Täysistunnon pöytäkirja 126/2010 vp

PTK 126/2010 vp

126. TIISTAINA 7. JOULUKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

37) Hallituksen esitys lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi

 

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Sekä tämä että listalla seuraavaksi oleva hallituksen esitys liittyy lakimuutoksiin, jotka verraten tuoreesti on eduskunnassa aikoinaan hyvin suurilla äänimäärillä tai lähes yksimielisesti hyväksytty. Eli noin 10 vuotta sitten rikoslain kolmannessa osauudistuksessa seksuaalirikosten puolella uudistettiin lainsäädäntöä, ja yleensä ottaenhan rikoslaissa on ajatus, että 10 vuotta on aika lyhyt aika palata asioihin uudelleen. Mutta näiden rikosten osalta — erityisesti nyt käsittelyssä olevien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten osalta mutta sitten myös seuraavassa esiin tulevassa, niin sanotussa sammuneen tai puolustuskyvyttömän raiskaamisasiassa — maailma vaan on kerta kaikkiaan muuttunut. Meidän oikeuskäsityksemme ovat muuttuneet, ja on ollut poikkeuksellisesti, sanoisinko, näin rikosoikeuden historiassa lyhyellä aikajänteellä ollut syytä palata asioihin.

Oikeusministeri asetti keväällä 2009 työryhmän valmistelemaan esityksen lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaan saattamisesta ja samalla myös muuten arvioimaan nykyisten kansallisten toimenpiteiden riittävyyttä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemisessä. Työryhmä luovutti mietintönsä tämän vuoden toukokuussa, minkä jälkeen ehdotukset olivat laajalla lausuntokierroksella. Arvokas ja yleisesti ottaen erittäin myönteinen lausuntopalaute on otettu huomioon jatkovalmistelussa.

Samaan aikaan työryhmän asettamisen kanssa julkaistiin oikeusministeriön toimeksiannosta tehty Optulan tutkimus lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttörikosten rangaistuksista. Tämän tutkimuksen tiedot ovat olleet uudistustyön tärkeänä tausta-aineistona, ja tämä on tärkeätä liittyen myös seuraavaan asiaan. Kun tämän kaltaisia rikosoikeuden muutoksia tehdään, niin niitä ei tehdä yksittäisten otsikoiden, kohujuttujen, usein vielä väärin uutisoitujen juttujen, perusteella eikä nettikeskustelujen pohjalta vaan vasta, jos tutkimuksetkin antavat siihen aihetta. Ja valitettavasti on niin, että kun vaalikauden alussa laitoin tämän tutkimuksen liikkeelle, niin sen tulokset kyllä antoivat aihetta tälle muutokselle.

Yleissopimuksen taustalla — ja samalla siis osittain nyt myös lainsäädäntömuutosten taustalla — on toisaalta se, että tieto lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten luonteesta ja tekotavoista on lisääntynyt, mutta myös näitten rikosten tekotavat ovat muuttuneet. On tärkeätä muistaa, että tässäkin rikostyypissä, niin kuin kaikessa rikollisuudessa, tekotavat vaihtelevat ja myös vakavuus ja rangaistavuus vaihtelevat huomattavasti. Rikollisuus muuttaa ilmimuotoaan. Aivan niin kuin me tiedämme tänä päivänä talousrikoksista, että internetillä on roolinsa, niin myös näissä rikoksissa sekä internetin että muun muassa seksiturismin — jos näin kauniista sanaa edes voi käyttää siitä, siis itse asiassa lasten riistomatkustamisesta, lasten hyväksikäyttömatkustamisesta — myötä maailma on hyvin nopeasti muuttunut toisenlaiseksi tässä rikollisuuden tilassa.

