14) Hallituksen esitys laiksi luottolaitostoiminnasta annetun
lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysymys on luottolaitostoiminnasta annetusta
laista. Tähän sisältyy 17 lakiehdotusta,
ja tämä modernisoi tätä rahoitusmarkkinoiden
ydintä. Lailla pantaisiin täytäntöön
luottolaitosdirektiivin viimeaikaiset muutokset, jotka koskevat
muun muassa valvontakollegioiden asettamista rajat ylittäviin
luottolaitoksiin ja luottolaitosryhmiin, omaisuuserien arvo-paperistamista,
sekamuotoisten rahoitusvälineiden lukemista omiin varoihin,
suurten asiakasriskien valvontaa sekä palkitsemispolitiikan
valvontaa. Nykyisin ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta
Suomessa annettuun lakiin sisältyvät säännökset
siirrettäisiin tarkistettuina luottolaitostoiminnasta annettuun
lakiin eli tähän. Samalla laki ulkomaisen luotto-
ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa kumottaisiin.
Finanssivalvonnasta annettuun lakiin sisältyviä säännöksiä Finanssivalvonnan
toimivallasta määrätä rikemaksu
ehdotetaan laajennettavaksi siten, että rikemaksu voitaisiin
määrätä kaikille valvottaville,
jotka laiminlyövät laissa säädetyn velvollisuuden
toimittaa Finanssivalvonnalle säännöllisesti
valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja. Lisäksi luottolaitostoiminnasta
annettu laki muutettaisiin talletussuojadirektiivin muutoksia vastaavaksi
talletussuojan tason ja määräaikojen osalta
siten, että talletussuoja nostettaisiin 100 000
euroon ja talletusten maksamiselle talletussuojarahastosta säädettyä enimmäisaikaa
rajoitettaisiin pääsääntöisesti
20 työpäivään. Tämä talletussuojan
korottaminen 100 000:een lähti Irlannista, joka
ilmoitti, että nämä talletukset voidaan
näin suojata ja valtio tulee antamaan tähän täyden
tukensa. Ja nyt nähdään, missä ollaan. Suomi
ei periaatteessa koskaan tähän suostunut, mutta
nyt nähdään, missä ollaan, ja
mekin olemme sen omaan lakiimme tässä laittamassa.
Lisäksi tehtäisiin tarpeelliset lakitekniset muutokset
talletuspankkien yhteenliittymästä annettuun lakiin,
ja sitten tässä on lueteltu nämä kaikki
16 lakia.
Tässä hallituksen esityksessä Finanssivalvonnan
toimivalta määrätä taloudellisia
seuraamuksia finanssimarkkinoita koskevien säännösten rikkomisesta
on varsin rajoitettu ja rajoitetumpi kuin useimmissa muissa Euroopan
unionin jäsenvaltioissa. Meillähän Finanssivalvonta
käsittää myös vakuutusyhtiöitten
valvonnan, joka taas poikkeaa monien muitten maitten valvonnasta, jossa
on pelkästään pankit. Mutta Suomessa
on nähty hyväksi, että näitä finanssitavarataloja,
jotka lonkeroituvat monien pikkufirmojen kautta toisiinsa, tätä kokonaisuutta,
Finanssivalvonta valvoo.
Finanssivalvonnalla ei ole ollut lainkaan valtuuksia määrätä taloudellisia
seuraamuksia. Finanssivalvonta ja Suomen Pankki ovat kiinnittäneet
huomiota talousvaliokunnalle antamissaan lausunnoissa Finanssivalvonnan
oikeuksiin määrätä hallinnollisia
seuraamuksia. Finanssivalvonta on tässä yhteydessä todennut,
että hallinnollisten seuraamusten soveltamisalan laajentaminen ja
niiden tason nostaminen samalle tasolle kuin monissa muissa Euroopan maissa
on tässä tapauksessa erittäin tärkeää Finanssivalvonnan
uskottavuuden ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi. Me olemme
talousvaliokunnassa pyytäneet monia erilaisia tilastoja
siitä, mitkä pank-kien vakuudet ovat, mitkä ovat
velat, ja näitä yhteissummia ja muita. Usein on
sitten vastauksena hiljaisuus tai se, että ne tilastot
eivät anna sellaista vastausta kuin valiokunta olisi halunnut.
