Täysistunnon pöytäkirja 124/2014 vp

PTK 124/2014 vp

124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

3) Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta toimintakertomus 2013

 

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillähän on käyty lähetekeskustelu täällä toukokuussa kertomuksesta, siis vuoden 2013 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö on valmistunut marraskuussa, ja nyt sitten tämä mietintö on tässä käsittelyssä.

Tuossa kertomuksessa selostetaan neuvoston istuntoja toimintavuoden aikana ja esitetään katsaus Suomen valtuuskuntaan, yleiseen toimintaan. Painopisteethän ovat olleet vuonna 13 Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteiskunnan turvallisuus, pohjoismainen yhteistyö liikenne- ja energiapolitiikan alueilla, kyberyhteistyö ja huoltovarmuusyhteistyö. Näiden teemojen lisäksi valtuuskunta jatkoi rajaestetyön aktiivista seurantaa. Valtuuskunnan toimintatavoissa tapahtui kehitystä siinä mielessä, että meillä on ollut valtioneuvoston jäseniä kuultavana aina näissä kussakin aihekokonaisuudessa, ja tämä kuuleminen ja keskustelu on kyllä katsottu varsin hyödylliseksi ymmärtääkseni molemmin puolin.

Vuonna 2013 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaan Norjan painopistealueet puheenjohtajakaudella olivat vakaa hyvinvointivaltio, nuorisotyöttömyyden torjuminen, terveysalan yhteistyön lujittaminen, rajaesteiden poistaminen, pohjoisten alueiden yhteistyö ja pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteiskunnan turvallisuus. Suomen valtuuskunnan toiminta ja kertomus painottuivat myös aika lailla näihin samoihin teemoihin.

Koska vuoden 2013 pääteema neuvostossa oli ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö Pohjoismaissa, niin näitä ja yhteiskunnan turvallisuutta käsiteltiin neuvoston teemaistunnossa Tukholmassa huhtikuussa 2013. Pohjoismaiden neuvoston mielestä puolustus- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyöhön on saatava laajempi parlamentaarinen ulottuvuus. Tämähän toteutuu omalta osaltaan myös juuri näissä keskusteluissa, jotka parlamenteissa ovat mahdollistuneet viime vuosien aikana. On syytä myös muistaa, että me olemme jatkaneet näitä pyöreän pöydän keskusteluja, joitten teemana on ollut juuri ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Neuvostolla on myös aktiivista kansainvälistä toimintaa, ja omana havaintonani totean, että tällä kansainvälisellä toiminnalla on ollut sellainenkin merkitys, että juuri näillä kansainvälisillä areenoilla Pohjoismaat ovat huomanneet entistä enemmän tarvetta tehdä yhteistyötä. Se on eräällä tavalla tiivistänyt yhteistyötä ja avannut silmiä huomaamaan Pohjoismaiden yhteisiä piirteitä kulttuurisesti, myöskin poliittisesti ja myöskin sen, että meillä mahdollisesti on annettavaa vielä paljon enemmän tämän tiivistyvän yhteistyön kautta myöskin kansainvälisessä politiikassa. Aivan äskettäin keskusteltiin puheenjohtajiston kokouksessa tiivistyvästä yhteistyöstä, mahdollisuuksista kehitysyhteistyön alalla.

Neuvosto haluaa vahvistaa EU-panostustaan varsinkin Euroopan parlamentin pohjoismaisten jäsenten suuntaan sekä pyrkii aktiivisesti saavuttamaan poliittisia tavoitteita myös muun muassa kansainvälisissä parlamentaarisissa foorumeissa. Tämän lisäksi on toteutettu tiiviimpää yhteistyötä Baltian ja Visegrad-maiden kanssa. Näissä keskusteluissa on esillä ollut myös suhde meneillään olevaan Ukrainan kriisiin.

Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että parlamentaarikkojen osallistuminen pohjoismaiseen ulko- ja puolustuspolitiikan tiivistämiseen on tärkeää, ja tästä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta on kyllä täysin samaa mieltä ja yhtyy tähän näkemykseen.

