38) Hallituksen esitys laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt sitten
toinen tärkeä uudistus. Kun me saimme Optulan
selvityksen näistä lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista
ja niitten oikeustajun vastaisista, niin kuin ed. Kantola täällä suoraan
sanoi, matalista rangaistustasoista, niin saman tien etsittiin resurssit
ja käynnistettiin vastaavan selvityksen tekeminen aikuisiin
kohdistuvista raiskausrikoksista. Ed. Väätäinen
jaostoineen tuntee ongelman, kuinka huono rahoitustilanne Oikeuspoliittisella
tutkimuslaitoksella on, ja sitten vielä eräät
sinänsä ihan hyvät inhimilliset tilanteet
tutkijoiden joukossa ovat johtaneet siihen, että näillä näkymin
tammikuussa, siis reilun kuukauden päästä,
saadaan tämä kattava tutkimustulos myös aikuisiin
kohdistuvien seksuaalirikosten yleisestä rangaistustasosta.
Silloin voidaan tehdä sitten saman kaltaiset johtopäätökset
kuin 2009 pystyttiin tekemään lapsiin kohdistuvista,
jotka äsken esittelin.
Mutta jo nyt, ja siksi olemme tässä tänään, esittelen
yhden osauudistuksen koskien aikuisiin kohdistuvien raiskausrikosten
rangaistusten koventamista, koska tältä osin olemme
varmoja, että suomalaisessa lainsäädännössä on
ollut puute, oikeustajun vastainen piirre, johon muun muassa Amnesty
International ja monet naisjärjestöt ovat kiinnittäneet
jo pitkään huomiota. Sen takia nyt tämä,
mitä tässä esittelen, on todennäköisesti
siis osauudistus, ja mikäli Optulan selvitykset viittaavat
siihen, että koko rangaistustasoissa tarvitaan saman kaltaisia
korjaustoimia kuin mistä puhuin äsken lasten kohdalla,
niin siihen sitten palataan. Mutta taaskaan asioiden edelle ei voi mennä.
Pitää malttaa ensin tutkia ja huolellisesti valmistella.
Mutta nyt olemme jo pystyneet tutkimaan ja huolellisesti valmistelemaan
seuraavan: Hallituksen esityksen mukaan raiskausrikoksiksi määriteltäisiin
kaikki teot, joissa rikoksen tekijä on sukupuoliyhteydessä uhrin
kanssa käyttämällä hyväkseen
tämän puolustuskyvyttömyyttä, riippumatta
siitä, mikä on tekijän osuus puolustuskyvyttömyyden
syntyyn. Vastaava muutos tehtäisiin seksuaaliseen tekoon
pakottamista koskeviin säännöksiin.
Ehdotukset perustuvat kesällä julkaistuihin selvitysmiehen
ehdotuksiin, joihin suhtauduttiin jälleen kerran erittäin
myönteisesti lausuntokierroksella. Ehdotusten taustalla
on ennen kaikkea se, että seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisen
vakavuus ei välttämättä riipu
siitä, miten puolustuskyvyttömyys on syntynyt.
Selkeät säännökset myös
estävät hankalien laintulkinta- ja näyttötilanteiden
syntymistä sekä vähentävät
tarvetta kiinnittää huomiota uhrin omaan käyttäytymiseen.
Kuten hallituksen esityksessä todetaan, nyt ehdotetut muutokset
ovat omiaan suojaamaan erityisesti naisten sekä pysyvämmin puolustuskyvyttömien
henkilöiden, kuten vammaisten ja sairaiden, seksuaalista
itsemääräämisoikeutta. Mitä todellakin
tulee raiskausrikoksia koskeviin säännöksiin
yleisemmin, niihin palaamme, kun Optulan selvitys on tehty.
Mutta siis tästä eteenpäin ei ole
enää niin, että jos olet esimerkiksi
nuorehkona ja vielä aika tottumattomana alkoholinkäyttäjänä sammunut
ja joutunut raiskauksen kohteeksi, niin sitä ei kutsuttaisi
raiskaukseksi, ja että rikostutkinnassa itse asiassa kovinkin
paljon enemmän keskityttäisiin omiin toimiisi
ja siihen, että mites sitä nyt tuli juotua ja
missä seurassa ja ollaanko sitä oltu ihan niin
kuin tyrkyllä. Tästä eteenpäin
keskitytään siihen loukkaukseen ja siihen rikokseen
ja silloin sitä pidetään raiskauksena.
Ja mielestäni suorastaan järkyttävää on
se, että tähän asti, ennen tätä lakiuudistusta,
sama tilanne on kohdannut monia vammaisia. Kun heillä ei
ole ollut kykyä pistää hanttiin, puolustautua,
vastustaa sitä tekoa, niin tekoa ei ole määritelty
raiskaukseksi. Tämän jälkeen määritellään.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen tämän lakiesityksen
yhteydessä, miksi kansanedustajien huolestuneet puheenvuorot liian
lyhyistä raiskaustuomioista eivät kanna oikeusministeriöön
asti. No nythän äsken kuulimme, mitä on
tulossa, ja toivottavasti tämä kantaa paremmin
sinne. Eikö tässä yhteydessä olisi
kuitenkin tarvetta myös koventaa tuomioita? Suomessa voi
törkeästä raiskauksesta selvitä parilla vuodella
ehdollista tai vapautua suhteellisen nopeasti ehdonalaiseen vapauteen.