Talousvaliokunta näitten asiantuntijalausuntojen perusteella
pitää välttämättömänä,
että Finanssivalvonnalla on kattavat tietojensaanti- ja tarkastusvaltuudet
ja käytössään tehokkaat hallinnolliset
seuraamukset laiminlyöntien ja rikkomusten varalta, jotta
valvoja voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti
kunkin tilanteen vaatimalla tavalla kaikissa oloissa. Finanssivalvonnalla
on oltava sellaiset valvontajärjestelmät, että se
voi tarvittaessa reagoida tilanteeseen ajantasaisesti.
Myös näitä palkitsemisjärjestelmiä,
jotka ovat olleet esillä — eivät nyt
niinkään tällä hetkellä luottolaitosten
mutta esimerkiksi työeläkeyhtiöitten
osalta — koskevia säännöksiä tähän
luottolaitoslakiin ollaan nyt laittamassa. Luottolaitoksilla ja
sijoituspalveluyrityksillä on oltava osana luotettavaa
hallintoa sellaiset palkitsemisjärjestelmät ja
niitä koskevat käytännöt, jotka edistävät
tuottavasti ja turvaavasti sijoittamista. "Tuottavasti ja turvaavasti
sijoittaminen" on työeläkelainsäädännön
lakitekstiä.
Rahoitusmarkkinoiden toimivuuden varmistamiseen liittyy vahva
yleinen intressi. Rahoituslaitosten sellaisia henkilöitä,
joiden toiminnasta voi aiheutua yritykselle merkittävää riskiä,
ei saa kannustaa tehtäviin ja vastuuseen nähden
suhteettomilla palkitsemisilla ottamaan niin suuria riskejä,
että ne vaarantavat rahoitusmarkkinoiden vakauden ympäröivän
maailman muuttuessa. Käytäntö on osoittanut,
että rahoitusmarkkinoiden kriisiydyttyä julkisen
vallan ja kansainvälisen yhteisön on tultava pelastajaksi.
Tässä on korutonta kertomaa siitä, missä ollaan
ja mikä pitäisi pystyä käytännössä estämään.
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen yksi tarkoitus
on juuri se, että asiat olisivat Suomessa paremmin kuin
ne ovat tähän mennessä olleet. Tosin
monissa Euroopan unionin jäsenmaissa tällaista
tilannetta ei ole.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä on kovaa tekstiä,
joka on arvioitava siinä katsannossa, että valiokunta
on kuullut asiantuntijana apulaisjohtaja Jukka Vesalaa Finanssivalvonnasta.
Minulla oli tilaisuus olla radiossa vajaan tunnin keskustelussa
hänen kanssaan näistä täsmälleen
samoista asioista, joita tässä on. Finanssivalvonnan
kasvothan ovat Vesalan kasvot Suomessa tällä hetkellä:
hänet lähetetään joka paikkaan,
missä tarvitaan tämmöistä ulostulemista.
Mitään parannusta ei siltä puolelta ole odotettavissa.
Siinä katsannossa olen, arvoisa puhemies, lukenut todella
viehtymyksellä seuraavan tekstin talousvaliokunnan mietinnöstä:
"Talousvaliokunta pitää välttämättömänä,
että Finanssivalvonnalla on kattavat tietojensaanti- ja
tarkastusvaltuudet ja käytössään
tehokkaat hallinnolliset seuraamukset laiminlyöntien ja
rikkomusten varalta, jotta valvoja voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti
kunkin tilanteen vaatimalla tavalla kaikissa oloissa. Finanssivalvonnalla
on oltava sellaiset valvontajärjestelmät, että se
voi tarvittaessa reagoida tilanteeseen ajantasaisesti. Lainsäädäntöä on
muutettava Finanssivalvonnan valtuuksien osalta viivyttelemättä."
Juuri näin pitää olla.
Mutta, arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, minkä ihmeen
takia tätä ei ole edellyttämisponneksi
laitettu? Näitä on paljon mitättömämpiäkin
asioita, kun otetaan huomioon, minkälaisia asioita täällä tullaan
käsittelemään ilmeisesti vielä ennen
joulua. Sitä voimakkaammalla perusteella voisi odottaa,
että jyrinä kuuluu talousvaliokunnasta.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta pitää erittäin
tärkeänä toimivaa finanssivalvontaa,
ja tämä nyt käsittelyssä oleva
laki antaa siihen vähän vauhtia, ja erityisesti
talousvaliokunnassa pyritään myöskin
seuraamaan niitä toimenpiteitä, mitä käytännössä siellä valvontapuolella
tapahtuu.
