Täysistunnon pöytäkirja 125/2012 vp

PTK 125/2012 vp

125. TIISTAINA 11. JOULUKUUTA 2012 kello 14.04

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013—2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta

 

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Finland kan bevaras som ett hållbart välfärdsland endast om de finländska företagen är framgångsrika både här i hemlandet och ute i världen. Den ekonomiska krisen har ökat osäkerheten i samhället och aktiverat diskussionen om hur vi kan skapa tillväxt och nya arbetsplatser. Med de lagförslag som vi nu behandlar här i dag har regeringen för avsikt att uppmuntra företagande. Det är beklagligt att riksdagen inte har en längre tid på sig att sätta sig in i de här lagpropositionerna, att tidtabellen är så stram.

Suomen yhteiskunta tarvitsee uusia ja kasvavia yrityksiä. Monelle yritykselle voi nykyään olla vaikeaa löytää rahoittajia, jotka ovat halukkaita ottamaan riskin, joka on kytketty uuteen toimintaan. Laki sijoitustoiminnan verohuojennuksesta on tämän vuoksi tärkeä stimuloiva toimenpide Suomen taloudelle. Tavoitteena on saada lisää yksityistä pääomaa alkuvaiheessa oleviin yrityksiin. Kohdeyhtiöltä edellytetään, että sen toiminta on uutta ja että yhtiöllä on ollut toimintaa enintään kuusi vuotta. Toimenpide on suunnattu pieniin yrityksiin, joiden liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa ja joilla on enintään 50 työntekijää.

Placeringar kan göras enbart av fysiska personer som är skatteskyldiga i Finland. Placeraren får dra av 50 procent av det placerade beloppet från sina kapitalinkomster. Avdrag för en placering kan göras för minst 10 000 euro och högst 150 000 euro. Ifall personen placerar i flera bolag kan avdragsbeloppet stiga till 150 000 euro. Uppmärksamheten kring den här åtgärden kan locka nya placerare med nytt kapital till den här, i sig viktiga delen av näringslivet och företagslivet. Enligt uppskattning berör lagen cirka 3 000 potentiella placerare.

Skattelättnaden uppskattas minska statens skatteintäkter med cirka 12 miljoner euro per år mellan 2013 och 2015. I praktiken får staten skattebortfallet tillbaka i form av ökade skatteintäkter då aktieinnehavet säljs. Med andra ord är det här en tidsbestämd skattelindring där placeraren inte får en slutlig skatteförmån, vilket är värt att beakta. När aktierna säljs läggs det belopp som placeraren får som en skattelindring till den beräknade överlåtelseskatten. Frågan är därför om effekten verkligen blir så positiv med de här ramvillkoren i utformningen som man då har tänkt sig. Det återstår att se.

Företagsänglar är privatpersoner som inte bara satsar egna medel, men också marknadskunnande och erfarenhet i ett nystartat företag med goda tillväxtmöjligheter. Ofta behövs många placerare med olika bakgrund för att få ihop beloppet och dela på den risk som förknippas med nyetablerad verksamhet. En del av de här placerarna kan vara inhemska, andra utländska, en del mindre och andra större. En del investerar medan andra väljer att slå ihop sig till placeringsbolag.

Enligt lagförslaget kommer placeringsbolag inte i åtnjutande av skattelättnader. Det är alltså bara privatpersoner som kan få det. Om bara en del av placerarna faller inom ramen för det nya businessängelstödet eller om företaget går miste om andra offentliga stöd såsom till exempel Tekes-, Finnvera- eller Avera-stöd, så kommer det att bli svårt att attrahera placerare som då inte kvalificerar sig, alltså för det här businessängelstödet. Då finns det en risk att lagförslaget inte uppfyller de mål som man har varit ute efter, och i så fall måste vi vara beredda på att se över lagen efter det första året.

