Täysistunnon pöytäkirja 124/2014 vp

PTK 124/2014 vp

124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

13) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työsopimuslain 13 luvun 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja työttömyysturvalain 7 luvun 3 §:n 3 momentin kumoamisesta

 

Tarja  Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ja nimenomaan niiden palkkatukisäännösten osalla. Esityksen tavoitteena on se, että palkkatukijärjestelmä olisi yksinkertaisempi ja se toimisi paremmin rakennetyöttömyyden vähentämiseksi sekä työnantajien ja työttömien ja työnhakijoiden yhdenvertaisuus lisääntyisi.

Tässä ehdotetaan, että luovuttaisiin nykyisestä palkkatuen perustuki- ja lisäosamallista, ja tämä esitys on varsin hyvä, koska jos katsomme sitä todellisuutta, millaisia päätöksiä eri te-toimistoissa tehdään, niin itse asiassa kukaan ei voi olla varma, minkä tasoista tukea missäkin tilanteessa saa, niin erilaisia nuo käytännöt ovat. Sen takia on hyvä, että siirrytään palkkatuen prosentuaaliseen määrään. Elikkä kysymys on siitä, että palkkatuki olisi aina suhteessa saatavaan palkkaan. Se olisi joko 30, 40 tai 50 prosenttia palkasta.

Valiokunta on pitänyt hyvänä sitä, että kun nykymallissa maksetaan tietty summa, niin tässä mallissa siirrytään prosenttiosuuteen, joka saattaisi jopa edistää sitä, että nämä palkkatukipaikat eivät ole aina niitä kaikkein pienipalkkaisimpia tehtäviä, vaan tämä tukimalli voisi suosia myös vähän toisentyyppistä kehitystä.

Miten nämä prosenttiosuudet sitten määräytyvät? Mitä korkeampi tukimäärä on, niin tavallaan sitä vaikeampi on kyseessä olevan ihmisen työllistyä avoimille työmarkkinoille, elikkä tuen määrä on sitä korkeampi ja tuen kesto on sitä pidempi, mitä pidempään tuella palkattava henkilö on ollut työttömänä. Valiokunta on tätä omissa arvioissaan pitänyt hyvänä järjestelmänä. Vamman tai sairauden aiheuttama pysyvä tai pysyväisluonteinen tuottavuuden alentuma on sellainen syy, jonka perusteella tuki olisi aina 50 prosenttia palkkauskustannuksista.

Lisäksi aivan uutena elementtinä tulee niin sanottu ikääntyneiden työttömien palkkatuki, jossa on kyse siitä, että kun ihminen on 60 vuotta täyttänyt ja hän on ollut pitkäkestoisesti työttömänä, itse asiassa yhden vuoden yhtäjaksoisesti, niin sen jälkeen hän voi saada käytännössä pysyvän palkkatuen, joka voidaan myöntää kerta toisensa jälkeen niin sanotun jäähysäännön iskemättä. Ajatus on, että tämän tuen avulla ihminen voitaisiin ikään kuin saattaa kunnialla eläkkeelle, jos hän ei ilman tukea voi työtä saada.

Yhdistysten näkökulmasta järjestelmä ei kulje prosenttiperusteisesti, vaan se on sidoksissa työaikaan. Yhä edelleen yhdistykset, kolmannen sektorin toimijat, sellaiset, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa, voisivat saada palkkakustannukset täysimääräisesti silloin, kun ne vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa. Budjetissa määritellään joka vuosi katto, joka tuolla palkkatuella voisi olla, ja tämän vuoden budjetissa se on määritelty korkeintaan 2 000 euroon. Valiokunta piti omassa kannanotossaan tätä yhdistysten 100 prosentin korvausta erittäin tärkeänä ja hyvänä, koska tiedämme, että järjestöissä ei välttämättä ole omaa rahaa, jolla ihmisiä voitaisiin työllistää, mutta järjestöt yleensä työllistävät niitä pitkäaikaistyöttömiä, joiden on kaikkein vaikeinta päästä työmarkkinoille.

Sitten tulevat ne kohdat, joissa valiokunta muutti hallituksen esitystä. Valiokunnan ajatuksen taustalla oli se, että kun me monipalvelukeskuksia koskevassa lainsäädännössä lisäämme kuntien velvollisuutta työmarkkinatuen maksuosuuksista — tämä laki on siis vasta tulossa suuren salin käsittelyyn — niin on aika kohtuutonta, että samaan aikaan monilla kunnilla olisi vaikeuksia käyttää palkkatuettua työtä. Meidän työsopimuslakimme määrää — sinänsä ihan hyvin ja oikein — että jos on olemassa osa-aikaista työtä tai jos käydään yt-neuvotteluja, on lomautettu työntekijöitä tai irtisanottu työntekijöitä, niin on tarjottava ensin osa-aikaisille lisätyötunteja ja irtisanotuille ja lomautetuille niitä työpaikkoja, jotka työyhteisössä avautuvat, jos ne heidän ammattiosaamiseensa suinkin sopivat, mutta tämä sääntö on aiheuttanut sen, että esimerkiksi työpajoissa on ollut vaikea käyttää työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Ainoastaan kuntouttava työtoiminta on sellainen, jossa tämä työsopimuslain lisätyön tai takaisinottovelvollisuuden pykälä ei tule täytäntöön.