Arvoisa puhemies! Vielä tästä ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä nostan tämän arktisen kohdan. Täällä on kiinnitetty huomiota siihen, että olisi tärkeää, että Pohjoismaat laatisivat yhteisen arktisen strategian. Tämä on ollut itse asiassa Pohjoismaiden neuvoston piirissä esiin noussut asia, ja kun täällä on paikalla yhteistyöministeri, niin tässäkin yhteydessä haluan nostaa esille juuri tämän kohdan. Tämän yhteisen strategian laadinta voisi olla myös siellä ministerineuvoston pöydällä haasteena. Se nimittäin on erittäin tärkeä paitsi meille kaikille Pohjoismaille myös Euroopan unionille ja Euroopalle, ja itse uskon siihen, että Suomi on siinä kaikkein suurin voittaja.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomalaiset edustajat ovat olleet hyvin aktiivisia Pohjoismaiden neuvostossa myös vuonna 2013, mitä vuotta tämä toimintakertomus koskettaa. Itse olen ollut elinkeinovaliokunnassa ja sen jäsenenä tämän vuoden 13 aikana, ja meillä on hyvin paljon hyviä asioita, mitä me olemme edistäneet siellä.

Täytyy myöntää, että meillä on ollut myös hyvä yhteistyö ympäristövaliokunnan jäsenen Silvia Modigin kanssa. Olemme olleet yhdessä siellä energiaraportööreina, ja tämä oli aivan erinomaisesti silmiä aukaisevaa Pohjoismaiden osalta, minkälaiset energiamarkkinat meillä on ja millä tavalla me voimme edistää pohjoismaista yhteistyötä energiamarkkinoilla ja tuoda myös sitten osaltamme sitä biotaloutta sinne mukaan ja matkaan.

Toinen asia, mikä siellä on ja täytyy mainita ja nostaa ylös, on tämä rikkidirektiivin implementointi. Tässä oli edustaja Suutari työryhmässä vetämässä osaltaan tätä, ja he saivat aivan erinomaisen raportin. Käykää ihmeessä katsomassa myös PN:n sivuilta, se on vielä siellä olemassa. Se myös avasi silmät yhtä lailla Ruotsin ja Norjan suuntaan, millä tavalla ehkä myös rekkaliikenne tulee heidän teillänsä lisääntymään.

Eli kuvaan tässä vain, että meillä on tässä yli puoluerajojen hyvää yhteistyötä suomalaisilla kollegoilla siellä. PN:ssähän ei ole hallitusta ja oppositiota, niin että ehkä se valiokuntatyöskentely on siellä vielä enemmänkin sen kautta antoisaa. Kiitos tästä hyvin laaditusta toimintakertomuksesta valtuuskunnan puheenjohtaja Rundgrenille ja vielä sihteerille, meidän kansainvälisten asiain neuvoksellemme Mari Herraselle. Tämä on hyvin laadittu.

Jos ihan jonkin pienen korjauksen siihen tulevaan toimintakertomukseen haluaisin esittää, niin se olisi se, että meille ei kerrota tässä henkilöstöä. En ainakaan löytänyt sitä siitä. Eli meillä on erinomaiset tulkit, hyvät avustajat. Emmehän me poliitikot muuten pärjäisi, jos ei meillä olisi siellä hyviä avustajia ja tulkkeja — varsinkaan minä.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeätä, että saamme käsitellä tässä pohjoismaisessa yhteistyössä muun muassa ympäristö-, energia- ja innovaatioasioita ja myös kauppapoliittisia asioita. Kuten edustaja Pirttilahti täällä nosti esille, tämä rikkidirektiivi on saanut nyt hyvän keskustelun ja sillä tavalla herätyksen myös tuolla pohjoismaisessa yhteisössä. Elikkä Suomellekin hyvin merkittävästä asiasta siinä on kysymys, niin että me pystymme muun muassa metsäteollisuuden osalta luomaan parempaa ympäristöä sillä, että meiltä täältä puuta pääsee liikkeelle.

Itse olen toiminut Pohjoismaiden neuvostossa koulutuspuolella, koulutus- ja kulttuurivaliokunnassa, ja koulutuksen osalta me olemme halunneet vahvistaa pohjoismaista koulutusyhteistyötä ja ottaa huomioon lasten oikeudet ja oikeudet kouluissa. On tehty päätöksiä yhteisestä lapsen oikeuksien päivästä, esimerkiksi 20. marraskuuta, jolloin myös sitten nuorisoparlamentti olisi kokoontumassa, ja näin halutaan tämmöistä lasten oikeutta ja demokratiaa vahvistaa siltä osin.

