelliset olosuhteet mahdollisimman hyvin huomioon, kun näitä yksikköjä jatkossa sitten muodostetaan.

Kysymys siitä, kuka päättää näiden poliisilaitosten palvelutoimistojen sijaintipaikasta, on seuraavan asiakohdan linjausten mukainen eli tämä paikallishallinnon kehittämisen perusteita koskeva hallituksen esitys 74, jossa todetaan, että tällaisten poliisilaitosten palvelutoimistojen sijaintipaikasta tai poliisilaitosten, joiden toimialueena on useampi kihlakunta, muodostamisesta päättää valtioneuvosto.

Jos näin tehdään, niin käytännössä se tapahtuu niin, että olemassa olevat poliisilaitokset muodollisesti lakkaavat ja muodostetaan uusi poliisilaitos, uusi kihlakunnan poliisilaitos, ja vastaavasti kaikkien näiden poliisipäälliköidenkin virat lakkautetaan ja perustetaan kokonaan uusi kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikön virka, joka poliisipäällikkö toimii sitten mahdollisesti näissä muodostettavissa tapauksissa useamman kihlakunnan alueella. Tällä tavoin ymmärtääkseni tämä muodollisesti menee. Olennaista on, että tässä uudistuksessa otetaan hyvä henkilöstöpolitiikka huomioon ja toteutetaan tämä hyvän henkilöstöpolitiikan hengessä, jota valiokunta on myös mietinnössään mielestäni hyvin korostanut.

Poliisiyksikön koon osalta on tietysti todettava se, että kehitys ja aika ovat muuttuneet tai kehityksen myötä on tapahtunut uudistuksia ja tarve poliisin palveluille on nyt tänään monin osin erilainen kuin aiemmin. Tarvitaan riittävää erityisosaamista, ja toisaalta poliisin on yhä selvemmin pystyttävä helpostikin vastaamaan ympäristössä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. On todettu, että nykyisellä yksikkökoolla tämä ei ole joustavasti mahdollista läheskään kaikkialla ja kaikissa poliisilaitoksissa.

Nykyaikainen poliisin tietojärjestelmähän on kehittynyt varsin huimasti muutamien viime vuosien aikana. Se auttaa ennakoidusti ja hallitusti esimerkiksi poliisipartioiden liikkumisen ohjaamisessa. Tähän liittyy myös tärkeänä asiana kysymys poliisien työturvallisuudesta. Tämä asiahan on ollut keskustelussa jo aiemminkin eri yhteyksissä. Toisaalta on sitten korostettava, että jatkossakin tarvitaan nykyisen pohjainen poliisilaitosverkosto, josta saadaan peruspalvelut riittävän lähelle kansalaisia, siis kansalaisten normaalisti tarvitsemat peruspalvelut. Tärkeää on myös huolehtia kaikilta osin uudistuksen hyvästä henkilöstöpolitiikasta, kuten jo totesin.

Samalla on korostettava myös sitä, että toiminnallinen johtaminen poliisissakin on eriytettävä ja tärkeää pitää erillään hallinnollisesta johtamisesta. Toiminnallinen johtaminen on tapahtunut ja sen tulee tapahtua lähellä kenttää. Sen arvon poliisiedustajat täällä hyvin tietävät. Taas kansalaisten palvelut on pidettävä lähellä kansalaisia, riittävän lähellä hyvä toimipaikka- ja palvelupisteverkosto.

Sen sijaan hallinnollinen johtaminen voi tapahtua juuri tämän tietoteknisen ja nykyaikaisen kehityksen suomien välineiden avulla kauempaakin, ja mielestäni tässä on olennaista, että poliisipäällikölle ei voida asettaa nykyisellään todellista kokonaisvastuuta toimialueensa yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, mikäli hänellä ei tosiasiassa ole siihen henkilöstöä, vaan hän joutuu tehtävänsä täyttämiseksi turvautumaan säännönmukaisesti toisten virkamiesten johtamaan henkilöstöön, niin kuin nyt on monissa osin maata.

Paikallispoliisin yksiköiden tulee olla siis voimavaroiltaan sellaisia, että ne kykenevät hoitamaan tavanomaiset poliisitehtävät pääsääntöisesti itsenäisesti, ja tästä, arvoisa puhemies, nähdäkseni tässä asiassa on keskeisiltä osiltaan kysymys.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä totesi, että minä en ollut lukenut pykälää tästä. 6 §:ssä todetaan selvästi: "Valtioneuvoston asetuksella säädetään kihlakunnan poliisilaitoksista, joiden toimialueena on useampi kihlakunta", ja tämä on poliittisen päätöksen harkinnassa. (Ed. Petri Salo: Entäs palvelutoimistot?) — Sisäministeriö päättää kihlakunnan poliisilaitoksen sekä sen palvelutoimistojen sijaintipaikat. Ne ovat siis astetta ylempänä. Tämä on mielestäni hyvä asia tässä esityksessä, että nämä molemmat asiat on nostettu poliittiseen harkintaan.