Hallitus esitti, että tästä työsopimuslaista huolimatta työpajoihin voitaisiin ottaa asiakkaita työkokeiluun ja kunnissa velvoitetyöllistetyt voitaisiin työllistää ilman, että pitäisi ottaa huomioon työsopimuslain edellytykset. Valiokunta halusi, että me voimme käyttää myös palkkatuettua työtä esimerkiksi nuorten työllistämisessä, koska olisi aika hassua, että ensin, jos nuori on kuntouttavassa työtoiminnassa, hän saa ylläpitokorvausta, ja jos hän sen jälkeen siirtyy työkokeiluun, niin hän ei enää saakaan ylläpitokorvausta vaan hänen toimentulonsa heikkenee ja hänellä ei sen jälkeen olisi näköpiirissä palkitsevaa palkkatukipaikkaa, joka taas parantaisi hänen työllistymisedellytyksiään, koska kyse olisi oikeasta työn tekemisestä ja työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisesta.

Sen takia valiokunta muutti lakia siten, että jatkossa työpajoissa voidaan käyttää myös palkkatukea ilman, että työsopimuslain säännökset sitä estävät. Kysymys on tietenkin siitä, että tällä työllä ei saa korvata niin sanottua tavanomaista työtä, joka kuuluu kunnan velvollisuuksiin, mutta tämän lisäksi kunta voisi tietyissä tilanteissa esimerkiksi kolmannen sektorin pajoilta ostaa palvelua, jota se sitten käyttää omien tehtäviensä, tällaisten avustavien tai ei suoraan lakisääteisten tehtävien, tekemiseen.

Valiokunta pitää tätä esitystä kannatettavana ja on tyytyväinen siitä, että tämä palkkatukijärjestelmä selkeytyy, mutta haluaa, että sitä seurataan, koska yhä edelleen eri te-toimistojen ikään kuin omaan päätäntävaltaan jää se, kuinka pitkiä palkkatukijaksoja myönnetään.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Filatov tuossa totesi, tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia palkkatukisäännösten osalta. Lain tavoite ja henki on mielestäni varsin tärkeä: palkkatukijärjestelmän yksinkertaistaminen, rakennetyöttömyyden vähentäminen ja työnantajien ja työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuuden lisääminen. Yksi tärkeä kohderyhmä on 60 vuotta täyttäneet vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt. Heille ehdotetaan pitkäkestoista, käytännössä pysyvää palkkatukea.

Ihmiset kaipaavat oikeudenmukaista ja yhdenvertaista kohtelua myös saadessaan palveluita työ- ja elinkeinotoimistoissa. Voimassa oleva sääntelyhän on antanut muun muassa palkkatuen myöntämisessä laajan tapauskohtaisen harkinnan, ja tästä syystä palkkatukijärjestelmän selkiyttäminen on varsin tärkeää tässä ajassa, kun useat joutuvat siellä te-palveluissa asioimaan.

Valiokuntakäsittelyssä pidimme erityisen tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanoa seurataan ja mahdollisiin havaittuihin ongelmiin myös puututaan välittömästi, jos ja kun niitä huomataan. Te-palveluissa on tällä vaalikaudella toteutettu monia uudistuksia, ja se tuo myös paitsi paineen työntekijöitä kohtaan myös suuren velvoitteen asianmukaisesta tiedottamisesta työnantajille, palkkatukeen oikeutetuille henkilöille ja tuen myöntämisestä vastaaville viranomaisille. Valiokuntatyössä painotimme myös sitä, että myös kolmannen sektorin osuus on tämän lain toteutumisessa äärettömän tärkeä, etten sanoisi välttämätön, ja myös heille tästä asiasta tiedottaminen on todella tärkeää tästä alkuvaiheesta asti.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, joka palkkaa työttömän työnhakijan muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin, palkkauskustannukset nyt sitten korvataan täysimääräisesti ensimmäisten 12 kuukauden ajalta 65 prosentin työajan suhteen. 100-prosenttinen korvaus on erittäin tärkeä järjestöille, mutta toisaalta tietenkin se, että täyden tuen saa vain 65-prosenttista työaikaa vastaavalta osin, saattaa toki ohjata yhdistykset ja säätiöt lyhentämään työllistyvien työaikaa, jolloin nämä saattavat sitten jäädä jopa toimeentulotukea hakeviksi asiakkaiksi.

