Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä puhun lisätalousarvioaloitteesta 24/2002.

Siinä mielessä, rouva puhemies, on arvokasta puhua, että kun virkamiesten lisäksi on kaksi arvokasta, ahkeraa kuulijaa salissa, edustajat Oinonen ja Tennilä, niin katson, että puheenvuorollani on suurempi painoarvo vielä, kun on kaksi kuulijaa ja yksi puhuja.

Lisätalousarvioaloite koskee määrärahan osoittamista Haminan ohittavan Valtatie 7:n yleissuunnitelman laatimiseen, jonka aloitteen on tehnyt ed. Kuosmanen. Mutta koska ed. Kuosmanen ei ole paikalla, niin haluan paikkakuntalaisena sieltä Haminasta, uudesta Haminasta, olevana edustajana puhua siitä, mitä tämä aloite pitää sisällänsä.

Tietysti täytyy sanoa, että kun aloite on tehty jo 22.10., niin sen jälkeen on tapahtunut se muutos, että seutukaavatasolla olevassa riitakysymyksessä, mistä odotettiin KHO:n ratkaisua, on ratkaisu tullut ja tässä viitattu kaava on saanut siltä osin lainvoiman.

Ed. Kuosmanen on erinomaisen hyvällä pohjalla tässä aloitteessa olemassa, kun todetaan, että Haminan ohittavan Valtatie 7:n moottoritietasoiseksi rakentaminen on alueen kokonaisedun kannalta välttämätöntä. Katson, että tässä ed. Kuosmasen aloitteessa selkeästi todetaan se, että tien aikaansaaminen on välttämätöntä ja tärkeätä. On myöskin tärkeätä se, että tätä asiaa uuden suunnittelun pohjalta voitaisiin katsoa, rakentaa, niin, että paikallinen kaupunki alueitten kaavoituksen ohjaajana laatiessaan uutta yleiskaavaa, niin kuin tässä aloitteessa viitataan, voisi rakentaa kaikessa rauhassa sen niin tehden, että siinä olisi liikenne- ja viestintäministeriö mukana sellaisenaan yhteistuumin esittämässä sellaisia näköaloja, mitä tämä tie vaatii ja mitä sen tien ylläpito edellyttää, ylläpidolta siltä osin, että koska tässä tehdään yleistä tietä, mitä Tieliikelaitos ylläpitää ja toteuttaa, se pitäisi soveltaa myöskin paikkakunnalle niin, että se palvelee tien varteen tulevaa alueen teollisuutta, asunto- ja muuta yhdyskuntarakentamista sillä lailla, että kaupunkia, kaupunkikeskusta ja niitä liikepalveluja, mitä Haminassa tarjotaan, ei syrjäytettäisi, syrjäytettäisi sellaisenaan, että tavallaan tie tehdään niin ohi kaupungin, että ohikulkija ei voi tietää kaupungista yhtään mitään. Tästä esimerkkinä ehkä parhaiten lienee kulkijan osalta katsottavana Porvoo ja Loviisa, missä itään päin menevä matkailija ei tiedä muuta kuin tienviitan tälle paikalle.

Haminan ja Vehkalahden lakatessa olemasta erillisinä kuntina tämän vuoden lopussa nämä kiistakysymykset, mitkä tulevat alueen kehittämiseen toisen kunnan taikka toisen kaupungin alueella, eivät ole sillä lailla ajankohtaisia enää eivätkä ristiriitaisia, etteikö paikkakunnalta löydy myöskin yksimielinen sellainen enemmistöpäätös, missä todetaan, että uusi tie, uusi tielinjaus, tulee parantamaan erityisesti sen uuden kaupungin elinkeinoelämää.