Kokoomuksen edustajat ovat voimakkaasti kritisoineet poliisien määrää ja rahoitustakin. Muistan vain, että kun teidän edustajanne Itälä oli poliisiministerinä, sinä aikana muun muassa poliisien määrä laski selvästi enemmän. Nyt se on määritetty vuoden 2002 tasolle kuitenkin. Seurauksena oli se, että poliisikouluunkin otettiin selvästi vähemmän muutamana vuonna oppilaita kuin tällä hetkellä. Silloin oltiin sillä puolella hyvin hiljaa poliisin rahoituksesta. Me olimme oppositiossa ja tietysti vaadimme lisää rahaa, niin kuin te nyt. Näinhän tämä tapahtuu: ollaan vuoroin oppositiossa ja vuoroin hallituksessa. Mutta sen muistan, kun olin itse maaherra Heikki Kosken työryhmän jäsen, jossa linjattiin, että poliisimiesten määrä olisi hieman noussut vajaan 8 000:n tasosta vuoteen 2010 mennessä, että Itälän ollessa ministeri se lähti heti jyrkkään laskuun. Nyt on kumminkin se parannus, että määrä on selvästi paalutettu vuoden 2002 tasoon.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys poliisihallinnosta minusta on ihan paikallaan siinä mielessä, että organisaatiothan ovat aina vuosittain käymistilassa ja niin tämä poliisiorganisaatiokin. Lähtökohta minusta tässä on hyvä siinä mielessä, että paikallispoliisin toiminta-alueitten laajentamisella pyritään tehostamaan peruspoliisitoimintaan kuuluvia kenttäpartiointia mukaan lukien hälytystoiminta, rikostutkinta ja lupapalvelut, ja samalla sisäisestä hallinnosta, talous-, henkilöstö- ja muu hallinto, sekä poliisitoiminnallisista tukitoimista vapautuvia voimavaroja voidaan käyttää, kohdistaa peruspoliisitoimintaan. Eli lähtökohta nyt on se, että kun poliisihallintoa laajennetaan useamman kihlakunnan alueelle, varsinkin harvaanasutuilla alueilla, niin siinä pitää meidän tosiaan muistaa, että on kysymys kahdesta asiasta: kenttätoiminta on toiminnallista toimintaa kentällä ja hallinnollinen toiminta on hallinnointia, niin kuin täällä ed. Väistö kertoi.

Tässä hallituksen esityksessä minusta on se hyvää, että poliisitoiminnalle esitetään nyt ne vaatimukset, että kirjataan, mikä on lain tarkoitus eli mitä poliisitoiminnalta vaaditaan, ja se läheisyysperiaate on kaikkein tärkein. Minun mielestäni kihlakuntia Suomessa on liikaa. Ruotsissa on vain 30 kihlakuntaa ja meillä 90, ja Ruotsissa väestö on melkein puolitoistakertainen. Johtaminen on aivan erilaista kuin kymmenen vuotta sitten, kun näitä kihlakuntauudistuksia meillä tehtiin. Eli siinä mielessä hallitus on oikeilla linjoilla, (Puhemies koputtaa) että suuremmat yksiköt ja hallinnon toimintaa pitää tehostaa ja samoin kenttätoimintaa poliisin osalta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Eihän tämä ole oikein inhimillinen aika käydä tärkeää keskustelua valtion paikallishallinnon keskeisestä sisällöstä, lähes kello puoli kaksi yöllä, mutta ei ollut kyllä hyvä ajankohta se viime viikon perjantaikaan kello 17, kun ei edes valiokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voinut olla esittelemässä. Mutta jo tämä keskustelu tässä vaiheessa osoittaa, että meidän olisi täytynyt varata riittävästi aikaa tähän keskusteluun.