On selvää, että meidänkin
pitää olla huolellisia Suomessa pankkisektorin
toimintakykyä arvioitaessa ja myöskin katsoa,
mitä vakuutussektorilla tapahtuu, koska se vaan näyttää olevan niin,
että jos kontrolli karkaa, silloin siellä markkinoilla
tapahtuu mitä ihmeellisimpiä asioita. Yhtenä hyvänä esimerkkinä huonosta
pelisäännöstä on nimenomaan
tämä euroalueen pankkien kriisinkestotesti, jossa
eivät läheskään kaikki ongelmat
tulleet esiin. Siksi talousvaliokunnassa painotetaan nyt erityisesti
tätä reaaliaikaisuutta ja myöskin taseiden
avaamista ja arviointia, niin että ei olisi sellaisia akuankka-arvostuksia
siellä, vaan kaikki perustuisi tosiasioihin ja ihan oikeaan
riskinkantokykyyn.
Toinen asia, mistä talousvaliokunnassa käytiin
paljon keskustelua, on palkitsemisjärjestelmä.
Kun on kaksi asiaa, on palkka ja palkan eteen tehtävä työ ja
toisaalta se, että saadaan palkkaa ja sitten saadaan tehdystä työstä erillinen
korvaus kannustimina, niin pankki- ja vakuutussektori saattavat
olla sektoreita, joissa palkan pitää olla kohtuullisen
hyvä ja kannustimien kohtuullisen matalat.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä ed. Pulliainen
toi esille sen, että kovaa on teksti mutta ponsi puuttuu.
Ihan hyvä huomio. Varmasti sellainen ponsi olisi tässä ollut
paikallaan, mutta tämä jyriseminen tapahtuu nyt
tämän tekstin muodossa.
Meillähän on nyt paljon näitä Euroopan
unionin vastaavanlaisia säännöksiä ja
tavoitteita, miten tässä asiassa pitäisi
edetä, mutta tosiasiahan on se, että kun Euroopan
unioni lähtee vuodesta 2013, niin tässä on
tapahtumassa hyvin paljon ennen sitä, ja kansalliset valvojat,
finanssivalvojat, ovat tässä erittäin
merkittävässä asemassa. Samaten olen
koettanut haastaa ed. Timo Kallin johtamaa pankkivaltuustoa sen
todellisuuden kanssa tekemisiin, että Suomessahan tämä on
hyvin demokraattisesti järjestelty, että viime
kädessä eduskunta vastaa kaikesta. Se on myös
erittäin suuri vastuu, ja sen takia me olemme pitäneet näitä tilaisuuksia,
joissa Finanssivalvonta ... Siellä on kuitenkin ollut Anneli
Tuominen omine kasvoineen mukana ja Jukka Vesala myös ja
sitten pääjohtaja Liikanen, ja siellä on
koetettu saada oikea kuva siitä, missä ollaan
ja mihin ollaan menossa.
Kyllähän tässä nyt tämä jyrähtelyn
paikka on olemassa, kun nyt eilisiä Ecofin-kokouksen tuloksia
on julkisuudessa nähty. Siellä vaan näitä 750:tä miljardia
ollaan lisäämässä. Koko ajan tarjotaan
lisää rahaa, niin kuin se ratkaisisi tämän
perusongelman, ja näin ei voi olla; kun Yhdysvallat tarjosi
ihmisille asuntoja, niin täällä tarjotaan
yltiöpäisesti lisää rahaa, niin
että se ratkaisisi tämän ongelman.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Pohdin ed. Pulliaisen esille nostamaa näkökulmaa,
että pitäisi nämä tietojensaanti-
ja tarkastusvaltuudet käydä läpi, mutta
oikeastaan yhtä lailla tässä mietinnössä tulee
esille se, että meillä pitäisi kokonaisuus
ottaa haltuun lähtien siitä, että meillä on
riittävät tietojensaantioikeudet ja että myös
tarkastuksia voidaan tehdä ja että me seuraamme
meidän pankkien kehitystä, mutta täällä nousee
esille myös sanktiojärjestelmien luonti. Eli on
paikallaan käydä kokonaisuudessaan läpi meidän
ohjaus- ja valvontajärjestelmä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ongelmahan on siinä, että nyky-Finanssivalvonnalla
on toistuvasti tilanteita, joissa joudutaan toteamaan, että pääsi
nyt tapahtumaan liian suuren riskikeskittymän kasautuminen,
pääsi nyt luiskahtamaan valvonta käsistä,
pääsi nyt vaikka mitä. Elikkä aina
on huonot housussa, ihan kerta toisensa jälkeen. Näin
on rapakon tuolla puolella, ja näin on rapakon tällä puolella.
