Täysistunnon pöytäkirja 126/2010 vp

PTK 126/2010 vp

126. TIISTAINA 7. JOULUKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

14) Hallituksen esitys laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on luottolaitostoiminnasta annetusta laista. Tähän sisältyy 17 lakiehdotusta, ja tämä modernisoi tätä rahoitusmarkkinoiden ydintä. Lailla pantaisiin täytäntöön luottolaitosdirektiivin viimeaikaiset muutokset, jotka koskevat muun muassa valvontakollegioiden asettamista rajat ylittäviin luottolaitoksiin ja luottolaitosryhmiin, omaisuuserien arvo-paperistamista, sekamuotoisten rahoitusvälineiden lukemista omiin varoihin, suurten asiakasriskien valvontaa sekä palkitsemispolitiikan valvontaa. Nykyisin ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annettuun lakiin sisältyvät säännökset siirrettäisiin tarkistettuina luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin eli tähän. Samalla laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa kumottaisiin.

Finanssivalvonnasta annettuun lakiin sisältyviä säännöksiä Finanssivalvonnan toimivallasta määrätä rikemaksu ehdotetaan laajennettavaksi siten, että rikemaksu voitaisiin määrätä kaikille valvottaville, jotka laiminlyövät laissa säädetyn velvollisuuden toimittaa Finanssivalvonnalle säännöllisesti valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja. Lisäksi luottolaitostoiminnasta annettu laki muutettaisiin talletussuojadirektiivin muutoksia vastaavaksi talletussuojan tason ja määräaikojen osalta siten, että talletussuoja nostettaisiin 100 000 euroon ja talletusten maksamiselle talletussuojarahastosta säädettyä enimmäisaikaa rajoitettaisiin pääsääntöisesti 20 työpäivään. Tämä talletussuojan korottaminen 100 000:een lähti Irlannista, joka ilmoitti, että nämä talletukset voidaan näin suojata ja valtio tulee antamaan tähän täyden tukensa. Ja nyt nähdään, missä ollaan. Suomi ei periaatteessa koskaan tähän suostunut, mutta nyt nähdään, missä ollaan, ja mekin olemme sen omaan lakiimme tässä laittamassa.

Lisäksi tehtäisiin tarpeelliset lakitekniset muutokset talletuspankkien yhteenliittymästä annettuun lakiin, ja sitten tässä on lueteltu nämä kaikki 16 lakia.

Tässä hallituksen esityksessä Finanssivalvonnan toimivalta määrätä taloudellisia seuraamuksia finanssimarkkinoita koskevien säännösten rikkomisesta on varsin rajoitettu ja rajoitetumpi kuin useimmissa muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Meillähän Finanssivalvonta käsittää myös vakuutusyhtiöitten valvonnan, joka taas poikkeaa monien muitten maitten valvonnasta, jossa on pelkästään pankit. Mutta Suomessa on nähty hyväksi, että näitä finanssitavarataloja, jotka lonkeroituvat monien pikkufirmojen kautta toisiinsa, tätä kokonaisuutta, Finanssivalvonta valvoo.

Finanssivalvonnalla ei ole ollut lainkaan valtuuksia määrätä taloudellisia seuraamuksia. Finanssivalvonta ja Suomen Pankki ovat kiinnittäneet huomiota talousvaliokunnalle antamissaan lausunnoissa Finanssivalvonnan oikeuksiin määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Finanssivalvonta on tässä yhteydessä todennut, että hallinnollisten seuraamusten soveltamisalan laajentaminen ja niiden tason nostaminen samalle tasolle kuin monissa muissa Euroopan maissa on tässä tapauksessa erittäin tärkeää Finanssivalvonnan uskottavuuden ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi. Me olemme talousvaliokunnassa pyytäneet monia erilaisia tilastoja siitä, mitkä pank-kien vakuudet ovat, mitkä ovat velat, ja näitä yhteissummia ja muita. Usein on sitten vastauksena hiljaisuus tai se, että ne tilastot eivät anna sellaista vastausta kuin valiokunta olisi halunnut.

