Täysistunnon pöytäkirja 124/2014 vp

PTK 124/2014 vp

124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Vammaisten lasten omaishoito

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin kansainvälistä vammaisten oikeuksien päivää. Viime aikoina meillä on keskusteltu omaishoitajuudesta, mutta keskustelu on ollut hyvin vanhuspainotteista. On huomioitava, että on paljon perheitä, joissa vanhemmat hoitavat vammaisia lapsia, jopa työnsä ohessa. Samalla tavalla tämä omaishoitajuus on sitovaa, ja varsinkin yksinhuoltaja on täysin sidottu kotona lapsen hoitamiseen. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: miten vammaisten lasten vanhempien omaishoitajuutta ja työn yhteensovittamista ja samalla jaksamista voitaisiin helpottaa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kysymys on todella tärkeä, koska usein tässä omaishoidossa tuntuu olevan — julkisessa keskustelussa ainakin — painopiste hyvin paljon ikäihmisten hoidossa ja hoivassa, mutta meillä on todella paljon myös vanhempia, jotka hoitavat esimerkiksi vammaista lastaan omaishoidon tuen avulla, ja on tietenkin hyvin tärkeää, että siinä omaishoitosopimusvaiheessa jo mietitään niitä palveluita, joita tuo vanhempi voi tarvita sitten sen oman hoiva- ja hoitotyönsä tueksi. Ja siinä mielessä jo viime viikollakin täällä mainittu sosiaalihuoltolain uudistus, joka on eduskunnassa, on erittäin tärkeä tuomaan tätä parannusta näihin palvelupuolen asioihin.

Sen lisäksi tietenkin meillä on työsopimuslaissakin olemassa mahdollisuus hakea osittaista hoitovapaata eli lyhennettyä työviikkoa, jotta tämä työn ja hoivan yhdistäminen onnistuisi paremmin. Mutta siinä on vielä tehtävää, se on vaativaa hommaa kaikille niille vanhemmille, jotka tätä hoivatyötä tekevät.

Tuula  Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät todellakin arvokasta ja varmasti rakasta, mutta myös raskasta ja ympärivuorokautista työtä. Usein omaishoitaja on myös iäkäs henkilö, joka hoitaa omaa puolisoaan oman terveytensä heikkenemisenkin uhalla. Sijaisapua ei ole saatavilla, ja omaishoidon tuki ei välttämättä riitä kattamaan kaikkia kuluja, mitä järjestelyt tuovat ja aiheuttavat. Omaishoitajat kuitenkin säästävät kuntien rahaa miljardeja euroja vuosittain. Kysynkin: onko omaishoitajien asemaan nyt sote-uudistuksen myötä tulossa parannusta, ja onko omaishoidon tukea tarkoitus saada tasa-arvoisemmaksi eri kuntien välillä?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Todellakin tuo Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma pitää sisällään ajatuksen siitä, että nämä omaishoidon tuet saataisiin tästä nykyisestä hyvin eriarvoisesta tilanteesta hieman tasavertaisemmiksi eri puolilla maata, koska nythän vaikuttaa hyvin pitkälti se, missä kunnassa kyseinen omaishoitaja työtään tekee, siihen, miten hänen työtään sitten taloudellisesti tuetaan. Ja valitettavasti nämä vaihtelut ovat kuntien välillä liian suuret.

Jo viime viikolla täällä puhuimme siitä, että hallitus on täydentävässä budjettiehdotuksessaan lisännyt resursseja omaishoitajien terveystarkastuksiin, jotka ovat tärkeä muoto tämän omaishoitajan jaksamisen tukemisen kannalta, ja sitä myöskin tuo omaishoidon kehittämisohjelma omassa esityksessään toi esiin. Eli tämä terveystarkastusasia etenee.

Sitten on tästä isommasta uudistuksesta kysymys, ja luulen, että siinä tuo valmistelu saadaan liikkeelle tällä kaudella, mutta varsinaiset jatkoratkaisut tulevat sitten tulevan hallituksen työlistalle. Sote-uudistuksen roolia ei voi vähätellä tässäkään asiassa, nimenomaan palvelujen integroimisen ja saumattomien palveluketjujen aikaansaamiseksi myös omaishoitajille.

Johanna  Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallitus on tänään antanut eduskunnalle YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnin, ja erittäin hyvä niin, kiitos siitä. Vammaiskysymykset ovat ihmisoikeusasioita. On tärkeää, että vammaiset voivat elää täysipainoista arkea, tehdä työtä, liikkua, osallistua ja saada palveluita, mitä tarvitsevat. Vammaisjärjestöt ovat tähän mennessä olleet erittäin paljon asialla, vahtimassa sitä, että vammaisten oikeudet toteutuvat. Kysyisinkin siksi vastaavalta ministeriltä: kun sopimusta toimeenpannaan ja seurataan sitä, että vammaisten oikeudet toteutuvat, niin kuinka vammaisjärjestöt ovat osallisia tässä prosessissa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tuo vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus ja sen ratifiointi kuuluu varsinaisesti ulkoministeri Tuomiojalle, mutta koska hän ei ole tänään paikalla, niin voinen lyhyesti vain vastata, että tämä sopimus todellakin nyt etenee — se on pitkän odotuksen tulos — ja itsekin sain eilen olla mukana tilaisuudessa, jossa vammaisjärjestöt muun muassa esittivät kyllä lämpimän kiitoksen siitä, että nyt vihdoin saadaan tämä tärkeä asia eteenpäin. Liian pitkään on jouduttu tätä odottamaan. Siihen on ollut moniakin syitä, mutta se on tärkeää saada nyt eteenpäin.

On niin, että tuo sopimus edellyttää meiltä kyllä huomattavasti vahvempaa kansallisen koordinaation tekemistä vammaisasioissa. Ja uskon, että tässä työssä nimenomaan järjestöjen rooli tulee olemaan aivan keskeinen, koska ei meillä ole täällä eduskunnassa eikä noissa ministeriöissäkään sitä kuuluisaa kristallipalloa, josta näitä asioita voisi tuijotella.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

​​​​