Täysistunnon pöytäkirja 125/2013 vp

PTK 125/2013 vp

125. TORSTAINA 5. JOULUKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Sosiaaliturvan avaaminen kolmansien maiden kansalaisille

Jussi Halla-aho /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomen asumisperusteista sosiaaliturvaa ollaan avaamassa kolmansien maiden kansalaisille niin sanotulla yhdistelmälupadirektiivillä ja siihen liittyvillä hallituksen esityksillä. Kattavan sosiaaliturvan piiriin pääsee jatkossa hyvin lyhyellä ja vähäisellä työhistorialla, ja erilaiset perhe-etuudet ulottuvat työntekijän perheenjäseniin. EU-alueen ulkopuolelta tulevat henkilöt työllistyvät usein matalapalkka-aloille, ja työntekijän palkka ei välttämättä riitä edes hänen omaan toimeentuloonsa, vaan hän joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Kun lisäksi otetaan huomioon erilaiset perhe-etuisuudet, aidosti työssä käyvänkin ulkomaalaisen nettovaikutus julkiseen talouteen voi olla syvästi miinuksella.

Arvoisa herra puhemies! Julkisen sektorin rahoitus on jo nyt helisemässä. Katsooko hallitus, että sosiaaliturvan avaaminen kolmansien maiden kansalaisille ei edistä sosiaaliturvajärjestelmämme kriisiytymistä tai romuta sen asumisperusteisuutta?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todellakin Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä ja EU:ssa on työperäinen. On pitänyt miettiä sitä, miten näitä yhteensovitetaan. Ei ole missään nimessä tarkoitus muuttaa asumisperusteista sosiaaliturvaa vaan yhteensovittaa sitä näihin direktiiveihin. Te kysytte, murentaako tämä päätös sitä. Ei murenna, koska meillä kuitenkin pysyy tämä asumisperusteinen sosiaaliturva.

Kun tästä on kuitenkin niin paljon erilaista mielipidettä ja tässä on myöskin sijaa monelle populismille, niin siitä syystä käynnistämme selvityksen tästä. Ensi kevään aikana katsomme, mitä on Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva ja miten siihen lisätään sitten tämä työperäinen sosiaaliturva, joka on väistämättä meille tulossa.

Jussi Halla-aho /ps:

Arvoisa herra puhemies! Säästöjä tehtäessä priorisointi on kaiken a ja o. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä sitä, että velkaantuva Suomi on omaksumassa globaalin sosiaalitoimiston roolia. Tämä näkyy niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin. Esimerkiksi täällä Helsingissä vihreät, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat päättäneet avata kaupungin julkiset terveyspalvelut maassa laittomasti oleskeleville ihmisille. Maan hallituksessa samat puolueet ovat sitä mieltä, että kunnille ei pidä sälyttää uusia tehtäviä.

On selvää, että antelias sosiaaliturva luo voimakkaan houkuttimen matalan elintason maista tuleville ihmisille. Esimerkiksi Britannia on omaksumassa entistä tiukemman linjan sosiaaliturismiin ja tulonsiirtojen hyväksikäyttöön.

Onko hallituksella käytössään puolueettomia arvioita sosiaaliturvan avaamisen taloudellisista vaikutuksista, ja onko se käyttänyt kaikki yhdistelmälupadirektiivin soveltamisalassa sallitut kansalliset rajoitukset?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Minä ymmärrän oikein hyvin teidän kysymyksenne, koska minä olen itsekin joutunut pohtimaan tässä työssäni sitä, miten ihan oikeasti tehdään se yhteensovitus, ettei tule sellainen tunne ja sellainen mielikuva, että tultaisiin tänne sosiaaliturvan vuoksi, koska sen ei pidä olla se lähtökohta, vaan nimenomaan lähtökohta on se työperäisyys — totta kai meillä on tilanteita, joissa on tällaisia hätätilatilanteita, jolloinka täältä haetaan esimerkiksi turvapaikkaa, ja tämäntyylistä.