Toisaalta pitää muistaa, että reagoiminen rikosoikeuden keinoilla, eli kriminalisointeihin turvaaminen ja rangaistukseen tuomitseminen, on vain yksi keino torjua nyt kysymyksessä olevaa rikollisuutta. Merkitystä on myös esimerkiksi hoidolla ja sitä vastaavilla interventiokeinoilla, joiden käytössä ja integroimisessa rikosoi-keusjärjestelmään on vielä tekemistä. Ensi viikolla hallitus tuo vielä — meillä käännöstoimisto tökki — tältäkin osin merkittävän uudistuksen. Suomi tulee olemaan ensimmäisiä maita Euroopassa, ihan kärkimaita, joka ottaa käyttöön vankeusrangaistuksena niin sanotun kemiallisen kastraation lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten tuomioiden yhteydessä. Silloin on kysymys siis siitä, että se kemiallinen hoito jatkuu vielä rangaistuksen jälkeenkin, mutta palataan siihen sitten seuraavalla viikolla.

Nyt tässä uudistuksessa oleellista on se, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistustasot nousevat. Rangaistustasojen on vastattava tekojen vahingollisuutta ja vaarallisuutta. Tähän liittyy muun muassa se, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistus korotettaisiin 4 kuukaudeksi vankeutta ja että sukupuoliyhteyden sisältävät hyväksikäyttörikokset katsottaisiin lähtökohtaisesti aina törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, siis aina.

Yleissopimuksen asettamiin velvoitteisiin liittymätön ehdotus on myös se, että seksuaalisen teon määritelmästä poistettaisiin rangaistavuuden edellytys, jonka mukaan rikoksentekijän on tavoiteltava seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä. Syytä on myös erikseen kiinnittää huomiota lainsäädännön muutosehdotuksiin, jotka oikeuttaisivat esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöt salassapitovelvollisuuden estämättä tekemään poliisille ilmoituksen epäilemästään lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta.

Yleissopimuksesta johtuu sitten merkittävä ja aika paljon jo julkisuutta, keskusteluakin, aiheuttanut muutos, että tullaan kriminalisoimaan niin sanottu grooming, jonka suomenkielinen ja lakiesityksessä oleva nimi on "lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin". Kysymys on houkuttelusta, joka tehdään tarkoituksessa valmistaa lapsipornografiaa tai kohdistaa lapseen hyväksikäyttörikos. Usein tämä houkuttelu tapahtuu teknologiaa hyväksikäyttäen, mutta teon rangaistavuus ei edellytä teknologian hyväksikäyttöä.

Tärkeä muutos on myös se, että jatkossa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvit- tämisessä käytettävään rikosrekisteriotteeseen merkitään myös pornografia- ja seksuaalirikoksista tuomitut sakkorangaistukset. Erityinen kiitos, kun näin täällä jaoston puheenjohtajan, sille, että eduskunta on nyt päätynyt vielä tämän muutoksen vaatimaan rahoitukseen, 280 000 euron lisärahaan rikosrekisterille, että me voimme nyt aivan varmasti saada tämän muutoksen saman tien voimaan, että jatkossa siis näissä rikosrekisteriotteissa ovat myös sakkorangaistukset.

Muista yleissopimuksen velvoittavuuden täyttämistä koskevista ehdotuksista voidaan tässä mainita erityisesti seuraavat: Säädetään rangaistavaksi sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan, lasta koskevan esityksen seuraaminen. Lapsipornografian hallussapitoon voi syyllistyä jatkossa myös se, joka hankkii pääsyn kuvaan tai kuvatallenteeseen ilman aineiston fyysistä haltuunottoa. Teknologia on muuttunut aika paljon, ja usein nämä lapsipornoringit eivät enää säilytä jossakin tiedostoa, vaan se tiedosto otetaan vaan sen katselun ajaksi haltuun. Siis tämän takia lakia on muutettava. Myös kaikki yleissopimuksen mukaiset rikokset tulevat virallisen syytteen alaisiksi, ja luovuttaisiin kaksoisrangaistavuuden vaatimuksista kansainvälisissä tilanteissa. Ja liiketoimintakielto voidaan määrätä jatkossa myös henkilölle, joka on toiminnassaan syyllistynyt pornografiarikokseen taikka 18:aa vuotta nuorempaan henkilöön kohdistuneeseen paritus- tai ihmiskaupparikokseen. On aika irvokasta, että liiketoimintakielto on voitu määrätä tavallaan paperiin tai rahaan liittyvissä tilanteissa mutta ei niissä, kun rahaa on tehty loukkaamalla, hyväksikäyttämällä puolustuskyvytöntä lasta.