Ja sen takia, kun sanotaan näin voimakkaasti, niin sanottaisiin
se myöskin sillä tavalla, että siihen
joutuu antamaan eduskunnalle vastauksen jonakin päivänä elikkä sen
perään voidaan huudella.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä tullaan aika usein
näissä säännöksissä perässä,
niin kuin nyt tällä hetkelläkin tullaan
valitettavan paljon perässä. Tämä tietojensaanti
on todellakin, niin kuin ed. Lauslahti toi esille, se yksi asia.
Talousvaliokunta on nyt tämän eduskunnan aikana
kovasti koettanut puristaa tietoa Suomen Finanssivalvonnalta, mutta
täytyy aina muistaa se, että meillä OP-Pohjola
on ainoa merkittävä suomalainen pankki, pankeista
40 prosenttia on suomalaisten käsissä, 60 prosenttia
ulkomaalaisten käsissä. Tietojensaannin osalta
tullaan aina siihen tilanteeseen, mikä sitten kuitenkin
on se todellisuus, jos alkaa jotain tapahtua: Mitkä ovat Danske
Bankin sijoitukset ympäri Eurooppaa, mikä on Sammon
ongelma? Mitkä ovat Nordean sijoitukset ympäri
Eurooppaa, mikä on myös Nordea Suomen ongelma?
Tämä myös sitten osoittaa sen, miten
niissä maissa, joissa on omia pankkeja — ovat
ne sitten valtion tai maakuntahallinnon tai yksityisten saksalaisten,
yksityisten ruotsalaisten omistamia — on ihan toisenlainen
suhtautuminen pankkiin ja myös siihen, että muitten
maitten rahoilla tuettaisiin meidän pankkeja. Sen takiahan
Irlannissa Ruotsi ja Tanska ovat mukana, koska siellä ovat niiden
merkittävimmät pankit. Eivät ne sen takia ole
siellä, että on tärkeätä osallistua,
vaan sen takia, että siellä on ihan merkittävät
omat intressit, omat asiakkaat, joiden asioita halutaan hoitaa.
Kyllä tässä nyt tiukkana pitää olla,
ja se on koko eduskunnan asia. Tämä on koko eduskunnan
vastuulla, täysistunnossa puhemiehen johdolla kun sitten
päätetään näistä vastuuvapauksista.
Tammikuussa tulee Pankkivaltuuston kertomus käsittelyyn,
koska parempaa aikaa ei löydetty, ja siinä yhteydessä on
sitten esillä tämä kokonaisuus ja varmaan
sitä ennenkin.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Kuuntelin tuolla työhuoneessani
tärkeää keskustelua ja odotin, että joku
olisi nostanut täällä esille Brasilian
erittäin tiukan pankkilainsäädännön, joka
on siellä merkinnyt sitä, että valtion
syliin ja veronmaksajien piikkiin ei ole tullut viime vuosina ainuttakaan
pankkia. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että Brasilian
tiukan pankkilainsäädännön mukaan
pankin ylin johto, hallituksen jäsenet ja suurimmat osakkeenomistajat
maksavat, osallistuvat omaisuudellaan mahdollisten veronmaksajille
koituvien tappioitten kattamiseen, ja että valvojilla on
Brasiliassa oikeus jäädyttää osakkeenomistajien
ja pankin hallitusten jäsenten varallisuus ja omaisuus.
Tämä nyt tietysti johtaa käytännössä siihen,
että toimiva johto ja osakkeenomistajat ovat erittäin
varovaisia ottamaan yliriskejä, kun voivat joutua vuosikausiksi omalla
jäädytetyllä omaisuudellaan, joka pitää sisällään
asunnot, autot jne., osallistumaan pankin tekemien tappioitten kattamiseen.
