Tuija Brax /vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Jälleen osa-jaoston puheenjohtajana
muutama sana käsillä olevasta, huomattavasti edellistä tärkeämmästä asiasta,
nimittäin hallituksen esityksestä eduskunnalle
terrorismia koskeviksi rikoslain ja pakkokeinolain säännöksiksi.
Käsillä on nyt eduskunnan suuressa valiokunnassa
viime itsenäisyyspäivän aikoihin ja sitä ennen
aika paljonkin vaivaa, jonkin verran kohuakin, herättäneen
puitepäätöksen kansallinen implementointi.
Osa-jaosto itse asiassa on viimesyksyisen kehityksen takia päätynyt
hyvin poikkeuksellisiin toimintatapoihin, koska syksyllä herättiin
siihen, että tällä oikeus- ja sisäasioiden foorumilla
tapahtuu nyt hyvin nopeassa vauhdissa asioita, jotka tuodaan tai
oli varsinkin siinä vaiheessa tuotu eduskuntaan aina hyvin
viime tingassa ja jopa niin, että lakivaliokunta puheenjohtajansa
johdolla joutui yhdessä vaiheessa hyvin vihaisestikin reagoimaan
ja järjestimme poikkeuksellisesti asiasta todella lyhyellä varoitusajalla
uusintakäsittelyn.
Nyt on siis kyse siinä määrin tärkeästä asiasta, että suuri
valiokunta aikoinaan hyvin epätavallisesti päätyi
ratkaisuun, jossa hallituksen alkuperäisen esityksen kantaa
ei sellaisenaan hyväksytty vaan vaadittiin, että oikeusministeri
Koskinen ministerineuvostossa erikseen kertoo lakivaliokunnan ja
perustuslakivaliokunnan aikoinaan asettamat reunaehdot — jotka
siis suuri valiokunta myös hyväksyi — muun
muassa siitä, että lainsäädännön
teknisen tason tulee olla suomalaiselle rikosoikeudelle tyypillistä ja
tarkkaa ja että erikseen ongelma siitä, mitä on
terroristiryhmän johtaminen, otetaan esille. Meillä osallisuusopit
vaativat sitä, että aina jos ihminen rikoksesta
tuomitaan, hänen on pitänyt siihen myös
osallistua sillä tavalla kuin meidän oikeusjärjestyksemme
hyväksyy.
Niinpä on todellakin lakivaliokunnalla mutta myös
perustuslakivaliokunnalla erittäin tarkan tutkimisen paikka
siitä, täyttääkö nyt
käsillä oleva hallituksen esitys suuren valiokunnan
vaatimuksia. Täytyy muistaa, että suuri valiokunta näissä asioissa
perustuslainkin mukaan toimii koko eduskunnan nimissä.
Suuri valiokunta — se vielä muistutettakoon — toimi
myös yksimielisesti näissä yhteyksissä,
joten kysymys ei ole mistään ainakaan silloin
ristiriitoja herättäneestä asiasta.
Hallituksen esityksessä, niin kuin hyvissä esityksissä on,
on aika kattava ja laaja kansainvälinen vertailu, miten
eri EU-jäsenmaat sekä nekin Pohjoismaat, jotka
eivät kuulu EU:hun, aikovat omalta osaltaan tämän
alan lainsäädäntöä ja
tätä puitepäätöstä soveltaa.
Kiinnittäisin huomiota Ruotsia koskevaan esittelyyn. Siinä nimittäin kerrotaan,
että Ruotsi on vastaavaa lakia suunnitellessaan päätymässä terrorismin
osalta rajaavaan, tiukkaan, hyvin pohjoismaiseen kriteeriin. Lain
2 § sisältäisi terrorismin määritelmän.
Pykälään sisältyisi sekä puitepäätöksessä tarkoitettu terrorismin
määritelmä että edellytys siitä,
että teon on voitava vakavasti vahingoittaa valtiota tai
valtioiden välistä järjestöä.
Itse luen tätä niin, että Ruotsi on halunnut
tiukentaa puitepäätöksen jossain määrin
epäpohjoismaisen epäselviä ja löysiä sanamuotoja
ja tiukentanut määritelmää niin,
että aina siis on pitänyt myös olla vakava vahinko
ja vielä sen kohdekin on määritelty. Vastaavalta
osin toivon, että lakivaliokunta tarkistaa, voidaanko Suomen
omaksumaa mallia, hallituksen esityksen mallia, tiukentaa ja selventää.
Toiseksi, Ruotsi on osallisuuden osalta päätynyt
järjestelmään, jota itse pitäisin
loogisimpana ja niiden rikosoikeuden oppien mukaisena, joita itse
aikoinaan olen oikeustieteellisessä opiskellut. Nimittäin
hallituksen esityksessä sanotaan Ruotsin osalta: "Osallisuuden
suhteen erillistä rangaistussäännöstä ei
tarvittaisi, koska osallisuutta koskeva 23 luvun 4 § soveltuu
kaikkiin rikoslakirikoksiin ja niihin rikoslain ulkopuolisiin rikoksiin,
joista on säädetty seuraamukseksi vankeutta ja
joiden osalta osallisuus tai myötävaikutus rikokseen
on erikseen säädetty rangaistavaksi."