Meillähän on tarkat säännöt siitä, miten sovelletaan erilaisia direktiivejä, mutta todella on niin, että nyt on niin monenlaista direktiiviä, joita pitää yhteensovittaa, että siitä syystä olen päättänyt, että ihan tällainen ulkopuolinen, puolueeton henkilö katsoo, mitä meidän pitää tehdä, että me säilytämme sen asumisperusteisen sosiaaliturvan Suomessa, joka on meidän yhteinen pohjoismainen sosiaaliturvajärjestelmämme, mutta miten siihen sitten sovelletaan sitä työperäistä sosiaaliturvaa. Tästä valmistuu ensi kevään aikana selvitys. Toivon, että sen jälkeen voitaisiin ihan täällä salissa keskustella (Puhemies koputtaa) siitä, miten se alkaa toimia.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Yhdistelmälupadirektiivillä avataan suomalainen sosiaaliturva kolmansien maiden kansalaisille. Ihmettelen, miksi tämän asian kokonaisvaikutuksia ja -kustannuksia ei ole edes yritetty tuoda käsittelyn aikana esiin. On vain leppoisia ja vähätteleviä arvioita ja mututuntumaa. Kuitenkin muiden maiden esimerkit osoittavat selkeästi, mitä seurauksia sosiaaliturvan avaamisella on ollut.

Tämä kaavailtu muutos luo todella vakavasti otettavia ja vaikeasti ennakoitavia kustannuspaineita, mutta myös paineita yhteiskunnallisesti. Päivä päivältä EU ohjaa yhä vahvemmin meitä niin sanotusti kohti terveydenhuollon ja sosiaaliturvan harmonisointia. Näin viime kädessä päätöksenteko kansallisista terveydenhuollon ja sosiaalipolitiikan päätöksistä, uudistuksista sekä niihin liittyvä talousvalta siirtyy Suomesta pois. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: hyväksyttekö te hallituksessa tämän kehityssuunnan, ja jos ette, mitä aiotte asialle tehdä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Edustaja kysyy yhdistelmälupadirektiivistä, joka koskee nimenomaan EU- ja Eta-maitten ulkopuolelta tulevien henkilöitten Suomessa saamia etuisuuksia. Tässä on menty kyllä ihan niin tarkkaan kuin on vain voitu nimenomaan pitää siitä Suomen kannasta kiinni siinä, että me haluamme pitää määrätyistä asioista sosiaaliturvassa itse kiinni, ja siinä, mitä me haluamme tästä asumisperusteisesta turvasta jättää nimenomaan Suomessa asuville.

Tässä nimenomaisessa direktiivissä on todella tarkkaan katsottu sitä, että me voisimme huomioida vain nämä välttämättömät, ja on arvioitu, että tämä ei kovin montaa henkilöä koske, ja siitä syystä niitä kustannuksia ei ole katsottu kovin suuriksi.

Te kysyitte, olenko minä tästä huolissani. Minä olen huolissani siitä, jos meidän asumisperusteinen sosiaaliturva romuttuu, ja siitä syystä olen päättänyt, että se selvitys pitää nyt tehdä, että kaikki tietävät, mitä tämä tarkoittaa, ja kaikki myös jatkossa pystyvät pitämään kiinni siitä, että meillä asumisperusteinen sosiaaliturva on se peruskivijalka, josta ponnistetaan.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, meillä on esimerkkejä siitä, missä tilanteissa Suomen kannasta kiinni pitäminen ei ole riittänyt — sille enemmistölle, joka Euroopassa päätöksiä tekee tavalla, jolla on vaikutuksia meihin, ei ole se meidän kannanmuodostuksemme ja meidän vankka mielipiteemme riittänyt. Yhtenä esimerkkinä, josta tämä prosessi on lähtenyt liikkeelle, on se, kun Euroopan yhteisön tuomioistuin päätti kotihoidon tuen osalta, että meidän piti alkaa maksamaan kotihoidon tukea tässä muutama vuosi sitten maailmalle, EU-maihin.

