Täysistunnon pöytäkirja 124/2006 vp

PTK 124/2006 vp

124. TORSTAINA 30. MARRASKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys laiksi sähköisestä lääkemääräyksestä sekä laiksi lääkelain 57 ja 57 a §:n muuttamisesta

 

Valto Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrettävistä syistä kellon ollessa näin paljon aamuyöllä en käytä asian käsittelyyn niin paljon aikaa kuin ajattelin.

Haluan kuitenkin todeta, että kysymyksessä on aika merkittävä asia, hallituksen esitys laiksi sähköisestä lääkemääräyksestä sekä laiksi lääkelain 57 ja 57 a §:n muuttamisesta, mikä avaa ihan uusia mahdollisuuksia lääkejärjestelmän käytäntöön. Tämän toteuttamiseksi perustetaan valtakunnallisesti keskitetty tietotekninen järjestelmä, johon kaikkien terveydenhuollon toimintayksiköiden ja apteekkien tulee liittyä. Erona paperille laadittuun lääkemääräykseen on, että lääkemääräys talletetaan Reseptikeskukseen eikä sitä anneta potilaalle. Jos potilas ei halua, että lääkemääräys laaditaan sähköisesti ja tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen, on hänellä oikeus saada perinteinen, paperille laadittu lääkemääräys. Mielestäni on hyvä, että tämä mahdollistetaan laissa. Sitten on erityisesti mainittu, että itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ei kuitenkaan tarvitse ottaa käyttöön järjestelmää.

Valiokunnan perusteluista muutama sana:

Valiokunta on hyväksynyt 2. lakiehdotuksen muuttamattomana ja muuttanut 1. lakiehdotusta, niin, kuin se on mietintöön kirjoitettu. Otan ihan muutaman pykälän osalta muutaman asian esille.

4 luvun 15 §:stä, joka käsittelee tietojen luovuttamista viranomaisille, todetaan, että lakiehdotuksen tarkoituksena ei ole ollut mahdollistaa Kansaneläkelaitoksen reseptitietojen luovutusta 15 §:ssä nimenomaisesti säädettyä laajemmin. Tämän takia valiokunta ehdottaa 3 momentin täydentämistä siten, ettei Kansaneläkelaitos voi luovuttaa tietoja muussa laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden tai -oikeuden perusteella.

Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 5 momentin, joka mahdollistaa reseptitietoja koskevien yhteenvetojen laatimisen ja luovuttamisen lääketurvallisuuden sekä lääkehoidon kustannusten ja hyötyjen selvittämiseen. Harkinta yhteenvetotietojen sisällöstä on säännöksen perusteella Kansaneläkelaitoksella.

Sitten 4 luvun 17 § Katseluyhteys, joka on uusi pykälä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan potilaille on tarkoitus luoda sähköinen katseluyhteys Reseptikeskuksen heitä itseään koskeviin tietoihin. Vaikka lainsäädäntö ei sinänsä estä katseluyhteyden luomista, valiokunta ehdottaa, että asiasta säädetään uudessa 17 §:ssä, jolloin lakiehdotuksen 17 § ja sen jälkeen tulevien säännösten numerointi muuttuu. Säännöksen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö voisi myös säätää asetuksella tietojen antamistavasta.

Sitten vielä muutama asia, mihin valiokunta on kiinnittänyt mietinnössään huomiota:

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lakiehdotuksen mukaan valtio ja kunnat laativat yhteisiä standardeja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja edistävät yhdessä uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteuttamistapojen sekä sähköisten palveluiden käyttöönottoa (HE 155/2006 vp).

Kansallista Reseptikeskusta ja lääketietokantaa ylläpitäisi Kansaneläkelaitos, jolle on ehdotettu keskeistä roolia myös samanaikaisesti eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asiakastietojärjestelmästä, (HE 253/2006 vp) joka on vielä valiokunnan käsittelyssä ja huomenna todennäköisesti valmistuu.

Sähköisen lääkemääräyksen käyttöön ottaminen koko maassa on merkittävä uudistus, niin kuin jo totesin. Järjestelmän avulla voidaan parantaa lääkkeitä käyttävien potilaiden hoitoa ja helpottaa lääkkeitä määräävien ja niitä toimittavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtä. Valtakunnallinen reseptitietokanta parantaa mahdollisuuksia potilaiden kokonaislääkityksen hallintaan ja lisää lääketurvallisuutta, mikä kokonaisuudessaan on hyvin merkittävä ja tarpeellinen asia. Reseptikeskuksen tietojen perusteella lääkkeen määrääjä voi tarkoituksenmukaisella tavalla selvittää potilaan aiemman lääkityksen ja välttää päällekkäisten tai yhteensopimattomien lääkkeiden määräämisen. Tästähän julkisuudessa on paljon keskusteltu, ja toivon mukaan tältä osinkin syntyy järkevä kokonaisuus. Lääkkeiden hinta- ja korvattavuustiedot ovat myös järjestelmässä helposti saatavilla, mikä edistää lääkekustannusten hallintaa.

