Täysistunnon pöytäkirja 125/2002 vp

PTK 125/2002 vp

125. TORSTAINA 24. LOKAKUUTA 2002 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen varauman peruuttamisen hyväksymisestä sekä niihin liittyviksi laeiksi

 

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa puhemies! Tulen varmuuden vuoksi puhujakorokkeelle, että aikarajat eivät rasita, vaikka tässä vaiheessa yötä yleisösuosio tietysti ei olekaan enää suuri.

Käsiteltävissä oleva esitys liittyy Tampereen huippukokouksen päätöksiin oikeus- ja sisäasioista ja yhteisen turvallisuuden, vakauden ja oikeuksien alueesta EU:n alueella ja varsinkin EU:ssa tiivistyneeseen yhteistyöhön viime vuoden terroristi-iskujen jälkeen Amerikassa. Olen suuren valiokunnan osa-jaoston eli oikeus- ja sisäasioiden jaoston puheenjohtaja ja siinä ominaisuudessa muutaman sanan tässä lähetekeskustelussa sanon tältä osin.

Nyt esitetään yhteisiä tutkintaryhmiä, että tutkintaviranomaiset, poliisitoimi pystyisivät tarvittaessa sekä EU-jäsenmaiden kanssa että myös lähialueiden viranomaisten kanssa semmoisissa rikoksissa, joissa tutkinta vaatii monikansallista tutkintaa, muodostamaan yhteisiä tutkintaryhmiä. Todetaan myös, että mikäli myöhemmin Eurojustin eli Euroopan syyttäjäviraston tai Europolin tai Olafin, joka on siis petostentutkintayksikkö, toimivalta sen sallii, tämmöisissä yksiköissä voisi toimia myös näitä EU-tason elinten tutkijoita. Esityksessä myös kuitenkin toistaiseksi pidättäydytään siinä, että silloin kun toimitaan Suomessa, toimintaa johtaa aina suomalainen poliisivirkamies tai muu tutkija ja noudatetaan aina tietysti Suomen lakeja, niin esitutkintalakeja, pakkotoimilakeja kuin muitakin viranomaisia sitovia lakeja ja päivänselvästi myös ihmisoikeussopimuksia. Vastaavasti, jos toimitaan jonkun toisen osapuolen maaperällä, niin sitten toisin päin.

Kuitenkin on hyvä ymmärtää, että tämä esitys on tarkoitettu ainakin Brysselin päässä vasta aluksi, ikään kuin harjoitteluvaiheeksi, niin sanotuksi sisäänajovaiheeksi, kohti uutta, uljasta Eurooppaa, jonka tarkoitus on olla enempi tai vähempi näillä näkymin — jos ajatellaan konventtiakin niin itse asiassa enempi — liittovaltiomainen Eurooppa. Sillä liittovaltiolla tulee olemaan myös liittovaltiotason syyttäjävirasto aivan niin kuin Yhdysvalloilla on FBI, sillä tulee olemaan liittovaltion poliisi niin kuin Europol, ja totta vie sen verorahoja ja sen julkisia varoja tulee valvomaan oma liittovaltiotason petoksia ja julkisten varojen käyttöä valvova yksikkö.

Jo tässä vaiheessa, kun valiokunnat tätä asiaa käsittelevät, on syytä ottaa asiantuntijakuulemiseen jaostomme pyynnöstä tätä kokonaiskehitystä kartoittanut tutkija ja meidän vastikään saamamme selvitys on jaettava myös jaostojen jäsenille, koska pidemmän päälle ja jo ehkä konventista on tulossa ulos selvästi tätä esitystä pidemmälle meneviä rakenteita siitä, miten poliisiviranomaiset tietyissä asioissa ovatkin liittovaltion tason yhteistyössä tai pidemmän päälle liittovaltioviranomaisia.

Euroopan kansalaiset, Suomen kansalaisetkin, kaikkien tutkimusten mukaan odottavat EU:lta juuri rajat ylittävän rikollisuuden, järjestäytyneen, vaarallisen rikollisuuden, huume-, ihmiskauppa- ja muun erittäin vaarallisen rikollisuuden suhteen toimia. Mutta samaan aikaan kaikissa mittareissa Euroopan kansalaiset ja erityisesti Suomen kansalaiset kavahtavat ajatusta liittovaltiosta. Mielestäni eduskunnan olisi velvollisuus pohtia näitä kahta ristiriitaista kehitystä avoimesti, koska itse olen tullut siihen tulokseen, että nimenomaan näiden vakavimpien rajat ylittävien rikosten osalta on perusteltua ajatella myös niin, että liittovaltiotasolla on paitsi entistä yhteneväisempää lainsäädäntöä — sen lainsäädännön vain pitää olla niin laadukasta kuin meillä perinteisesti rikoslainsäädäntö on — myös yhteisiä tutkintaelimiä.

Mutta on vielä hyvin pitkä matka siihen, että eurooppalaiset alalla toimijat puhuisivat yhteistä kieltä. Ei vain siis heidän kielitaitonsa vaan kansalliset rikosjärjestelmät, tutkimusjärjestelmät, muun muassa se, mikä on syyttäjän rooli ja mikä on poliisin rooli tutkinnassa, syyttämisessä, koko ohjaamisessa, vaihtelevat EU-maissa niin suuresti, että kyllä vielä on aikaa kuluttava paljon ja nykyisten Eurojustin syyttäjien on vielä opeteltava toinen toistensa ajattelua, logiikkaa, lainsäädäntöä ja oikeustapauksia monta vuotta ennen kuin päästään siihen tilanteeseen, jossa niin hyvää lainsäädäntöä ja toimintakulttuuria voisi olla, että näille liittovaltiotason elimille aika olisi kypsä.

Tätä kehitystä liittovaltiopoliisin, liittovaltiosyyttäjän suuntaan saattavat edesauttaa nämä terroristi-iskut senkin takia, että EU on sitoutunut siihen ja jo toteutetaan sitä, että nämä mainitut elimet toimivat yhteistyössä muun muassa Yhdysvaltain vastaavien elinten kanssa. Saamani selvityksen mukaan tällä hetkellä lähinnä vastapuoli tai tiivein yhteistyökumppani on Yhdysvaltain liittovaltion oikeusministeriö. Mutta on selvää, että jos tämä yhteistyö oikeasti etenee tutkintatasolle nykyistä tehokkaammin, sekin tulee osaltaan varmasti vahvistamaan paineita siitä, että Euroopan vastaavilla yhteistyökumppaneilla on saman kaltaisia toimivaltuuksia ja kykyjä kuin on Yhdysvaltainkin puolella. Tämä kehitys ei ole ollenkaan ongelmatonta, mutta olisi todella ongelmallista, jos eduskunta ei uskaltaisi tämän lakiesityksen yhteydessä valiokuntakeskustelussa siihen tutustua, ottaa siihen kantaa ja kantaa se tuska myös vaaliareenoille ja kertoa siitä äänestäjille.

Keskustelu päättyy.