Arvoisa puhemies! Yleissopimukseen liittyminen ja käytännön tarpeet eivät vaadi laajoja muutoksia mutta kuitenkin edellä kuvattuja, ja niiden lisäksi ne vaativat merkittävää tiedottamista, meidän kaikkien nykyistäkin suurempaa valmiutta nähdä, tunnistaa, kääntyä lastensuojelun tai poliisin puoleen silloin, kun näyttää siltä, että lapsen ympärillä on lapselle vaarallisia aikuisia, aikuisia, jotka vahingoittavat, tekevät rikoksia lapselle.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! "Lapset ovat kyllästyneet kuulemaan olevansa meidän tulevaisuutemme. Lapset haluavat nauttia lapsuudestaan ilman väkivaltaa — nyt." Näin lausuu Paulo Sérgio Pinheiro, YK:n lapsiin kohdistuva väkivalta -tutkimuksen laatija. Sitaatti on peräisin valtioneuvoston selonteosta Suomen ihmisoikeuspolitiikasta vuodelta 2009. Tuossa selonteossa todetaan, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on merkittävä ongelma sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti. Ihmisten liikkuvuus ja kehittynyt kommunikaatioteknologia ovat lisänneet sekä niin sanottua seksiturismia että internetissä tarjolla olevaa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvaa aineistoa. Rikollinen toiminta on usein kytköksissä laajempaan lasten hyväksikäyttöön, kuten lapsityövoiman tai lapsisotilaiden hyödyntämiseen.

Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2009 todettiin, että Suomessa valmistellaan toimenpiteitä lastensuojelun vahvistamiseksi sekä toimia Euroopan neuvoston yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi. Suomi on allekirjoittanut tuon sopimuksen lokakuussa 2007, mutta sen voimaantulo edellyttää, että Suomi tekee tarvittavat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön ja sen jälkeen ratifioi sopimuksen. Nyt käsillä oleva hallituksen esitys lainsäädännöksi on konkreettinen tulos näistä edellä kerrotuista viime vuonna luvatuista toimista.

Hallitus tuo siis eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jonka tarkoituksena on nostaa Suomen profiilia lasten suojelemisessa seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä vastaan. Esityksen toteutuminen merkitsee sitä, että monien ihmisoikeustoimijoiden pitkäaikainen toive Suomen liittymisestä Euroopan neuvoston tätä asiaa koskevaan yleissopimukseen toteutuu.

Yleissopimukseen liittyminen edellyttää sekä lainsäädäntömuutoksia että muutoksia käytännön menettelytavoissa lasten suojelemiseksi. Lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä koskevien rikosten rangaistuksia muutettaisiin nykyistä ankarammiksi. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistus korotettaisiin 4 kuukaudeksi vankeutta. Voimassa olevassa laissa vähimmäisrangaistus on huomattavan alhainen, 14 vuorokautta, eikä sen voi sanoa vastaavan yleistä oikeustajua. Nuoreen kohdistuvan seksuaalipalvelujen ostamisen enimmäisrangaistus tuplattaisiin eli korotettaisiin 1 vuodesta 2 vuodeksi vankeutta.

Rikosseuraamusten ankaroittamista merkitsisi myös se, että jatkossa sukupuoliyhteyden sisältävät alle 16-vuotiaan lapsen hyväksikäyttörikokset katsottaisiin lähtökohtaisesti törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Muutokset kuvastavat sitä kehitystä, joka eurooppalaisessa ihmisoikeusajattelussa on lasten oikeuksien kannalta tapahtunut. Lapsiin nähdään yhä useammin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön uhka ja siksi vaaditaan päättäväisempiä toimia ja voimakkaampaa tällaisen toiminnan kriminalisointia.