Talousvaliokunta näitten asiantuntijalausuntojen perusteella pitää välttämättömänä, että Finanssivalvonnalla on kattavat tietojensaanti- ja tarkastusvaltuudet ja käytössään tehokkaat hallinnolliset seuraamukset laiminlyöntien ja rikkomusten varalta, jotta valvoja voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti kunkin tilanteen vaatimalla tavalla kaikissa oloissa. Finanssivalvonnalla on oltava sellaiset valvontajärjestelmät, että se voi tarvittaessa reagoida tilanteeseen ajantasaisesti.

Myös näitä palkitsemisjärjestelmiä, jotka ovat olleet esillä — eivät nyt niinkään tällä hetkellä luottolaitosten mutta esimerkiksi työeläkeyhtiöitten osalta — koskevia säännöksiä tähän luottolaitoslakiin ollaan nyt laittamassa. Luottolaitoksilla ja sijoituspalveluyrityksillä on oltava osana luotettavaa hallintoa sellaiset palkitsemisjärjestelmät ja niitä koskevat käytännöt, jotka edistävät tuottavasti ja turvaavasti sijoittamista. "Tuottavasti ja turvaavasti sijoittaminen" on työeläkelainsäädännön lakitekstiä.

Rahoitusmarkkinoiden toimivuuden varmistamiseen liittyy vahva yleinen intressi. Rahoituslaitosten sellaisia henkilöitä, joiden toiminnasta voi aiheutua yritykselle merkittävää riskiä, ei saa kannustaa tehtäviin ja vastuuseen nähden suhteettomilla palkitsemisilla ottamaan niin suuria riskejä, että ne vaarantavat rahoitusmarkkinoiden vakauden ympäröivän maailman muuttuessa. Käytäntö on osoittanut, että rahoitusmarkkinoiden kriisiydyttyä julkisen vallan ja kansainvälisen yhteisön on tultava pelastajaksi. Tässä on korutonta kertomaa siitä, missä ollaan ja mikä pitäisi pystyä käytännössä estämään.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen yksi tarkoitus on juuri se, että asiat olisivat Suomessa paremmin kuin ne ovat tähän mennessä olleet. Tosin monissa Euroopan unionin jäsenmaissa tällaista tilannetta ei ole.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on kovaa tekstiä, joka on arvioitava siinä katsannossa, että valiokunta on kuullut asiantuntijana apulaisjohtaja Jukka Vesalaa Finanssivalvonnasta. Minulla oli tilaisuus olla radiossa vajaan tunnin keskustelussa hänen kanssaan näistä täsmälleen samoista asioista, joita tässä on. Finanssivalvonnan kasvothan ovat Vesalan kasvot Suomessa tällä hetkellä: hänet lähetetään joka paikkaan, missä tarvitaan tämmöistä ulostulemista. Mitään parannusta ei siltä puolelta ole odotettavissa.

Siinä katsannossa olen, arvoisa puhemies, lukenut todella viehtymyksellä seuraavan tekstin talousvaliokunnan mietinnöstä: "Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että Finanssivalvonnalla on kattavat tietojensaanti- ja tarkastusvaltuudet ja käytössään tehokkaat hallinnolliset seuraamukset laiminlyöntien ja rikkomusten varalta, jotta valvoja voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti kunkin tilanteen vaatimalla tavalla kaikissa oloissa. Finanssivalvonnalla on oltava sellaiset valvontajärjestelmät, että se voi tarvittaessa reagoida tilanteeseen ajantasaisesti. Lainsäädäntöä on muutettava Finanssivalvonnan valtuuksien osalta viivyttelemättä." Juuri näin pitää olla.

Mutta, arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, minkä ihmeen takia tätä ei ole edellyttämisponneksi laitettu? Näitä on paljon mitättömämpiäkin asioita, kun otetaan huomioon, minkälaisia asioita täällä tullaan käsittelemään ilmeisesti vielä ennen joulua. Sitä voimakkaammalla perusteella voisi odottaa, että jyrinä kuuluu talousvaliokunnasta.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä toimivaa finanssivalvontaa, ja tämä nyt käsittelyssä oleva laki antaa siihen vähän vauhtia, ja erityisesti talousvaliokunnassa pyritään myöskin seuraamaan niitä toimenpiteitä, mitä käytännössä siellä valvontapuolella tapahtuu.