Innovaatio- ja tutkimusasioita täällä käsittelimme jo äskeisen asian yhteydessä. Se on ollut merkittävää myös tuolla Pohjoismaiden neuvostossa elinkeinovaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan yhteistyönä, elikkä olemme edustaja Elorannan kanssa muun muassa päässeet syventymään ja tutustumaan Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa tarkemmin näihin asioihin.

Koko ajan, kun itse olen Pohjoismaiden neuvostossa ollut, rinnalla on kulkenut tuo viittomakielen asia, ja se on ollut kyllä hyvinkin tarpeellista. Elikkä meillä Pohjoismaissa on paljon eroavuuksia siinä, miten me kohtelemme tämmöisiä tasavertaisia, yhdenvertaisia ihmisoikeuksia. Viime kesäkuussa sitten tuo riemuvoitto saavutettiin: saimme kuulla uutisen Tanskasta, joka vihdoin tunnusti viittomakielen viralliseksi kieleksi tanskan kielen rinnalle, ja tämä on tietysti hieno asia.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Ulkoasiainvaliokunnassa käsittelimme Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomusta viime vuodelta, ja tällä toimintakaudella, kertomusvuonna, painopistealueena olivat hyvinvointivaltio, nuorisotyöttömyyden torjuminen, terveysalan yhteistyön lujittaminen, rajaesteiden poistaminen, pohjoisten alueiden yhteistyö ja Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteiskunnan turvallisuus.

Yhtenä isona osana, joka keskustelua ulkoasiainvaliokunnassakin aiheutti, oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen yhteistyö Pohjoismaiden kesken. Pohjoismaiden yhteistyön vahvistuminen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa jatkui myös tuona kertomusvuonna 2013, ja yhteiskunnan turvallisuus ja kyberyhteistyö olivat aiheita, jotka korostuivat neuvoston työssä kertomusvuonna. Ulkoasiainvaliokunnassa totesimme aiemmin valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan selonteon mietinnössämme vuonna 2013 olevan selvää, että pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön lisäarvo on korostunut. Valiokuntamme mielestä on tärkeää, että yhteistyömahdollisuuksia hyödynnetään johdonmukaisemmin Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tuossa edellisessä ajankohtaiskeskustelussa muutamat puheenvuorot omieni lisäksi käsittelivät tätä pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, joka sai tietynlaisen lisäsykkeen Norjan ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin raportista vuonna 2009. Hän silloin teki raportin, joka oli otsikoitu "Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö", ja tätä raporttia on usein tässäkin salissa lainattu ja useissa keskusteluissa pidetty esillä.

Itse kuitenkin olen hivenen ollut pettynyt siihen, mitä tässä yhteistyössä on saatu aikaiseksi. Jos pohjoismaista yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pidetään esillä juhlapuheissa, poliittisissa puheissa ja monissa puheenvuoroissa vaikkapa tässä salissa vaihtoehtona Natolle taikka oman uskottavan maanpuolustuksen vahvistamisena, niin silloin minun mielestäni pitää olla myös aito valmius tehdä, antaa ja myös ottaa vastaan apua ja osallistua aktiivisesti tähän pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Tuossa aiemmin totesin, että pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin, ja tämä tuli minun mielestäni esille ensimmäisen kerran oikeastaan tässä Islannin ilmatilan valvonta-asiassa, josta keskustelu lähti minun mielestäni Suomessa aika lailla väärille urille. Se haluttiin hoitaa varsin avoimesti, ja kun se avoimesti hoidettiin, niin valmisteluprosessi edetessään mielestäni häiriintyi siitä osittain väärästäkin keskustelusta, mitä ilmoilla ja julkisuudessa oli: oli väärinkäsityksiä, tahallisia vääriä tietoja. Näin ollen lopulta tämä Islannin ilmatilavalvonta muuttui ilmatilaharjoitukseksi, ja en pitänyt sitä kovinkaan onnistuneena siihen verrattuna, mitä se olisi voinut meidän maallemme myös antaa. Se oli riisuttu harjoitus, se oli rajoitettu harjoitus ja jopa riisutuin Hornetein. Se ei minun mielestäni vastannut sitä, mitä tavoiteltiin ja mistä olisi ollut esimerkiksi Suomelle hyötyä nyt näiden lukuisten venäläiskoneiden tekemien ilmatilaloukkausten yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Kysyin silloin, onko tämä nyt vaativinta pohjoismaista yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mihin suomalaiset ovat valmiita, ja siltä se näytti, että olemme valmiita lähtemään riisutuin Hornetein harjoitukseen mutta emme aitoon ilmatilanvalvontatehtävään edes Pohjoismaiden kesken.

