Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Jälleen osa-jaoston puheenjohtajana muutama sana käsillä olevasta, huomattavasti edellistä tärkeämmästä asiasta, nimittäin hallituksen esityksestä eduskunnalle terrorismia koskeviksi rikoslain ja pakkokeinolain säännöksiksi.

Käsillä on nyt eduskunnan suuressa valiokunnassa viime itsenäisyyspäivän aikoihin ja sitä ennen aika paljonkin vaivaa, jonkin verran kohuakin, herättäneen puitepäätöksen kansallinen implementointi. Osa-jaosto itse asiassa on viimesyksyisen kehityksen takia päätynyt hyvin poikkeuksellisiin toimintatapoihin, koska syksyllä herättiin siihen, että tällä oikeus- ja sisäasioiden foorumilla tapahtuu nyt hyvin nopeassa vauhdissa asioita, jotka tuodaan tai oli varsinkin siinä vaiheessa tuotu eduskuntaan aina hyvin viime tingassa ja jopa niin, että lakivaliokunta puheenjohtajansa johdolla joutui yhdessä vaiheessa hyvin vihaisestikin reagoimaan ja järjestimme poikkeuksellisesti asiasta todella lyhyellä varoitusajalla uusintakäsittelyn.

Nyt on siis kyse siinä määrin tärkeästä asiasta, että suuri valiokunta aikoinaan hyvin epätavallisesti päätyi ratkaisuun, jossa hallituksen alkuperäisen esityksen kantaa ei sellaisenaan hyväksytty vaan vaadittiin, että oikeusministeri Koskinen ministerineuvostossa erikseen kertoo lakivaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan aikoinaan asettamat reunaehdot — jotka siis suuri valiokunta myös hyväksyi — muun muassa siitä, että lainsäädännön teknisen tason tulee olla suomalaiselle rikosoikeudelle tyypillistä ja tarkkaa ja että erikseen ongelma siitä, mitä on terroristiryhmän johtaminen, otetaan esille. Meillä osallisuusopit vaativat sitä, että aina jos ihminen rikoksesta tuomitaan, hänen on pitänyt siihen myös osallistua sillä tavalla kuin meidän oikeusjärjestyksemme hyväksyy.

Niinpä on todellakin lakivaliokunnalla mutta myös perustuslakivaliokunnalla erittäin tarkan tutkimisen paikka siitä, täyttääkö nyt käsillä oleva hallituksen esitys suuren valiokunnan vaatimuksia. Täytyy muistaa, että suuri valiokunta näissä asioissa perustuslainkin mukaan toimii koko eduskunnan nimissä. Suuri valiokunta — se vielä muistutettakoon — toimi myös yksimielisesti näissä yhteyksissä, joten kysymys ei ole mistään ainakaan silloin ristiriitoja herättäneestä asiasta.

Hallituksen esityksessä, niin kuin hyvissä esityksissä on, on aika kattava ja laaja kansainvälinen vertailu, miten eri EU-jäsenmaat sekä nekin Pohjoismaat, jotka eivät kuulu EU:hun, aikovat omalta osaltaan tämän alan lainsäädäntöä ja tätä puitepäätöstä soveltaa. Kiinnittäisin huomiota Ruotsia koskevaan esittelyyn. Siinä nimittäin kerrotaan, että Ruotsi on vastaavaa lakia suunnitellessaan päätymässä terrorismin osalta rajaavaan, tiukkaan, hyvin pohjoismaiseen kriteeriin. Lain 2 § sisältäisi terrorismin määritelmän. Pykälään sisältyisi sekä puitepäätöksessä tarkoitettu terrorismin määritelmä että edellytys siitä, että teon on voitava vakavasti vahingoittaa valtiota tai valtioiden välistä järjestöä. Itse luen tätä niin, että Ruotsi on halunnut tiukentaa puitepäätöksen jossain määrin epäpohjoismaisen epäselviä ja löysiä sanamuotoja ja tiukentanut määritelmää niin, että aina siis on pitänyt myös olla vakava vahinko ja vielä sen kohdekin on määritelty. Vastaavalta osin toivon, että lakivaliokunta tarkistaa, voidaanko Suomen omaksumaa mallia, hallituksen esityksen mallia, tiukentaa ja selventää.

