14) Lisätalousarvioaloitteet
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä puhun lisätalousarvioaloitteesta 24/2002.
Siinä mielessä, rouva puhemies, on arvokasta puhua,
että kun virkamiesten lisäksi on kaksi arvokasta,
ahkeraa kuulijaa salissa, edustajat Oinonen ja Tennilä,
niin katson, että puheenvuorollani on suurempi painoarvo
vielä, kun on kaksi kuulijaa ja yksi puhuja.
Lisätalousarvioaloite koskee määrärahan osoittamista
Haminan ohittavan Valtatie 7:n yleissuunnitelman laatimiseen, jonka
aloitteen on tehnyt ed. Kuosmanen. Mutta koska ed. Kuosmanen ei
ole paikalla, niin haluan paikkakuntalaisena sieltä Haminasta,
uudesta Haminasta, olevana edustajana puhua siitä, mitä tämä aloite pitää sisällänsä.
Tietysti täytyy sanoa, että kun aloite on
tehty jo 22.10., niin sen jälkeen on tapahtunut se muutos,
että seutukaavatasolla olevassa riitakysymyksessä,
mistä odotettiin KHO:n ratkaisua, on ratkaisu tullut ja
tässä viitattu kaava on saanut siltä osin
lainvoiman.
Ed. Kuosmanen on erinomaisen hyvällä pohjalla
tässä aloitteessa olemassa, kun todetaan, että Haminan
ohittavan Valtatie 7:n moottoritietasoiseksi rakentaminen on alueen
kokonaisedun kannalta välttämätöntä.
Katson, että tässä ed. Kuosmasen aloitteessa
selkeästi todetaan se, että tien aikaansaaminen
on välttämätöntä ja
tärkeätä. On myöskin tärkeätä se,
että tätä asiaa uuden suunnittelun pohjalta
voitaisiin katsoa, rakentaa, niin, että paikallinen kaupunki
alueitten kaavoituksen ohjaajana laatiessaan uutta yleiskaavaa, niin
kuin tässä aloitteessa viitataan, voisi rakentaa
kaikessa rauhassa sen niin tehden, että siinä olisi
liikenne- ja viestintäministeriö mukana sellaisenaan
yhteistuumin esittämässä sellaisia näköaloja,
mitä tämä tie vaatii ja mitä sen
tien ylläpito edellyttää, ylläpidolta
siltä osin, että koska tässä tehdään
yleistä tietä, mitä Tieliikelaitos ylläpitää ja
toteuttaa, se pitäisi soveltaa myöskin paikkakunnalle
niin, että se palvelee tien varteen tulevaa alueen teollisuutta,
asunto- ja muuta yhdyskuntarakentamista sillä lailla, että kaupunkia, kaupunkikeskusta
ja niitä liikepalveluja, mitä Haminassa tarjotaan,
ei syrjäytettäisi, syrjäytettäisi
sellaisenaan, että tavallaan tie tehdään
niin ohi kaupungin, että ohikulkija ei voi tietää kaupungista
yhtään mitään. Tästä esimerkkinä ehkä parhaiten
lienee kulkijan osalta katsottavana Porvoo ja Loviisa, missä itään
päin menevä matkailija ei tiedä muuta
kuin tienviitan tälle paikalle.
Haminan ja Vehkalahden lakatessa olemasta erillisinä kuntina
tämän vuoden lopussa nämä kiistakysymykset,
mitkä tulevat alueen kehittämiseen toisen kunnan
taikka toisen kaupungin alueella, eivät ole sillä lailla
ajankohtaisia enää eivätkä ristiriitaisia,
etteikö paikkakunnalta löydy myöskin
yksimielinen sellainen enemmistöpäätös,
missä todetaan, että uusi tie, uusi tielinjaus,
tulee parantamaan erityisesti sen uuden kaupungin elinkeinoelämää.
Jos ajatellaan, miten voi olla niin, että Haminan edustaja
puhuu kouvolalaisen Kuosmasen puolesta, katson, että on
tässä vaalipiirin asiasta kysymys. Kun katson,
että ed. Kuosmanen suurempien asioitten hallitsijana on
tämän nähnyt tärkeäksi
ja oikeaksi jättää, niin siinä mielessä tervehdin
tätä aloitetta erinomaisen hyvänä.