Rangaistussäännöksiä ja rangaistavan toiminnan kuvauksia täsmennettäisiin siten, että entistä laajempi ryhmä sellaisia tekoja, jotka sisältävät alaikäisen lapsen seksuaalisen riiston ulottuvuuden, kriminalisoitaisiin. Tämä tarkoittaisi myös lapsipornografian tunnusmerkistöjen tarkempaa kuvaamista lain tasolla.

Hallitus esittää, kuten äsken kuultiin, että seksuaalisen teon määritelmää muutettaisiin. Jatkossa teko voisi olla seksuaalinen teko siinäkin ta-pauksessa, ettei voida osoittaa tekijän tavoitelleen seksuaalista kiihottumista tai tyydytystä. Esityksen tausta-aineistossa kuvataan eräiden korkeimman oikeuden ja hovioikeuden ratkaisujen avulla sitä, millaisiin selvästikin yleisen oikeustajun vastaisiin tuomioihin, ratkaisuihin, on päädytty, kun seksuaalisen teon määritelmään on nykylaissa sisällytetty tekijän tavoite seksuaaliseen kiihottumiseen.

Teon kohteen, uhrina olevan lapsen, kokeman loukkaamisen, hämmennyksen ja trauman kannalta ei ole kovin suurta merkitystä sillä, miten aikuinen ihminen häntä seksuaalisesti satuttaa. Kyse on väkivallasta ja lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksesta, jolta lapsi tarvitsee ehdottoman suojan. Muutos seksuaalisen teon kuvauksessa on siten perusteltu ja välttämätön. Lakiesityksen perusteluissa todetaankin aivan oikein: "Lapsen kannalta tarkasteltuna merkitystä ei tulisi olla tekijän teolleen mieltämällä tavoitteella."

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on tarpeellinen ja kannatettava. Hallituksen esityksestä käy ilmi, että laki vaikuttaisi sekä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia vähentävästi että vankilukua lisäävästi. Jälkimmäisen osalta arvio on, että vankiluku kasvaisi 120:llä. Tämä on syytä ottaa huomioon valtiovarainministeriössä, kun lain voimaantulon jälkeistä taloutta suunnitellaan.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Lasten suojelemiseksi tämän tyyppiset lakiesitykset ovat todella tarpeellisia. Yleiseen ymmärtämykseen seksuaalisen hyväksikäytön vahingollisuudesta tarvitaan vielä kovasti töitä, koska on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tämän teon vahingollisuutta. Siinä suhteessa me tarvitsemme myös paljon valistusta tämän lainsäädännön puuttumisen rinnalla.

On ilman muuta selvää, että hyväksikäyttäjät täytyy saada rekisteröityä ja sillä tavalla, että eri viranomaisilla on mahdollisuus tarkistaa työntekijöiden ja järjestöissä toimivien ihmisten taustat. Sitä kautta saamme tavallaan kiristettyä silmukkaa näitten ihmisten ympärillä, koska he hakeutuvat aina uudelleen ja uudelleen lasten pariin tekemään työtä. Sen takia valtiovarainvaliokunnan jaostossa ei ollut suinkaan vaikeaa lisätä rahoitusta sillä tavalla, että me olisimme rekisteröinnin edelläkävijöitä Euroopassa.

Ministeri Braxilta kysyisin: Monta kertaa entisessä työssäni, kun olen tavannut hyväksikäytettyjä lapsia, olen miettinyt sitä, että kun esimerkiksi oma vanhempi on ollut hyväksikäyttäjä, niin toinen vanhempi on itse asiassa tiennyt tämän hyväksikäytön mutta ei ole tehnyt mitään. Joskus olen kysynyt sitä, eikö meidän lainsäädännössä voisi olla myös rangaistusvaatimuksia sille aikuiselle tai vanhemmalle, joka on sallinut tämän hyväksikäytön, koska monesti tutkimuksissa on huomattu se, että lapselle on tavattoman vahingollista myös se, että se läheinen ihminen on sallinut sen tapahtuvan eikä ole tullut avuksi. Onko tämän lain yhteydessä tästä keskusteltu, ja mitä sille voisi tehdä, koska minusta se on todella hävytöntä, että sivusta katsotaan ja lapsi joutuu kärsimään?