Toiseksi, Ruotsi on osallisuuden osalta päätynyt järjestelmään, jota itse pitäisin loogisimpana ja niiden rikosoikeuden oppien mukaisena, joita itse aikoinaan olen oikeustieteellisessä opiskellut. Nimittäin hallituksen esityksessä sanotaan Ruotsin osalta: "Osallisuuden suhteen erillistä rangaistussäännöstä ei tarvittaisi, koska osallisuutta koskeva 23 luvun 4 § soveltuu kaikkiin rikoslakirikoksiin ja niihin rikoslain ulkopuolisiin rikoksiin, joista on säädetty seuraamukseksi vankeutta ja joiden osalta osallisuus tai myötävaikutus rikokseen on erikseen säädetty rangaistavaksi."

Nopeasti lukien näyttää siltä, että hallituksen esityksessäkin on tätä osallisuusasiaa kyllä tarkkaan mietitty ja suuren valiokunnan aikoinaan esittämät vaatimukset on otettu huomioon. Nimittäin ehdotettu 3 § "Terroristiryhmän johtaminen" antaisi, varsinkin sen viimeinen momentti, viitteitä siihen, että käytännössä tosiasiallisesti on tarkoitus noudattaa pohjoismaista osallisuusoppia ja meidänkin rikoslakimme yleisiä periaatteita. Mutta asiaa hiukan sekoittaa se, että joka tapauksessa on omaksi nimikkeekseen tämmöinen terroristiryhmän johtaminen otettu. Luulen, että ongelma on osittain teoreettinen, koska varmastikin pääsääntöisesti, jos on osoitettavissa aito terroristiryhmä, on varmasti osoitettavissa myös, että sen johtaja on myös osallisuusoppien mukaisesti osallistunut kyseisiin konkreettisiin rikoksiin. Mutta aivan poissuljettua ei tietysti ole sekään mahdollisuus, että yritetään ilman mitään näyttöä konkreettisesta osallistumisesta syyttää tai peräti tuomita ihmisiä vain sen takia, että he ovat kuuluneet johonkin joukkoon. Silloin liikutaan kyllä vaarallisilla vesillä ja sellaisilla vesillä, jotka eivät ole Suomen rikosoikeudelle tyypillisiä. Avustaminen on jo rikos nykyäänkin osallisuusoppien mukaan, puhumattakaan sitten johtamisesta tai yllyttämisestä. Kyllä mielestäni näiden perinteisten kriteerien pitäisi riittää. Toivon, että lakivaliokunta tältä osalta voi tulla vakuuttuneeksi, että suomalaisen ja ruotsalaisen ehdotuksen välillä ei ole tosiasiallista eroa.

Nostaisin vielä esiin sen tärkeän asian, joka aikoinaan oli Suomenkin kannoissa suurelle valiokunnalle ja joka täällä näkyy muun muassa Ruotsin kannoissa niin, että laissa erikseen ruotsalaisessa ehdotuksessa korostetaan, että laki ei koskisi toimintaa, joka sisältää perusoikeuksien toteuttamisen mielipiteen ilmaisemiseksi, vaikka tässä toiminnassa tehtäisiin rikos. Tämmöistä pykäläehdotusta en löytänyt hallituksen esityksestä. Aikaisemmin, kun valtioneuvoston kantoja korostettiin ja esiteltiin varsinaista puitepäätöstä, korostettiin hyvin selväsanaisesti, että tarkoitus ei millään tavalla ole sotkea normaalia poliittista osallistumista, mielipidevaikuttamista ja kansalaisaktiivisuutta terrorismiin. Tämä on kyllä demokraattisen yhteiskunnan eurooppalaisten arvojen näkökulmasta äärimmäisen tärkeä asia, ja tältä osin sekä perustuslakivaliokunnan että lakivaliokunnan on oltava erityisen tarkkoina.