Pidän valitettavana, että paikkakuntalaiset tai
vaalipiirin muut kansanedustajat eivät ole osanneet vastaavaa
jättää, tai sitten pidän valitettavana
sitä, että ed. Kuosmanen ei ole havainnut muilta nimeä tähän
matkaan ottaa. Mutta katson, että yhteisestä asiasta
on kuitenkin kysymys. Tämä esitys lisäyksenä miljoona
euroa Valtatie 7:n Haminan ohitustien yleissuunnitelman laatimiseen ehkä saattaa
riittää kokonaisuutena laatimiseen, mutta ainakin
riittäisi sen aloittamiseen.
Rouva puhemies! Toivon, että tämä saa
kohteliaan ja arvoisensa mukaisen käsittelyn valtiovarainvaliokunnassa.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Lisäbudjettiesityksessä ehdotetaan
vähennettäväksi useita työllisyysmäärärahoja
eri momenteilta. Tätä perustellaan sillä,
että monien maakuntien te-keskuksissa työllisyysrahoille
ei ole ollut käyttöä niin paljon kuin
on esitetty. Minä pidän tilannetta täysin
hämmästyttävänä ja
sellaisena, että siihen täytyy puuttua. Tosiasiassahan tilanne
on kuitenkin se, että työllisyystoimia pitää lisätä ja
pitää silloin olla myös kyky siihen, että niitä käytetään.
Esitänkin ja ehdotan, että kun valtiovarainvaliokunta
asiaan paneutuu, ed. Kuopan tekemä raha-asia-aloite otetaan
vakaaseen käsittelyyn ja sen yhteydessä käydään
läpi nämä ongelmakohdat, mistä tämmöinen
tilanne voi johtua, että rahaakin olisi, mutta sille ei
muka löydy käyttöä. Minusta
tämä asia on nyt tutkittava kerta kaikkiaan perusteellisesti.
Muutoinhan tilanne on se, että täällä me
suunnittelemme hienojakin työllisyystoimia, mutta sitten
todetaan, että kun ei ole mekanismia, niin miten näitä voidaan
käyttää. Minä odotan tässä nyt
vakavaa asiaan puuttumista.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Jatkan edelleen lisätalousarvioaloite
31:stä Määrärahojen osoittaminen
palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille
ja kuntayhtymille. On aivan totta, että tähän
asiaan tarvitaan rahaa, mutta on myöskin ongelmaksi muodostunut
se, että kuntataloudet ovat niin kohtuuttoman kireät, että kun
kunnilta pitäisi olla tämä oma osuus
ja vaikka se kuinka selkeästi tulisi sieltä takaisin sitten
työttömyyden vähenemisenä ja
mahdollisina verotuloina ja kaikkena positiivisena asiana, niin
kuntatalouden ollessa kireä kerta kaikkiaan lasketaan,
vaikka se ei ole järkevää, että ei
ole varaa antaa sitä kunnan omaa panosta mukaan, kun euromääräisesti
pitää vähentää menoja,
ja tällöin järkevätkin toiminnat
estyvät. Yhdyn edellisen puhujan kanssa siihen, että toivon,
että asiaa tarkastellaan perusteellisesti jatkokäsittelyssä ja
etsitään ne syyt, miksi kunnat ja kuntayhtymät
eivät ole voineet käyttää tarkoitukseen
myönnettyjä varoja, koska työttömiä on
ja tekemätöntä työtä riittää.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Nyt pitää tosiaan käydä läpi
se, mistä tämmöinen tilanne voi oikeasti
johtua, että tarjotaan rahaa, mutta sille ei ole käyttöä.
Varmasti siellä on oikeastikin ongelmia, mutta onkohan
niitä ongelmia nyt myös asennepuolella. Ei ole
todellista yritystäkään kuntatasollakaan
valitettavasti tehdä kaikkea sitä, mitä oikeasti
voidaan tehdä työttömyyden alentamiseksi.
