Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! En käy läpi niitä organisaatiouudistuksia,
joita tämä hallituksen esitys otsikkonsakin mukaan
rikosseuraamusalalla sisältää. Ne ovat
järkeviä niin sanottuja jälkiravisteluita,
kun viime vaalikaudella uudistimme vankeinhoitolakia ja koko organisaatiota
merkittävästi. Sen sijaan tähän
yhteyteen sisältyy erittäin merkittävä tosiasiallinen
muutos, joka liittyy muun muassa siihen vakavaan keskusteluun, jota
jouduimme käymään koko kansakuntaa järkyttäneen
viimekesäisen ampumarikoksen jälkeen, kun kolme
ihmistä menetti henkensä eräällä länsiuusmaalaisella
huoltoasemalla.
Nimittäin nyt vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden
pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyä kehitetään
laajemmin. Tarkoitus on käynnistää muun
muassa selvitys vakavan väkivaltarikoksen uusimisvaaran
vähentämismahdollisuuksista ja asettaa tätä varten
työryhmä, mutta jo tässä ja
tänään lainsäädäntöön
tehdään muutama tarpeelliseksi havaittu täsmennys
pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyyn ja ehdonalaisen
vapauden valvontaan liittyen.
Käsiteltäessä elinkautisvankien vapauttamista
hovioikeudelle annettavaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön
lausuntoon liitettäisiin jatkossa aina arvio vangin riskistä käyttäytyä väkivaltaisesti.
Riskin arvioinnista ja siihen liittyvistä testeistä vastaisi
psykiatrinen vankisairaala. Testausmenetelmiä on kehitetty,
ja ne mahdollistaisivat aiempaa huomattavasti luotettavamman arvioinnin.
Testien tekeminen kestäisi 2—5 työpäivää.
Maininta asiasta liitettäisiin pitkäaikaisvankien
vapauttamismenettelystä annetun lain 1 §:ään.
Ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetussa laissa olevaa 12
tunnin toimintavelvoitetta laajennettaisiin enintään
30 tuntiin kuukaudessa. Tässäkin on kysymys meidän
kaikkien turvallisuuden lisäämisestä siinä tilanteessa,
jos joidenkin vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden kohdalla
erityisesti ehdonalaisen vapauden alkuun tultaisiin liittämään
tehostettu toimintavelvoite, esimerkiksi velvoite osallistua päihde-
tai muuhun toimintaohjelmaan. Tämä ei ole nykyisin
mahdollista, jos valvontatapaamisiin ja valvontaan kuuluviin tehtäviin
ja ohjelmiin varattu enintään 12 tunnin aika kuukaudessa
ei siihen riitä.
Sanottakoon ohi kirjoitetun puheen vielä, että samassa
yhteydessä on erittäin tärkeätä,
että valvonnassa ja koko suomalaisessa terveydenhuollossa
tunnistetaan se ongelma, joka usein väkivaltarikosten takana
varsinkin näissä vakavissa tilanteissa on, että kyseessä on
ihminen, joka ei missään tilanteessa saa käyttää tietynlaisia
rauhoittavia lääkkeitä. Niiden ja alkoholin
tai muiden päihteiden yhteysvaikutus voi osalla ihmisistä olla
aivan kohtalokas, aiheuttaa erittäin vakavia hallitsemattomia
väkivaltatilanteita, ja myös tähän
jatkossa valvonnassa kiinnitetään huomiota. Se
työryhmä, joka nyt aloittaa työnsä,
tulee miettimään jopa niinkin pitkälle
meneviä keinoja kuin joissakin tilanteissa koko ehdonalaisen vapauden
ehdoksi sen laittamista, että on jatkuvasti päihteetön
ja nauttii myös antabus- tai vastaavaa lääkitystä,
jolla päihteiden käyttö kokonaan pyritään
estämään.
Keskustelu päättyi.