Jos ajatellaan, miten voi olla niin, että Haminan edustaja puhuu kouvolalaisen Kuosmasen puolesta, katson, että on tässä vaalipiirin asiasta kysymys. Kun katson, että ed. Kuosmanen suurempien asioitten hallitsijana on tämän nähnyt tärkeäksi ja oikeaksi jättää, niin siinä mielessä tervehdin tätä aloitetta erinomaisen hyvänä. Pidän valitettavana, että paikkakuntalaiset tai vaalipiirin muut kansanedustajat eivät ole osanneet vastaavaa jättää, tai sitten pidän valitettavana sitä, että ed. Kuosmanen ei ole havainnut muilta nimeä tähän matkaan ottaa. Mutta katson, että yhteisestä asiasta on kuitenkin kysymys. Tämä esitys lisäyksenä miljoona euroa Valtatie 7:n Haminan ohitustien yleissuunnitelman laatimiseen ehkä saattaa riittää kokonaisuutena laatimiseen, mutta ainakin riittäisi sen aloittamiseen.

Rouva puhemies! Toivon, että tämä saa kohteliaan ja arvoisensa mukaisen käsittelyn valtiovarainvaliokunnassa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Lisäbudjettiesityksessä ehdotetaan vähennettäväksi useita työllisyysmäärärahoja eri momenteilta. Tätä perustellaan sillä, että monien maakuntien te-keskuksissa työllisyysrahoille ei ole ollut käyttöä niin paljon kuin on esitetty. Minä pidän tilannetta täysin hämmästyttävänä ja sellaisena, että siihen täytyy puuttua. Tosiasiassahan tilanne on kuitenkin se, että työllisyystoimia pitää lisätä ja pitää silloin olla myös kyky siihen, että niitä käytetään.

