Täysistunnon pöytäkirja 124/2014 vp

PTK 124/2014 vp

124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta

 

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvitysmaksuhan on siis tekijälle maksettava tekijänoikeuskorvaus yksityisen kopioinnin osalta. Aikoinaan se tunnettiin kasettikorvauksena, jolloin tekijöille annettiin kasettien ostamisesta tietty osuus ajatuksella, että niille kaseteille voidaan tallentaa tekijänoikeuksien alaista materiaalia.

Digitaalisen murroksen myötä hyvityskorvauksen määrä on romahtanut täysin. Siksi on hyvä, että valtio tulee apuun ja varmistetaan, että tekijät saavat korvauksen työstänsä, myös yksityisen kopioinnin osalta, mutta en pidä hyvänä siirtyä kokonaan budjettirahoitukseen tämän asian osalta. Mielestäni olisi paljon perustellumpaa kerätä hyvitysmaksu laitepohjaisesti. Silloin maksu kerättäisiin käyttäjiltä, ja se olisi mielestäni oikeudenmukaista. Minun mielestäni minun kuuluu maksaa siitä, että minulla on mahdollisuus tallentaa materiaalia omalle tallennelaitteelleni. Mielestäni sen vieminen budjettiin ei ole perusteltua. Jos hyvitysmaksu ulotettaisiin kaikkeen tallentavaan laitekantaan, muodostuisi se maksu yksittäisen laitteen kohdalla niin pieneksi, että siitä ei olisi haittaa kaupalliselle toimijalle eikä kuluttajalle.

Tekijänoikeuskorvaukset ovat tärkeä osa tekijöiden toimeentuloa ja tulonmuodostusta. Piratismi ja laittomat palvelut ovat pahin riski luovan alan työntekijöille tällä hetkellä. Siihen auttaa ainoastaan asennemuutos, koska tälläkin hetkellä, kun laittaa hakukoneeseen haun, ensimmäiset linkit, mitä se tarjoaa, ovat laittomia palveluita, jotka jakavat tekijänoikeuskorvausten alaista materiaalia. Kun näistä laittomista palveluista löytyy jopa suomalaisten yritysten mainoksia, on aivan ymmärrettävää, että kuluttajalle se raja ei ole aivan selvä, että tässä on kyse laittomasta tekijänoikeuksien alaisen materiaalin levittämisestä.

Tämän takia mielestäni laitepohjainen maksu myös avaa sen kulurakenteen ja tekee selvemmäksi sen, että minun kuuluu maksaa tekijänoikeuskorvaus sille tekijälle, joka sen on tehnyt. Tietysti budjettirahoituksessa on aina myös se riski, että uusi momentti on pois muulta kulttuurilta. Sen takia sivistysvaliokunnan lausuma on erittäin arvokas: "Eduskunta edellyttää, että hallitus varautuu hyvitysmaksun rahoituksen monipuolistamiseen esimerkiksi ottamalla valtion rahoituksen rinnalle myös kattavan laitemaksujärjestelmän."

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten sivistysvaliokunta toteaa, on uudistusehdotuksella myönteisiä vaikutuksia nykytilaan verrattuna. Siirtyminen tallennusalustojen myyntiin kytketystä hyvitysmaksusta valtion talousarvioon otettavaan hyvitykseen voi taata vakaan järjestelmän, joka ei ole riippuvainen siitä, ovatko kaikki yksityiseen kopioimiseen merkittävässä määrin käytettävät tallennusalustat ja -laitteet kulloinkin maksun piirissä vai eivät.

Uudistuksen myötä järjestelmän hallinnointi kevenee ja järjestelmän kustannustehokkuus paranee merkittävästi. Esimerkiksi järjestelmän hallinnointikulut kaupan eri portailla olivat vuonna 2011 arviolta jopa miljoona euroa vuodessa. Myös asiaa koskeva lainsäädäntö yksinkertaistuu huomattavasti, kun sekä tekijänoikeuslaissa että -asetuksessa nykyisin olevat hyvitysmaksua koskevat säännökset voidaan kumota. Hyvityksen hallinnointiin ei kulu rahavaroja, vaan yksityisen kopioinnin tutkimustoimintaan käytettävää osaa lukuun ottamatta koko määräraha voidaan suorittaa hyvityksenä tekijöille. Nykyisessä järjestelmässä maksun tuotosta katetut perintä- ja hallinnointikulut ovat olleet noin 500 000—700 000 euroa vuodessa. Eri viranomaisia työllistävä maksujen valvonta poistuu myös. Nykyisen laitekohtaisen hyvitysmaksun poistamisen pitäisikin alentaa nyt tallennusalustojen ja -laitteiden kuluttajahintoja.