Jotain tämän tyyppistä me tarvitsemme
Suomessa, Euroopassa, Euroopan unionissa. Tällaisesta viidakon
laista, joka nyt vallitsee pankkimaailmassa, pitää päästä eroon.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! En ole aivan samaa mieltä kuin ed.
Gustafsson siinä, että Suomessa vallitsisi viidakon
lait. Jos vertaa meidän pankkeja moniin muihin eurooppalaisiin
pankkeihin, niin meidän pankit kestävät
kyllä hyvin tuulet ja tuiskut tällä hetkellä, koska
1990-luvun alun kokemuksista on todella opittu ja pankit ovat siinä mielessä vahvoja.
Minä en ymmärrä yhtään
ed. Pulliaisenkaan huutoa siitä, että meidän
pankit, suomalaiset pankit, aina tekevät pöljyyksiä.
Ne tekivät 1990-luvun alussa ja 1980-luvun lopussa, ja
tämä kansa maksoi eduskunnan suostumuksella Työväen Säästöpankin
velat. Tämä kansa maksoi eikä antanut
sen mennä sillä tavalla konkurssiin, että säästäjät
olisivat hävinneet. Yrittäkää nyt
muistaa tämä. Ette te ole puhtaita pulmusia siellä päässä,
vaikka koko ajan sitä toitotatte meille.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä kysymys on kaiken
kaikkiaan toimivuudesta ja omistajan vastuullisuudesta. Omistajahan
vastaa yhtiönsä tekemisistä. Niin myöskin
pankkiomistaja velvoittaa hallituksen toimimaan järkevästi ja
myöskin asettaa tuottotavoitteet.
Nyt meillä on vakuutusyhtiöiden osalta, niin kuin
tietysti pankkienkin osalta, kysymys siitä, minkälaiset
tavoitteet annetaan tuloksenteon osalta. Maltillisen tuloksen kykenee
tekemään riskittömällä toiminnalla,
ja sitten kun pyritään niin sanotusti parempaan
tuottoon, silloin mennään myöskin hyvin
riskipitoisille markkinoille, ja tietenkin tässä on
se arvioinnin raja, missä liikutaan. Toisaalta yhteiskunnan
tuki on tänä päivänä ollut
näitten hyvin riskipitoistenkin sijoitusten osalta aika
kattava, ja tulevaisuudessa, kun mennään siihen,
että arvioidaan tapauskohtaisesti, mitä katetaan,
mitä ei, niin se johtaa sitten ihan uuteen tilanteeseen
ja toivon mukaan myöskin uudenlaiseen toimintakulttuuriin.
Mutta mikä tilanne Suomessa tällä hetkellä on,
niin meillä on asiat kohtuullisen hyvin hallinnassa, mutta
jotta ne pysyisivätkin pitkässä juoksussa
hyvin hallinnassa, niin sen vuoksi nimenomaan tätä tarkastusjärjestelmää on
syytä edelleen kehittää.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Tässä on varmasti kaksi
näkökulmaa tuotava esille: on tämä,
miten meidän pankit toimivat yleensä, onko niiden
liiketoiminta tervettä, ja toinen näkökulma
on se, miten me myös estämme rikollista toimintaa,
joka ylittää rajat. Tämän kokonaisuuden
näkökulmasta on hyvä, että meille tulee
tänne rajat ylittävä valvontakollegio,
jonka tehtävänä on käydä juuri
näitä pankkeja lävitse, joilla on rajat
ylittävää liiketoimintaa. Jollain tavalla
tässä kohdin vain herää semmoinen
pohdinta, että pankki- ja luottotoimintaa on ollut kymmeniä vuosia,
toiminta on hyvin vanhaa, on opittu läksyjä 1930-luvulla,
mutta on unohdettu. Siltä osin keskustelu on aina paikallaan,
miten liiketoiminta on rakentunut.
Toivottavasti tulevaisuudessa pankit kantavat omasta liiketoiminnastaan
sen vastuun, jonka muutkin yritykset kantavat. En tiedä,
onko opetettu pankkeja vähän huonoille tavoille
siinä, että joku tulee ja pelastaa. Toivottavasti
sille saadaan loppu.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Se, mihin ed. Lauslahti lopetti, sehän
on nyt tämän Euroopankin tilanteen yksi ongelma,
tämä hiljainen lupaus siitä, että ainakin
750 miljardia tullaan käyttämään.