Arvoisa puhemies! Toisen kerran tulimme mielenkiintoiseen tilanteeseen lokakuussa, kun Ruotsissa epäiltiin Itämeressä olevan jotain sinne kuulumatonta. Vedenalainen toiminta ja julkisuudessa keskusteltu sukellusvenejahti aiheuttivat keskustelua, ja Suomessa jopa poliitikoista osa oli sitä mieltä, että lähetämme apua, jos apua pyydetään. Pian selvisi, että nykylainsäädäntö ei anna mahdollisuutta antaa apua. Laki tekee eron operatiivisen toiminnan, yhteydenpidon, harjoitusten ja sotilaskriisinhallinnan välille, ja naapurimaan avustaminen ei ole nykylainsäädännön mukaan mahdollista.

Minun mielestäni tällaisia asioita pitäisi nyt vakavalla mielellä huomioida ja esimerkiksi laittaa kuntoon tämä naapuriapumahdollisuus, joka on selkeä ongelma nyt tässä Pohjoismaiden välisessä yhteistyössä, joka on korostunut myös tässä Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksessa vuodelta 2013.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on painottanut...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No niin, jatkaisiko puheenpitäjä nyt sitten seuraavalla...

Puhuja:

Oliko tässä, puhemies, rajoite 5 minuuttiin?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Täällä on aina, koko loppuvuosi on 5 minuuttia aina.

Puhuja:

Onko näin?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

On.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Minä tottelen näin arvokasta määräystä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Jatkatte seuraavalla kerralla. No niin, kiitoksia.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Virallisella pohjoismaisella yhteistyöllä tarkoitetaan Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisia yhteistyörakenteita. Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti harjoittavat poliittista ja kulttuuriyhteistyötä. Kokemuksesta tässä työssä voin todeta, että poliittisia päättäjiä yhdistää pitkälti samanlainen arvopohja. Pohjoismaisessa yhteistoiminnassa kunnioitetaan muiden mielipiteitä ja käydään varsin avoimia keskusteluita. Keskusteluilmapiiri on hyvin vapaamuotoinen, mikä kannustaakin vilkkaaseen ajatustenvaihtoon. Toiminta kelpaa mainiosti esikuvaksi myös muiden maiden alueelliselle yhteistyölle. Meillä on mahdollisuus vertailla eri maiden toimintatapoja, ottaa opiksi mahdollisesti jo tehdyistä virheistä ja kehittää sekä omia että yhteisiä toimintatapoja hyvin monella eri sektorilla, kuten toimintakertomuksesta voi todeta.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisessa keskustelussa otetaan huomioon myös lapset ja nuoret. Keskustelemme, millainen pohjoismainen alue tämän päivän lapsia ja nuoria odottaa huomenna, onko pohjoismainen malli vahva ja kestävä myös tulevaisuudessa. Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa ja kokouksissa nuorten osallistuminen on otettu huomioon ja heille on annettu myös mahdollisuus tulla kuulluiksi. Varhainen puuttuminen ja kuntoutus lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi onkin erityisen tärkeää yksilölle itselleen ja myös yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavaa. Näiden ajatusten pohjalta hyvinvointivaliokunta, jossa itse olen toiminut, teki neuvostolle ehdotuksen muun muassa sosiaalisista innovaatioista. Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan kaikkia niitä ihmisiin kohdistuvia toimia, joilla pystytään torjumaan, ehkäisemään ja vähentämään nykyistä ja tulevaa syrjäytymistä ja joilla estetään ihmisiä jäämästä pysyvästi huonoon elämäntilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Kuten yhteistyöministerikin totesi, Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa on tunnistettavissa positiivista energiaa. Tätä positiivista ja innovatiivista asennetta tarvitaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kiittää eduskunnan virkamiehiä, jotka tekevät Suomen Pohjoismaiden valtuuskunnan edustajien eteen ja kokousten onnistumiseksi valtavasti töitä.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä toimintakertomus on hyvä, mutta tosiaankaan tähän ei ole saatu mahdutettua sitä kaikkea hyvää ja hedelmällistä ja antoisaa yhteistyötä, mitä olemme kollegoiden kanssa Pohjoismaiden neuvostossa tehneet, eikä myöskään sitä valtavaa työmäärää, mitä virkamiehet ja tulkit siellä tekevät.