Hyvitysmaksu ei ole tavallinen harkinnanvarainen kulttuurimääräraha, sillä direktiivin tarkoittama "sopivan hyvityksen" käsite rajaa hallituksen mahdollisuuksia harkinnanvaraisesti vähentää määrärahaa esimerkiksi valtiontaloudellisten yleisten säästötarpeiden vuoksi. Tässä tarkoitettu hyvitys hajautuu laajasti kulttuurin kentän eri toimijoille. Jos hyvitysmaksuun käytettä-vät rahat otetaan muista kulttuurin määrärahoista, hyvitystä kopioinnista ei enää faktisesti tulisi lainkaan. Tällainen menettely ei täyttäisi valiokunnankaan arvion mukaan direktiivin tarkoitusta. Ehdotetun järjestelmän toimivuus edellyttää, että talousarviosta päätettäessä hyvitysmaksumäärärahaa käsitellään erillisenä, lakiehdotuksessa tarkoitetun yksityisen kopioinnin ulkopuoliseen tutkimukseen perustuvana harkinnanvaraisena eränä.

Sivistysvaliokunta kannattaakin hallituksen esitystä mutta painottaa, että ehdotuksen lopullisen hyväksyttävyyden arviointi voidaan toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun voidaan tarkastella hyvitysmaksua varten varattavan määrärahan useamman vuoden kehitystä. Määrärahalla tulee voida taata tekijänoikeuden haltijoille heille kuuluva oikeus direktiivin mukaiseen korvaukseen yksityisen kopioinnin sallimisesta. Sivistysvaliokuntakin pitää hyvin vakavina ja perusteltuina niitä huolia, joita on esitetty uudistukseen liittyvistä mahdollisista kielteisistä vaikutuksista kulttuurikentän kokonaisrahoitukseen. Uudistusta ei saisi jatkossa miltään osin rahoittaa leikkaamalla kulttuurin muuta valtion rahoitusta. Nykyisen kaltaiseen laitemaksujärjestelmään ei kohdistu edellä esitettyjä talousarviomenettelyyn liittyviä rahoitusongelmia. Tämän vuoksi valiokunta edelleen kannattaa periaatetta loppukäyttäjän vastuusta tekijänoikeuskorvauksista, johon edustaja Modigkin viittasi.

Sivistysvaliokunta edellyttääkin, että hallitus varautuu hyvitysmaksun rahoituksen monipuolistamiseen esimerkiksi ottamalla valtion rahoituksen rinnalle myös kattavan laitemaksujärjestelmän, jos valtion rahoituksella ei tulevaisuudessa kyetä suorittamaan EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin edellyttämää sopivaa korvausta yksityisen kopioinnin sallimisesta. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että hallitus antaa asiasta selvityksen valiokunnalle viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä, elikkä tähänkin valiokunta tulee sitten vielä palaamaan.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä ja kaivattu asia siltä osin kuin tästä on käyty keskustelua jo kauankin, millä tavalla voisimme näitä hyvityksiä saada maksuun, ja siitä kiitos ministeri Viitaselle, että hän on tämän asian läpi vienyt.

Nyt se tietysti on sitten valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta tuleva maksu. Kuten edustaja Modig jo totesi, tämä on kyllä asia, jota pitäisi tarkastella jatkossa sitten vähän huolellisemmin ja löytää monipuolisempia keinoja siihen maksun keräämiseen. Voihan olla tilanne, että tämä ei olekaan mahdollinen enää valtion määrärahoista otettavaksi, jolloin meillä täytyy olla se maksu sieltä loppukäyttäjäpuolelta. Tämä on varmasti asia, johon — niin kuin sivistysvaliokunta on lausunutkin — tullaan vielä palaamaan sitten tulevaisuudessa.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​