On selvää, että meidänkin pitää olla huolellisia Suomessa pankkisektorin toimintakykyä arvioitaessa ja myöskin katsoa, mitä vakuutussektorilla tapahtuu, koska se vaan näyttää olevan niin, että jos kontrolli karkaa, silloin siellä markkinoilla tapahtuu mitä ihmeellisimpiä asioita. Yhtenä hyvänä esimerkkinä huonosta pelisäännöstä on nimenomaan tämä euroalueen pankkien kriisinkestotesti, jossa eivät läheskään kaikki ongelmat tulleet esiin. Siksi talousvaliokunnassa painotetaan nyt erityisesti tätä reaaliaikaisuutta ja myöskin taseiden avaamista ja arviointia, niin että ei olisi sellaisia akuankka-arvostuksia siellä, vaan kaikki perustuisi tosiasioihin ja ihan oikeaan riskinkantokykyyn.

Toinen asia, mistä talousvaliokunnassa käytiin paljon keskustelua, on palkitsemisjärjestelmä. Kun on kaksi asiaa, on palkka ja palkan eteen tehtävä työ ja toisaalta se, että saadaan palkkaa ja sitten saadaan tehdystä työstä erillinen korvaus kannustimina, niin pankki- ja vakuutussektori saattavat olla sektoreita, joissa palkan pitää olla kohtuullisen hyvä ja kannustimien kohtuullisen matalat.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Pulliainen toi esille sen, että kovaa on teksti mutta ponsi puuttuu. Ihan hyvä huomio. Varmasti sellainen ponsi olisi tässä ollut paikallaan, mutta tämä jyriseminen tapahtuu nyt tämän tekstin muodossa.

Meillähän on nyt paljon näitä Euroopan unionin vastaavanlaisia säännöksiä ja tavoitteita, miten tässä asiassa pitäisi edetä, mutta tosiasiahan on se, että kun Euroopan unioni lähtee vuodesta 2013, niin tässä on tapahtumassa hyvin paljon ennen sitä, ja kansalliset valvojat, finanssivalvojat, ovat tässä erittäin merkittävässä asemassa. Samaten olen koettanut haastaa ed. Timo Kallin johtamaa pankkivaltuustoa sen todellisuuden kanssa tekemisiin, että Suomessahan tämä on hyvin demokraattisesti järjestelty, että viime kädessä eduskunta vastaa kaikesta. Se on myös erittäin suuri vastuu, ja sen takia me olemme pitäneet näitä tilaisuuksia, joissa Finanssivalvonta ... Siellä on kuitenkin ollut Anneli Tuominen omine kasvoineen mukana ja Jukka Vesala myös ja sitten pääjohtaja Liikanen, ja siellä on koetettu saada oikea kuva siitä, missä ollaan ja mihin ollaan menossa.