Yrittäjyys saa voimavaransa hyvistä ideoista. Vahvat pääomamarkkinat ovat edellytys sille, että Suomessa on kotimaisia sijoittajia. Tila kannustaville tukitoimille on tällä hetkellä kuitenkin pieni. Tällä lakialoitteella hallitus pyrkii kannustamaan yrittäjyyttä ja yksityisten sijoittajien halua osallistua uusien kasvuyritysten luomiseen, mikä on erittäin kannatettavaa. Vuoden päästä voi olla tarve arvioida lain menestystä ja tarvittaessa tehdä eräitä muutoksia.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Pääoman saatavuus aloittavissa yrityksissä on ollut Suomessa varsin pitkään ongelma. Kuitenkin täytyy sanoa, että 1990-luvulta lukien tilannetta on parannettu ja meillä on tällä hetkellä varsin hyvin saatavissa sekä julkista rahoitusta että myöskin yksityistä rahoitusta alkaviin yrityksiin, mutta oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun jo nähdään, että yritykset alkavat vähitellen menestyä. Siinä vaiheessa kun toiminta on kaikkein riskipitoisinta ja ollaan varsin alkuvaiheessa, pääoman saaminen on meillä edelleen jossain määrin vaikeata lukuun ottamatta aivan kehittyneimpiä it-alan teknologioita.

Nyt hallituksen esitys on tältä osin erittäin myönteinen koskien verohuojennusta sijoitustoimintaan. Siinä on kysymys siitä, että jos tänä päivänä sijoittaja sijoittaa yritykseen ja hänelle syntyy tappiota siitä sijoituksesta, sen tappion vähentäminen on erittäin hankalaa siitä syystä, että sen voi vähentää pelkästään myyntivoitosta. Usein välttämättä myyntivoittoa ei ole, ja se merkitsee sitä, että tappio voi jäädä hyödyntämättä verotuksessa kokonaisuudessaan.

Mitä nyt tässä tehdään, on se, että henkilö, joka sijoittaa, voi vähentää sijoituksestaan 50 prosenttia pääomaverotuksessaan, mikä tarkoittaa sitä, että sijoittajalla on tietysti enemmän sijoitettavaa tuohon yritykseen tuon vähennyksen kautta. Sitten kun hän aikanaan luopuu tuosta yrityksestä, se vähennys, jonka hän on saanut hyväkseen, otetaan huomioon hankintahinnan alennuksena, mikä merkitsee sitä, että tosiasiassa tässä voidaan vähentää myyntitappiota ei pelkästään myyntivoitosta vaan myöskin pääomatulosta.

Täällä on esitetty vaatimusta siitä, että vähennys voitaisiin tehdä myöskin ansiotulosta, mutta täytyy sanoa, että silloin mennään kyllä jo aika pitkälle vähennysoikeuden laajentamisessa, niin että olen kyllä sitä mieltä, että tässä vaiheessa on täysin riittävää se, että vähennys tehdään pääomatuloista. Katsotaan, kuinka järjestelmä toimii, ja jos sitten jostakin syystä katsotaan, että järjestelmä on toiminut niin erinomaisesti, niin silloin pitäisi katsoa, että voidaanko ajatella, että voitaisiin ansiotuloistakin tehdä tuo vähennys, jolloin sitten kyllä syntyy kysymys siitä, että kun aikanaan syntyy myyntivoittoa, niin pitäisikö sekin sitten verottaa ansiotuloveroprosenttien mukaisesti eikä pääomaverotuloprosenttien mukaisesti, mikä osoittaa sen, että näitten, ansiotulon ja myyntivoiton, sekoittaminen ei ole välttämättä kauhean yksinkertaista.

Mitä tähän järjestelmään tulee, niin tämä selvästi lisää mahdollisuuksia hyödyntää oikeudenmukaista verotusta, ja mikä on myöskin tässä hallituksen esityksessä erittäin hyvä, on se, että maksimisijoitus, joka yritykseen voidaan tehdä, on 50 prosenttia — ja sen tosiaan pitää olla henkilö, joka on tukemassa sitä, ei pääomistaja — ja minimiraja, joka jossakin vaiheessa oli suunniteltu 20 prosenttiin, on poistunut kokonaisuudessaan, ja kun yritykset ovat niin kovin erilaisia, täytyy sanoa, että tämä rajan poistaminen on erittäin hyvä. Voidaan ajatella, että se olisi voinut olla 5 prosenttia, mutta tietyissä tilanteissa tuo viisikin prosenttia olisi saattanut tulla vastaan. Eli kaikkein paras ratkaisu tältä osin on löydetty, kun tuo raja on kokonaisuudessaan poistunut.