Minusta tämä asia nyt pitää kuitenkin
joka tapauksessa käydä kerta kaikkiaan perusteellisesti
läpi, meillä on nimittäin edessä työttömyyden
kasvun uhka ensi vuoden puolella. Jos tilanne on tämmöinen,
että rahaa on tarjolla enemmän kuin sitä käytetään,
niin mitäpä tässä sitten oikeastaan
voidaan tehdä. Minä muistutan siitä,
että kunnat saavat tosiasiassa takaisin ne rahat, jotka
ne työllistämiseen panevat jopa tällä jaolla,
mikä nyt on valtion ja kuntien välillä olemassa,
mutta täytyy käydä nyt minusta todella
oikeasti läpi se, mistä tämä mättää,
ja tehdä muutokset tarvittaessa myöskin näihin
kustannusjakoihin.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvioaloite 31:een,
mistä tässä aikaisemmin edustajat Tennilä ja
Oinonen ovat puhuneet: Minä vain epäilen, että tässä on
sellaisesta aiheesta kysymys, että kun ei ole rahoja voitu
käyttää, niin ei ole näihin
työllistämisperusteisiin töihin ehkä ollut
työhalukkuutta. Nostan tämän asian näkyvänä esille,
voisiko olla niin, että kaikki tarjottu työ, mikä tämän
taakse on sisältynyt, on ollut vähän
märkää ja, sanoisin, raskastakin, että siihen
ei ole ollut halukkuutta lähteä. Tämän
pohjalta kuulutan edelleenkin vanhaa näköalaa,
että toivon, että tämä korotus tulee
huomioitua tässä ja säilytetään
entisellään ja kaikille niille, joilla työtä ei
ole, sitä tämän kautta tarjotaan ja löytyisi
semmoinen halukkuus, että mentäisiin todella töihin.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty
erittäin hyvä keskustelu asiasta, ja varmasti
on useitakin syitä, miksi kunnat eivät ole voineet
tätä rahaa ottaa vastaan. Se on ehkä paljolti
asennekysymys, ja tämä aivan älyttömiin
puristettu säästöpaine, mitä muun
muassa oman kunnankin kaupunginhallituksessa jatkuvasti joudutaan
tekemään, ja tuleva maanantai on erittäin
ikävä päivä, on johtanut siihen, että ei
nähdä edes sitäkään,
että kun rahaa saadaan, niin sillä voitaisiin
saada paljon enemmän. Tässä tulee kysymys,
pitäisikö vielä korottaa tätä valtion
työllistämistukiosuutta, koska nyt on järjetön
tilanne. On työtehtäviä, jotka välttämättä tulisi
hoitaa, on ihmisiä, jotka osaavat ja haluaisivat nämä hoitaa,
ja olisi rahaa tarjolla, mutta ei riittävästi,
ja näin ollen kunnat, tässä tapauksessa oma
kotikaupunkini, eivät ole sitten poliittisen päätöksenteon
seurauksena halunneet tuota tehtävää tehdä.
Mielestäni pitäisi tarkistaa, pitäisikö vielä olla
tämän valtionosuuden suurempi, koska on järjetöntä,
että ihmiset ovat työttöminä ja
tekemättömät työt, joihin olisi
tarve, jäävät tekemättä.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Minusta täällä on
otettu erittäin tärkeä asia nyt esille, elikkä kun
tämä työttömyys on meillä selvästi kasvussa,
niin samanaikaisesti puhutaan työttömyysmäärärahojen
käyttämättä jättämisestä. Näinhän
ei voi olla.
Se, mikä tässä on erityisen ikävää,
on se, että tämähän on varsin
tuttua tarinaa; näin on käynyt aikaisemminkin.
Vaikka ministerit vaihtuvat, niin tilanne vain jatkuu samanlaisena.
Eli kyllä tässä herää monenlaisia
kysymyksiä, esimerkiksi voidaanko rahoja siirtää riittävän
joustavasti maan eri osissa, työttömyyshän
on erilainen eri paikkakunnilla. Eli tässä jos
missä on selvityksen paikka, ja tähän
pitäisi kyllä jonkinlainen oma selvitystyöryhmä panna
tämän asian tiimoille.