Kyllähän tässä nyt tämä jyrähtelyn paikka on olemassa, kun nyt eilisiä Ecofin-kokouksen tuloksia on julkisuudessa nähty. Siellä vaan näitä 750:tä miljardia ollaan lisäämässä. Koko ajan tarjotaan lisää rahaa, niin kuin se ratkaisisi tämän perusongelman, ja näin ei voi olla; kun Yhdysvallat tarjosi ihmisille asuntoja, niin täällä tarjotaan yltiöpäisesti lisää rahaa, niin että se ratkaisisi tämän ongelman.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Pohdin ed. Pulliaisen esille nostamaa näkökulmaa, että pitäisi nämä tietojensaanti- ja tarkastusvaltuudet käydä läpi, mutta oikeastaan yhtä lailla tässä mietinnössä tulee esille se, että meillä pitäisi kokonaisuus ottaa haltuun lähtien siitä, että meillä on riittävät tietojensaantioikeudet ja että myös tarkastuksia voidaan tehdä ja että me seuraamme meidän pankkien kehitystä, mutta täällä nousee esille myös sanktiojärjestelmien luonti. Eli on paikallaan käydä kokonaisuudessaan läpi meidän ohjaus- ja valvontajärjestelmä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ongelmahan on siinä, että nyky-Finanssivalvonnalla on toistuvasti tilanteita, joissa joudutaan toteamaan, että pääsi nyt tapahtumaan liian suuren riskikeskittymän kasautuminen, pääsi nyt luiskahtamaan valvonta käsistä, pääsi nyt vaikka mitä. Elikkä aina on huonot housussa, ihan kerta toisensa jälkeen. Näin on rapakon tuolla puolella, ja näin on rapakon tällä puolella. Ja sen takia, kun sanotaan näin voimakkaasti, niin sanottaisiin se myöskin sillä tavalla, että siihen joutuu antamaan eduskunnalle vastauksen jonakin päivänä elikkä sen perään voidaan huudella.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä tullaan aika usein näissä säännöksissä perässä, niin kuin nyt tällä hetkelläkin tullaan valitettavan paljon perässä. Tämä tietojensaanti on todellakin, niin kuin ed. Lauslahti toi esille, se yksi asia. Talousvaliokunta on nyt tämän eduskunnan aikana kovasti koettanut puristaa tietoa Suomen Finanssivalvonnalta, mutta täytyy aina muistaa se, että meillä OP-Pohjola on ainoa merkittävä suomalainen pankki, pankeista 40 prosenttia on suomalaisten käsissä, 60 prosenttia ulkomaalaisten käsissä. Tietojensaannin osalta tullaan aina siihen tilanteeseen, mikä sitten kuitenkin on se todellisuus, jos alkaa jotain tapahtua: Mitkä ovat Danske Bankin sijoitukset ympäri Eurooppaa, mikä on Sammon ongelma? Mitkä ovat Nordean sijoitukset ympäri Eurooppaa, mikä on myös Nordea Suomen ongelma?

Tämä myös sitten osoittaa sen, miten niissä maissa, joissa on omia pankkeja — ovat ne sitten valtion tai maakuntahallinnon tai yksityisten saksalaisten, yksityisten ruotsalaisten omistamia — on ihan toisenlainen suhtautuminen pankkiin ja myös siihen, että muitten maitten rahoilla tuettaisiin meidän pankkeja. Sen takiahan Irlannissa Ruotsi ja Tanska ovat mukana, koska siellä ovat niiden merkittävimmät pankit. Eivät ne sen takia ole siellä, että on tärkeätä osallistua, vaan sen takia, että siellä on ihan merkittävät omat intressit, omat asiakkaat, joiden asioita halutaan hoitaa.

Kyllä tässä nyt tiukkana pitää olla, ja se on koko eduskunnan asia. Tämä on koko eduskunnan vastuulla, täysistunnossa puhemiehen johdolla kun sitten päätetään näistä vastuuvapauksista. Tammikuussa tulee Pankkivaltuuston kertomus käsittelyyn, koska parempaa aikaa ei löydetty, ja siinä yhteydessä on sitten esillä tämä kokonaisuus ja varmaan sitä ennenkin.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tuolla työhuoneessani tärkeää keskustelua ja odotin, että joku olisi nostanut täällä esille Brasilian erittäin tiukan pankkilainsäädännön, joka on siellä merkinnyt sitä, että valtion syliin ja veronmaksajien piikkiin ei ole tullut viime vuosina ainuttakaan pankkia. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että Brasilian tiukan pankkilainsäädännön mukaan pankin ylin johto, hallituksen jäsenet ja suurimmat osakkeenomistajat maksavat, osallistuvat omaisuudellaan mahdollisten veronmaksajille koituvien tappioitten kattamiseen, ja että valvojilla on Brasiliassa oikeus jäädyttää osakkeenomistajien ja pankin hallitusten jäsenten varallisuus ja omaisuus. Tämä nyt tietysti johtaa käytännössä siihen, että toimiva johto ja osakkeenomistajat ovat erittäin varovaisia ottamaan yliriskejä, kun voivat joutua vuosikausiksi omalla jäädytetyllä omaisuudellaan, joka pitää sisällään asunnot, autot jne., osallistumaan pankin tekemien tappioitten kattamiseen. Jotain tämän tyyppistä me tarvitsemme Suomessa, Euroopassa, Euroopan unionissa. Tällaisesta viidakon laista, joka nyt vallitsee pankkimaailmassa, pitää päästä eroon.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! En ole aivan samaa mieltä kuin ed. Gustafsson siinä, että Suomessa vallitsisi viidakon lait. Jos vertaa meidän pankkeja moniin muihin eurooppalaisiin pankkeihin, niin meidän pankit kestävät kyllä hyvin tuulet ja tuiskut tällä hetkellä, koska 1990-luvun alun kokemuksista on todella opittu ja pankit ovat siinä mielessä vahvoja.