Jotta ei jäisi kuvaa, että Pohjoismaiden neuvosto on vain helppoa tai kevyttä keskustelua — sitä ei suinkaan ole — niin haluan hieman kertoa, mitä kansalais- ja kuluttajavaliokunta muun muassa teki vuonna 2013, jolloin vielä toimin tämän valiokunnan puheenjohtajana. Käsittelimme muun muassa aihetta, joka käsitteli pohjoismaalaisten karkottamista toisesta Pohjoismaasta. Nimittäin Tanska on poikkeuksellisesti karkottanut joitakin Pohjoismaiden kansalaisia pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen ja EU-direktiivin hengen vastaisesti. Niinpä kansalais- ja kuluttajavaliokuntamme on jo muutama vuosi sitten tarttunut tähän asiaan. Teimme vuonna 2013 Tanskan hallitukselle kirjallisen kysymyksen, johon hallitus vastasi, ettei se aio muuttaa käytäntöään. Pohjoismaiden neuvosto kuitenkin halusi Tanskalta uuden ilmoituksen ja kehotti Tanskaa tulkitsemaan pohjoismaista sopimusta samalla tavalla kuin muut Pohjoismaat. Valiokunta päätti poistaa tämän suosituksen asialistalta, mutta ei suinkaan jättänyt asian seuraamista siihen, vaan päätimme valiokunnassa seurata asiaa muilla tavoin ja nostimme esille pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen tulkinnan. Esitimme ministerineuvostolle analyysin tekemistä siitä, miten Euroopan lisääntynyt yhdentyminen ja liikkuvuus työmarkkinoilla ovat vaikuttaneet pohjoismaiseen yhteistyöhön ja pohjoismaisen mallin edellytyksiin sekä mitenkä EU:n uudet säännöt vaikuttavat Pohjoismaiden sopimusten tulkintaan ja soveltamiseen. Tämän aiheen seuraaminen jatkuu edelleenkin valiokunnassa.

Sitten kiinnitimme huomiota pohjoismaiseen saamelaissopimukseen ja lähetimme Norjan, Ruotsin ja Suomen hallituksille kirjeen ja kysyimme siitä, kuinka saamelaissopimus edistyy. Hallitukset antoivat kovin lyhytsanaisen ilmoituksen neuvoston suosituksesta sopimusneuvottelujen loppuunsaattamisesta. Koska meneillään on suuria luonnonvarojen käyttöön liittyviä hankkeita alkuperäiskansojen alueilla, meidän mielestämme, valiokunnan ja neuvoston mielestä, on erittäin tärkeätä tarkastella näitä hankkeita myös inhimillisestä näkökulmasta, alkuperäiskansojen näkökulmasta, ja neuvosto haluaakin aiheesta uuden ilmoituksen ensi vuonna.

Sitten myöskin jatkoksi vielä alkuperäiskansojen oikeuksiin: Kansalais- ja kuluttajavaliokunta keskusteli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitusten kanssa ja pyysi niiltä ilmoitusta siitä, kuinka alkuperäiskansojen oikeudet toteutuvat arktisessa yhteistyössä. Emme olleet myöskään tyytyväisiä hallitusten vastaukseen. Meidän mielestämme vastaus ei riittänyt vaan niiden täytyisi ihan kunnolla ilmoittaa, miten ne aikovat taata alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamattomuuden arktisten alueiden luonnonvaroja hyödynnettäessä. Valiokunta halusi tietää, mitkä viranomaiset hoitaisivat alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamiseen liittyviä asioita ja millaisia rangaistusmahdollisuuksia loukkaustapauksissa olisi olemassa. Lisäksi valiokunta halusi tietää, miten työ pohjoisten alueiden liiketoiminnalle ja elinkeinoelämälle suunnitteilla olevien standardien ja eettisten suuntaviivojen aikaansaamiseksi etenee. Pohjoismaiden neuvosto odottaa hallituksilta uutta ilmoitusta ensi vuonna. Elikkä kovasti olemme tehneet töitä hallitusten kanssa ja vaatineet niiltä vastauksia.