Erityisesti vielä tietosuojasta, mitä valiokunta on todennut:

Koska lääkemääräyksien tiedot ovat potilaan kannalta arkaluonteisia, lainsäädännössä on huolehdittava niiden tietojen käyttämisestä vain potilaan suostumuksella ja laissa säädettyihin tarkoituksiin. Potilaan yksityisyyden suojaamiseksi tarpeelliset suostumus- ja salausmenettelyt on sovitettava yhteen käytännön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen kanssa. Esimerkiksi lääkemääräyksen salaus tulee toteuttaa teknisesti yksinkertaisella ja joustavalla tavalla. Esityksen perusteluissa esimerkkinä mainitun reseptikohtaisen nelinumeroisen tunnuksen käyttö saattaa aiheuttaa ongelmia käytännön toiminnassa. Salauksen toteuttamistapaa onkin valiokunnan käsityksen mukaan syytä vielä selvittää.

Sitten todetaan, että sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton vapaaehtoisuus yksityislääkäreillä ja mahdollisuus salata sähköinen resepti jättävät potilaille edelleen mahdollisuuden lääkkeiden väärinkäyttöön joissakin tilanteissa. Toisaalta esitys parantaa valvontaviranomaisten mahdollisuuksia selvittää lääkkeiden määrääjien toiminnan asianmukaisuutta Reseptikeskuksen tietojen avulla. Valiokunta pitää tarpeellisena, että selvitetään mahdollisuudet myös paperimuotoisten lääkemääräysten ilmoittamiseen Reseptikeskukseen lääkkeen toimittamisvaiheessa.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi totean, että kokonaislääkityksen hallinnan avulla voidaan seurata lääkehoitojen toivottujen vaikutusten toteutumista ja estää haitallisten yhteisvaikutusten esiintymistä. Tästä asiantuntijakuulemisen yh- teydessä saatiin laaja katsaus. On todella tärkeätä, että tällä järjestelmällä voitaisiin lääkehoitojen toivottujen vaikutusten toteuttamista seurata ja nimenomaan estää haitallisten yhteisvaikutusten esiintyminen, kuten lakitekstissä sanotaan.

Järjestelmän käyttöön ottamiseen liittyy vielä huomattavaa tiedotustarvetta, koska sähköinen asiointi terveydenhuollossa merkitsee suuria muutoksia sekä kansalaisten että terveydenhuollon toimijoiden kannalta. Valiokunta toteaakin, että lain voimaantulon siirtymäajan pituus on tältä kannalta tarkoituksenmukainen. Uudistuksen mukanaan tuomat taloudelliset ja potilasturvallisuuteen liittyvät hyödyt ovat kuitenkin niin merkittäviä, että sähköisen lääkemääräyksen käyttöön ottamista on syytä mahdollisuuksien mukaan kiirehtiä jo ennen voimaantulosäännöksessä asetettavaa takarajaa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on murroksessa, mikä vaatii toimenpiteitä samaan suuntaan, jotta käytettävissä olevat resurssit, jotka ovat olemassa, voidaan kohdentaa sinne, missä tarvekin on suurin. Eduskunnassa on parasta aikaa käsittelyssä kaksi samaan suuntaan vaikuttavaa lainsäädäntöhanketta, joista toinen tulee lähipäivien aikana tänne suuren salin käsittelyyn ja koskee sosiaali- ja terveydenhuollon sähköistä asiakirjatietojärjestelmää, ja nyt käsittelyssämme on lakiesitys sähköisestä lääkemääräyksestä, jossa myös muutetaan lääkelakia. On syytä hahmottaa se, että kyse on osasta laajempaa kokonaisuutta. On erittäin tärkeää, että tietoteknologian avulla päästään eteenpäin ja pystytään hyödyntämään nykytekniikkaa ja tätä kautta pystytään löytämään niin taloudellisia säästöjä kuin varsinkin tällaisen keskitetyn järjestelmän luomisen yhteydessä myös toisaalta parantamaan potilasturvallisuutta ja sitä kautta hakemaan hyötyjä niin yksilötasolla kuin koko tämän järjestelmänkin kannalta. Kysehän on arkaluontoisista tiedoista, joita ei haluta levitettävän mihinkään, mutta toisinpäin: keskitetyn mallin kautta ja tietoturvallisuudesta huolehtien potilaan suostumus mukaan saaden on mahdollisuus eteenpäin päästä.

Arvoisa rouva puhemies! Tätä Reseptikeskusta, jota nyt ollaan luomassa, tulee jatkossa ylläpitämään Kansaneläkelaitos. Ei niinkään tämän lain yhteydessä, mutta tuon asiakastietojärjestelmän yhteydessä jotkut kollegat ovat sotkeneet Kansaneläkelaitoksen nykyisen etuusjärjestelmän ja tämän synnytettävän arkistojärjestelmän keskenään. Kansaneläkelaitos on luonteva ylläpitäjä (Puhemies koputtaa) jokaista suomalaista koskettavan järjestelmän luomisen osalta, ja pidän erittäin kannatettavana sitä, että Kela alkaa tätä hallinnoimaan.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokuntien mietintöjen kannanotto-osan aluksi on tapana sanoa: "hallituksen esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen". Tämä esitys todella on. Tällä hetkellä on hallintovaliokunnassa työn alla kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä lakikokonaisuus. Sen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu, että kunnat ja valtio yhdessä edistävät uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteuttamistapojen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Vaikka tämä ei ole välittömästi osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta, se merkittävällä tavalla edesauttaa sitä. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto osaltaan parantaa koko terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja on myös esimerkkinä muille osille palvelurakennetta. Sähköinen lääkemääräys parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta, vähentää väärinkäytösten mahdollisuuksia ja helpottaa ja tehostaa merkittävästi lääkkeiden määräämistä ja toimittamista.

Yleiskeskustelu päättyy.