Arvoisa ministeri, on kiitettävää, että te olette varma siitä, että meidän asumisperusteinen sosiaaliturvamme säilyy. Niin minäkin toivon ja tiedän, että keskustakin toivoo, mutta, arvoisa ministeri, meidän suomalainen mallimme on aika yksinäinen malli. Edes Ruotsista emme aina kaveria saa. Arvoisa ministeri, te olette luvannut selvityksen, te olette luvannut keskustelun, mutta mitkä ovat ne seuraavat etapit, joilla me turvaamme suomalaisen asumisperusteisen sosiaaliturvan?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on sekava asia, ja tässä on niin monia erilaisia direktiivejä, ja on aivan ymmärrettävää se, että kun sieltä viidakosta tulee uusia direktiivejä, aina katsotaan sitten yhtä kerralla. Nyt pitää ottaa haltuun tämä kokonaisuus, ja uskon, että se on meille ihan kaikille hyväksi. Se on se keino, että se hallitaan kokonaisuutena ja päätetään yhdessä, mitä me haluamme säilyttää ja miten me sovellamme sitten työperäistä sosiaaliturvaa tässä meidän järjestelmässämme.

On aivan totta, aivan kuten edustaja Rehula sanoi, että kun niitä yksittäisiä sieltä tulee, niin sitten on aina vaara, että joudutaan tekemään kompromisseja, ja se näyttää huonolta Suomen näkökulmasta, mutta sitä suuremmalla syyllä katson, että meidän on nyt tämä eräänlainen perkaus tästä kokonaisuudesta tehtävä. Se vain olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Olemme Suomessa tällä hetkellä suuressa rakenteellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Tämän lisäksi olemme avaamassa asumisperusteista terveydenhuoltojärjestelmäämme myös kolmansista maista saapuville kansalaisille. Ei myöskään ole tiedossa, miten paljon suomalaisia terveyspalveluja käytettäisiin ja kuinka paljon se lisäisi erilaisia kustannuksia. Arvoisa ministeri, kerroitte äsken, että muutamat henkilöt, mutta se ei riitä, tästä täytyisi olla jonkinlaisia tarkempia laskelmia.

Myös Suomesta ulkomaille hoitoon hakeutuva maksaa ensin hoitonsa kyseisessä maassa, minkä jälkeen hän hakee Suomesta Kelalta jälkikäteen korvauksia. Arvoisa ministeri, tämä esitys eriarvoistaisi maamme kansalaisia, sillä vain varakkailla on tähän varaa, lähteä ulkomailta hakemaan hoitoa.

Vanhusten laitos- ja sairaalapaikkoja supistetaan. Kotihoidossa moni vanhus joutuu tinkimään usein jopa tarpeellisista lääkkeistä. Katsotteko, ettei tämä saattaisi ihmisiä eriarvoiseen asemaan?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On totta, että meillä on varmasti haasteita niin asumisperusteisen sosiaaliturvan kuin myös terveydenhuollon osalta, mutta en pidä tätä asiaa tai ilmiötä tässä vaiheessa kyllä sellaisena, joka uhkaisi meidän suomalaisten palveluita kovin mittavassa määrin.

Tässä aiemmassa keskustelussa viitattiin muun muassa siihen, että eräissä kaupungeissa on päätetty, että myös niin sanotuille paperittomille henkilöille taattaisiin tietyt terveyspalvelut maksutta. Mielestäni tämä kyllä on asia, joka varmasti kiinnostaa meitä muitakin, sillä on monia sellaisia sairauksia, joista meillä ei ole välttämättä tietoa ja jotka saattavat olla sitten kansanterveydellinen ongelma, ja on hyvin tärkeää, että myös sellaiset henkilöt saavat asianmukaista hoitoa.

Siksi näissä asioissa pitää pitää mielessä tämä kokonaisuus, ja aivan kuten ministeri Risikko tässä totesi, näitä kyllä hyvin vakavasti pohditaan hallituksessa.

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Todella Helsingissä on käyty paljon keskustelua siitä, tulisiko paperittomille turvata samat terveyspalvelut kuin muillekin, ja kriisitilanteissa ja akuuttia, vakavaa hoitoa vaativissa tilanteissa sitä on toki tarjottu jo tähän saakka. Käytännössä sitten hoidon on antanut Hus ja laskut on jätetty lähettämättä.

On hyvä kysyä ja pohtia, onko yksittäisen kunnan tai kaupungin tehtävänä todella tehdä ratkaisut ja sillä tavalla turvata sitten palvelut tarvittaessa myös muualta tänne tuleville paperittomille vai tulisiko ratkaisuja hakea ensin valtakunnan tasolla, jotta saataisiin jokin malli, joka sitten otettaisiin kansallisesti käyttöön, ja myös tätä on Helsingissä tiettyjen puolueiden toimesta nostettu esiin.

