Täysistunnon pöytäkirja 124/2006 vp

PTK 124/2006 vp

124. TORSTAINA 30. MARRASKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

14) Laki tuloverolain muuttamisesta

 

Pekka Kuosmanen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tänään on joulukuun 1. päivä, perjantaiaamu, ja kello on viittätoista vaille kolme. Kysymyksessä on lakialoitteeni 147/2006, ja salissa ovat paikalla vielä ed. Essayah ja ed. Väistö. Erittäin arvokas kuulijakunta minulla on tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Suomessa on lähes puolitoista miljoonaa eläkkeensaajaa. Määrä kasvaa jatkuvasti, ja pian eläkeläisiä on täysi-ikäisestä väestöstä yli kolmannes. Tämä eläkeläisten suuri joukko on viime vuosina joutunut lukuisten vääryyksien kohtelemaksi, ja henki on nyt syystäkin se, että mitta on täysi. Eläkeläisten asioiden hoidossa on suunnan muututtava. Ei voi olla oikeudenmukaista, että eläkkeitä leikataan perusteettomasti ja näin heikennetään eläkeläisten ostovoimaa tuntuvasti. Ei ole myöskään oikeudenmukaista eikä sivistysvaltiolle soveliasta, että ikäihmisten palvelut eivät vastaa monelta osin tarvetta lainkaan ja liian usein esimerkiksi vanhustenhuollon palveluissa pelkästään inhimillisyyden säilyttäminen täytyy kyseenalaistaa.

Oikein ei myöskään missään tapauksessa ole se, että eläkeläiset joutuvat ankaramman verotuksen kohteeksi kuin palkansaajat. Tämän epäkohdan korjaaminen onnistuu tuloverolain muuttamisella, jota me allekirjoittaneet tällä lakialoitteella esitämme. Moni eläkeläinen on pettynyt nykyhallituksen toimiin eläkeläisten asioiden ja olojen parantamiseksi, vaikka lupauksia viime vaalien alla sateli ja odotukset olivat korkealla. Nyt vielä ehtii korjata tilannetta. Suomeen on ehdottomasti luotava sellainen eläkejärjestelmä ja eläkeverotus, joka turvaa nykyistä paremmin eläkeläisten ostovoiman ja lisää myöskin tasa-arvoa sukupolvien välillä. Eläkeläiset ovat perustellusti kokeneet epäkohdaksi palkansaajia korkeamman verotuksen. Erityisen vaikea tilanne on pienehköä työeläkettä saavien kohdalla, joiden tuloverotus on kireämpää kuin samatuloisilla palkansaajilla. Tulovälillä 13 000—36 000 euroa eläkettä verotetaan ankarammin kuin palkkatuloa. Tasapuolisuuden vuoksi on aiheellista, että eläkkeensaajien verotusta kohtuullistetaan palkansaajien tasolle tällä nimenomaisella tulovälillä valtionverotuksen uudella eläketulovähennyksellä. Eläkkeensaajien tuloveronkevennyksellä lisätään paitsi sukupolvien välistä tasa-arvoa myös eläkeläisten ostovoimaa. Eläketulovähennys keventäisi eläkkeensaajan tuloveroa enimmillään 2,9 prosenttiyksikköä, ja kevennyksen piiriin kuuluisi yli puoli miljoonaa suomalaista eläkkeensaajaa.

Kun säädetään uusi valtionverotuksen eläketulovähennys, on syytä kumota voimassa olevan lain tarpeeton 100 §, jossa säädetään tulosta tehdystä valtionverotuksen vanhasta eläketulovähennyksestä. Sillä ei enää vuonna 2006 ole merkitystä, koska sitä ei myönnetä niillä tulotasoilla, joilla eläkkeensaaja maksaa valtiolle veroja.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiesityksen:

"Laki tuloverolain 100 ja 125 a §:n muuttamisesta.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 30. päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain 100 § sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1126/1996 ja 896/2001 sekä lisätään mainittuun lakiin 1535/1992 uusi 125 a §, joka kuuluu seuraavasti:

Valtionverotuksen eläketulovähennys

Ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta vähennetään valtionverotuksen eläketulovähennys. Vähennys lasketaan verovelvollisen eläketulon perusteella.

Vähennys on 10 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 12 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 500 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 20 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 3 prosentilla puhtaan ansiotulon 20 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään valtionverotuksen ansiotulovähennyksen jälkeen ja ennen muita ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

Jos vähennys on suurempi kuin ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrä ennen vähennyksen tekemistä, erotusta vastaava määrä, kuitenkin enintään verovelvolliselle määrätyn kunnallisveron, kirkollisveron ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun yhteismäärän suuruinen määrä, luetaan verovelvollisen hyväksi siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään pidätetyn ennakon käyttämisestä."

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007, ja minun lisäkseni on 39 kansanedustajaa allekirjoittanut tämän lakiesityksen.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmasen lakialoite liittyy eläkeläisten verotukselliseen epäkohtaan. On totta, että eläkettä verotetaan 13 000—36 000 euron vuotuisen eläketulon osalta palkkatuloa ankarammin. Tähän epäkohtaan on tulevan hallituksen ohjelmassa kiinnitettävä huomiota.

Keskusta korostaa, että samanaikaisesti on otettava ratkaistavaksi myös pienimpien eläkkeiden korotus. Nämä kaksi kysymystä on todella otettava samanaikaisesti keskusteluun ja myös hallitusohjelmaan. Me tiedämme, että meillä on hyvin paljon edelleen niitä eläkeläisiä, joiden vuotuinen eläketulo on merkittävästi alle 13 000 euron, ja on tärkeää, että heidän ostovoimaansa myös kyetään parantamaan, ja tällä tavoin eläkeläisten kokonaiskysymys tulee samanaikaisesti ottaa hallituksen ohjelmaan ja myös sitä koskevat sekä eläketulon korotus että verotuksellisten epäkohtien korjaaminen on ratkaistava.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmasen lakialoite on hyvä ja kannatettava ja noudattelee pääosin sitä mallia, mitä Veronmaksajain keskusliitto on esittänyt. Tässähän pyritään nimenomaan näitten noin 400 000:n, ehkä jopa lähemmäs puolen miljoonan, eläkeläisen tilanteen parantamiseen, jotka maksavat eläkkeestään enemmän veroja kuin vastaavan suuruista ansiotuloa saavat tulonsaajat. Se syyhän on se, että eläkeläinen ei voi saada tulonhankkimisvähennystä eikä ansiotulovähennystä, ja tällainen uusi eläketulovähennys valtionverotuksessa auttaisi nimenomaan heidän tilannettaan.

Kunnallinen eläketulovähennyshän huolehtii kuntapuolella oikeastaan täysin pelkkää kansaneläkettä saavien kohdalla sen, että kansaneläkkeestä ei mene veroa, mutta nämä, jotka saavat kansaneläkkeen päälle pientä työeläkettä, joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen eli heidän kohdallaan verotus on ankarampaa. Tämä epäkohta on noussut tämän vaalikauden lopussa esille, ja on aivan selvää, että tähän kyllä varmasti joudutaan tulevalla hallituskaudella palaamaan.

Keskustelu päättyy.