Ja kukapa ei käyttäisi; jos kerran takauksia on
saatavissa, veronmaksajien takaukset otetaan viimeiseen euroon asti.
Ainakin juristien piireissä, on se nyt sitten huumoria
tai ei, on sellainen sanonta, että pankin perustaminen
sinänsä on jo rikos. Sehän perustuu siihen,
että velkaa on hirvittävän paljon, suurin
osa koko toiminnasta on toisten rahoja. Ja tässä kun
sitten annetaan näitä, niin kuin Suomessakin on
annettu nyt, meillä on 17 miljardin euron takaukset näille
pankeille — en ole huomannut, onko sitä nyt sitten
hallitus tuomassa, että sitä jatketaan; tässä yhtäkkiä tuli
vaan mieleen, koska muistaakseni se oli tämän
vuoden loppuun, vai onko se sitten ensi kevääseen
asti — niin tämä "valtion takuulla ja
hoidossa" on yksi sellainen asia, joka tässä bisneksessä on
erikoista verrattuna moneen muuhun bisnekseen.
Luottolaitostoimintaa, siis vanhaa perinteistä säästöpankkitoimintaa,
edustaa Pohjoismaissa muun muassa Handelsbanken, ja se on pärjännyt suhteellisen
hyvin. Se ei ole mennyt mihinkään investointipankkien
tapaiseen toimintaan vaan on lähtenyt siitä, että ihmiset
tuovat rahaa pankkiin, säästävät
ja sitten he lainaavat rahaa, ja siihen ei tarvita hirveän
suuria organisaatioita, vaan tällaista perinteistä pankkitoimintaa.
Sekin on ihan hyvä bisnes, koska siinä tulee tämä molemminpuolinen
luottamus. Rajat ylittävässä toiminnassa
on selvästi ollut havaittavissa se, että se on teoreettisella
tasolla ihan ok, mutta on täysin selvää,
niin kuin nämäkin tapaukset osoittavat, on sitten
kysymyksessä Kreikka tai Irlanti, että kaikkea
ei kerrota, paitsi vasta sitten, kun on liian myöhäistä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensiksi ed. Ukkolalle kommentti: Katsokaapa, mitä Suomen
valtio on tehnyt viimeisten kahden vuoden elikkä elvytysvuoden
aikana. Miljardit ovat pyörineet elvytyspolitiikassa, vientitakuissa,
kaikessa mahdollisessa, siis niin kovaa liikettä, joka
varmasti on tukenut pankkisektorin pärjäämistä tänä aikana.
Sitten toinen näkökohta. Ed. Gustafsson mainitsi
tuon Brasilia-esimerkin. Olen minäkin ne läksyt
lukenut mutta olen lukenut myöskin Sveitsi-läksyn,
joka on kannustanut miettimään sitä, millä tasoilla
oikeastaan liikutaan. Nyt meillä on 8 prosenttia vakavaraisuusvaatimus
kai tällä hetkellä, 10,5 on Basel III -säännöksissä.
Sveitsissä keskustellaan vakavasti, että se on
18,5 prosenttia. Silloin liikutaan oikeilla asteilla ja ehkä turvaavilla
asteilla.
Matti Saarinen /sd:
Arvoisa puhemies! Edustajakollega Ukkolalle vielä pieni
kommentti hänen hivenen ilkeämielisen ja nälvimishenkisen
puheenvuoronsa johdosta, kun hänen vielä piti
kaivaa Suomen Työväen Säästöpankin
historiaa tähän keskusteluun. Arvoisa ed. Ukkola,
jos te vaivaudutte selvittämään itsellenne,
mihin se pankkituki pääasiassa meni, se ei mennyt STS:lle,
se meni Säästöpankkiryhmälle,
se meni SKOP:iin. Suomen Työväen Säästöpankki
oli siellä pienellä marginaalisella osuudella,
senkin tallettajia kohdeltiin ihan yhtä inhimillisesti
kuin tätä, voisiko sanoa, valtavirrassa olevaa
tallettajakuntaa.
Toivoisin, että puheenvuoroissanne käsittelisitte
asioita oikeissa suuruus- ja pienuusluokissa ja reilusti mainitsisitte
sitten kokonaiskuvan, kun kerran jotain pientä osaa sieltä nypitte.
Se oli selvästi tuollainen yllättävä,
ilkeämielinen heitto teiltä.
Yleiskeskustelu päättyi.