Sinänsä olisi kyllä tärkeätä, että sijoitus, jonka henkilö tekee, on siinä määrin suuri — tässähän tietysti asetetaan tiettyjä rajoja, enintään 75 000 euroa, kaiken kaikkiaan 150 000, mutta että 75 000 yhteen yritykseen — että se merkitsee sitä, että silloin henkilöllä pitäisi olla sen verran paljon intressiä, että hän on kiinnostunut yrityksestä. Silloin kun on sijoittajasta kysymys, niin hän on tottunut analysoimaan ja arvioimaan näitä yrityksiä, ja uskon, että sillä asiantuntemuksella, joka sijoittajalla on, on myöskin merkitystä siinä suhteessa, että jos hän ei ole hallituksen jäsen, hän kuitenkin on jollakin tavoin yrityksen toiminnassa mukana seuraamassa sitä ja omistajat ja toimiva johto voivat hyödyntää tämän sijoittajan asiantuntemusta. Sillä tiedollakin on erittäin suuri merkitys, koska täytyy sanoa, että silloin, kun meillä on aloittavia yrittäjiä, he usein toistavat ne virheet, mitä kokematon yrittäjä tekee yritystoiminnassaan, jolloin se, että meillä on joku henkilö, joka seuraa sitä toimintaa, antaa neuvoja vahvan kokemuksen perusteella, auttaa olennaisesti yritystä selviytymään. Me näemme, että useimmat yritykset kaatuvat ensimmäisen parin vuoden aikana. Silloin kun yritys on saatu menestymään muutaman vuoden, yrityksen tulevaisuudennäkymät ovat kohtuullisen hyviä, ja juuri tässä vaiheessa nimenomaan tarvitaan näitä niin sanottuja bisnesenkeleitä.

Arvoisa puhemies! Järjestelmä on hyvä. Tältä osin täytyy sanoa, että ei voida puhua, että kyseessä olisi verohuojennus, vaan oikeastaan kysymys on lykätystä verotuksesta: saa tehdä vähennyksen, mutta se vähennys tuloutuu myöhemmin. Tosiasiassa kysymys on tosiaan siitä, että maksat ne verot kyllä, mutta myöhemmin kuin olisit muuten maksanut. Uskon, että tällä on myönteinen taustatoimintaa ehdottomasti elvyttävä vaikutus.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puheenjohtaja! Ei hallituksen esitystä moittia voi, se on selkeästi eteenpäin kaatumista, mutta vielä enemmän olisin kaivannut kyllä rohkeutta siihen, kuinka meidän olisi pitänyt vielä rohkeammin lähteä verokannustimin tukemaan kasvuyrityksiä. Meidän olisi pitänyt saada enemmän volyymia siihen. Me olemme uusiutuviin energioihin tähtäävä maa, ja se tarkoittaa, että ne ovat teollisia työpaikkoja, ja niissä kasvuyrityksissä on jo aika korkea pääoma, ja niihin tarvitaan volyymia, jotta voidaan todellakin sitä kasvua edesauttaa, mikä tarkoittaa laitehankintoja, jotka ovat kuitenkin kalliita.

Nyt tämä raja, 75 000, ei palvele sinällään sitä. Tämä varmasti toimii aivan pienissä yrityksissä ja ehkä niissä yrityksissä, missä on muutama tietokone ja tehdään ohjelmistoja. Kaikki kunnia sille yrittäjyydelle, se on oikein, mutta tämä maa tarvitsee teollisten työpaikkojen luomista, ja nimenomaan sillä sektorilla kasvuyritysten osalta pitäisi olla rohkeammin panoksia pelissä, vaikka vieläkin enemmän kuin 50 prosenttia. Laitetaan sitten myyntivoitoista vieläkin korkeampi verotus kuin vaikkapa henkilöverotus, jolloin voitaisiin tavallaan sitouttaa sitä omistajaakin pitkäaikaisempaan sijoitukseen ja myös yritykselle tehtäisiin tavallaan este myydä sitä yritystä tämän tuen aikana, jolloin sijoituksia on tullut, tai muutaman vuoden aikana sen jälkeen, jotta saamme sitoutettua sen yrityksen edelleen edistämään sen kasvuyrityksen toimintaa — ei niin, että kun päästään toiminnan alkuun, myydään se pois. Eli pitkäkestoisempaa, rohkeampaa tukemista.

Keskustelu päättyi.