Esityksen mukaan työnantaja voi tietyissä tilanteissa myöskin poiketa lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä sekä takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia entisiä työntekijöitään koskevasta työntarjoamisvelvollisuudesta, ja tämä koskisi muun muassa rekisteröityjä yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka palkkaavat näitä työttöminä olleita.

Tämä on erittäin odotettu uudistus järjestöjen piirissä, koska tämä on hyvin tärkeä asia niiden toiminnalle. Me olemme saaneet paljon yhteydenottoja tämän suhteen, ja onkin tärkeää, niin kuin edustaja Taimela tuossa mainitsi, että tästä muutoksesta nyt sitten tiedotetaan hyvin, etenkin järjestöille, kolmannen sektorin toimijoille, jotta sitten tiedetään, mikä on muuttunut.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ehdotettu uudistus on todella tärkeä: harmonisointi niin, että alueellisesti voidaan olla yhdenvertaisessa asemassa. Tämä antaa myöskin pohjaa sille, että meillä ehkä päästään nyt ikävästä ilmiöstä ainakin tiedon puutteen osalta. Kun järjestelmää yksinkertaistetaan, niin toivottavasti se myös hillitsee sitä, että meillä — kuten tällä hetkellä — kuntouttavaa tukea käytetään, voisiko sanoa, härskisti väärin. Meillä on tämmöiset, ikävästi sanottuna, orjatyömarkkinat tällä hetkellä Suomessa, että meillä kuntouttavalla tuella olevia ihmisiä myydään kunnan toimesta: 10 euroa per päivä maksetaan yksityiselle ja 20 euroa per päivä yritykselle, kun yritykset ottavat näitä henkilöitä vastaan.

Toisaalta siellä on toisella puolella se, että nyt niitä, joita kuntouttavalla tuella on, on yrityksissä normaalissa työsuhteessa, ja heille kuuluisi nimenomaan palkkatuki, koska heidän työkykyisyytensä ei edellytä kuntouttavan työskentelyn luokittelua, vaan he ovat työkykyisiä, toimivat yrityksissä tuotannollisissa töissä. Samaan aikaan toinen yritys toisella puolella Suomea joutuu sitten siihen tilanteeseen, että markkinat vääristyvät siltä osin, että kun työskennellään niin sanotusti yhteiskunnan tuella, niin pystytään tuotteita myymään paljon halvemmalla kuin toisessa yrityksessä, missä normaalissa työsuhteessa olevat työntekijät pyrkivät tekemään sen tuotannollisen työn.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski puuttui erittäin tärkeään asiaan, johon myös valiokunta on kiinnittänyt huomiota, elikkä siihen, miten kuntouttavaa työtoimintaa käytetään. Sitä todellakin käytetään välillä epätarkoituksenmukaisesti ja jopa väärin.

Valiokunta edellytti, että tehdään selkeä ero kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn välillä, koska liian usein ihmiset tekevät täsmälleen samaa tehtävää mutta toinen saa tuosta työstänsä palkkatuetun työn kautta palkan ja toinen tekee sitä kuntouttavana työtoimintana. Lisäksi julkisuudessa on ollut esimerkkejä sellaisesta kuntouttavan työtoiminnan käytöstä, joka ei todellakaan ole edes lainmukaista. Laki määrittelee kuntouttavan työtoiminnan painotussanalla "kuntouttava", mutta sitä käytetään usein painotus sanalla "työ", ilman että siihen liittyy mitään kuntoutusta, ja silloin se ei kyllä ole kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännön mukaista käyttöä. Siksi on tehtävä selkeä ero työn ja kuntoutuksen välille ja seurattava tilanteita, missä kuntouttavaa työtoimintaa käytetään.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Mietinnön esittelyssä valiokunnan puheenjohtaja Filatov toi hyvin esille sen, kuinka valiokunta on paneutunut siihen, että pyritään rajaamaan myös tarkasti se, että ei kunnan omana työnään normaalisti tehtävää työtä siirry tätä kautta maksettavaksi yhteiskunnan tuella niin, että meillä tapahtuu se ikävä seikka, että kunnan omat työt siirtyvät esimerkiksi velvoitetyöllistämisvastuun vuoksi niille henkilöille, jotka on mahdollisesti jostakin syystä jo kunnan omista töistä aiemmin irtisanottu. Eli pitää pitää mielessä se, mitä valiokuntakin on juuri pohtinut: tarkkarajaisuus siitä, että kunnan normaalisti omana työnä tehtävät työt eivät tule jatkossa tehdyksi palkkatuen turvin, voisiko sanoa, vieden niin kuntatyöntekijöiden työpaikat.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​