Meillä monenlaisia työllistämistyöryhmiä perustetaan,
mutta tässä jos missä pitäisi
olla paikka, jossa löytyisi sitten heti rahaakin, jos tämä asia
hoidettaisiin kunnolla.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Vielä lyhyesti tähän
koko tilanteeseen, että kyllä työhalukkaita
ihmisiä on, ei siitä ole ollut minkäänlaista
ongelmaa sillä puolen. Ongelmaksi tuntuvat muodostuvan
kunnat, jotka pitävät tätä valtionosuutta
liian pienenä, mutta sanoisin kyllä niin, että lyhytnäköisiä ovat
semmoiset kunnat, jotka kaikkia rahoja eivät käytä,
mitä tarjolla on, sillä kyllä siellä kunnissa
siihen palvelupuoleen ihmisiä tarvitaan enemmän
kuin siellä nyt on.
Toinen kysymys on se, että pitäisi pystyä joustavammin
siirtelemään näitä rahoja työllisyysbudjetin
yhdeltä momentilta toiselle momentille, ettei se tule aina
esteeksi, niin kuin se järjestelmä nyt on hyvin
kankea. Eli kyllä näihin asioihin pitää nyt
tulla selvitystä, ja se on valtiovarainvaliokunnan tehtävä tässä tilanteessa,
ei sitä auta siirtää enää mihinkään
kauemmaksi.
Ihan lopuksi totean, että nyt on jotakin isoa eroa
maan sisällä. Lappi pystyy käyttämään
rahat, ja tässäkin lisäbudjetissa Lapille
esitetään lisää, ja se on meille
hyvin tervetullut tieto.
Mikko Kuoppa /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela puhui, että vika
olisi siinä, että syy näiden työllisyysmäärärahojen,
joita aloitteessani esitän lisättäväksi
kuntien työllistämistoimiin, käyttämättömyyteen
on työttömissä, että ei ole työhaluisia.
Tämä on kyllä ehdottomasti väärä tulkinta
asiasta. Työhaluisia ainakin niissä työvoimapiireissä,
joissa minä olen käynyt, on paljon paljon enempi,
mitä voidaan ottaa. Ongelmana on aina se, että näitä ihmisiä ei
voida työllistää, ja erityisesti se on
johtunut siitä, että kunnat eivät ole
valmiita järjestämään näitä työllisyystöitä niillä ehdoilla,
mitkä tällä hetkellä ovat. Kuten
täällä ed. Tennilä jo totesi,
niin tämä on kunnille kuitenkin edelleenkin edullisempi
tapa työllistää ihmisiä kuin
pitää ihmiset työttöminä.
Nythän tässä lisäbudjetissa
lisätään valtion työllistämismäärärahoja
jonkin verran ja kuntien vähennetään
huomattavasti ja kokonaisuudessaan työllisyysmäärärahoja
vähennetään tässä lisäbudjetissa.
Ei tällaista kehityssuuntaa voi pitää oikeana,
kun samanaikaisesti maassa on työvoimaministeriön
tilastojen mukaan 275 000 työtöntä.
Kun on vieraillut joissakin työpaikoissa ja kysynyt sitten
tätä työllisyystilannetta, työnantajan
edustajat ovat ilmoittaneet, että heillä on satoja
ihmisiä jonossa odottamassa, kun he vain ilmoittavat, että töihin
pääsisi. Se osoittaa, että ihmiset ovat
työhaluisia. Kysymys on vain siitä, että työpaikkoja
valitettavasti näille ihmisille ei ole.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä, mitä ed.
Kuoppa puhui, pitää varmasti tarkkaan paikkansa.
Mutta jostakin syystä tämä systeemi ei
toimi. Kun itse olen nyt ensi viikoksi etsinyt semmoista renkiä kaverikseni
tekemään metsätöitä,
niin kaikilla eläkeläisillä taikka muilla
on jalka poikki taikka muuten joku nilkkavamma ja sellaista joka
tulisi muualta sinne, ei löydy mistään.
Jotakin mätää tässä järjestelmässä on,
kun teettäjä ja työntekijä eivät
kohtaa toisiansa ja toiset pohtivat, mistä saa rengin ja
toiset, mistä saa työtä.
Mikko Kuoppa /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelahan sen kertoi, kun hän
kertoi, että eläkeläisillä on
nilkka poikki. Mielestäni pitäisi hakea sellaisia
työntekijöitä, jotka eivät ole
eläkeläisiä. (Ed. S. Lahtela: Niitä ei
löydy!)
Keskustelu päättyy.