Aivan lopuksi tähän vielä haluan kertoa, että kansalais- ja kuluttajavaliokunta teki työtä myös arjen myrkkyjen, tämmöisten hormonitoimintaa häiritsevien myrkkyjen, poistamiseksi. Sitten vielä itse aktiivisesti ajoin Pohjoismaiden neuvostoa liittymään mukaan kansainväliseen Sivilisaatioiden allianssiin, jonka tarkoituksena on edistää kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua, ja tämä työ jatkuu meillä Pohjoismaissa. Pohjoismaiden neuvosto on nyt ystäväjäsen tässä Sivilisaatioiden allianssissa.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Jag fungerar själv som ordförande för miljö- och naturresursutskottet i Nordiska rådet, och eftersom jag också är medlem i miljöutskottet här i Finlands riksdag är det ganska intressant att följa med hur de olika arbetena fungerar, och också dra nytta av det arbete jag utför i Nordiska rådets miljöutskott här i mitt arbete i Finlands riksdags miljöutskott. I miljö- och naturresursutskottet har vi behandlat många centrala frågor under det gångna året. Bland annat har klimatpolitiken varit på agendan under hela året, och nästa vecka har jag en möjlighet att delta i klimatkonferensen i Lima som representant för Nordiska rådet.

Vi har också varit aktiva och följt med Östersjöfrågor, Östersjöpolitiken. Bland annat har vi behandlat ett initiativ om strängare reningskrav för vattenreningsverk i de nordiska länderna eftersom det skulle vara det allra snabbaste sättet att minska på belastningen av näringsämnen till Östersjön, att fortsättningsvis också effektivera i synnerhet kvävereningen vid våra vattenreningsverk i de nordiska länderna och på det sättet naturligtvis också arbeta för att man i de övriga länderna, de som inte hör till Norden, gör det samma.

En annan fråga som har varit aktuell är att vi har krävt av våra regeringar att man ska följa med och aktivt arbeta för att införa förbud att släppa ut avloppsvatten från kryssningsfartyg. Den här frågan har varit aktuell både i Helcom och i IMO, och för tillfället ser det lite illa ut eftersom en del länder runt Östersjön motsätter sig tidtabellen. För att det ska vara genomförbart kräver det att hamnarna runt Östersjön ska ha en tillräckligt bra utrustning för att kunna ta emot avloppsvatten från kryssningsfartygen. Meningen var att kravet på totalförbud att släppa ut avloppsvatten skulle träda i kraft 2016, men tyvärr ser det nu ut som om den här tidtabellen inte skulle hålla.

Vi har också behandlat ett initiativ om att kräva slutna system för fiskodlingar. Det här skulle vara ett sätt att göra fiskodlingsverksamheten miljövänligare. Så som det är nu så läcker det ut mycket näringsämnen från fiskodlingar. Den här tekniken kostar mera än det nuvarande systemet och det här är förstås någonting som bromsar upp utvecklingen.

En annan viktig fråga har varit ett initiativ om att gå in för ett gemensamt miljömärke för turistdestinationer i Norden, ett hållbarhetsmärke där det skulle finnas tydliga kriterier, både miljömässiga, sociala och etiska, till exempel för en hel ort, för en hel skidort eller någon annan turistdestination. Det här arbetet ska fortsätta. Det godkändes av sessionen i Stockholm för ungefär en månad sedan.

Tänä vuonna vietämme pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin, 25 vuoden merkkivuotta. Joutsenmerkki on meille kaikille tuttu ympäristömerkki, joka tosiaankin sai alkunsa Pohjoismaiden neuvoston aloitteesta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä Pohjoismaiden neuvosto on tuottanut.

Lopuksi haluaisin todeta, että toivon, että mahdollisimman moni kansanedustaja saisi mahdollisuuden osallistua Pohjoismaiden neuvoston toimintaan jollain tavalla, joko edustajana tai seminaareissa tai muissa tapahtumissa, koska Pohjoismaiden yhteistyö parlamenttien välillä on tosiaankin inspiroivaa ja avartaa näkemyksiä. Se on myös hieno mahdollisuus nähdä muita Pohjoismaita ja tutustua niihin.

Olisi myös hyvä, jos yhteistyötä Pohjoismaiden parlamenttien ja valiokuntien välillä kehitettäisiin myös Pohjoismaiden neuvoston ohella, ja tätä voisi esimerkiksi tehdä yhteisillä pohjoismaisilla tutustumiskäynneillä. Kuulin juuri viime viikolla, että Ranskan ja Saksan EU-valiokunnat ovat tehneet yhteisiä valiokuntamatkoja EU:n mahdollisiin tuleviin jäsenmaihin. Tällaista vastaavaa käytäntöä voisimme myös kehittää Pohjoismaiden välillä. — Kiitos.

Keskustelu päättyi.

​​​​