Esitänkin ja ehdotan, että kun valtiovarainvaliokunta asiaan paneutuu, ed. Kuopan tekemä raha-asia-aloite otetaan vakaaseen käsittelyyn ja sen yhteydessä käydään läpi nämä ongelmakohdat, mistä tämmöinen tilanne voi johtua, että rahaakin olisi, mutta sille ei muka löydy käyttöä. Minusta tämä asia on nyt tutkittava kerta kaikkiaan perusteellisesti. Muutoinhan tilanne on se, että täällä me suunnittelemme hienojakin työllisyystoimia, mutta sitten todetaan, että kun ei ole mekanismia, niin miten näitä voidaan käyttää. Minä odotan tässä nyt vakavaa asiaan puuttumista.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan edelleen lisätalousarvioaloite 31:stä Määrärahojen osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille. On aivan totta, että tähän asiaan tarvitaan rahaa, mutta on myöskin ongelmaksi muodostunut se, että kuntataloudet ovat niin kohtuuttoman kireät, että kun kunnilta pitäisi olla tämä oma osuus ja vaikka se kuinka selkeästi tulisi sieltä takaisin sitten työttömyyden vähenemisenä ja mahdollisina verotuloina ja kaikkena positiivisena asiana, niin kuntatalouden ollessa kireä kerta kaikkiaan lasketaan, vaikka se ei ole järkevää, että ei ole varaa antaa sitä kunnan omaa panosta mukaan, kun euromääräisesti pitää vähentää menoja, ja tällöin järkevätkin toiminnat estyvät. Yhdyn edellisen puhujan kanssa siihen, että toivon, että asiaa tarkastellaan perusteellisesti jatkokäsittelyssä ja etsitään ne syyt, miksi kunnat ja kuntayhtymät eivät ole voineet käyttää tarkoitukseen myönnettyjä varoja, koska työttömiä on ja tekemätöntä työtä riittää.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt pitää tosiaan käydä läpi se, mistä tämmöinen tilanne voi oikeasti johtua, että tarjotaan rahaa, mutta sille ei ole käyttöä. Varmasti siellä on oikeastikin ongelmia, mutta onkohan niitä ongelmia nyt myös asennepuolella. Ei ole todellista yritystäkään kuntatasollakaan valitettavasti tehdä kaikkea sitä, mitä oikeasti voidaan tehdä työttömyyden alentamiseksi. Minusta tämä asia nyt pitää kuitenkin joka tapauksessa käydä kerta kaikkiaan perusteellisesti läpi, meillä on nimittäin edessä työttömyyden kasvun uhka ensi vuoden puolella. Jos tilanne on tämmöinen, että rahaa on tarjolla enemmän kuin sitä käytetään, niin mitäpä tässä sitten oikeastaan voidaan tehdä. Minä muistutan siitä, että kunnat saavat tosiasiassa takaisin ne rahat, jotka ne työllistämiseen panevat jopa tällä jaolla, mikä nyt on valtion ja kuntien välillä olemassa, mutta täytyy käydä nyt minusta todella oikeasti läpi se, mistä tämä mättää, ja tehdä muutokset tarvittaessa myöskin näihin kustannusjakoihin.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvioaloite 31:een, mistä tässä aikaisemmin edustajat Tennilä ja Oinonen ovat puhuneet: Minä vain epäilen, että tässä on sellaisesta aiheesta kysymys, että kun ei ole rahoja voitu käyttää, niin ei ole näihin työllistämisperusteisiin töihin ehkä ollut työhalukkuutta. Nostan tämän asian näkyvänä esille, voisiko olla niin, että kaikki tarjottu työ, mikä tämän taakse on sisältynyt, on ollut vähän märkää ja, sanoisin, raskastakin, että siihen ei ole ollut halukkuutta lähteä. Tämän pohjalta kuulutan edelleenkin vanhaa näköalaa, että toivon, että tämä korotus tulee huomioitua tässä ja säilytetään entisellään ja kaikille niille, joilla työtä ei ole, sitä tämän kautta tarjotaan ja löytyisi semmoinen halukkuus, että mentäisiin todella töihin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty erittäin hyvä keskustelu asiasta, ja varmasti on useitakin syitä, miksi kunnat eivät ole voineet tätä rahaa ottaa vastaan. Se on ehkä paljolti asennekysymys, ja tämä aivan älyttömiin puristettu säästöpaine, mitä muun muassa oman kunnankin kaupunginhallituksessa jatkuvasti joudutaan tekemään, ja tuleva maanantai on erittäin ikävä päivä, on johtanut siihen, että ei nähdä edes sitäkään, että kun rahaa saadaan, niin sillä voitaisiin saada paljon enemmän. Tässä tulee kysymys, pitäisikö vielä korottaa tätä valtion työllistämistukiosuutta, koska nyt on järjetön tilanne. On työtehtäviä, jotka välttämättä tulisi hoitaa, on ihmisiä, jotka osaavat ja haluaisivat nämä hoitaa, ja olisi rahaa tarjolla, mutta ei riittävästi, ja näin ollen kunnat, tässä tapauksessa oma kotikaupunkini, eivät ole sitten poliittisen päätöksenteon seurauksena halunneet tuota tehtävää tehdä. Mielestäni pitäisi tarkistaa, pitäisikö vielä olla tämän valtionosuuden suurempi, koska on järjetöntä, että ihmiset ovat työttöminä ja tekemättömät työt, joihin olisi tarve, jäävät tekemättä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta täällä on otettu erittäin tärkeä asia nyt esille, elikkä kun tämä työttömyys on meillä selvästi kasvussa, niin samanaikaisesti puhutaan työttömyysmäärärahojen käyttämättä jättämisestä. Näinhän ei voi olla.

Se, mikä tässä on erityisen ikävää, on se, että tämähän on varsin tuttua tarinaa; näin on käynyt aikaisemminkin. Vaikka ministerit vaihtuvat, niin tilanne vain jatkuu samanlaisena. Eli kyllä tässä herää monenlaisia kysymyksiä, esimerkiksi voidaanko rahoja siirtää riittävän joustavasti maan eri osissa, työttömyyshän on erilainen eri paikkakunnilla. Eli tässä jos missä on selvityksen paikka, ja tähän pitäisi kyllä jonkinlainen oma selvitystyöryhmä panna tämän asian tiimoille.