Aivan muutamia huomioita. Ensinnäkin keskustan edustajille: Minä olen hieman suruissani teidän takia. Silloin kun maassa oli Matti Vanhasen hallitus ja teillä oli voimaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, tehtiin tämän lain muotoon valtion paikallishallintoon ratkaisu, joka vaikuttaa tulevaisuudessa vielä pitkään. Minä tiedän, että näitä pöytäkirjan lausuntoja, mitä tänä iltana on annettu, tutkitaan vielä pitkään. Varmaan tulee päivä, kun sanotaan, että ei, kun silloin oli kokoomus hallituksessa, mutta minä nyt korostan, että nyt on Matti Vanhasen hallitus. (Ed. Väistö: Kyllä, kyllä, ja te olitte valiokunnassa hyväksymässä mietintöä!) Ja hallintovaliokunnan puheenjohtajana on Matti Väistö, joka viime kaudella löysi hallituspuolueen edustajat, minut ja ed. Hemmilän, monesti samalta viivalta. Meillä oli yhteinen näkemys siitä, että tällaista lainsäädäntöä ei pidä toteuttaa, ja se blokattiin. Se vaati rohkeutta. Minä tiedän, ed. Väistö, teidän ei enää tarvitse kohdata äänestäjiä. (Ed. Väistö: Kyllä, kyllä, joka päivä!) — Niin. Mutta helpompaa on mennä vaaleihin, kun ei tarvitse enää olla itse ehdokkaana.

Mutta me tiedämme kaikki, jotka rehellisesti tämän lainsäädännön tietävät, että tässä mennään väärään suuntaan. Maaseudun poliisipalvelut palvelevat. Ed. Ranta-Muotio, Teuvan palvelupisteen lopettaminen on huomattavasti helpompaa ylijohdon Helsingissä tehdä kuin sellaisen ihmisen, joka joutuu kohtaamaan päivittäin teuvalaisia. Se on yksi nuijankopautus, kun Teuvan palvelutoimisto on lakannut. Se on hyvin helppo tehdä tuolta sisäasiainministeriöstä verrattuna siihen, että se tehdään lähempää, jossa käydään keskustelua kunnan tai kuntalaisten tai palveluntarjoajan ja käyttäjien osalta. Oikeastaan se on jopa helpompaa. (Ed. Ranta-Muotio: Mutta jos lääninjohto sen tekee, niin se on paljon helpompaa!) Myöskin lääninjohdon täytyy käydä kuntajohdon ja paikallisen väestön kanssa keskustelua, mutta en ole vielä koskaan huomannut, että poliisin ylijohto olisi käynyt keskustelua teuvalaisten kanssa heidän palvelutoimistonsa kohtalosta. (Ed. Ranta-Muotio: Mutta sisäministeri voi käydä!) — Näin se ei toimi. Tämä on saivartelua. Me tiedämme kuitenkin, että päin honkia mennään tämän lakiesityksen osalta. Minua harmittaa, kun maassa oli hallitus, uskoin niin, että keskusta pystyy nimenomaan puolustamaan niitä arvoja, joita tässä laissa loukataan, pitämään huolen siitä, että maaseudun ja myöskin reuna-alueitten poliisipalvelut turvataan pitkälle tulevaisuuteen.

Esimerkiksi viime viikolla syyttäjälaissa, käsittelimme sitä erikseen, me laitoimme lakiin pykälän, jossa todettiin, että työssäkäyntialue säilyy syyttäjällä samana myöskin työnaloittamispaikkakunnalla. Miksi ei myöskin poliisilla todeta samaa? Että sen kauhajokelaisen poliisin ei tarvitse lähteä ajamaan Seinäjoelle, mikäli kihlakunnat yhdistetään. Miksi ei sanota, että työssäkäyntialue, Teuva, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, on alue, se paikka, missä hänen pitää jatkossakin saada aloittaa työnsä, eikä laiteta nuorta miestä ajamaan esimerkiksi 70 kilometriä toiseen suuntaan? Ei mitään henkilöstöpoliittisia takaportteja tähän ole jätetty. Ei ole ajateltu asiaa siltä näkökulmalta, joka sen työn tekee. Sanotaan, että on hyvä johtaa hyvin. Se on luonnollista. Hyvää henkilöstöpolitiikkaa, muttei sanota mitään konkreettista. (Ed. Väistö: Maa on erilainen!)

Näin tehdään, kun säästetään. Keskitetään miehiä sinne, minne tarvitaan, ja sitten reuna-alueet, eiköhän ne siellä kuitenkin jotenkin pärjää. Miten tehdään ennalta ehkäisevää työtä kouluissa, päiväkodeissa, partioinnissa? Kierretään kaupungissa lähialueella eikä lähdetä 150:tä kilometriä ajamaan, koska yksikin virkatehtävä johtaa siihen, että päivä menee neljä tuntia pitkäksi. Mutta jos työ, sen aloittamispaikka ja toimialue on lähellä, niin on aivan luonnollista, että sitä hoidetaan tasapuolisemmin. Tästä on tässä laissa kysymys keskeisesti. Sen takia, kun mennään isoihin yksikköihin, niin se johtaa siihen, että reunoilla palvelut heikkenevät. Se on väistämätön totuus. Sen takia olen erittäin harmissani, että tämä lakiesitys meni läpi. Minä luotin, että hallintovaliokunnassa löytyy vielä semmoinen ryhti, että tämä olisi torpattu. (Ed. Väistö: Edustaja oli hyväksymässä yksimielisen mietinnön!)

