Täysistunnon pöytäkirja 124/2014 vp

PTK 124/2014 vp

124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

22) Laki sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n muuttamisesta

 

Aino-Kaisa Pekonen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä isyysrahan saanti edellyttää, että isä asuu yhdessä lapsen äidin kanssa. Poikkeuksellisesti isyysrahaa voi saada, vaikka puolisot asuisivat eri osoitteessa, jos erossa asuminen johtuu esimerkiksi työtilanteesta eikä välien rikkoutumisesta.

Vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös niin sanottuun avoisään eli isään, joka elää lapsen äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Isyysrahan saamisen ehtona on myös, että isä on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Myös adoptioisällä on oikeus isyysrahaan. Lisäksi rekisteröidyssä parisuhteessa oleva saa isyysrahaa sukupuolesta riippumatta, jos hän adoptoi puolisonsa lapsen tai adoptiolapsen.

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Tästä enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa isä voi olla kotona äidin kanssa samaan aikaan. Isyysvapaa voi olla palkallista tai palkatonta. Mikäli isyysvapaa on palkaton, maksaa Kela isälle isyysrahaa vapaan ajalta.

Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1—18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyyspäivärahat voi pitää vanhempainrahan jälkeen. Halutessaan isä voi pitää kaikki isyyspäivärahat äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen.

Arvoisa puhemies! Koko sosiaaliturvan etuuslainsäädäntö perustuu perhemallille, jossa samassa osoitteessa asuu äiti, isä ja lapset. Näinhän ei nykyään enää aina ole. Tämä lainsäädännössä edellytetty perhemalli johtaa epätarkoituksenmukaiseen tilanteeseen uusperheiden arjessa. Perhekohtaisten etuisuuksien saaminen päättyy perheiden hajotessa. Tästä seuraa muun muassa vanhempainpäivärahan ja isyysrahan osalta se, että taloudellinen tuki pienten lasten hoitoon kotona päättyy puolisoiden muuttaessa erilleen. Useimmissa tapauksissa lasten osalta avioeroissa kuitenkin sovitaan yhteishuoltajuudesta.

Tilastokeskuksen rekisteriaineiston perusteella vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa eli noin 530 000 eronnutta henkilöä — tämä on siviilisääty "eronnut" väestötietojärjestelmässä — eli oli noin 265 000 eronnutta kotitaloutta. Tilastokeskuksen väestö- ja kuolemansyytilastojen mukaan puolestaan vuonna 2012 kahden aikuisen aviopariperheistä 40 prosentissa oli alle 18-vuotiaita lapsia. Käyttämällä samaa jakaumaa myös eronneille kotitalouksille Suomessa olisi arviolta 105 000 eroperhettä, joissa erohetkellä oli lapsia. Tästä joukosta vain osalla lapset olivat alle 3-vuotiaita.

Hyvät edustajakollegat, jotka vielä täällä salissa tähän aikaan jaksatte kuunnella, aloitteessamme ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi siten, että puolisoiden välien rikkoutumisesta johtuva erillään asuminen ei poista oikeutta vanhempainrahaan ja isyysrahaan, jos lasten elatuksesta ja tapaamisoikeudesta on sovittu tuomiolla tai vahvistetulla sopimuksella, edellyttäen, että äiti ei ole samanaikaisesti vanhempainvapaalla.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustajakollega Pekoselle tämän lakialoitteen valmistelusta ja nimien keräämisestä siihen.

Tässä lakialoitteessa ehdotetaan siis muutettavaksi sairausvakuutuslakia niin, että puolisoiden välien rikkoutumisesta johtuva erillään asuminen ei poista oikeutta vanhempainrahaan ja isyysrahaan. Niin kuin edustaja Pekonen äskettäin itse totesi aloitteentekijänä, tällä hetkellä isyysrahan saanti edellyttää, että isä asuu yhdessä lapsen äidin kanssa.

Mitä itse ajattelen, niin perheet ovat tänä päivänä kovin erilaisia, perhekäsitys on muuttunut meidän yhteiskunnassamme, ja koen, että tämä äsken esitetty, itsekin allekirjoittamani lakialoite vastaa siihen huutoon, joka kohdistuu isien oikeuksiin riippumatta perinteisestä ja yleisimmästä perhekäsitteestä. Isä on aina lapsen isä isän oikeuksineen. Jo tasa-arvoisen kohtelunkin nimissä toivon, että vanhempien erillään asuminen ei ole jatkossa peruste evätä isien oikeutta vanhempain- tai isyysrahaan. Siksi tämä lakialoite, jonka edustaja Pekonen on valmistellut, on varsin kannatettava.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Tasa-arvo on naisen tasa-arvoa suhteessa mieheen mutta myöskin miesten tasa-arvoa suhteessa naisiin, ja tässä aloitteessa on juuri onnistuneesti siitä kysymys. Meillä on todellakin vielä tasa-arvon eteen tehtävää tässä yhteiskunnassa, ja niin kuin tässä on jo todettu, isyys ei tietenkään pääty, vaikka puolisot muuttavat erilleen. Tämä aloite onkin siinä mielessä todella kannatettava, että tässä sitten tasa-arvo ja miehen oi-keus isyyteen vahvistuvat. Toivon aloitteelle myönteistä käsittelyä.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Edustaja Pekosen lakialoite on mielenkiintoinen. Itse asiassa en ole edes ajatellut, että asia on näin. Isyysrahan saanti siis edellyttää yhteistä kotia, ja valitettavasti meillä tänä päivänä on sellaisia perheitä ja sellaisia parisuhteita kasvavassa määrin, että ei enää siinäkään vaiheessa, kun lapsi syntyy, olla yhdessä, ei välttämättä ole koskaan asuttu yhdessä.

Pidän itse sitä tärkeänä, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä omaan biologiseen isäänsä, ja sitä nimenomaan tämä edustaja Pekosen lakialoite vahvistaa, tosiasiallisesti siis antaa isälle myös eron jälkeen mahdollisuuden olla mukana lapsen elämässä syntymästä lähtien. Pidän tätä lakialoitetta mielenkiintoisena ja kannatuksen arvoisena, ja toivon, että tämä asia selvitetään. On arvokasta isälle mutta ennen muuta lapselle, että tämäkin yhteys lähtee kehittymään heti sieltä ensimmäisistä elinkuukausista lähtien.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! En huomannut tuossa äsken mainita, että tämän lakialoitteen on allekirjoittanut 23 kansanedustajaa, ja lähes kaikista eduskuntaryhmistä se sai kannatusta. Nimiä ei kerätty mitenkään kovin tiiviisti ja pitkällä ajalla vaan aika nopeasti, jotta saadaan tämä asia nimenomaisesti tänne saliin keskusteltavaksi ja asia sitä kautta esille.

Edustaja Heinosen tavoin monet kansanedustajakollegat, joilta allekirjoitusta aloitteeseen pyysin, ihmettelivät, onko tämä tilanne todella Suomessa tällä hetkellä näin, ja pitivät tätä itsestäänselvyytenä, kuten edustaja Taimelakin tässä mainitsi omassa puheenvuorossaan.

Haluan kiittää tässä edustajia Heinonen, Taimela ja Eloranta kannatuksesta tälle lakialoitteelle, ja toivon tietysti käsittelyssä myötämielisyyttä aloitetta kohtaan, mutta ennen kaikkea toivon tietysti, että asia etenee viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa, jotta saadaan tällainen epäkohta korjattua meidän suomalaisessa lainsäädännössämme.

Keskustelu päättyi.

​​​​