Naapurimaassamme Ruotsissa on 4 vuotta, myös Norjassa ja Tanskassa
on tuntuvasti tiukempi laki kuin meillä.
Ilkka Kantola /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksellä, jota
nyt käsitellään, kovennetaan eräiden
seksuaalirikosten seuraamusten ankaruutta. Esitys liittyy laajempaan
kysymykseen yksilön seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta.
Aihe on kansainvälisestikin erittäin ajankohtainen,
onhan YK:n vuosituhattavoitteidenkin yhtenä keskeisenä kohtana
naisten seksuaalioikeuksien itsemääräämisoikeuksien
vahvistaminen. Kehitys- ja väestöpolitiikan asiantuntijoiden
mukaan on näet niin, että naisten lisääntymisterveyden
ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden
kehittäminen ovat parhaita keinoja taistelussa köyhyyttä vastaan.
Käsillä olevassa hallituksen esityksessä pysytellään
kuitenkin täällä Suomenmaassa eikä kyse ole
vain naisten oikeuksista vaan lähtökohtaisesti
myös miesten, vaikka käytännössä tilastollisesti
ottaen kyse on varmaankin lähinnä naisten oikeuksien
vahvistamisesta. Esityksen lähtökohtana on käsitys
siitä, että puolustuskyvyttömään henkilöön
kohdistuva väkivalta on yhtä tuomittavaa kuin
sellaiseen henkilöön kohdistuva, joka kykenee
jotenkin puolustautumaan. Jatkossa henkilön katsottaisiin
syyllistyvän raiskaukseen myös silloin, kun sukupuoliyhteydessä on
ollut kyse sammuneeseen ja siten tiedottomana olevaan henkilöön
kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Yksilöllä on oikeus lain antamaan vahvaan suojaan
silloinkin, kun hän itse on syypää siihen, ettei
kykene puolustautumaan. Muutos on seuraamuksen kannalta merkittävä.
Omia aikojaan sammuneen tai muutoin puolustuskyvyttömäksi tulleen
henkilön seksuaalisesta hyväksikäytöstä sukupuoliyhteyteen
pakottamisena tuomittaisiin ehdotetun säännöksen
mukaan vähintään vuosi vankeutta, kun
vähimmäisrangaistus vastaavasta teosta nyt on
14 vuorokautta. Muutos on siis, ed. Laxellin toivomaan suuntaan,
mielestäni erittäin suuri.
Esityksessä katsotaan, että yksilön
seksuaalinen koskemattomuus on vahva perusoikeus myös silloin,
kun hän ei kykene itse reagoimaan hyväksikäyttöyritykseen
torjuvasti. Hallituksen esityksessä todetaankin, että tarkoituksena
on vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikosoikeudellista
suojaa.
Hallituksen esityksessä selostetaan laajasti erilaisia
rikosoikeudellisia näkökohtia, myös niitä näkökohtia,
jotka puolustaisivat nykyisen lainsäädännön
jatkamista. Lain muutoksen taustalla on se, että rikoksen
arvioinnin lähtökohdaksi otetaan yksilön
seksuaalisen itsemääräämisoikeuden
loukkaus. Tekstissä todetaan tiivistetysti: "Seksuaalirikosten
suojeluobjekti on seksuaalinen itsemääräämisoikeus."
Kun rikosta tarkastellaan tästä näkökulmasta,
ei ole olennaista se, kuka tai mikä on aiheuttanut sen,
että rikoksen uhri on puolustuskyvytön.
Voimassa olevan lain ongelma, johon täällä ministerikin
viittasi, siis rikoksen uhrin oikeusturvan kannalta ongelma, on
se, että kun hän on humalassa sammuttuaan joutunut
seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi,
esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä kiinnostus
kohdistuukin siihen, mikä oli hänen oma käytöksensä ennen
sammumista. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että tällainen
tarkastelutapa on omiaan johtamaan oikeusturvan heikennyksiin. Esimerkiksi
nuoret humalapäissään raiskatuiksi tulleet
tytöt eivät hevin lähde tekemään
rikosilmoitusta, koska ennakoivat, että heitä itseään
pidetään osavastuussa väkivallan uhriksi
tulemisestaan. Esitetty lainmuutos on siten perusteltu. Ei voi olla
oikein se, että henkilön itse aiheuttamaa puolustuskyvyttömyyttä pidettäisiin
rangaistusta lieventävänä asiana häneen
kohdistuvassa väkivaltarikoksessa ja fyysisen koskemattomuuden
loukkauksessa.
Päivi Lipponen /sd:
Arvoisa puhemies! Tässäkin yhteydessä kiitokset
ministeri Braxille, että hän on tarttunut aikuisiin
kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten selkeyttämiseen!