Minä en ymmärrä yhtään ed. Pulliaisenkaan huutoa siitä, että meidän pankit, suomalaiset pankit, aina tekevät pöljyyksiä. Ne tekivät 1990-luvun alussa ja 1980-luvun lopussa, ja tämä kansa maksoi eduskunnan suostumuksella Työväen Säästöpankin velat. Tämä kansa maksoi eikä antanut sen mennä sillä tavalla konkurssiin, että säästäjät olisivat hävinneet. Yrittäkää nyt muistaa tämä. Ette te ole puhtaita pulmusia siellä päässä, vaikka koko ajan sitä toitotatte meille.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä kysymys on kaiken kaikkiaan toimivuudesta ja omistajan vastuullisuudesta. Omistajahan vastaa yhtiönsä tekemisistä. Niin myöskin pankkiomistaja velvoittaa hallituksen toimimaan järkevästi ja myöskin asettaa tuottotavoitteet.

Nyt meillä on vakuutusyhtiöiden osalta, niin kuin tietysti pankkienkin osalta, kysymys siitä, minkälaiset tavoitteet annetaan tuloksenteon osalta. Maltillisen tuloksen kykenee tekemään riskittömällä toiminnalla, ja sitten kun pyritään niin sanotusti parempaan tuottoon, silloin mennään myöskin hyvin riskipitoisille markkinoille, ja tietenkin tässä on se arvioinnin raja, missä liikutaan. Toisaalta yhteiskunnan tuki on tänä päivänä ollut näitten hyvin riskipitoistenkin sijoitusten osalta aika kattava, ja tulevaisuudessa, kun mennään siihen, että arvioidaan tapauskohtaisesti, mitä katetaan, mitä ei, niin se johtaa sitten ihan uuteen tilanteeseen ja toivon mukaan myöskin uudenlaiseen toimintakulttuuriin.

Mutta mikä tilanne Suomessa tällä hetkellä on, niin meillä on asiat kohtuullisen hyvin hallinnassa, mutta jotta ne pysyisivätkin pitkässä juoksussa hyvin hallinnassa, niin sen vuoksi nimenomaan tätä tarkastusjärjestelmää on syytä edelleen kehittää.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on varmasti kaksi näkökulmaa tuotava esille: on tämä, miten meidän pankit toimivat yleensä, onko niiden liiketoiminta tervettä, ja toinen näkökulma on se, miten me myös estämme rikollista toimintaa, joka ylittää rajat. Tämän kokonaisuuden näkökulmasta on hyvä, että meille tulee tänne rajat ylittävä valvontakollegio, jonka tehtävänä on käydä juuri näitä pankkeja lävitse, joilla on rajat ylittävää liiketoimintaa. Jollain tavalla tässä kohdin vain herää semmoinen pohdinta, että pankki- ja luottotoimintaa on ollut kymmeniä vuosia, toiminta on hyvin vanhaa, on opittu läksyjä 1930-luvulla, mutta on unohdettu. Siltä osin keskustelu on aina paikallaan, miten liiketoiminta on rakentunut.

Toivottavasti tulevaisuudessa pankit kantavat omasta liiketoiminnastaan sen vastuun, jonka muutkin yritykset kantavat. En tiedä, onko opetettu pankkeja vähän huonoille tavoille siinä, että joku tulee ja pelastaa. Toivottavasti sille saadaan loppu.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Se, mihin ed. Lauslahti lopetti, sehän on nyt tämän Euroopankin tilanteen yksi ongelma, tämä hiljainen lupaus siitä, että ainakin 750 miljardia tullaan käyttämään. Ja kukapa ei käyttäisi; jos kerran takauksia on saatavissa, veronmaksajien takaukset otetaan viimeiseen euroon asti.