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kertauksen vuoksi vielä muutama asia tässä. Kun tätä hallintolakia on käsitelty jo kohta kaksi tuntia, niin siitä huolimatta tai oikeastaan tämän keskustelun aikana olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että ainakaan eräät valiokunnan jäsenet eivät tässä vaiheessakaan, kun asia on täällä päätettävänä ja mietintö on kirjoitettuna, tiedä, mistä nyt päätetään. Huolimatta siitä, että valiokunta on kuullut jopa kolmeakymmentä asiantuntijaa, (Ed. Petri Salo: Yhteensä neljäkymmentä!) kirjallisia lausuntoja on annettu näitten kolmenkymmenen henkilön lausuman lisäksi vielä useita. Mutta itse asiassa eduskunnassa olisi ollut asiantuntemusta omasta takaa. Täällä on kuultu erittäin hyviä, ansiokkaita puheenvuoroja kollegoilta, ed. Vistbackalta ja ed. Petri Salolta muun muassa. (Ed. Väistö: Hän oli valiokunnassa!)

Ihmetellä täytyy, että todellakin tämä hallintolain uudistus nyt etenee eduskunnassa. Tällä tulee olemaan erinomaisen kauaskantoiset vaikutukset. Kansalaisten keskuudessa luottamus poliisiin on joka tapauksessa ollut korkealla. Pitkälti se on perustunut poliisin läheisyyteen ja paikallistuntemukseen. Poliisihallintolakiuudistuksen myötä poistettaisiin kyllä joitakin päällikön virkoja ja palvelutoimistoja voidaan lakkauttaa, sitä myöten myöskin poistaa hallintovirkoja, mutta vaikka mietinnössä puhutaan palveluiden kehittämisestä, tosiasiassa palvelut tulevat ratkaisevalla tavalla heikentymään.

Uudistuksen perusteluissa todetaan, että yhdistämällä kaksi yhden partion poliisilaitosta saadaan lisäresursseja. Perusteluissa todetaan, että näin resurssit saadaan joustavaan käyttöön. Kuitenkin jo nykyisellään kihlakuntien ja poliisilaitosten rajat eivät ole tiukkoja, ja tarpeen mukaan resursseja käytetään jo nyt ristiin sekä kihlakuntien välillä että eri yksiköitten välillä. Totuus on se, etteivät resurssit lisäänny siitä yhtään, jos kaksi poliisilaitosta yhdistetään. Sen sijaan on erittäin suuri vaara, että suurten yksiköitten myötä reuna-alueet tulevat jäämään vaille poliisipalveluja kokonaan. Aikanaan tehdyn kihlakuntauudistuksen kokemukset ja lopputulokset nimittäin ovat olleet varsin huonot, ja tässä uudistuksessa tulee käymään samalla tavoin kuin kymmenen vuotta sitten toteutetussa. Kihlakuntauudistuksen tavoitteena nimittäin oli kymmenen vuotta sitten, että partioita tulee lisää. Niin ei käytännössä kuitenkaan tapahtunut. Ilmeisesti kasvanut byrokratia söi partiot. Poliisihallintolain tavoitteena on maakunnittaiset poliisilaitokset, ja nyt on päivänselvää, että isojen keskusten ulkopuolella poliisipalvelut tulevat tämän lakiuudistuksen myötä heikentymään. Vaikka yksikkökokoa nyt suurennetaan, se ei tule vaikuttamaan kenttätyötä tekevien poliisimiesten määrää lisäävästi.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät suoritukset ja hyvä palvelu perustuvat motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilökuntaan, joka kokee tekevänsä tarpeellista ja merkityksellistä työtä. Poliisihallintolaissa suunnitellut muutokset eivät tule parantamaan poliisin näkyvyyttä eivätkä myöskään palveluiden laatua ja turvallisuuden takaamista. Pienempien poliisilaitosten henkilöstön persoonalla ja toimintatavoilla on ollut myös huomattava vaikutus yleisön mielipiteeseen poliisista ja sen toimintakyvystä. Poliisin työn hyvää arvostusta ja kansalaisten luottamusta ei pitäisi tuhota tällaisilla uudistuksilla.

Yleiskeskustelu päättyy.