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että ministeri Brax edistää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten saattamista rangaistavaksi ja rangaistuksia kiristetään. Lapsella on oikeus lapsuuteen, ja se on meidän aikuisten vastuulla, että he saavat elää täydellisen lapsuuden.

Lasten seksuaalinen riisto on erittäin vakava asia. Tutkija Laitinen on tehnyt otannan, ja tuloksena oli se, että yleisesti tällaisen rikoksen tekijä oli lähiomainen. Toinen löydös oli se, että pedofiilit olivat sosiaalisesti erittäin lahjakkaita, jotta he pystyivät saamaan lapsen luottamuksen, ja siksi myös tämä vakava rikos pysyi niin pitkään salassa. Toivoisin, että kun me puhumme paljon rangaistuksista ja tässä mielessä olemme liikkeellä, niin myös voisimme lisätä valistusta siinä mielessä, että lapsi tiedostaisi herkemmin oikeutensa fyysiseen koskemattomuuteen, ettei sitten vuosien jälkeen, kun hän kasvaa ja varttuu ja havahtuu siihen, mitä hänelle on lapsena tehty, se olisi niin suuri ongelma vaan asiaan olisi pystytty jo heti alkuvaiheessa puuttumaan.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Väätäinen on aivan oikeassa siinä, että aika tavallinen tekotapahtuma on se, että sen on ainakin tiennyt jompikumpi vanhemmista tai tekijä on joko lapsen toinen biologinen vanhempi tai sitten äidin tai isän uusi kumppani ja tosiasiassa äiti tai isä ainakin aavistaa tai tekee. Siinä rikosoikeuden yleiset opit itse asiassa — siitä, kun rikoksen tietää ja sallii sen tapahtuvan — ovat käytettävissä, mutta niitä ei läheskään aina tutkinnassa samalla tavalla ja samalla aktiivisuudella oteta mukaan kuin esimerkiksi silloin, jos tutkittaisiin pankkiryöstöä tai jotain muuta tekoa. Tämä on erittäin iso koulutushaaste: tosiasiassa vastuuttaa myös se aikuinen, joka, ehkä niin kuin ed. Väätäinen juuri kuvasi, vähintään yhtä pahalla tavalla pettää lapsen luottamuksen ja on osallinen rikoksen jatkuvuuteen ja salailuun.

Ed. Lipposen esiin tuoma seikka on erittäin tärkeä. Minä olen eri haastatteluissa yrittänyt puhua sen puolesta, että monissa kouluissa on nyt tätä lasten kasvatusta, semmoista omien rajojen tuntemista, sitä, että sinulla on oikeus omaan reviiriisi ja vieraat aikuiset eivät saa sinua tietyllä tavalla koskettaa. On ollut vähän järkyttävää saada osittain semmoista palautetta, että tämän kaltainen valistus tai koulutushan on epäsuorasti vastuun siirtämistä lapselle ja se on järkyttävintä, mitä ministerin suusta on ikinä kuulunut, koska tämän kaltaisesta koulutuksesta on saatu maailmalta ja Suomesta erittäin hyviä tuloksia. Nyt olisi tärkeätä, että joka paikassa Suomessa koulut suhtautuisivat positiivisesti näihin kansalaisjärjestöihin, jotka tätä koulutusta antavat.

Tuula  Väätäinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ministeri Braxin kanssa, että kyllä lapsille täytyy kertoa heidän oikeutensa ja myös varoittaa heitä erilaisista tilanteista, koska lapsi ei voi tietää, ennen kuin aikuiset kertovat. Minusta, kun se tehdään oikein, se ei ole lapselle vastuun siirtämistä vaan sitä, että lapsi tietäisi, jolloinka hän voi kertoa aikuisille, että nyt tämmöistä tapahtuu, ja niihin asioihin voidaan puuttua. Elikkä minä olen teidän kanssanne samaa mieltä tässä asiassa.

Keskustelu päättyi.

​​​​