Samoin meillä on vielä aika paljon töitä rahoituspykälän yksityiskohtien arvioimisessa, sillä terrorismin rahoittamisesta voi tulla tuomituksi, jos "suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan - -", ja sitten on lueteltu joukko asioita. Toivon, että tässä karsitaan, varmasti pois suljetaan semmoiset vaihtoehdot, että ihminen on vilpittömissä mielin halunnut rahoittaa esimerkiksi aikoinaan Etelä-Afrikan apartheidin vastaista toimintaa tai vastaavia muita poliittisia ihmisoikeustoimia, vaikka sitten myöhemmin saattaisikin käydä ilmi, että rahoitusta on päätynyt jonnekin muualle. Jos rahoittaja ei ole sitä voinut tietää ja jos hänen tarkoitusperänsä ovat olleet asianmukaisia, silloin ei voi joutua vaaraan tulla tulkituksi terrorismin tukijaksi. Olen aivan varma, että oikeusministeriö on näin pyrkinytkin asian tekemään, ja siltä osin uskon, että asiassa päästään hyvään ja selkeään lainsäädäntöön.

Sitten olen saanut pyynnön pyytää tätä asiaa pöydälle 5.11. istuntoon ja nyt kysyisin, teenkö sen nyt vai onko salissa halua keskustella. Jos on, teen sen sitten tämän keskustelun päätteeksi, ettei niiltä viedä puheoikeutta, jotka mahdollisesti ovat täällä sitä varten, mutta joka tapauksessa tulen sen tekemään. Käykö, puhemies, että tarkistamme, haluaako joku puhua?

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Sopii tietysti erinomaisesti, jos ed. Brax haluaa välittömästi pyytää asian pöydälle; sekin on mahdollista.

Mutta ihan lyhyesti vain totean, että on erinomaisen hyvä, että hallitus on antanut tämän esityksensä 188 kosketellen tätä vakavaa uhkaa, joka terrorismista on kansainvälisesti maailmaan koittanut ja joka saattaa jossakin vaiheessa realisoitua myös täällä meidän Suomessamme. On erittäin hyvä, että meillä on valmiina oleva lainsäädäntö, ja mielestäni tämä hallituksen esitys on varsin täydellinen ja eri näkökohdat huomioon ottava. Uskon, että tältä pohjalta lainsäädännössä päästään kyllä ajan tarpeita vastaavaan lainsäädäntöön.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kommenttina ed. Braxin puheenvuoroon toteaisin, että tämän terrorisminvastaisen toiminnan, rahoituksen ja tähän liittyen ehkä rahanpesun ja kaiken muunkin, mitä nyt liittyy tähän terrorismin tukemiseen, estävän toiminnan osalta varoittaisin sellaisesta näköalasta, että nyt tuntuu, että se herkkyys ja pelko on Suomessa niin suuri, että kaikki tämmöinen, niin kuin ed. Brax puheenvuorossaan totesi, hyväänkin tarkoitukseen, hyväntahtoisuuteen, perustuva rahoitus saattaa joutua sellaisen tarkastelun alle, että tähän uhrataan sellaisia voimavaroja, että ei osata erottaa suuria ja pieniä asioita ja nämä pienet hyväntekeväisyyteen tarkoitetut asiat joutuvat saman tarkastelun alle kuin suuret asiat, mitkä oikein todella ovat tätä toimintaa, mitä tässä esityksessä tarkoitetaan. Esitys on muuten erittäin hyvä.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin osaltani tietysti pidän oikeutettuna ja hyvänä, että EU on tehnyt tämän puitepäätöksen ja että Suomi sen osaltaan implementoi. Se kiire vaan, mikä tässä prosessissa on ollut, on johtanut niihin yksimielisiin huoliin, joita suuri valiokunta on ilmaissut. Se kiire on yhä niin suurta, että toivon, että lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta meidänkin tämän syksyn kiireistämme huolimatta pysähtyvät poikkeuksellisen tarkkaan tämän lainsäädännön kohdalle.

Nyt, arvoisa puhemies, pyydän, että asia pannaan pöydälle 5.11. pidettävään istuntoon.