Ainakin juristien piireissä, on se nyt sitten huumoria tai ei, on sellainen sanonta, että pankin perustaminen sinänsä on jo rikos. Sehän perustuu siihen, että velkaa on hirvittävän paljon, suurin osa koko toiminnasta on toisten rahoja. Ja tässä kun sitten annetaan näitä, niin kuin Suomessakin on annettu nyt, meillä on 17 miljardin euron takaukset näille pankeille — en ole huomannut, onko sitä nyt sitten hallitus tuomassa, että sitä jatketaan; tässä yhtäkkiä tuli vaan mieleen, koska muistaakseni se oli tämän vuoden loppuun, vai onko se sitten ensi kevääseen asti — niin tämä "valtion takuulla ja hoidossa" on yksi sellainen asia, joka tässä bisneksessä on erikoista verrattuna moneen muuhun bisnekseen.

Luottolaitostoimintaa, siis vanhaa perinteistä säästöpankkitoimintaa, edustaa Pohjoismaissa muun muassa Handelsbanken, ja se on pärjännyt suhteellisen hyvin. Se ei ole mennyt mihinkään investointipankkien tapaiseen toimintaan vaan on lähtenyt siitä, että ihmiset tuovat rahaa pankkiin, säästävät ja sitten he lainaavat rahaa, ja siihen ei tarvita hirveän suuria organisaatioita, vaan tällaista perinteistä pankkitoimintaa. Sekin on ihan hyvä bisnes, koska siinä tulee tämä molemminpuolinen luottamus. Rajat ylittävässä toiminnassa on selvästi ollut havaittavissa se, että se on teoreettisella tasolla ihan ok, mutta on täysin selvää, niin kuin nämäkin tapaukset osoittavat, on sitten kysymyksessä Kreikka tai Irlanti, että kaikkea ei kerrota, paitsi vasta sitten, kun on liian myöhäistä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensiksi ed. Ukkolalle kommentti: Katsokaapa, mitä Suomen valtio on tehnyt viimeisten kahden vuoden elikkä elvytysvuoden aikana. Miljardit ovat pyörineet elvytyspolitiikassa, vientitakuissa, kaikessa mahdollisessa, siis niin kovaa liikettä, joka varmasti on tukenut pankkisektorin pärjäämistä tänä aikana.

Sitten toinen näkökohta. Ed. Gustafsson mainitsi tuon Brasilia-esimerkin. Olen minäkin ne läksyt lukenut mutta olen lukenut myöskin Sveitsi-läksyn, joka on kannustanut miettimään sitä, millä tasoilla oikeastaan liikutaan. Nyt meillä on 8 prosenttia vakavaraisuusvaatimus kai tällä hetkellä, 10,5 on Basel III -säännöksissä. Sveitsissä keskustellaan vakavasti, että se on 18,5 prosenttia. Silloin liikutaan oikeilla asteilla ja ehkä turvaavilla asteilla.

Matti  Saarinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajakollega Ukkolalle vielä pieni kommentti hänen hivenen ilkeämielisen ja nälvimishenkisen puheenvuoronsa johdosta, kun hänen vielä piti kaivaa Suomen Työväen Säästöpankin historiaa tähän keskusteluun. Arvoisa ed. Ukkola, jos te vaivaudutte selvittämään itsellenne, mihin se pankkituki pääasiassa meni, se ei mennyt STS:lle, se meni Säästöpankkiryhmälle, se meni SKOP:iin. Suomen Työväen Säästöpankki oli siellä pienellä marginaalisella osuudella, senkin tallettajia kohdeltiin ihan yhtä inhimillisesti kuin tätä, voisiko sanoa, valtavirrassa olevaa tallettajakuntaa.

Toivoisin, että puheenvuoroissanne käsittelisitte asioita oikeissa suuruus- ja pienuusluokissa ja reilusti mainitsisitte sitten kokonaiskuvan, kun kerran jotain pientä osaa sieltä nypitte. Se oli selvästi tuollainen yllättävä, ilkeämielinen heitto teiltä.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​