Kysynkin ministeriltä: Tulisiko tähän paperittomien terveydenhuoltoon nyt mielestänne löytää valtakunnan tasolla kestävä ratkaisu, vai onko todella niin, että Helsingin tulisi kantaa vastuunsa koko Suomen paperittomista ja tämä todella vaatii vain kuntien päätöksiä? Ja mikäli pitäisi (Puhemies koputtaa) löytää valtakunnan tason ratkaisu, niin milloinkahan tällainen olisi tulossa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! En tietenkään ole sitä mieltä, että Helsingin pääkaupunkina tulee kantaa vastuu kaikista niistä ihmisistä, jotka ilman asianmukaisia dokumentteja Suomessa oleskelevat. Mutta tosiasia on se, että tällä metropolialueella on iso määrä ihmisiä, joitten tietoja meillä ei välttämättä ole samalla tavalla saatavissa kuin muun väestön osalta. Ja juuri täällä on aivan ensiarvoisen tärkeää se, että myös ne henkilöt, jotka tällä tavoin oleskelevat, voivat kuitenkin tukeutua joihinkin palveluihin, jotta voimme pitää myös huolta näistä kansanterveysasioista, joihin äsken tuossa viittasin.

Mutta meillä on siis käynnissä tämän asian pohdiskelu, ja on totta se, että varmasti tarvitaan myöskin valtakunnallinen ikään kuin linja näihin kysymyksiin, koska ei ole välttämättä järkevää se, että edetään tällä tavalla kuntakohtaisin päätöksin. Mutta sinänsä pidän tätä Helsingin päätöstä aivan järkevänä ottaen huomioon nämä perustelut, joihin viittasin tässä kansanterveydellisessä mielessä.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Paljon on puhuttu virolaisista työmiehistä, joille maksetaan lapsilisä Virossa asuville lapsille. Tämä johtuu siitä, että Suomessa lapsilisä on sidottu asumiseen eli Suomessa asuva saa lapsilisän, mutta EU-tasolla lapsilisä on sidottu työhön eli lapsilisän maksaa se maa, jossa henkilö tekee työtä.

EU:n laajentumisen myötä on kuitenkin EU:n sisällä jo yli puolet jäsenmaista sellaisia, joissa lapsilisä maksetaan juuri asumisen perusteella. Millaisia keskusteluja on käyty siitä, että EU vaihtaisi tätä käytäntöä niin, että jatkossa lapsilisä voitaisiin sitoa asumiseen? Tämä poistaisi ehkä ne pienet väärinkäytöt, joista nykyisellään paljon julkisuudessa puhutaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on nyt yksi hyvä esimerkki siitä, mikä joskus vähän mietityttää, että hetkinen, mitä kaikkea tapahtuu ja miten vaikuttavat erilaiset direktiivit. Siitä syystä nyt on tarkoitus, että katsotaan nämä nyt ihan kaikki, että mitä kaikkia etuisuuksia ja millä perusteella kenelläkin Suomeen tulevalla henkilöllä on mahdollisuus saada, mikä direktiivi siellä vaikuttaa, mikä on meidän oma lainsäädäntömme, ja kun se selvitys sitten valmistuu, niin siitä pystytään näkemään se, mitä lainsäädäntöön pitäisi tehdä muutoksia, joilla sitten torpataan suuret ongelmat ja suuret kustannukset, mutta sitten myöskin pidetään huoli siitä, että ei jää väliinputoajia ja sitten taas toisaalta se on yhdenvertainen Euroopan alueella. Meidän on myöskin pidettävä huolta, että se yhdenvertaisuus säilyy.