Meillä monenlaisia työllistämistyöryhmiä perustetaan, mutta tässä jos missä pitäisi olla paikka, jossa löytyisi sitten heti rahaakin, jos tämä asia hoidettaisiin kunnolla.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Vielä lyhyesti tähän koko tilanteeseen, että kyllä työhalukkaita ihmisiä on, ei siitä ole ollut minkäänlaista ongelmaa sillä puolen. Ongelmaksi tuntuvat muodostuvan kunnat, jotka pitävät tätä valtionosuutta liian pienenä, mutta sanoisin kyllä niin, että lyhytnäköisiä ovat semmoiset kunnat, jotka kaikkia rahoja eivät käytä, mitä tarjolla on, sillä kyllä siellä kunnissa siihen palvelupuoleen ihmisiä tarvitaan enemmän kuin siellä nyt on.

Toinen kysymys on se, että pitäisi pystyä joustavammin siirtelemään näitä rahoja työllisyysbudjetin yhdeltä momentilta toiselle momentille, ettei se tule aina esteeksi, niin kuin se järjestelmä nyt on hyvin kankea. Eli kyllä näihin asioihin pitää nyt tulla selvitystä, ja se on valtiovarainvaliokunnan tehtävä tässä tilanteessa, ei sitä auta siirtää enää mihinkään kauemmaksi.

Ihan lopuksi totean, että nyt on jotakin isoa eroa maan sisällä. Lappi pystyy käyttämään rahat, ja tässäkin lisäbudjetissa Lapille esitetään lisää, ja se on meille hyvin tervetullut tieto.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela puhui, että vika olisi siinä, että syy näiden työllisyysmäärärahojen, joita aloitteessani esitän lisättäväksi kuntien työllistämistoimiin, käyttämättömyyteen on työttömissä, että ei ole työhaluisia. Tämä on kyllä ehdottomasti väärä tulkinta asiasta. Työhaluisia ainakin niissä työvoimapiireissä, joissa minä olen käynyt, on paljon paljon enempi, mitä voidaan ottaa. Ongelmana on aina se, että näitä ihmisiä ei voida työllistää, ja erityisesti se on johtunut siitä, että kunnat eivät ole valmiita järjestämään näitä työllisyystöitä niillä ehdoilla, mitkä tällä hetkellä ovat. Kuten täällä ed. Tennilä jo totesi, niin tämä on kunnille kuitenkin edelleenkin edullisempi tapa työllistää ihmisiä kuin pitää ihmiset työttöminä.

Nythän tässä lisäbudjetissa lisätään valtion työllistämismäärärahoja jonkin verran ja kuntien vähennetään huomattavasti ja kokonaisuudessaan työllisyysmäärärahoja vähennetään tässä lisäbudjetissa. Ei tällaista kehityssuuntaa voi pitää oikeana, kun samanaikaisesti maassa on työvoimaministeriön tilastojen mukaan 275 000 työtöntä. Kun on vieraillut joissakin työpaikoissa ja kysynyt sitten tätä työllisyystilannetta, työnantajan edustajat ovat ilmoittaneet, että heillä on satoja ihmisiä jonossa odottamassa, kun he vain ilmoittavat, että töihin pääsisi. Se osoittaa, että ihmiset ovat työhaluisia. Kysymys on vain siitä, että työpaikkoja valitettavasti näille ihmisille ei ole.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä, mitä ed. Kuoppa puhui, pitää varmasti tarkkaan paikkansa. Mutta jostakin syystä tämä systeemi ei toimi. Kun itse olen nyt ensi viikoksi etsinyt semmoista renkiä kaverikseni tekemään metsätöitä, niin kaikilla eläkeläisillä taikka muilla on jalka poikki taikka muuten joku nilkkavamma ja sellaista joka tulisi muualta sinne, ei löydy mistään. Jotakin mätää tässä järjestelmässä on, kun teettäjä ja työntekijä eivät kohtaa toisiansa ja toiset pohtivat, mistä saa rengin ja toiset, mistä saa työtä.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelahan sen kertoi, kun hän kertoi, että eläkeläisillä on nilkka poikki. Mielestäni pitäisi hakea sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole eläkeläisiä. (Ed. S. Lahtela: Niitä ei löydy!)