Nopeasti lukien näyttää siltä,
että hallituksen esityksessäkin on tätä osallisuusasiaa
kyllä tarkkaan mietitty ja suuren valiokunnan aikoinaan esittämät
vaatimukset on otettu huomioon. Nimittäin ehdotettu 3 § "Terroristiryhmän
johtaminen" antaisi, varsinkin sen viimeinen momentti, viitteitä siihen,
että käytännössä tosiasiallisesti on
tarkoitus noudattaa pohjoismaista osallisuusoppia ja meidänkin
rikoslakimme yleisiä periaatteita. Mutta asiaa hiukan sekoittaa
se, että joka tapauksessa on omaksi nimikkeekseen tämmöinen terroristiryhmän
johtaminen otettu. Luulen, että ongelma on osittain teoreettinen,
koska varmastikin pääsääntöisesti,
jos on osoitettavissa aito terroristiryhmä, on varmasti
osoitettavissa myös, että sen johtaja on myös
osallisuusoppien mukaisesti osallistunut kyseisiin konkreettisiin
rikoksiin. Mutta aivan poissuljettua ei tietysti ole sekään
mahdollisuus, että yritetään ilman mitään näyttöä konkreettisesta
osallistumisesta syyttää tai peräti tuomita
ihmisiä vain sen takia, että he ovat kuuluneet
johonkin joukkoon. Silloin liikutaan kyllä vaarallisilla
vesillä ja sellaisilla vesillä, jotka eivät
ole Suomen rikosoikeudelle tyypillisiä. Avustaminen on
jo rikos nykyäänkin osallisuusoppien mukaan, puhumattakaan
sitten johtamisesta tai yllyttämisestä. Kyllä mielestäni
näiden perinteisten kriteerien pitäisi riittää.
Toivon, että lakivaliokunta tältä osalta
voi tulla vakuuttuneeksi, että suomalaisen ja ruotsalaisen
ehdotuksen välillä ei ole tosiasiallista eroa.
Nostaisin vielä esiin sen tärkeän
asian, joka aikoinaan oli Suomenkin kannoissa suurelle valiokunnalle
ja joka täällä näkyy muun muassa
Ruotsin kannoissa niin, että laissa erikseen ruotsalaisessa
ehdotuksessa korostetaan, että laki ei koskisi toimintaa,
joka sisältää perusoikeuksien toteuttamisen
mielipiteen ilmaisemiseksi, vaikka tässä toiminnassa
tehtäisiin rikos. Tämmöistä pykäläehdotusta
en löytänyt hallituksen esityksestä.
Aikaisemmin, kun valtioneuvoston kantoja korostettiin ja esiteltiin
varsinaista puitepäätöstä, korostettiin
hyvin selväsanaisesti, että tarkoitus ei millään
tavalla ole sotkea normaalia poliittista osallistumista, mielipidevaikuttamista
ja kansalaisaktiivisuutta terrorismiin. Tämä on
kyllä demokraattisen yhteiskunnan eurooppalaisten arvojen
näkökulmasta äärimmäisen
tärkeä asia, ja tältä osin sekä perustuslakivaliokunnan
että lakivaliokunnan on oltava erityisen tarkkoina.
Samoin meillä on vielä aika paljon töitä rahoituspykälän
yksityiskohtien arvioimisessa, sillä terrorismin rahoittamisesta
voi tulla tuomituksi, jos "suoraan tai välillisesti antaa
tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena
siitä, että niillä rahoitetaan - -",
ja sitten on lueteltu joukko asioita. Toivon, että tässä karsitaan,
varmasti pois suljetaan semmoiset vaihtoehdot, että ihminen
on vilpittömissä mielin halunnut rahoittaa esimerkiksi aikoinaan
Etelä-Afrikan apartheidin vastaista toimintaa tai vastaavia
muita poliittisia ihmisoikeustoimia, vaikka sitten myöhemmin
saattaisikin käydä ilmi, että rahoitusta
on päätynyt jonnekin muualle. Jos rahoittaja ei
ole sitä voinut tietää ja jos hänen
tarkoitusperänsä ovat olleet asianmukaisia, silloin
ei voi joutua vaaraan tulla tulkituksi terrorismin tukijaksi. Olen
aivan varma, että oikeusministeriö on näin
pyrkinytkin asian tekemään, ja siltä osin
uskon, että asiassa päästään
hyvään ja selkeään lainsäädäntöön.
Sitten olen saanut pyynnön pyytää tätä asiaa pöydälle
5.11. istuntoon ja nyt kysyisin, teenkö sen nyt vai onko
salissa halua keskustella. Jos on, teen sen sitten tämän
keskustelun päätteeksi, ettei niiltä viedä puheoikeutta,
jotka mahdollisesti ovat täällä sitä varten,
mutta joka tapauksessa tulen sen tekemään. Käykö,
puhemies, että tarkistamme, haluaako joku puhua?
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Oinonen on pyytänyt seuraavan puheenvuoron.
Keskustelu pöydällepanosta päättyy.