Tämä on vähän kompleksinen asia kieltämättä, mutta se johtuu siitä, että meillä on kaksi järjestelmää, monta direktiiviä ja liittyen siihen, millä perusteilla Suomeen tullaan, kaikille on hieman eri säännöt. Nyt siitä sitten tehdään se selkokielinen päätös, mutta myöskin katsotaan, mitä meidän lainsäädäntöön pitää tehdä. Mutta siitä voitte olla ihan varma, että me kynsin hampain (Puhemies koputtaa) pidämme kiinni asumisperusteisesta sosiaaliturvasta.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Tähän sosiaaliturvaan liittyvät myös eläkkeet, ja aika paljon kansalaiset ovat huolissaan siitä, miten EU-järjestelmä vaikuttaa esimerkiksi meidän työeläkejärjestelmäämme. Kun tämän meidän järjestelmämme mukaan rahastoidaan nämä työeläkkeet ja eläkkeellä olevat sitten saavat siitä maksua, niin minkälaista uhkaa EU:n taholta sitä kohtaan tulee? Olisi ihan hyvä kuulla nyt, onko se aivan varmaa, että meidän työeläkkeemme eivät ole EU:n jäsenyyden takia uhattuina.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Mehän olemme silloin jo aikaisemmin tehneet sellaisen päätöksen, että on määrätyt asiat, mistä meidän pitää saada itse päättää, ja se on sovittu. Esimerkiksi työsuojelu on yksi semmoinen asia. Meidän pitää koko ajan niin kuin vartioida sitä, että meillä on määrätty määräysvalta itsellä, koska työsuojelu on aivan eri asia muissa maissa kuin mitä se on meillä.

Tähän kysymykseen vastaus: kyllä, sitä nyt pyritään varmistamaan, että näissä asioissa, määrätyissä asioissa, me pystymme — vaikka meillä on yhdenvertaisuus siinä liikkumistilanteessa, että pitää määrättyjen sosiaalietuuksien seurata perässä — kuitenkin näistä määrätyistä meille omimmista asioista me haluamme pitää kiinni, ja se on meidän sopimuksissa, mutta sen pitää olla myöskin meidän lainsäädännössä. Varmasti meillä tarvitaan lainsäädäntömuutoksiakin, kun me sen kevään selvityksen saamme.

Jussi Halla-aho /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislain mukaan maassa asuvan ulkomaalaisen maassaolon edellytyksiin kuuluu kyky vastata ensisijaisesti itse toimeentulostaan. Laki toimeentulotuesta kuitenkin kieltää sosiaaliviranomaisia oma-aloitteisesti kertomasta maahanmuuttoviranomaisille, jos joku turvautuu toistuvasti toimeentulotukeen. Laki toimeentulotuesta siis tällä hetkellä estää ulkomaalaislain toteutumisen. Pelkästään Helsingissä on noin 9 000 ulkomaalaista kotitaloutta, jotka ovat periaatteessa toimeentuloedellytyksen piirissä mutta jotka siitä huolimatta ovat toimeentulotuen asiakkaita. Vuonna 2012 näihin talouksiin maksettiin toimeentulotukea yli 30 miljoonaa euroa, siis talouksiin, joilla ei ulkomaalaislain mukaan ole maassaolon edellytyksiä. Kysyn hallitukselta, pitääkö se ongelmana, että salassapitomääräykset estävät ulkomaalaislain toteutumisen, ja aikooko se ryhtyä asian tiimoilta toimiin.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tämä asia on noussut täällä eduskuntakeskustelussa aiemminkin esille, ja olen jo silloin kertonut, että meillä on parhaillaan työryhmä, joka selvittää myöskin erityistilanteita, joissa toimeentulotukea maksetaan, ja tätäkin asiaa tullaan tuossa työryhmän työssä tarkastelemaan.

Mitä sitten tulee tähän sosiaalihuollon, sosiaaliviranomaisten mahdollisuuteen antaa näitä tietoja esimerkiksi maahanmuuttoviranomaiselle, niin käsitykseni on se, että sosiaaliviranomainen ei voi olla tässä asiassa aloitteellinen. Sen sijaan maahanmuuttoviranomainen voi näitä tietoja halutessaan sosiaalihuollon puolelta kyllä kysyä, ja ne myös annetaan. Sitten sen lisäksi myöskin sosiaaliviranomaisilla on mahdollisuus itsellään, jos he katsovat, että ei ole välttämättä edellytyksiä, toimia tässä asiassa, niin että kyllä meillä jo lainsäädännössäkin on tiettyjä mahdollisuuksia, mutta tässä työryhmässä on tarkoitus selvittää myös tätä kysymystä. (Ben Zyskowicz: Miten sosiaaliviranomaiset voivat toimia?)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.