Täysistunnon pöytäkirja 126/2013 vp

PTK 126/2013 vp

126. TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2013 kello 14.16

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

 

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä käsitellään myös oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus voi olla monelle nuorelle sopivin koulutusmuoto. Käytännössä on ilmennyt monia epäkohtia oppisopimukseen hakeutumiselle. Nuoret eivät ole saaneet riittävästi tietoa mahdollisuuksista kouluttautua ammattia varten myös oppisopimuksella. Yritysten kiinnostus tarjota koulutusta nuorille on ollut vähäistä. Byrokratia paperisotineen ja vähäinen kanssakäyminen yrityksiin päin myös opetushallinnon puolesta ovat olleet jonkinlaisina esteinä oppisopimuskoulutuksen lisäämiselle. Nyt on kypsä aika kasvattaa yhteistyötä tällä saralla. Oppisopimus on hyvin suunniteltuna unohtunut voimavara maassamme.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus hakee koko ajan uusia keinoja siten, että me saamme toisen asteen opiskelijoita lisää. Nimittäin on tiedostettu tosiasia, että jos meillä on 110 000 nuorta aikuista vailla toisen asteen tutkintoa pelkän peruskoulun varassa, ei mitenkään voi antaa heille mahdollisuutta päästä kiinni tähän yhteiskuntaan tuottavina henkilöinä.

Edustaja Elomaa mainitsi tästä oppisopimuskoulutuksesta. Siinä mielessä olen myös saanut opetusministeriltä vastauksen kysymykseeni siitä, voidaanko vähän soveltaen laajentaa sitä toimintaa, kuten esimerkiksi yrittäjäjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet sitä, että tämmöinen koulutussopimustyyppinen voisi vetää paljon paremmin yrittäjiä mukaan kuin oppisopimuskoulutus. Siinä mielessä ministerin toimenpiteet tähän suuntaan ovat olleet rohkaisevia, koska on haettu näitä uusia, joustavia toimintamuotoja opetuksen järjestämiseen ja opiskelijoitten mukana pysymiseen.

Kiinnittäisin myös huomiota siihen, että hallituksen tulisi vielä löytää vähän konkreettisemmin keinoja siihen, etteivät toisen asteen opiskelijat putoa pois kesken opiskelukyydin. Ammattikouluopiskelijoista 20 prosenttia, jopa 25 prosenttia paikkakunnasta riippuen, keskeyttää opintonsa ennen tutkinnon saamista. Näissä meillä on vielä paljon tehtävää, mutta uskallan luottaa tässä siihen, että hallituksella on oikea suunta näiden asioiden parantamiseksi.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääminen parantamalla esityksen mukaisesti maahanmuuttajien ja vieraskielisten valmiuksia opiskella lukiossa on erittäin tärkeä tavoite. Tiedämme hyvin, että pelkän perusasteen varassa olevien ihmisten työura on kymmenenkin vuotta lyhyempi kuin niillä, jotka ovat suorittaneet toisen asteen koulutuksen. Kun suomalaisista keskimäärin 13 prosenttia jää ilman sitä toisen asteen tutkintoa, niin maahanmuuttajilla tämä luku on noin kaksinkertainen, ja voi vain kuvitella, mitä tämä tarkoittaa syrjäytymisriskin kannalta. Meidän lainsäädännössä on jo nyt mahdollistettu maahanmuuttajille tarkoitettu valmistava koulutus perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Nyt kun on käsittelyssä tämä mahdollisuus myöskin lukiokoulutukseen tähtäävään valmistavaan koulutukseen, niin se on todellakin tärkeä osa meidän koulutuksen jatkumoa ja edistää osaltaan maahanmuuttajan valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa yhdenvertaisesti. Tämä on todellakin erittäin hyvä asia ja tulee osaltaan parantamaan maahanmuuttajien integraatiota tässä yhteiskunnassa.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys tästä hallituksen yhdestä kärkihankkeesta, nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisesta. Tässä yhteydessä sitä lisäresursoidaan lisärahoituksella, jota voidaan käyttää sitten oppilaitosmuotoiseen näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja tutkinnon osiin. Lisäksi valtion avustuksella on mahdollista kohdentaa rahoitusta nykyistä paremmin osaamisohjelman kohderyhmälle sekä osoittaa rahoitusta mahdollisten opiskelijamaksujen poistamiseen ammatillisessa lisäkoulutuksessa.

No, tässä yhteydessä valiokunta kävi aika syvällistäkin keskustelua tämän oppisopimuskoulutuksen asemasta ja merkityksestä. Toivottiin kovin, että sitä tiedotusta lisätään nuorille mutta myöskin työnantajille. Meillä on ongelma nyt suoraan sanoen se, että meidän pieni ja keskisuuri teollisuus ei osin ymmärrettävistä syistä, kun taloustilanne on tämä, ole kiinnostunut nuorten palkkaamisesta oppisopimuskoulutukseen, mutta osaltaan on kysymys myöskin tietämättömyydestä, ja haluttiin kiinnittää tähän huomiota.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on kannatettava, eikä siihen ole mitään huomautettavaa. Yhdyn kuitenkin sivistysvaliokunnan mietinnössään esille tuomaan huoleen siitä, etteivät nuoret itse — eivätkä myöskään yritykset — tiedä tarpeeksi oppisopimuksen mahdollisuuksista. Suurin osa työnantajista pitää nykyisin saamaansa korvausta ihan kohtuullisena, mutta he arastelevat tähän oppisopimukseen liittyvää suurta byrokratiaa ja paperisotaa. Nyt kannattaisikin huolellisesti ruveta miettimään, miten tätä byrokratian purkamistyötä voitaisiin jatkaa.

Yleiskeskustelu päättyi.