Täysistunnon pöytäkirja 124/2014 vp

PTK 124/2014 vp

124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Leipäjonot

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Näin itsenäisyyspäivän juhliin valmistautuessa ja joulua odotellessa on hyvä puhua vähän myös näistä vähemmistä veljistä. Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta meillä on ruokajonoja, jotka ovat pitempiä kuin 90-luvun lamavuosina. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan 20 000 ihmistä käy joka viikko ruokajonoissa ja leipäjonoissa. Tämä on minusta häpeällistä hyvinvointivaltiolle, että me tällä tavalla olemme tehneet näkyväksi köyhyyden ja huono-osaisuuden. Haluan kyllä kysyä ministeriltä: Millä tavalla köyhyyttä ja leipäjonoja voitaisiin poistaa? Mitä meidän pitäisi nyt mahdollisimman pian tehdä, että meidän ei enää tällaista häpeäpilkkua tarvitsisi nähdä tuolla kadunkulmissa?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri on tässä aikaisemmin jo todennut, näissä talouden tilanteissa tämä hallitus ei todellakaan ole ollut helppojen päätösten edessä. Koska köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on vahvasti ollut tämän hallituksen agendalla, olemme pyrkineet kohdentamaan erityisesti köyhimpiin ryhmiin kohdistuvia säästöjä ja leikkauksia niin, että ne eivät kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, joihin tässä edustaja kysymyksessään viittasi, kohdistu. Muun muassa työttömyysturvaan tehdyt leikkaukset kohdistettiin kaikkein suurimpia ansiopäivärahoja saaviin eikä kaikkein pienituloisimpiin tai kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt on kuitenkin niin, että enin osa näistä ihmisistä, jotka käyvät hakemassa leipää ja erilaisten järjestöjen keräämää ruokaa noista leipäjonoista, elää erilaisten perusturvatukien varassa. Ja jos ajatellaan nyt tätä kehitystä, mitä viime vuosina on tapahtunut, niin monet hinnat ovat nousseet, vuokrat ovat nousseet ja nämä meidän tuet ovat jääneet kerta kaikkiaan jälkeen. Tänä vuonna esimerkiksi tätä EU:n ruoka-apua ei Suomeen otettu laisinkaan. Ensi vuonna sitä tänne tulee, ja tämän EU:n ruoka-avun tarkoituksena on torjua syrjäytymistä, tukea sosiaalista osallisuutta ja vähentää köyhyyttä. Millä tavalla tällaisella satunnaisella ruoka-avulla voidaan vähentää köyhyyttä?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on erittäin tärkeä. Tässä yhteiskunnassa kaikki tässä hallituksessa ja käsitykseni mukaisesti myös kaikki tässä eduskunnassa ovat sitoutuneet siihen, että eriarvoisuutta ja köyhyyttä tässä yhteiskunnassa torjutaan ja vähennetään kaikilla muillakin keinoin kuin pelkästään sosiaali- ja terveysministeriön käytössä olevilla keinoilla. Hallitus on nostanut perusturvaetuuksia, ja tämä korotus kohdentuu nimenomaan niihin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Ja kuten jo aikaisemmin sanoin, kun leikkauksia on jouduttu tekemään, emme ole halunneet niitä kohdistaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. (Eduskunnasta: Stubbin hallitus vai?) — Kataisen hallitus on tehnyt perusturvaetuuksien korotuksen, niin kuin hyvin kaikki täällä tietävät. — (Välihuuto) Sen lisäksi toimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle on juuri valmistelussa, ja se kuuluu peruspalveluministeri Huovisen vastuulle.

Mutta joka tapauksessa haluan todeta, että tähän hyvin vakavaan, suureen yhteiskunnalliseen ongelmaan myös näinä hyvin vaikeina talouden aikoina on pystytty paneutumaan ja on myös pystytty ehkäisemään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen huonontaminen ja sitä on pystytty parantamaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.