Väkivallan käyttämisen tai
sillä uhkaamisen ei tule ol-la raiskausrikoksen
tunnusmerkistön edellytys, vaan lähtökohtana
tulee olla henkilön seksuaalinen itsemääräämisoikeus.
Tällainen ratkaisu on käytössä muissa
Pohjoismaissa. Nykyisin voimassa olevaan lakiin sisältyvä ratkaisu
jakaa raiskausrikos kolmeen törkeysluokkaan on epäonnistunut. Äkillinen
väkivallalla uhkaaminen ja uhriksi joutuminen yleensä lamauttaa
ihmisen kuin ihmisen.
Haluaisin myös nostaa esille sen, kuten ed. Laxell
totesi, että ei voida ajatella myöskään
niin, että pelkästään tekijän
ensikertalaisuus raiskausrikoksessa on peruste vankeusrangaistuksen
tuomitsemiseen ehdollisena.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa puhemies! En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt
sitä, kuinka raiskauksessa voi olla lieventäviä asianhaaroja. Täytyisi
olla vaan raiskaus ja sitten raskauttavia asianhaaroja. Siinä mielessä ollaan
menossa parempaan suuntaan tässä asiassa.
Tämmöisenä ihan laillistettuna psykoterapeuttina
voin sanoa sen, että silloin kun ihmisellä on muistikuva
tapahtuneesta, sen asian käsittely muuttuu helpommaksi
terapiassa, koska sinä tiedät, mitä on
tapahtunut. Silloin kun asiat tapahtuvat sillä tavalla,
että sinä et muista, sinä et tiedä, niin
se työstäminen on todella vaikeata ja vie usein
prosessina paljon pitempään, koska silloin on
kokonaan toisen tiedon varassa, omien arvailujen varassa, omien
pelkojen varassa. Eli se tilanne voi olla paljon traumatisoivampi
silloin, kun ei ole tietoinen, mitä on tapahtunut. Siinä mielessä minusta
on tärkeätä, että nyt on otettu nämä seikat
huomioon, että ne ovat itse asiassa raskauttavia silloin,
kun hyväksikäytetään tai raiskataan
henkilö, joka on tiedottomassa tilassa tai puolustuskyvyttömässä tilassa.
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kaikista arvokkaista kommenteista!
Tämä ed. Väätäisen
lopussa esiin ottama tilanne on nyt terveydenhuollon henkilökuntaakin
paljon puhuttanut, kun nämä tyrmäystipat
ovat todellisuutta ja on tämä käsittämätön
epäily tai sitten lääkärillä varmistunut
epäilys, että rikos on tapahtunut eikä itsellä ole
mitään käsitystä, kuinka syvä ja
monella tapaa loukkaava ja häpäisevä tapahtuma
on sitä edeltänyt. On tärkeää pitää mielessä sekin.
Ed. Laxellille vain se, että meidän on pakko Suomessa
niin kuin muissakin rationaalisissa maissa tehdä rationaalista
kriminaalipolitiikkaa, joka perustuu tutkimuksiin. Ette ole ollut
lakivaliokunnan jäsenenä, mutta teistä osa
saattaa muistaa, että varsinkin heinäkuussa aina
joku päivystävä asiantuntija, kun ei
ole muita uutisia, kertoo ja nostaa yksittäisiä juttuja.
Eräänä heinäkuuna väitettiin,
että Itä-Suomen hovioikeus antaa poikkeuksellisen
matalia rangaistuksia. Olin silloin lakivaliokunnan puheenjohtaja,
lopetin lomani, otin yhteyttä oikeusministeriöön
ja vaadin, että oikeusministeriö teettää Optulassa
tästä asiasta tutkimuksen. No silloinkin Optulan
varat olivat tiukat, ja kesti yli vuoden ennen kuin se tutkimus
saatiin. Kävi ilmi, että Itä-Suomen hovioikeus
on yksi ankarimmista hovioikeuksista tässä asiassa.
Silti, jos te kadulla nyt kysytte ihmisiltä, niin varmasti
legenda Itä-Suomen hovioikeudesta elää.
Meidän on pakko ensin tutkia, ja vasta sen jälkeen
voidaan reagoida. Sen takia on odotettava tammikuuta ja sen jälkeen
vedettävä johtopäätökset
muiden uudistusten osalta.
Ilkka Kantola /sd:
Arvoisa puhemies! Pidän tätä erittäin
tärkeänä näkökohtana,
minkä ministeri otti esiin, että ensin pitää tutkia
ja sitten lainsäädäntöä rakennetaan
sillä perusteella. Tästä olemme usein
lakivaliokunnassa puhuneet, ja tähän liittyy se
meidän jatkuva huolemme, niin kuin ministeri tietää,
ja varmasti ministeriössä on sama huoli, miten
nämä Optulan ja tutkimuksen määrärahat
kaiken kaikkiaan, puhumattakaan yliopistojen määrärahoista,
riittävät. Jos ei tähän tutkimukseen
riittävästi panosteta, on vaikeata tehdä myös
hyvää lainsäädäntöä.
Sitä ei voitu tehdä nettikeskustelujen perusteella.
Keskustelu päättyi.